GINIE: Geographic Information Network in Europe IST-2000-29493 Paikkatietoinfrastruktuurit: Toimenpidesuosituksia Käännös A. Vertanen 23.8.2002 Tarkastanut P. Ahonen 2.9.2002 D 5.3.2(a) Projektikoordinaattori: University of Sheffield - USFD Työryhmän jäsenet: Open GIS Consortium (Europe) -OGCE European Umbrella Organisation for Geographic Information-EUROGI Joint Research Centre of the European Commission- JRC
Tausta Yhä useammin havaitaan, että modernin yhteiskunnan haasteet, kuten ympäristönsuojelu, parempi turvallisuus, toimiva liikenne, oikeudenmukainen sosiaalinen kehitys ja uudet kansalaispalvelut, vaativat päätöksentekijöitä tunnistamaan alueita, joilla toimenpiteiden tarve on voimakkain, löytämään tehokkaimmat toimintatavat sekä seuraamaan ja arvioimaan tuloksia. Paikkatiedot ovat ratkaiseva apuneuvo kaikissa näissä tehtävissä. Ei riitä, että paikkatieto on pelkästään olemassa. Lisäksi tulee olla helposti selvitettävissä kenen hallinnassa se on, sopiiko se käsillä olevaan tarpeeseen, kuinka se saadaan käyttöön ja kuinka se voidaan liittää muihin aineistoihin. Näitä tarpeita varten tarvitaan yhtenäisiä tiedonhallintaperiaatteita, järjestelmällistä yhteistyötä, teknologiaa, dataa ja ihmisiä, jotka toteuttavat paikkatiedon tehokkaan jakelun ja käytön. Paikkatietoinfrastruktuurilla (spatial data infrastructure, SDI) tarkoitetaan edellä mainittujen osatekijöiden muodostamaa kokonaisuutta. Paikkatietoinfrastruktuurin merkitys hyvässä hallinnossa sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen turvaamisessa on johtanut siihen, että useimmat maailman maat ovat sitoutuneet infrastruktuurin kehittämiseen. Joulukuussa 2001 valmistuneessa selvityksessä 1 todetaan, että 120 maailman 192 valtiosta valmistelee kansallista paikkatietoinfrastruktuuria ja että puolet näistä on jo perustanut tärkeimmät aineistot kattavan hakemistopalvelun Internetissä. Kehitteillä olevien infrastruktuurien laajuus ja laatutaso vaihtelee huomattavasti, mutta selvityksen perusteella on havaittavissa, että paikkatietoinfrastruktuurit eivät ole vain rikkaiden valtioiden ylellisyyttä vaan tarkoituksenmukaista strategista kehittämistä sekä kehittyneissä että kehitysmaissa. Euroopassa useimmissa maissa on käynnissä paikkatietoinfrastruktuurien kehittämisprosessi kansallisella, alueellisella ja/tai paikallisella tasolla. Osa hankkeista soveltuu esimerkeiksi maailman parhaista menettelytavoista osan ollessa hajanaisia kehityskulkuja, joissa vasta viime aikoina on alkanut syntyä näkyviä tuloksia. Vaihtelu johtuu Euroopan maiden institutionaalisesta ja kulttuurillisesta heterogeenisuudesta, mutta myös eroista yleisen tietoisuuden ja poliittisen tuen tasoissa eri alueilla. Euroopan yhtenäistyessä taloudellisesti ja sosiaalisesti on yhä useammin huomattu, että osaa prosesseista, kuten ympäristön muuttuminen, turvallisuus, liikenne ja sosiaalinen yhtenäisyys, on tarkasteltava koko Euroopan mittakaavassa, mikä