Versio 1 01.03.2010
MUUTOKSET Versio Muutos Päivämäärä/ Tekijä 1 Ohjeen 1. versio 01.03.2010 Kimmo Heljomaa/ Sirpa Siekkinen
01.03.2010 SISÄLLYSLUETTELO: 1 YLEISTÄ... 1-1 1.1 SÄH-CAD toimintatapaohjeen tarkoitus... 1-1 1.2 Ohjelmistovaatimukset... 1-1 1.3 Ohjeistuksen käyttö... 1-1 2 PROJEKTIN ALOITUS... 2-3 2.1 Uudiskohteet... 2-3 2.2 Saneeraus- ja muutoskohteet... 2-3 3 SÄHKÖTEKNISTEN PIIRUSTUSTEN OHJEET... 3-3 3.1 Yleiset piirustustekniset määritykset... 3-3 3.2 Verkostopiirustukset... 3-4 3.2.1 Nousujohtokaavioiden ohjeistus... 3-4 3.3 Tasokuvat... 3-6 3.3.1 Yleiset periaatteet... 3-6 3.3.2 Suunnitelmapiirustus... 3-6 3.3.3 Tulostustiedostot... 3-8 3.4 Keskuskaaviot... 3-8 3.4.1 Keskuskaavioiden piirustuslajit... 3-8 3.4.2 Keskuskaavioiden ohjeistus... 3-9 3.5 Muuntamot... 3-9 3.5.1 Muuntamokuvien piirustuslajit... 3-9 3.5.2 Muuntamokuvien ohjeistus... 3-9 3.6 Varavoima... 3-10 3.6.1 Varavoimakuvien piirustuslajit... 3-10 4 MAGICAD ELECTRICAL PROJEKTITIEDOSTON (MEP) KÄYTTÖ... 4-11 4.1 Yleistä... 4-11 4.2 Järjestelmät... 4-11 4.3 Tuotetiedot... 4-11 4.4 Piirtotasot (layerit) ja värit... 4-14 5 MAGICAD MALLINNUS HUS-KIINTEISTÖT OY:N KOHTEISSA... 5-16 5.1 Yleistä... 5-16 5.2 Mallinnustarkkuus... 5-16 5.3 Johtotiet... 5-16 5.4 Pääkaapelireitit (kaapelipaketti)... 5-16 5.5 Valaisimet... 5-17 5.6 Muut tuotteet... 5-17 5.7 Kaapelit... 5-18 5.8 Siirtyminen kerroksesta toiseen (Connect node)... 5-18 5.9 Kerroslista (MRD)... 5-18 5.10 LVI-suunnitelmatiedostojen hyödyntäminen... 5-19 5.11 Törmäystarkastelut... 5-20 6 PIIRUSTUSTEN TIEDOSTONIMEN MUODOSTAMINEN... 6-21 6.1 Tasopiirustukset... 6-21 6.2 Keskuspiirustukset... 6-21 6.3 Nousujohtokaaviot... 6-21 6.3.1 Suunnitelmatiedostot... 6-21 6.4 Sähkö- ja telepiirustusten nimeämisessä käytettävät sisältökohtaiset koodit... 6-21
01.03.2010 7 SÄHKÖ- JA TELEPIIRUSTUSTEN TASOJAKO... 7-25 7.1 Layer-nimien muodostuminen... 7-25 7.2 Merkkien selitykset... 7-26 8 DOKUMENTTIEN YHDISTÄMINEN YLLÄPITOSARJAAN... 8-30 8.1 Yleiset periaatteet... 8-30 8.2 Kaaviot... 8-30 8.3 Tasopiirustukset... 8-31 8.4 Tasopiirustuksen aluerajaus... 8-31 LIITTEET Liite 1 Nousujohtokaavion esimerkkipiirustus
01.03.2010 1 / 30 1 Yleistä 1.1 SÄH-CAD toimintatapaohjeen tarkoitus Tämä toimintatapaohje koskee HUS-Kiinteistöt Oy:lle sähköisessä muodossa toimitettavia sähkösuunnittelu- ja loppupiirustusdokumentteja. Ohjetta ja sen liitteitä on noudatettava kaikissa HUS-Kiinteistöt Oy:n uusissa kohteissa, sekä nykyisten kiinteistöjen peruskorjaustöissä. Tämä ohje täydentää ohjetta CAD-toimintatavat, Talotekniikan yhteinen. 1.2 Ohjelmistovaatimukset HUS-Kiinteistöt Oy:n hyväksymät suunnitteludokumenttien tuottamisessa käytettävät CAD-ohjelmistot ja sovellukset ovat: CAD- ohjelma: Sähkösovellus: AutoCAD tai AutoCAD Architecture Tasopiirustukset: Pääkaaviot: Piirikaaviot: MagiCAD Electrical MagiCAD Electrical MagiCAD Circuit Designer Ohjelmistojen ja sovellusten versioista on aina projektikohtaisesti sovittava HUS- Kiinteistöt Oy:n CAD-palveluiden kanssa. DWG-tiedostoversiona käytetään markkinoilla olevaa uusinta tai toiseksi uusinta versiota. Projektikohtaisesti voidaan sopia myös jonkin muun dwg-version käytöstä. Kaikki suunnitelmat on tehtävä hyväksytyillä ohjelmistoilla siten, ettei mukana ole muilla toiminnoilla tehtyjä osioita. 1.3 Ohjeistuksen käyttö Tätä ohjetta noudatetaan kaikissa cad-muotoon laadittavissa piirustuksissa HUS- Kiinteistöt Oy:ssä kun 1. HUS-Kiinteistöt Oy määrittelee hankekohtaisesti, laaditaanko suunnitelmat MagiCAD Electrical -ohjelmistolla vai CADiE:llä 2. Kohteesta tehdään tietomalli
01.03.2010 2 / 30 Kun saneerattavissa kohteissa osa kerroksen alueesta jää ennalleen CADiE ohjelmistolla tehdyksi, täytyy MagiCAD Electricalilla muutettu alue rajata tiedostoon selvästi erottuvalla tavalla. Tätä aluetta saa jatkossa muokata vain MagiCADilla, ja aluetta laajennetaan seuraavien projektien yhteydessä. Pienet korjaukset ja muutokset tehdään edelleen CADiE ohjelmistolla, mikäli muutettavan alueen ympäristö on sillä tehty. Kaikkien piirustuksia tuottavien osapuolten on noudatettava tätä ohjetta sekä ohjetta CAD-toimintatavat, Talotekniikan yhteinen. Tämän ohjeen tarkoitus ei ole opettaa MagiCAD Electricalin käyttöä, vaan luoda suuntaviivat ohjelman käytölle HUS-Kiinteistöt Oy:n projekteissa. Oletuksena on, että suunnittelija hallitsee vähintään ohjelma perusominaisuuksien käytön.
