Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa

Transkriptio

1 Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari sähköisistä hankinnoista, erityisasiantuntija/rahoitusala Suomen Kuntaliitto, kuntatalous

2 Euroopan komission ehdotus julkisten hankintojen sähköistä laskutusta koskevaksi direktiiviksi Tausta: Euroopan digitaalistrategia kuuluu Eurooppa strategian pilareihin Tavaroihin, urakoihin ja palveluihin käytettävät julkiset menot 19 prosenttia Euroopan Unionin BKT:stä => tavoite: hallinnointia tehostamalla voidaan kohentaa kustannustehokkuutta Sähköinen laskutus tärkeä vaihe, kun kehitetään paperitonta julkishallintoa => yksi Euroopan digitaalistrategian prioriteeteista Merkittävät taloudelliset ja ympäristöön liittyvät hyödyt mahdollisia» => Komissio: EU:n alueella julkisissa hankinnoissa sähköisen laskutuksen merkitys jopa 2,3 mrd EUR» Mahdollista pienentää laskun vastaanottamiskustannuksia, euroa => 1 euro» Julkinen sektori suurin rahankäyttäjä, syytä edistää sähköisten hankintojen ja laskutuksen käyttöönottoa 2

3 Euroopan komission ehdotus julkisten hankintojen sähköistä laskutusta koskevaksi direktiiviksi Aloitteen keskeiset tekijät: Sähköinen laskutus Laadittava eurooppalainen standardi => tarkoitus parantaa erilaisten (kansallisten) järjestelmien yhteentoimivuutta» Tavoitteena poistaa oikeudellista epävarmuutta, kohtuuttomia vaikeuksia ja uusia toiminnallisia kustannuksia talouden toimijoilta» Vauhditetaan sähköistä laskutusta Euroopassa, nykyisin osuus vain 4 15 % kaikista lähetetyistä ja vastaanotetuista laskuista Täysin sähköiset hankinnat Yksilöidään osa-alueet, joilla siirtymistä kokonaan sähköisiin hankintamenettelyihin olisi edistettävä, seuraavin toimin:» yleistetään sähköisen laskutuksen käyttöä julkisissa hankinnoissa» viedään eteenpäin standardointityötä» laaditaan täysin sähköisiä hankintoja tukevia kansallisia strategioita» jaetaan parhaita toimintamalleja 3

4 Direktiivi 2014/55/EU EU:n neuvosto hyväksyi direktiivin sähköisestä laskutuksesta julkisissa hankinnoissa Soveltamisala» Vain julkisia hankintoja koskevissa direktiiveissä tarkoitetut laskut» Vain julkisen sektorin toimijoiden lähettämät laskut (kansallisella, alueellisella ja paikallistasolla) Direktiivi antaa komissiolle toimivallan eurooppalaisen standardin luomiseen Direktiivi ei kiellä hankintayksiköitä vastaanottamasta myös muun muotoisia laskuja (esim. paperisia) mutta edellyttää, että hankintayksiköiden on kyettävä vastaanottamaan julkisia hankintasopimuksia ja käyttöoikeussopimuksia koskevat, standardin mukaiset sähköiset laskut Direktiivillä on kansallinen täytäntöönpanoaika, ja kansallisesti sen tulee olla voimassa viimeistään » Kansallisesta täytäntöönpanosta vastaa valtiovarainministeriö 4

5 Direktiivin 2014/55/EU mukaisesta verkkolaskustandardista (1) Pohjautuu kansainvälisten standardisointijärjestöjen CEN, UN/CEFACT, ISO standardeihin ja muuhun asiaankuuluvaan standardisointityöhön CEN (ransk. Comité Européen de Normalisation tai engl. European Committee for Standardization), yksityinen voittoa tavoittelematon järjestö, päätehtävinä edistää eurooppalaista standardisointia CENiä pyydetään kehittämään ja testaamaan verkkolaskustandardi = kehittämään semanttinen tietomalli sähköiselle laskulle» (Semanttinen: Tietoa jäsennetään siihen liittyvillä aiheilla ja merkityksillä, jotka kuvaavat sitä, mihin kyseinen sisältö liittyy. Tietoa voi etsiä intuitiivisesti käyttötarkoituksen perusteella, tietämättä fyysistä sijaintia hierarkiassa) 5