vaatii koko Euroopan kattavia edes minimitasolla olevia yhtenäisiä paikkatietovarantoja. Tästä syystä Euroopan Komissio on käynnistänyt merkittävän hankkeen eurooppalaisen paikkatietoinfrastruktuurin (ESDI) kehittämiseksi (an Infrastructure for Spatial Information in Europe, INSPIRE). Hankkeen vision mukaan: Tieto tulee kerätä vain kerran ja ylläpitää siellä, missä se on tehokkaimmin järjestettävissä. Tiedon tulee kattaa yhtenäisenä koko Eurooppa, ja eri tietolähteistä tulevaa tietoa tulee pystyä yhdistelemään sekä jakamaan eri käyttäjien ja sovellusten kesken. Hyvää hallintoa varten eri tasoilla tarvittava paikkatieto tulee olla yleisesti saatavilla ehdoin, jotka eivät estä sen laajamittaista hyödyntämistä. Tulee olla helposti selvitettävissä, mitä paikkatietoa on olemassa, sopiiko se tiettyyn käyttötarpeeseen ja millä ehdoilla tieto on saatavissa ja käytettävissä. Paikkatiedon tulee olla helposti ymmärrettävää ja tulkittavaa sekä tarkasteltavissa käyttäjäystävällisiä visualisointimenetelmiä käyttäen. 1 Crompvoets J. and Bregt A. 2002. World Status of National Spatial Data Clearinghouses. http://www.urisa.org/journal/under_review/articles_under_review.htm
INSPIRE-hankkeen tähdätessä eurooppalaisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittymistä tukevien säädöspuitteiden aikaansaamiseen on tärkeää arvioida paikkatietoinfrastruktuurien kehitystilannetta Euroopassa ja tunnistaa niitä keskeisiä tekijöitä, joihin on kiinnitettävä huomiota varmistettaessa eurooppalaisen ja kansallisen/alueellisen kehitystyön yhteensopivuus. Tästä syystä GINIE-projekti 2 kutsui koolle paikkatietoinfrastruktuureja koskevan asiantuntijakokouksen, johon osallistui edustajia 13 Euroopan maasta ja USA:sta. Kokous järjestettiin Euroopan Komission Yhteisessä Tutkimuskeskuksessa (Joint Research Centre, JRC) Isprassa Italiassa 6.-8. toukokuuta 2002. Raportti, jossa arvioidaan kokouksessa edustettujen maiden kokemuksia, on saatavissa GINIE-projektin internet-sivuilta (www.ecgis.org/ginie). Ohessa on yhteenveto tärkeimmistä huomioista ja suosituksista. Yhteenveto havainnoista Menestyneelle paikkatietoinfrastruktuurille (SDI:lle) on ominaista, että: Se on kehitetty, sitä käytetään ja ylläpidetään useiden keskeisistä tietovarannoista vastuussa olevien organisaatioiden toimesta. Keskeiset tietovarannot kuvaavat sosio-ekonomisia olosuhteita, ympäristöä, kiinteistöjä ja omistussuhteita sekä perusmaastotietoja, kuten osoitteita, hallintorajoja, fyysistä infrastruktuuria ja topografisia kohteita. Se kykenee vastaamaan todellisiin tarpeisiin erityisesti kriisitilanteissa, kuten luonnon tai ihmisen aiheuttamissa katastrofeissa. Sen tarjoamat perustiedot vastaavat sovittuja määritelmiä, ovat ajantasalla sekä helposti löydettävissä ja saatavissa käyttöön. Se ulottuu monitasoisena paikalliselta tasolta alueelliselle ja kansalliselle tasolle. Se on toiminnallisesti yhtenäinen eri hallintotasoilla. Sillä on selkeä