01.03.2010 3 / 30 2 Projektin aloitus Projekti aloitetaan tilaamalla HUS-Kiinteistöt Oy:ltä kohteeseen liittyvät tiedostot. Kohteen tiedostojen tilaaminen tapahtuu Sirpa Siekkisen kautta 2.1 Uudiskohteet sirpa.siekkinen@hus.fi, 050-427 2911 Suunnittelijalle toimitetaan rakennuttajan toimesta rakennuskohtainen MagiCAD Electrical projektitiedosto (MEP), jota käytetään rakennuskohtaisen projektitiedoston pohjana. Tämä tiedosto tehdään nimeämällä uudelleen kopio HUS-Kiinteistöt Oy:n perus- MEPistä. Suunnittelijan vastuulla on tehdä rakennuksen kerroslista (MRD), joka vastaa arkkitehdin toimittamia kerroskorkoja. Hankkeissa on myös varmistettava, että eri suunnitteluosapuolet käyttävät samoja kerroskorkotietoja. 2.2 Saneeraus- ja muutoskohteet Suunnittelijalle toimitetaan rakennuttajan toimesta viimeisimmät ylläpito-dwg-pohjat, sekä kopiot rakennuskohtaisesta MagiCAD Electrical projektitiedostosta (MEP) ja kerroslistasta (MRD), joita suunnittelijan on käytettävä projektissa. Myös näissä kohteissa on varmistettava, että eri suunnitteluosapuolet käyttävät samoja kerroskorkotietoja. Suunnittelijalle toimitettavan MEP-tiedoston id-alue vaihdetaan rakennuttajan toimesta niin, että rakennuksessa yhtä aikaa käynnissä olevilla, eri suunnittelijoilla teetettävillä projekteilla, on oma id-alueensa. Suunnittelija ei saa muuttaa tätä id-aluetta työskentelyn aikana. 3 Sähköteknisten piirustusten ohjeet 3.1 Yleiset piirustustekniset määritykset Symboleina käytetään SFS - standardien mukaisia ja yleisesti hyväksyttyjä piirustusmerkkejä. SFS -EN 60617 mukaisia piirrosmerkkejä ei saa toistaiseksi käyttää. Piirrosmerkkien värit määräytyvät käytettävän HUS-Kiinteistöt Oy:n perus-mepin, tai jo olemassa olevan rakennuskohtaisen MEP-tiedoston mukaan, siten että eri järjestelmään kuuluvat symbolit ja johdot ovat omilla piirtotasoillaan ja väreillään. Mikäli suunnittelija käyttää työskentelynsä aikana omaa värimaailmaa, täytyy sekä MEPin, että dwg-tiedostojen värimaailma palauttaa vastaamaan alkuperäistä HUSvärimaailmaa ennen tiedostojen luovuttamista. Symbolien sijainti tasopiirustuksessa tulee vastata niiden todellista sijoitusta. Symbolien kiinnityspiste kuvassa tulee olla joko symbolin keskellä tai sen reunan keskiosassa, riippuen siitä onko sen asennuspaikka katossa/lattiassa vai seinässä.