6 Direktiivin 2014/55/EU mukaisesta verkkolaskustandardista (2) Ei korvaa olemassa olevia standardeja kansallisia standardeja voi edelleen käyttää On ALV-direktiivin 2006/112/EY mukainen Huomioi yrityssektorin tarpeet CENiä pyydetään lisäksi listaamaan käytössä olevista laskusyntakseista (säännöstö kielen muodosta) muutama direktiivin mukainen syntaksi Hankintayksiköt velvollisia vastaanottamaan ja käsittelemään direktiivin ja jonkin listassa mainitun syntaksin mukaiset laskut lähtien 6

7 Suomen suunnitelma (VM) VM arvioi kesällä, että asia lähtisi liikkeelle Suomessa tänä syksynä Ilmeisesti tarkoitus tehdä oma laki» Perustetaan työryhmä» Kuntien edustus tärkeä Suomessa haaste standardoinnin laadinnan hallitseminen» Standardin vaatimukset tuntuvat kohdistuvan suorimmin kuntiin ja niiden järjestelmiin» Valtiolla käyttöönotto/integrointi lienee (?) helpompaa. Huomattava, että lähtötaso kunnissakin hyvä» Vältettävä ratkaisuja, jotka ovat kuntien tieto- ja taloushallinnon kannalta epätarkoituksenmukaisia Direktiivi sisältää paljon teknisiä yksityiskohtia 7

8 Usein kysyttyjä kysymyksiä Milloin uudet säännöt astuvat voimaan?» Direktiivin mukaan 4,5 vuotta direktiivin voimaan tulosta (=11/2018). Milloin sähköisen laskutuksen standardi valmistuu?» Valmisteluajaksi arvioidaan 3 vuotta. Perustyön jälkeen tarvitaan sidosryhmien konsultointia. Täytäntöönpanoajaksi arvioidaan 18 kk, joka voi vielä sisältää valmistelua. Pitääkö niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät vielä käytä sähköistä laskutusta, odottaa kunnes standardi valmistuu? Ei tarvitse:» Direktiivi ei korvaa olemassa olevia standardeja, jolloin ei ole väliä milloin ne on otettu käyttöön» Uusi standardi sisältää listan laskun elementeistä, kuitenkaan erittelemättä teknistä muotoa (semanttinen malli). Jokainen olemassa oleva järjestelmä voidaan muokata sallimaan uuden standardin mukaisten laskujen vastaanoton.» Uusi standardi tulee suurelta osin perustumaan olemassa oleviin määrittelyihin ja CENin tekemään työhön, joten se ei tulle suuresti eroamaan jo käytössä olevista järjestelmistä ja standardeista.» Viivästykset sähköisen laskutuksen käyttöönotossa merkitsevät myös, että pienimpiä kansallisen tason hyötyjäkään ei saavuteta. Mitä uusi standardi merkitsee niille jäsenvaltioille, joilla jo on järjestelmä?» Perusajatus on, että kansallisia järjestelmiä voidaan käyttää uuden standardin rinnalla, kunhan ne eivät ole ristiriidassa keskenään. Kun uusi standardi vain listaa laskussa vaadittavat elementit ja määrittelee niiden tarkoituksen, se ei automaattisesti tee vanhoista järjestelmistä vanhanaikaisia. Yhteen sovittamisen ei uskota aiheuttavan oleellisia teknisiä ongelmia. 8

9 Jatkoaikataulusta Standardoimispyyntö CENille Q3 2014» Ensimmäinen kokous pidetty » Standardin julkaiseminen mennessä Täytäntöönpano» Hankintayksiköiden tulee olla valmiudessa vastaanottamaan ja prosessoimaan standardin mukaisia sähköisiä laskuja mennessä KUITENKIN:» Vähintään 18 kk standardin julkaisemisesta Virallisessa lehdessä» Jäsenvaltioilla mahdollisuus siirtää alueellisten ja paikallisten toimijoiden takarajaa vielä 12 kk:lla mahdollisten erityistarpeiden vuoksi (esim. rajalliset resurssit tai mahdollisesti kehittymättömämpi infrastruktuuri) 9

10 Suomen tilanne ja jatkoaikataulu Miksi käsitellään erikseen julkisten hankintojen sähköistä laskutusta? Suomessa ja eurooppalaisella tasolla on toimivia järjestelyjä jo päivittäisessä maksamisessa => toimintatavan omaksuminen hankintoihin liittyvissä maksuissa pitäisi olla yksinkertaista Jälkeen jääneiden järjestelmien valvonta? => Suomen syytä olla aktiivinen, jotta saavutettu kehitystaso voidaan turvata ja hyödyntää VM ei ole edennyt hankkeen eikä standardin valmistelussa (VM:ltä saatu tieto 10/2014) 10

11 Kiitos! erityisasiantuntija, rahoitusala puh ,