hallinto-organisaatio. Se tukee riittävästi taloutta tarpeellisuutensa perustaksi. Poliittinen tuki Seminaarissa esitettyjen kokemusten perusteella on todettavissa, että SDI:t, jotka ovat lähinnä edellä mainittuja ominaisuuksia, ovat myös nauttineet vakainta poliittista tukea koko kehityksensä ajan. Vastaavasti alueellisesti ja sisällöllisesti puutteellisten infrastruktuurien kehitysympäristölle on ollut ominaista heikompi poliittinen tuki. Tämä ei tietysti ole mikään yllätys, mutta on tärkeää, että havainto on vahvistettu monien kansallisten ja kansainvälisten, yli kymmenenkin vuotta jatkuneiden kehittämishankkeiden kokemusten perusteella. Kaksi näkökohtaa ovat erityisesti korostamisen arvoisia: 1. Korkean tason poliittinen tuki on ratkaisevan tärkeää. Siitä syystä, että: Suurin osa paikkatiedoista kerätään, ylläpidetään ja käytetään julkisen sektorin toimesta ja julkinen sektori on riippuvainen valtiovallan asettamista rahoitus-, organisointi- ja sääntelyperiaatteista. Paikkatietovarantojen ylläpito on kallista, ja niiden avulla voidaan tukea monia valtiovallan kansalaisille tarjoamia palveluita. Tästä ympäristössä syntyy helposti 2 GINIE on Euroopan Unionin Information Society Technologies -ohjelman rahoittama projekti, jonka tarkoituksena on edistää yhtenäisen paikkatietostrategia syntymistä Eurooppaan. Projektin jäseniä ovat EUROGI, OGCE, Joint Research Centre ja Sheffieldin Yliopisto.
ristiriita valtion suorien tulojen maksimointiin tähtäävien ja kansalaisten hyötyjä maksimoivien sähköisten palvelujen rakentamiseen tähtäävien tavoitteiden välille. Poliittinen tuki on tarpeen näiden ristiriitojen ratkaisemiseksi. SDI:ssa ei ole niinkään kysymys teknologiasta, vaan valtiota, valtion virastoja, yksityistä sektoria ja kansalaisia koskevista periaatteista ja sopimuksista, joiden avulla julkisen sektorin tietovarantojen - mukaan lukien paikkatietovarantojen - käyttö voidaan maksimoida kaikkien hyödyksi. Nämä sopimukset vaativat useimmiten hyväksyntää ja poliittista tukea korkealta tasolta. Hallituksilla on tästä syystä ratkaiseva rooli paikkatietoinfrastruktuurin ja tietoyhteiskunnan kehittämisessä, koska ne toimivat samalla tiedon tuottajina, käyttäjinä, politiikan tekijöinä ja valvojina, jotka ohjaavat suurinta osaa julkisista organisaatioista. 2. Poliittisen tuen tulee olla vakaata Poliittiset painopisteet saattavat muuttua ulkoisista olosuhteista, vallan vaihtumisesta tai jopa vain avainhenkilöiden vaihtumisesta johtuen. Muutamien maiden kokemukset osoittavat, että pitkällekin kehitetty infrastruktuuri on edelleen herkkä organisaatioiden tavoitteiden ja poliittisen suunnan muutoksille. Näiden näkökohtien valossa on selvää, että yksi selkeä painopiste SDI:en kehittämisessä on pitkäjänteinen toiminta poliittisten päätöksentekijöiden tuen saavuttamiseksi kaikilla tasoilla. Poliittista tukea tarvitaan kehitettäessä ja levitettäessä visiota, luotaessa säädösperustaa ja jaettaessa resursseja