01.03.2010 4 / 30 Viivatyyppeinä käytetään HUS-Kiinteistöt Oy:n käyttämän AutoCADin version ja ohjelmistojen mukaisia vakioviivatyyppejä, joita ei saa muuttaa. 3.2 Verkostopiirustukset Verkostopiirustuksissa esitetään suurempia kokonaisuuksia, kuten pääjakeluverkostoa, koko sairaala-aluetta tai kokonaisia rakennuksia tai rakennusosia kattavia järjestelmiä. Verkostopiirustuksilla tarkoitetaan mittakaavassa 1:1 piirrettyjä verkostokaavioita, kaapelikarttoja sekä johtokaavioita, joissa voidaan käyttää apuna viitepiirustuksia ja ilman mittakaavaa olevia periaate- ja kytkentäpiirustuksia. Viitepiirustuksia sisältäviin piirustuksiin piirretään kaikki ko. alueen järjestelmät lukuun ottamatta turvajärjestelmiä, joista tehdään omat tiedostot. Näistä piirustuksista erotetaan tulostustiedostoina tarvittavat järjestelmäryhmäkohtaiset näkymät. Verkostopiirustuksiin kuuluvat piirustuslajit: 10kV pääjakelu- ja suojauskaaviot 10kV ohjauskaaviot (kauko-ohjaukset) 400V nousukaaviot 400V verkoston ohjauskaaviot (kauko-ohjaukset) Pääjohtotiet (kaapelit, hyllyreitit ja kaapelikanavat) Tasasähköverkostot (24, 48, 60 ja 110V) Ovimerkki ja opastevalot Puhelin runkojohtokaaviot Äänentoisto- ja aikakello runkojohtokaaviot Yhteisantenni runkojohtokaaviot Tietoliikenne runkojohtokaaviot Paloilmoitusjärjestelmäkaaviot Kulunvalvonta- ja työajanseuranta runkojohtokaaviot Turvajärjestelmien runkojohtokaaviot 3.2.1 Nousujohtokaavioiden ohjeistus Nousujohtokaavioissa esitetään rakennuksen kaikkien sähkökeskusten viitteelliset sijaintipaikat ja niiden väliset kaapeloinnit. Kaaviossa erotetaan kerrokset kaksoisviivamerkinnällä ja keskukset pyritään sijoittamaan maantieteellisesti mahdollisimman lähelle oikeaa paikkaansa rakennuksen pituussuunnassa. Kaapelien sivuttaisvedot esitetään todellisen asennuksen mukaisissa kerroksissa (ks. liite 1). Koko rakennuksen kaavio laaditaan suunnitelmatiedostoon, johon laaditaan rakennusosakohtaiset näkymät eri välilehdille. Näkymät nimetään rakennusosien mukaan. Kaapelointi piirretään Autocadin viivatyypillä polyline, katkeamattomana viivana alusta loppuun. Johdinviivat ryhmitetään siten, että samansuuntaisista viivoista muodostetaan kolmen ryhmiä, jolloin piirustuksen lukeminen on huomattavasti helpompaa.
01.03.2010 5 / 30 Nousujohtokaaviot laaditaan väritulostusvalmiuteen. Käytettävät värit määräytyvät esitettävän jakelujärjestelmän mukaan: Jakelujärjestelmä Johdotusväri Keskusväri Tunnusesimerkki Normaaliverkko Magenta (220) Magenta (6) W21 JK A1.1 Varmennettu Sininen (170) Sininen (5) W22 JK A1.1 Erikoisvaravoima (DC) Punainen (10) Punainen (1) W28 JK A1.1 Suojaerotettu (IT) Vihreä (80) Vihreä (3) W29 JK A1.1 UPS Oranssi (31) Oranssi (30) W23 JK A1.1 UPS varmennettu IT-jakelu Vihreä (80) Oranssi (30) W29 JK A1.1.UPS Tasomääritykset tehdään siten, että kullekin pää- ja nousukeskukselle luodaan omat piirtotasot, jolloin tasohallinta on yksinkertaista ja nopeaa. Kaikki pää- tai nousukeskuksen syöttämät ryhmäkeskukset johtoineen ja teksteineen asetetaan ko. keskuksen mukaiselle piirtotasolle. Nousujohtokaavio laaditaan AutoCad ohjelman perustoiminnoilla käyttäen HUS- Kiinteistöt Oy:n symbolikirjaston blokkeja. Nousujohtokaaviossa esitetään kiinteistön sähkönjakeluun kuuluvat sj-muuntajat, varavoimakoneet, pää- ja nousukeskukset komponentteineen, ryhmäkeskukset (ei kuitenkaan ns. potilaspaikkakeskuksia), leikkaussalien ohjauskeskukset, lääkintäsuojaerotusmuuntajat, UPS-laitteet ja turvasyöttöjärjestelmien akustot, sekä edellisiin liittyvät nousujohdot. Nousujohtokaaviossa esitetään lisäksi varalla olevat käyttökelpoiset (5-johdin-) kaapelit. Pää- ja nousukeskusten lähtövarokkeiden yhteyteen merkitään lähtönumero. Varalähdöt jätetään tyhjiksi ilman selitettä (esim. VARA). Ryhmäkeskussymbolin viereen merkitään keskustunnus. Ryhmäkeskukset, joilla on yhteinen sähköinen ohjaus esitetään nousujohtokaaviossa kehystämällä keskukset pistekatkoviivalla. Lisäksi rakennusosakohtaisen näkymän läpi kulkevat nousujohdot merkitään syöttävän ja syötettävän keskuksen mukaisin tunnuksin. Muita tekstejä ei kaaviossa esitetä. Nousujohtokaavion piirtotasot muodostetaan ryhmäkeskuksia syöttävien pää- ja nousukeskusten tunnusten perusteella. Pää- ja nousukeskusten komponentit ja tekstit, nousujohdot, nousujohtojen tekstit sekä ryhmäkeskukset teksteineen piirretään eri tasoille seuraavasti (esimerkkinä pääkeskus W21 PK A1.1): Sisältö Taso Esimerkki Pää- ja nousukeskuskomponentit tunnus_s W21PKA11_S Nousujohdot tunnus_j W21PKA11_J Nousujohtojen tekstit tunnus_t W21PKA11_T Ryhmäkeskukset teksteineen tunnus_k W21PKA11_K