tulosten saavuttamista varten. Tämä edellyttää SDI:en hyötyjen markkinoimista koko kehityksen ajan ottaen huomioon, että poliittisen tuen jatkuminen ei ole koskaan itsestäänselvyys. Hyötyjen markkinointi SDI voidaan ja pitää kehittää paikallisella, alueellisella, kansallisella, eurooppalaisella ja globaalilla tasolla. Tästä syystä poliitikkoihin ja päättäjiin tulee olla yhteydessä näillä kaikilla tasoilla ja havainnollistaa toimivan SDI:n hyötyjä. Hyötyjen tulee liittyä aloihin, joilla on korkea poliittinen prioriteetti, kuten rikosten ehkäiseminen, terveys, koulutus, aluesuunnittelu, ympäristönsuojelu ja onnettomuuksien hallinta. Lisäksi tulee havainnollistaa kuinka voidaan tukea tietoyhteiskunnan ja yleisen talouden kehittymistä, vähentää päällekkäistä työtä ja resurssien tuhlausta sekä lisätä kilpailukykyä paikantamiseen perustuvan uuden yritystoiminnan kautta. Näiden hyötyjen havainnollistamisessa on aluksi mahdollista käyttää kansainvälisiä esimerkkejä sovittamalla niitä paikallisten olosuhteiden mukaisiksi. Paikallisen infrastruktuurin kehittämisessä on aluksi parempi keskittyä nopeita tuloksia tuottaviin sovelluksiin mieluummin kuin hankkeisiin, joiden tulokset ovat nähtävissä vasta vuosien kuluttua. Euroopan tasolla on muutamia keskeisiä aloja, joiden osalta voidaan tuottaa hyviä esimerkkejä SDI:n hyödyistä tai vastaavasti sen puuttumisesta aiheutuvista lisäkustannuksista. Näitä ovat onnettomuustilanteiden hallinta (esimerkiksi Toulousen räjähdys ja Tsernobyl), ympäristön hallinta (vesipuitedirektiivi, tulvat Italiassa ja Reinin laaksossa) ja liikenne (Alppien läpi johtavien tunneleiden sulkemisen vaikutukset). Yksi menestyneiden SDI-hankkeiden yhteydessä havaittu tärkeä seikka on tarve hallita infrastruktuuriin kohdistuvia odotuksia. SDI:n kehitys vaatii myös kouluttamista ja organisaatiokulttuurien muutoksia. Nämä ovat usein pitkiä prosesseja monille julkisen hallinnon organisaatioille, joille mukautuminen nopeisiin muutoksiin on hankalaa. Haasteita ovat mm. entistä laajemman horisontaalisen yhteistyön tarve eri ministeriöiden ja virastojen
välillä, käyttäjien tarpeiden entistä parempi huomioon ottaminen, tietovarantojen entistä tehokkaampi käyttö ja kyky "päästää muut käsiksi" "minun" tietoihini. Hyötyjen markkinoinnin tulee olla realistista eikä perustua katteettomiin odotuksiin (hypeen). Koordinointi Koordinointi on kaikkien maiden kokemusten perusteella yksi tärkeimmistä SDI:n kehittämisen osa-alueista. Maille, joilla on pisimmälle kehittyneet SDI:t, kuten USA:lle ja pohjoismaille, ovat luonteenomaisia vahvat organisaatioiden väliset yhteistyöelimet. Maissa, joissa kansallinen SDI on vähiten kehittynyt, kuten Espanjassa, Belgiassa ja Itävallassa, myös kansallinen koordinointi on heikointa. Näissä maissa on toisaalta loistavia esimerkkejä alueellisista SDI:sta, koska hyvät yhteistyömekanismit ovat syntyneet alueellisella tasolla. Koordinointi ja yhteistyömekanismit