01.03.2010 6 / 30 3.3 Tasokuvat 3.3.1 Yleiset periaatteet Piirustusten yleinen rakenne perustuu ns. referenssipiirustusten käyttöön ja on selostettu tarkemmin ohjeessa CAD-toimintatavat, Talotekniikan yhteinen. Alla on esitetty tiivistetyt ohjeet: suunnitelman pohjana oleva arkkitehtipiirustus on ns. ulkopuolinen viitepiirustustiedosto (External Reference Drawing), jolle täytyy antaa asetus Overlay varsinainen suunnitelma mallinnetaan luonnollisessa 1:1 mittakaavassa arkkitehtipohjan päälle kaikki Meilahden alueen rakennukset on sijoitettu samaan peruskoordinaatistoon tulostus hoidetaan haluttuun mittakaavaan ns. tulostuspiirustuksen avulla, joka on oma erillinen tiedostonsa (jossa varsinainen suunnitelma on viitepiirustuksena) tiedostot nimetään tämän ohjeen mukaisesti piirustusmerkkien koko valitaan 1:50 tulostussuhdetta varten. Asemapiirustuksissa tai muissa selvästi suurempaan mittakaavaan tulostettavissa dokumenteissa voidaan käyttää suurempaa symbolikokoa. 3.3.2 Suunnitelmapiirustus Rakennuksesta ylläpidetään kaksi kerroskohtaista suunnitelmapiirustusta. S41... ja S51..., joissa esitetään eri järjestelmien pisteet ja johdotukset. S41 :ssä esitetään: Vahvavirtataso sekä merkki- ja turvavalaistus Potentiaalintasaus Aikakello Yhteisantennijärjestelmä Merkinanto- ja kutsulaitteet Puhelin, pikapuhelin, äänentoisto ja sairaalapalvelu Paloilmoitusjärjestelmä AV- ja Kuvaverkko (Pax) Atk- ja tietoliikennejärjestelmät S51 :ssä esitetään Rikosilmoitus- ja videovalvontajärjestelmät Kulunvalvonta-, työajanseuranta- ja päällekarkausjärjestelmät S51 järjestelmät sisältävät salassa pidettäviä järjestelmiä, joten niiden kopioiden säilyttäminen ei ole sallittua ja tietojen antaminen ulkopuolisille on kielletty.
01.03.2010 7 / 30 Viitepiirustuksen valmistelu tehdään MagiCAD Electrical ohjelman Drawing Cleaning Utility -toiminnolla ( tiedoston siivous ), viitteen väri on nro 8 harmaa Viitepiirustuksen sijainti tallennetaan suhteellisena polkuna (esim...\ark\a1001.dwg). Suunnitelmapiirustukset mallinnetaan MagiCAD Electrical ohjelman toiminnoilla mittakaavaan 1:1 ja niissä esitetään eri järjestelmien pisteiden paikat ja johdotukset. Kaapelointi mallinnetaan MagiCAD Electrical ohjelman johdotustoiminolla, käyttäen oikeita kaapelityyppejä. Kaapelimerkintöjä käytettäessä ne on tehtävä MagiCADin älykkäillä objekteilla, jotka lukevat tiedon kaapelista. Syöttävän järjestelmän jännite on merkittävä tasopiirustukseen ryhmäsymbolin viereen, mikäli se ei ole 230V. Ryhmäsymbolit valitaan järjestelmäkohtaisesti: Normaalijakelu = ympyrä Varavoimajakelu = soikio UPS-jakelu = soikio jonka vieressä teksti UPS IT-jakelu = soikio jonka vieressä teksti IT Erikoisvaravoimajakelu = soikio jonka vieressä teksti EV sekä käytetty jännite UPS varmennettu IT-jakelu = soikio jonka vieressä teksti UPS/IT Muita kuin MagiCAD Electricalin älykkäitä rasiayhdistelmä-objekteja ei saa käyttää. Käytettäessä MagiCAD Electricalin rasiayhdistelmä-objekteja, täytyy niiden sisältö vastata todellisuutta, niiden sisältämät rasiat täytyy määritellä oikeille järjestelmille, ja yhdistelmille täytyy antaa mahdollisimman lähelle oikeat mitat. Rasiayhdistelmät tulevat automaattisesti omalle tasolleen, joten ne voidaan näyttää halutulla tavalla eri järjestelmien tulostusnäkymissä. Rasiayhdistelmien sisältö täytyy esittää piirustuskohtaisessa merkkien selityksessä. Kohdissa, joissa ei käytetä rasiayhdistelmiä, eri järjestelmien rasioita ei saa mallintaa päällekkäin. Mikäli kaikki rasiat eivät mahdu rinnakkain tilaan, nostetaan telerasiat vahvavirtarasioiden yläpuolelle ja merkitään niiden oikea paikka viiteviivalla. Viiteviivoja piirrettäessä tulee käyttää MagiCADin älykkäitä tekstiobjekteja. Tällöin malliin tehdyt muutokset päivittyvät automaattisesti, ja tekstiobjektit tulevat myös aina oikeille layereille. Rakennukseen suunniteltavista valaisimista tehdään oma valikko rakennuksen ME- Piin. Valaisinpositiosymbolina käytetään kuusikulmion muotoista tekstiobjektia. Muut tasopiirustukset kuin suunnitelmapiirustus ovat tulostustiedostoja, jotka käyttävät viitepiirustuksenaan suunnitelmapiirustusta.
01.03.2010 8 / 30 3.3.2.1 MagiCAD / CADiE yhdistelmätasopiirustukset Kun aiemmin CADiE ohjelmistolla laadittua suunnitelmapiirustusta muokataan Magi- CAD Electrical ohjelmalla, täytyy ehdottomasti huolehtia siitä, että niillä tehtyjä alueita ei sekoiteta eikä muokata ristiin. Kyseiset alueet täytyy merkitä yksiselitteisen selvästi, ja seuraavien projektien yhteydessä nimenomaan MagiCADilla tehtyä aluetta laajennetaan. MagiCADillä tehdyllä alueella olevien keskusten kaaviot tehdään myös MagiCADillä lukemalla tasossa olevat ryhmät keskuskaavion lähtöihin (ks. kohta Keskuskaaviot ). MagiCAD Electricalilla tehtävää aluetta on tarkoitus laajentaa sitä mukaa, kuin rakennusta/kerrosta saneerataan tai muutetaan, kunnes koko rakennus/kerros on tehty sillä. 3.3.3 Tulostustiedostot Tulostuspiirustuskokoina käytetään vakiopiirustuskokoja ja mittakaavoja, jotka vastaavat perinteisiä paperitulosteita. Arkin reunat ja mview-ikkunan rajaukset tehdään omille piirtotasolleen ja niiden värinä käytetään viitepiirustuksen väriä (8). Tulostustiedosto käyttää viitepiirustuksinaan (xref) suunnitelmapiirustusta ja arkkitehtipohjaa, jolloin tehtävät muutokset päivittyvät automaattisesti tulostustiedostoihin. Tulostustiedoston model tilassa tehdään tasomäärittelyt (layer:ien näkyvyydet) ja layout tilassa määritetään tulostusalueet. Tulostustiedostojen tasomäärittelyssä on huomioitava suunnitelmatiedostot, joissa on käytetty sekä CADiE, että MagiCAD Electrical ohjelmistojen layer-nimiä. Esitettävään järjestelmään kuuluvat objektit tulee näkyä oikein riippumatta siitä, kummalla ohjelmistolla niitä on suunnitelmapiirustukseen tuotettu. Tähän avuksi voi käyttää AutoCADin Layer Filter toimintoa. Tulostustiedostossa tulee Visretain muuttujan arvo olla 1. Tulostustiedostoon liitetään blokkina nimiö ja sen yläpuolelle paikannuskaavio sekä piirustuskohtaiset merkkien selitykset. Värikuvia tulostettaessa käytettävät viivanleveydet sekä tulostusvärit määräytyvät Väritaso.ctb kynäasetustiedoston mukaisesti. 3.4 Keskuskaaviot 3.4.1 Keskuskaavioiden piirustuslajit Pääkaaviot Piirikaaviot Kokoonpanopiirustukset Kojeluettelot
01.03.2010 9 / 30 3.4.2 Keskuskaavioiden ohjeistus Kaaviot piirretään yleensä ilman mittakaavaa. Kaavioissa esitetään symbolein ja johdotusviivoin keskuksen yms. toiminnallinen kokonaisuus. Yksityiskohtaisempi esitys tehdään piirikaaviomuodossa. Kaavioihin saattaa sisältyä myös tekstimuotoisia toimintaselostuksia. Keskusten pääkaaviot luodaan MagiCAD Electrical ohjelmalla keskuskohtaisesti. Keskusten pääkaavioiden tietosarakkeet tulee täyttää kaikilta osin, vähintään piirikaavionumero, sulake /varoke, kaapelityyppi / poikkipinta ja nimitys, muut kohdat tarpeen mukaan. Pääkaaviot luodaan generoimalla ne ryhmitetyistä tasopiirustuksista. Tämä edellyttää ryhmäsyöttösymbolien yksilöimistä. Toisin sanoen täsmälleen samaa tietosisältöä ei saa laittaa useampaan symboliin, eikä niitä saa jättää myöskään tyhjiksi. Uusia lähtöjä lisättäessä ne mallinnetaan ensin tasopiirustuksiin ja lisätään pääkaavioon MagiCADin toiminnoilla. (Myöhemmin saatavissa MagiCAD Electrical versioissa voi pääkaaviot kytkeä tasojen lähtöihin myös jälkikäteen, mutta tällä hetkellä pääkaaviot luodaan ja lisäykset tehdään yllä olevan ohjeen mukaisesti.) Lähtöjen tekstisisältöä voidaan muokata sekä pääkaaviossa että tasopiirustuksen ryhmäsyöttösymbolissa. Muutosten jälkeen täytyy tiedot aina päivittää niin, että tasopiirustuksen ja keskuskaavion lähdöt ovat samansisältöiset (päivityssuunnat keskus > taso tai taso > keskus, riippuen siitä, kummassa muutokset tehdään). Lähdön graafiseen esitystapaan tehdyt muutokset eivät edellytä päivittämistä tasopiirustukseen päin. Piirikaaviot laaditaan MagiCAD Circuit Designer ohjelmalla. 3.5 Muuntamot 3.5.1 Muuntamokuvien piirustuslajit Muuntamoiden laitesijoittelu Muuntamon pääkaavio Kojeiston kokoonpanopiirustus Koestuspöytäkirja 3.5.2 Muuntamokuvien ohjeistus Muuntamoiden laitesijoittelupiirustukset laaditaan MagiCAD Electrical ohjelmalla käyttäen arkkitehtipiirustusta viitepiirustuksena (xref), laitteistot piirretään mittakaavassa 1/1. Laitesijoituspiirustus voi olla osakuva, jossa esitetään ainoastaan sähkötilat ja laitesijoittelu, tällöin tulosteen kokona käytetään A3, mikäli mahdollista. Muut sähköasennukset piirretään kokonaiseen tasopiirustukseen.