ovat ratkaisevia SDI:en kehittymiselle. Koordinoinnin rooli on moninainen sisältäen: johtamista, organisaatioiden välisten ristiriitojen sovittelua, poliittisen tuen ylläpitämistä, hyötyjen markkinointia eri sidosryhmille, teknistä ohjausta ja yhteisten standardien käytön edistämistä, yleisen tietoisuuden lisäämistä ja tuloksista tiedottamista. Lisäksi koordinoivilla elimillä voi olla tärkeä asema tunnistettaessa puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia säädöspuitteissa ja organisaatiorakenteissa sekä tehtäessä ehdotuksia tarvittavista korjaavista toimenpiteistä. Koordinointi voi olosuhteista riippuen olla joko yhden organisaation vastuulla tai jaettu usealle organisaatiolle esimerkiksi siten, että yksi keskittyy käytännön toteuttamiseen ja toinen strategisiin ja lainsäädännöllisiin seikkoihin. Kaikista koordinoinnin osa-alueista huolehtiminen on kuitenkin välttämätöntä. Tämän SDI:n olemassaolon kannalta keskeisen toiminnon ei tarvitse olla kallista tai vaatia laajaa byrokratiaa. Esimerkiksi USA:ssa kansallista paikkatietoinfrastruktuuria koordinoiva liittovaltion paikkatietokomitea Federal Geographic Data Committee, FGDC hoitaa edellä mainitut tehtävät 15 työntekijän voimin ja 3.6 miljoonan dollarin vuotuisella budjetilla, josta noin puolet käytetään tukirahana kehitettäessä metadata- ja muita palveluita ja portaaleja liittovaltio-, osavaltio- ja paikallistasoilla. Kysymys ei siten ole laajasta organisaatiosta tai suuresta budjetista, vaan oikeasta toimintamallista, joka tuottaa hyvän katteen tehdylle investoinnille. Myös seuraavat USA:n kokemuksiin perustuvat näkökohdat on syytä ottaa huomioon Euroopassa: Korkeimman tahon poliittisen tuen lisäksi tarvitaan virastojen ja laitosten tiukkaa ohjausta, koska niillä on taipumus ohjata kehitystä omien tarpeidensa mukaisesti ja samalla heikentää SDI:a. Koskaan ei pidä aliarvioida "hallintokuntaisuutta"! Koordinoinnilla tulee olla oma budjetti, jotta se olisi tehokasta. Kuten missä tahansa monimutkaisessa hankkeessa tulee ajatella suuria linjoja mutta toimia pienin askelin eli tukea ja markkinoida visiota mutta vaiheistaa toteutus. Vaiheistettu toteutus Kokemukset SDI:en toteutuksesta Euroopassa osoittavat selvästi, että erilaiset mallit ja lähestymistavat ovat syntyneet erilaisen kulttuurien ja hallinnollisten olosuhteiden
seurauksena. Osassa maista on ollut pidempi suunnitteluvaihe, joka on tuottanut ehyen käsitemallin SDI:sta ja sen komponenteista ennen toteutuksen käynnistämistä. Toisissa maissa on taas oltu käytännönläheisempiä ja liitetty SDI:n kehitys olemassa olevien rakenteiden kehittämiseen. Sama malli ei sovi kaikille. Ponnisteltaessa kohti eurooppalaista SDI:a, on vaiheistettu, olemassa oleviin kansallisiin ja alueellisiin SDI:hin tukeutuva toteutustapa ratkaisevan tärkeää. Yhteistyö ja toisiaan täydentävät rakenteet ovat keskeisiä periaatteita. Samalla on kuitenkin selvää, ettei kansallista SDI:a ole vielä jokaisessa maassa. Tästä syystä katsotaan, että tarvitaan puitelainsäädäntöä, joka vaatii EU:n jäsenmaita kehittämään perustason SDI:n, mutta toteutustapa yksityiskohtineen jää kuitenkin kansalliselle vastuulle. Kansallisten ja alueellisten SDI:en kehittämisen ja yhteensopivuuden varmistamisen tueksi tulee vahvistaa organisaatioiden ja laitosten voimavaroja, edistää kansainvälisiä standardeja ja parhaita käytäntöjä sekä tarjota teknistä koordinaatiota ja tukea. Koordinoinnin ja tuen tulisi sisältää eurooppalaisen tietomallin määrittely ja kehittäminen olemassa olevien mallien pohjalta pitäen vaikutukset kansallisiin tietokantoihin mahdollisimman pieninä. Tämän perustyön lisäksi on tarve harmonisoida tietoluokkia ja saada aikaan yhtenäistä ja laaja-alaista paikkatietoa. Tarvittava työmäärä vaihtelee tietoluokittain ja riippuu paljolti saavutettavasta yhteisymmärryksestä tuotannossa käytettävistä yhteisistä määritelmistä ja standardeista. Olemassa olevat eurooppalaiset esimerkit laaja-alaisen maaperä-, peitteisyys-, ilmasto-, maasto- ja hallintoraja-aineistojen osalta osoittavat kuitenkin, että yhteensovitustyötä tarvitaan paljon, ja että kaikkien alojen organisaatiot tarvitsevat rahoitusta tehdäkseen muutostyön. ESDI:n toteuttamisessa on siten arvioitava monia seikkoja, kuten: Eri tietoluokkien harmonisointia koordinoivien tahojen tunnistaminen ja valinta, Näiden tahojen seuranta ja valvonta, sekä yhteydet ESDI:n tekniseen koordinaattoriin ja olemassa oleviin eurooppalaisiin elimiin, Työn rahoittaminen, Alkuperäisen ja harmonisoidun tiedon suhde, tekijänoikeudet ja saatavuus. Rakennettaessa kansallista ja eurooppalaista SDI:a tarvitaan sekä ylhäältä alaspäin lähtevää (periaatepäätökset, koordinointi) että alhaalta ylöspäin lähtevää vaiheittaista toteuttamista, jotka yhdessä integroivat jo olemassa olevia rakenteita. On tärkeää, että toteutetut palvelut toimivat saumattomasti eri tasoilla eli ovat yhteiskäyttöisiä. Euroopan tasolla (kuten myös muillakin tasoilla) tarvitaan paikkatietoportaali (GeoPortal), jonka avulla voidaan demonstroida päämääriä ja mahdollistaa tiedon visualisointi, prosessointi ja tarkastelu. Tämän palvelun tulee perustua selkeille käyttäjätarpeille, sen tulee olla monikielinen toimiakseen eurooppalaisena palvelukanavana ja sen tulee olla yhteydessä vastaaviin kansallisiin palveluihin. Tätä varten eri maiden tietohakemistoja ja palveluita on täydennettävä yhteensopivilla ohjelmistorajapinnoilla. Tällainen paikkatietoportaali on tarpeellinen havainnollistettaessa hyötyjä, joita saavutetaan parantamalla julkisen sektorin tietovarantojen näkyvyyttä ja saavutettavuutta, kehittämällä käyttäjien tarpeita vastaavia palveluita sekä tunnistettaessa suurimpia puutteita. Paikkatietoportaali lisäksi viestittää, että jotakin konkreettista tapahtuu ja se toimii SDI:n edistymisen mittarina kuvastaessaan tietopalvelujen ja -hakemistojen sekä käyttäjien palautteiden kehitystä.