01.03.2010 10 / 30 Muuntamon pääkaavio ei ole mittakaavaan sidottu ja laaditaan yleensä kokoon A3. Kojeiston kokoonpanopiirustus laaditaan, mikäli mahdollista mittakaavaan 1/1 ja tulostetaan tarvittavaan mittakaavaan (tulosteen koko A3). 3.6 Varavoima 3.6.1 Varavoimakuvien piirustuslajit Varavoimakoneen kokoonpanopiirustukset Automatiikan kaaviot toimintaselostuksineen Käyttö ja -huolto-ohjeet Kokoonpanopiirustukset toimittaa laitetoimittaja. Ne laaditaan mittakaavaan 1/1 ja tulostetaan tarvittavaan mittakaavaan. Automatiikkakaavioiden osalta noudatetaan samoja periaatteita kuin kohdassa Muuntamokuvien ohjeistus. Varavoimalaitoksen käyttö- ja huolto-ohjeet laaditaan ohjekirjan muotoon ja toimitetaan tilaajalle sekä paperi-, että digitaalimuodossa.
01.03.2010 11 / 30 4 MagiCAD Electrical projektitiedoston (MEP) käyttö 4.1 Yleistä MagiCAD Electricalin toiminta perustuu rakennuskohtaisen projektitiedoston (MEP) käyttöön. Se sisältää tiedot rakennuksessa käytettävistä järjestelmistä ja tuotteista. Kohteena olevan projektin alueella suunnitelmapiirustuksissa (tasopiirustuksissa) ei saa käyttää muita, kuin kyseisen rakennuskohtaisen MEPin sisältämiä tuotteita. Mikäli uusia tuotteita tarvitaan, ne lisätään ensin MEPiin ja tuodaan sitten vasta tasoihin. Suunnittelijalle toimitettavan MEPin id-alue vaihdetaan, jolloin suunnittelija ei pysty muokkaamaan olemassa olevia tuotetietoja. Tällöin vältytään päällekkäisyyksiltä myös silloin, kun samassa rakennuksessa on meneillään useampi projekti eri suunnittelijoiden toimesta. Suunnittelija ei saa muuttaa tätä id-aluetta. Suunnittelijan lisätessä tarvitsemiaan tuotteita MEPiin, niille tulee jokaiselle yksilöllinen tuoteryhmäkohtainen id siitä tunnussarjasta, joka ko. MEPiin on vaihdettu. 4.2 Järjestelmät Suunnittelijalle toimitettava MEP sisältää HUS-Kiinteistöt Oy:n RYHTI- laitetunnusjärjestelmän mukaiset järjestelmät. Katso kohta Sähkö- ja telepiirustusten tasojako ja dokumentti 04. Laitetunnusjärjestelmä SÄHKÖ & TELE. Muita järjestelmätunnuksia ja -nimiä ei saa käyttää ilman HUS-Kiinteistöt Oy:n lupaa. Laitteet ja kaapeloinnit on mallinnettava käyttäen aina kyseisen käyttötarkoituksen mukaista järjestelmää. 4.3 Tuotetiedot MEP sisältää tiedot tuotteista, joita rakennuksessa on käytettävissä (pistorasiat, kytkimet, valaisimet, kaapelit, jne.)
01.03.2010 12 / 30 Kukin MEPissä oleva tuote sisältää tietoja sen mukaan, onko se valittu valmistajan tietokannasta, vai onko kyseessä yleiskäyttöinen tuote kuten esim. Pistor. 2-os maad. Tuote itsessään ei ole siis piirrosmerkki, vaan se sisältää tiedon 2d-piirrosmerkistä ja 3d-mallista, joiden avulla tuote esitetään suunnitelmatiedostoissa. Suunnittelija voi laajentaa tätä tuotevalikoimaa tarpeen mukaan. Paras menettely tässä on käyttää olemassa olevaa samankaltaista tuotetta mallina (New/copy of selected -toiminto), jolloin tuotteelle tärkeät määrittelyt kopioituvat mukana. Tärkein näistä määrittelyistä on Layer code {PV}: jolla kerrotaan layer-nimeen tulevat 7. ja 8. merkki, katso kohta Sähkö- ja telepiirustusten tasojako. Esimerkki tuotevalikon yhdestä rivistä ja ko. tuotteen tiedoista:
01.03.2010 13 / 30 Esimerkki yleiskäyttöisestä tuotteesta: Tuotteiden 3d-malleina on hyvä käyttää MagiCADin internetissä olevasta tuotetietokannasta löytyviä malleja, mikäli mahdollista. Mikäli sopivaa tuotemallia ei ko. tietokannassa ole, kannattaa käyttää yksinkertaisia Box tai Cylider muotoisia peruskappaleita, joille määritellään tuotedialogissa koko ja kiintopiste, jotka vastaavat riittävällä tarkkuudella oikeaa tuotetta. Varsinkin valaisimien kohdalla tämä on tärkeää, jotta niiden vaatima tila voidaan risteilytarkasteluja varten osoittaa.
01.03.2010 14 / 30 4.4 Piirtotasot (layerit) ja värit MagiCADilla mallinnettaessa MEPissä määritellään, miten layerit muodostuvat ja mille layereille objektit sijoitetaan (katso myös kohta Sähkö- ja telepiirustusten tasojako ). Esimerkki MEPin layer määrittelyistä: Esimerkki MEPin järjestelmämäärittelyistä:
01.03.2010 15 / 30 Suunnitelmapiirustuksissa käytettävä HUS-Kiinteistöt Oy:n värimaailma määritellään MEPissä näiden Layer definition ja Systems määrittelyjen yhdistelmällä. MagiCAD Electricalin Update Drawing Data toiminto palauttaa dwg:ssä mahdollisesti käsin tehdyt muutokset objektien väreissä ja siirrot toisille layereille. Tämän vuoksi näitä muutoksia objekteille ei pitäisi tehdä AutoCADin toiminnoilla. Suunnittelija voi muuttaa näitä MEPin värimäärittelyjä työskentelyn ajaksi haluamallaan tavalla, esimerkiksi työskentelymukavuussyistä. Värimaailma rakennuksen MEPissä ja dwg-tiedostoissa täytyy kuitenkin palauttaa alkuperäisen HUS-Kiinteistöt Oy:n toimittaman MEPin värimaailman mukaiseksi ennen niiden luovutusta. Sen vuoksi kannattaa säästää alkuperäinen MEP tallessa, koska sieltä voi Merge project toiminnolla palauttaa alkuperäiset määrittelyt. Tämän jälkeen täytyy kaikki suunnitelmapiirustukset käsitellä Update Drawing Data toiminnolla HUS-Kiinteistöt Oy:n värimaailman palauttamiseksi.
01.03.2010 16 / 30 5 MagiCAD mallinnus HUS-Kiinteistöt Oy:n kohteissa 5.1 Yleistä Mallinnus kannattaa tehdä alusta alkaen niin, että huomioidaan projektissa sovitut mallinnuksen tarkkuusvaatimukset. Yleisesti ottaen mallintamiseen pitäisi käyttää vain MagiCADin ominaisuuksia. Mallintaminen alusta pitäen oikein säästää paljolta työltä, sillä mallien korjaaminen jälkikäteen on paljon vaikeampaa. 5.2 Mallinnustarkkuus Perustarkkuus on, että johtotiet, pääkaapelireitit ja valaisimet mallinnetaan todenmukaisesti. Tilaajan kanssa sovitut mallihuoneet mallinnetaan tarkemmin (mm. myös asennuskalusteiden 3d-mallien täsmällinen sijoittelu). Suuremmasta mallinnustarkkuudesta sovitaan projektikohtaisesti. 5.3 Johtotiet Mallinnetaan todenmukaisesti oikeisiin korkoihin niin, että vahvavirta- ja telehyllyt tulevat omille järjestelmilleen. Huomioidaan risteilyt iv-kanavien, tiedossa olevien rakenteiden jne. kanssa. Toiseen kerrokseen johtavat johtotiet mallinnetaan aina kerrosten lattiakorkoihin. Eli jos kerroskorkeus on esim. 3000, ylöspäin menevä johtotie mallinnetaan z-korkoon 3000, alaspäin menevä z-korkoon 0. 5.4 Pääkaapelireitit (kaapelipaketti) Pääkaapelireitit mallinnetaan Cable Packets toiminnolla noudattaen todellisia suunniteltuja reittejä. Nousujohdot mallinnetaan keskusten välille tällä toiminnolla. Tällöin älykkäillä viiteviivoilla saadaan myös piirustukseen tieto, mitä kaapeleita milläkin kohdalla reittiä kulkee. Tämä auttaa suunnittelijaa hyvään lopputulokseen pääreittien suunnittelussa.