Yhteenveto suosituksista Edistääkseen ESDI:n kehittämistä ja tukeakseen INSPIRE-hanketta puitelainsäädännön kehittämisessä, GINIE-hankkeen puitteissa kokoontunut asiantuntijaryhmä valmisteli seuraavat suositukset: 1. Vakaa poliittinen tuki Poliittisia päättäjiä on rohkaistava ottamaan aktiivinen rooli kaikissa elimissä, jotka valmistelevat ja ohjaavat SDI:n kehittämistä alueellisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. 2. Vakaa taloudellinen tuki ESDI:n käyntiin saamiseksi suositellaan, että hanke saa aluksi taloudellista tukea valtionhallinnolta kansallisen budjetin kautta. Nämä investoinnit tulee nähdä olennaisiksi osiksi e-europe- ja e-goverment-ohjelmia, koska SDI tukee hallinnon modernisoimista ja parantaa julkisen sektorin tietovarantojen käytettävyyttä. Infrastruktuurin syntymisen jälkeen sen taloudellisesta vakaudesta on huolehdittava. Tämä saattaa edellyttää sekä julkista että yksityistä rahoitusta sekä käyttömaksuja, jotka on sovitettavissa yhteen mahdollisimman laajaan käyttöön liittyvien tavoitteiden kanssa. 3. Lainsäädäntö Yleinen puitelainsäädäntö tulee ottaa käyttöön ESDI:n kehityksen tueksi. Puitesäädösten tulee edellyttää, että: EU ottaa ESDI:n periaatteet käyttöön kaikissa EU:n rahoittamissa hankkeissa, eli tietomallien ja palveluiden määrittelyssä tulee aina ottaa huomioon yhteiset tavoitteet. jäsenmaat rakentavat perustason SDI-palvelut (esim. paikkatietohakemiston) käyttämällä olemassa olevia tai rakentamalla uusia järjestelmiä. 4. Koordinointi Euroopan tasolle tulee perustaa koordinoiva elin varmistamaan, että ESDI toteutuu. Tämän elimen tulee huolehtia: Operatiivisesta koordinoinnista: Määrittelemällä yhteiset eurooppalaiset kohde- ja tietomallit, tarjoamalla teknistä neuvontaa ja seuraamalla teknologista kehitystä (tekninen seuranta). Edistämällä kansainvälisten yhteensopivuutta parantavien standardien käyttöönottoa. Koordinoimalla eri aihealueiden tietojen harmonisoinnista vastaavien organisaatioiden toimintaa. Ylläpitämällä Euroopan paikkatietoportaalia. Strategisesta koordinoinnista Tukemalla kansallisten SDI:en kehitystä vahvistamalla eri elinten toimintaedellytyksiä ja tekemällä vertailevia selvityksiä paikkatietoihin ja SDI:hin liittyvistä menettelytavoista ja lainsäädännöstä. Varmistamalla, että Euroopan tason periaatteet ja toimet ovat sopusoinnussa ESDI:n kehittämisen kanssa (poliittinen seuranta). Tekemällä yhteistyötä kansallisten organisaatioiden kanssa poliittisen tason tietoisuuden lisäämiseksi jakamalla tietoa sovelluksista ja pilottihankkeista, jotka liittyvät läheisesti poliittisesti merkittäviin aihealueisiin, kuten ympäristöön ja tietoyhteiskuntaan (egovernment).
Lisäksi suositellaan, että näitä molempia koordinointitehtäviä tuetaan selkeästi korvamerkityllä monivuotisella budjettirahoituksella. 5. Vaiheistettu toteutus ESDI:a tulee kehittää vaiheittain subsidiariteetti-periaatetta kunnioittaen, kansallisia ja alueellisia olemassa olevia rakenteita hyväksi käyttäen. Yhteisen näkemyksen varmistamiseksi vakaasta ja vaiheistetusta lähestymistavasta, suositellaan että: Perustetaan monikielinen paikkatietoportaali (GeoPortal) havainnollistamaan ESDI:n tavoitteita ja osoittamaan edistymistä. Portaalin tulee integroitua muihin sähköisiin palveluihin eikä eristäytyä pelkäksi paikkatietopalveluksi. Alkuvaiheen palvelut ja vaatimukset tunnistetaan ja valitaan nopeasti perustason ESDI:n aikaan saamiseksi. Perustetaan nopeasti Euroopan tasolle tekninen yhteistyöryhmä valmistelemaan eurooppalaiset spesifikaatiot ja huolehtimaan ESDI:n teknisestä koordinoinnista. Kehitetään hallinnollinen ja taloudellinen järjestely tietoluokkien harmonisoimiseksi yhteistyössä olemassa olevien eurooppalaisten laitosten ja käynnistettävän ESDI:n teknisen yhteistyöryhmän kanssa. Voimavarojen lisäämistoimenpiteissä otetaan huomioon PK-yritysten mahdollisuudet tuottaa palveluja paikallisella tasolla ja paikalliselle hallinnolle.