01.03.2010 17 / 30 Esimerkki kaapelireitistä, johon on liitetty nousujohdot: Eri järjestelmien pääreitit mallinnetaan omille hyllyilleen, sen mukaan kuin ne suunnitellaan asennettaviksikin. Toiseen kerrokseen johtavat kaapelipaketit mallinnetaan aina kerrosten lattiakorkoihin. Eli jos kerroskorkeus on esim. 3000, ylöspäin menevä kaapelipaketti mallinnetaan z- korkoon 3000, alaspäin menevä z-korkoon 0. 5.5 Valaisimet Asennetaan oikeisiin korkoihin, huomioiden alakatot jne. Jokaiselle valaisimelle valitaan 3d-malli. Voidaan käyttää joko yksinkertaista, pelkästään todenmukaisilla ulkomitoilla määriteltyä geometriaa, tai valaisinvalmistajien 3dmalleja todellisista valaisimista. 5.6 Muut tuotteet Asennuskalusteille ja muille tuotteille annetaan todenmukaiset asennuskorkeudet, niin että esimerkiksi hyllylle asennettava pistorasia sijaitsee oikeassa z-korossa ja lattiarasia lattiakorossa. Asennuskalusteille määritellään MEPissä 3d-malli, joka automaattisesti seuraa tuotteen 2d-symbolin sijoitusta. 3d-mallien poikkeava sijoittelu 2d-symboleihin nähden määritellään, jos projektissa niin sovitaan (esimerkkinä ovipielessä päällekkäin olevien kalusteiden sijoittelussa todellisuus/asennuspiirustus). Jos käytetään MagiCAD Electricalin älykkäitä rasiayhdistelmäobjekteja, niille määritellään realistinen koko ja asennetaan kourun kanssa oikeaan korkoon.
01.03.2010 18 / 30 5.7 Kaapelit Kaapelit pyritään mallintamaan todellisiin asennuskorkoihin, mutta ryhmitykset ja asennusreitit mallinnetaan normaaleja piirtotapoja noudattaen, ottaen huomioon tulostettavien asennuspiirustusten luettavuus. Toiseen kerrokseen johtavat kaapelit mallinnetaan läpivientikohdassa aina kerrosten lattiakorkoihin. Eli jos kerroskorkeus on esim. 3000, ylöspäin menevä kaapeli mallinnetaan z-korkoon 3000, alaspäin menevä z-korkoon 0. 5.8 Siirtyminen kerroksesta toiseen (Connect node) Johtoteiden, kaapelipakettien ja kaapeleiden siirtyminen kerroksesta toiseen tehdään käyttäen Connection node objekteja. Asennetut Connection nodet käydään poimimassa toisen kerroksen tiedostoon Connect node toiminnolla, jolloin ne tulevat täsmälleen samoihin kohtiin. Objektien ulkonäkö vastaa normaaleja ylös/alas osoittavia nuolia. Esimerkki siirtymisestä toiseen kerrokseen Connection node objekteilla: 5.9 Kerroslista (MRD) Rakennuksen kerroslista, MRD-tiedosto, on yksinkertainen MagiRoom malli, johon on tallennettu rakennuksen todelliset kerroskorot ja korkeudet ilman geometriaa. Kerrosten suunnitelmatiedostot kytketään kerroslistan kyseessä olevaan kerrokseen. Tällöin ohjelma tietää kerroksen todellisen korkoaseman, vaikka kerrosten dwgtiedostojen origo onkin z=0 korossa.
01.03.2010 19 / 30 Esimerkki kerroslistasta Käyttö mahdollistaa tiedon hyödyntämisen kerroksesta toiseen, esimerkiksi pääkaapelireittien pituuksien mittaamisessa ja kaapelimäärien listaamisessa. Connect node toiminto edellyttää myös kerroslistan käyttöä. Rakennuksen sähkösuunnitelmamallien tallentaminen IFC muotoon niin, että kerrosten mallit asettuvat oikeisiin korkoihin, edellyttää MRD mallin käyttöä. Kerroslista tulee laatia vastaamaan todellisia arkkitehdin toimittamia kerroskorkeustietoja. Mikäli kerroksen lattiakorko vaihtelee, tulee Autocad-ohjelman asettaman rajoitteen vuoksi kerroslistassa koroksi määrittää määräävin korkotieto tällaisessa kerroksessa. Koska risteilytarkastelua varten on välttämätöntä, että LVI- ja sähkösuunnitelmamallit sijaitsevat samassa korkomaailmassa, on sähkösuunnittelijan näin ollen syytä valita kerroskorot HUS-Kiinteistöt Oy:n LVI-projekteista. Mikäli LVI-projektin korkotiedot poikkeavat arkkitehdin ilmoittamista, on syytä tarkistaa mistä poikkeama johtuu ja tarvittaessa huolehtia, että korot korjataan. 5.10 LVI-suunnitelmatiedostojen hyödyntäminen Sähkösuunnitelmaa mallinnettaessa kannattaa heti alusta alkaen hyödyntää MagiCAD HPV sovelluksella laadittuja lvi-suunnitelmatiedostoja risteilyjen tarkastamiseen. Kun lvi-suunnitelmatiedostot kutsutaan työskentelyn ajaksi viitepiirustuksena sähkösuunnitelmatiedostoon, voidaan kanavien ja putkien korkoja ja kokoja tarkastella MagiCADin toiminnolla. Kun Viewport Preferences määrittelyissä asettaa haluamansa objektityypit näkymään 3d-muodossa, voi risteilyjä tarkastella visuaalisesti pyörittämällä näkymää ruudulla. Jotta lvi-suunnitelmatiedostoja voi hyödyntää täysin, se edellyttää joko lviprojektitiedostojen saamista suunnittelijalta, tai sitä, että lvi-suunnittelija tallentaa projektitiedot dwg-tiedostoihin. Mikäli käytössä on NavisWorks ohjelmisto, sitä kannattaa käyttää mallien visuaaliseen tarkasteluun.