Vaihtoehtoja julkisen vallan tavoitteiksi liikennetelematiikan palvelutuotannossa

AINO-julkaisuja 4/2005 Vaihtoehtoja julkisen vallan tavoitteiksi liikennetelematiikan palvelutuotannossa VIKING MIP 2004: Alternatives for public sector objectives in ITS service provision

AINO-julkaisuja 4/2005 Vaihtoehtoja julkisen vallan tavoitteiksi liikennetelematiikan palvelutuotannossa

ISBN 952-201-116-9 AINO-julkaisuja Helsinki 2005

Julkaisija AINO Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Kulmala, Risto; Eloranta, Tuomo; Alaruikka, Anna-Maija; Leviäkangas, Pekka; Jokinen, Reetta; Nykänen, Pekka; Atkinson, Lesley; Miles, John; Samstad, Hanne KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 15.5.2005 Julkaisun laji AINO-julkaisu Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Vaihtoehtoja julkisen vallan tavoitteiksi liikennetelematiikan palvelutuotannossa Tiivistelmä Työssä määriteltiin vaihtoehdot julkisen vallan tavoitteiksi liikennetelematiikan palvelutuotannossa siten, että työn tuloksena tuotetut julkisen vallan tavoitevaihtoehdot vastaavat Suomessa yleisesti noudatettuja periaatteita, kattavat keskeiset telematiikkapalvelut sekä ottavat huomioon EU:n näkemykset ja kansainväliset kokemukset palveluliiketoiminnan aikaansaamisesta. Työhön sisältyi laaja työpaja, jossa koti- ja ulkomaisten asiantuntijoiden esitysten jälkeen kehiteltiin mahdollisia vaihtoehtoja julkisen sektorin tavoitteiksi. Työ tuotti aluksi kuusi erilaista vaihtoehtoa julkisen vallan tavoitteiksi omalle toiminnalleen: Tiedotus yksityiseksi: Julkinen sektori keskittyy liikenneverkon operointiin, ei tiedota kuin merkittävistä häiriöistä Tuetut tiedotuspalvelut: Julkinen sektori maksaa yksityisille palveluntuottajille yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden saavuttamisesta Tilatut perustietopalvelut: Julkinen sektori ulkoistaa liikennetelematiikan peruspalvelut laajoina kokonaisuuksina Vaiheistetusti ulkoistetut tietopalvelut: Julkinen sektori ulkoistaa aihealue kerrallaan määritetyssä aikataulussa liikennetelematiikan peruspalveluita Julkiset turvallisuustietopalvelut: Julkinen sektori tuottaa tai tilaa liikenneturvallisuuden varmistamisen kannalta olennaiset palvelut Ilmaiset peruspalvelut osin ulkoistettuna Jatkossa työn johtoryhmä valitsi edellä mainituista kolme ensimmäistä vaihtoehtoa julkisen vallan tavoitteiksi tarkempaan analyysiin. Vaihtoehtoja tarkasteltiin aluksi eri toimijoiden roolien kannalta. Kunkin vaihtoehdon kohdalla tarkasteltiin niiden vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Lisäksi tarkasteltiin vaihtoehtoja talousteorian, kansainvälisen kilpailukyvyn ja viranomaispalvelujen näkökulmista. Suomi tarvitsee palveluinnovaatioita sekä toimintamalli-innovaatioita, joissa pienet mittakaavat ja volyymit mahdollistavat silti myös kohtuullisesti tuottavan liiketoiminnan. Todennäköisin Suomeen soveltuva toimintamalli on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä toimiva PPP-palvelumalli. Työssä ehdotetaan työn tulosten välitöntä hyödyntämistä käynnistämällä päätöksenteko julkisen sektorin tavoitteista sekä valtion- että kunnallishallinnossa. Lisäksi luetellaan tärkeimmät toimenpiteet ja jatkoselvityskohteet tavoitteiden käyttöönottoa varten. Avainsanat (asiasanat) Liikenne, telematiikka, palvelu, julkinen sektori Muut tiedot Sarjan nimi ja numero AINO-julkaisuja 4/2005 Kokonaissivumäärä 87 Kieli suomi Jakaja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN ISBN 952-201-116-9 Luottamuksellisuus julkinen

The publisher AINO Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Kulmala, Risto; Eloranta, Tuomo; Alaruikka, Anna-Maija; Leviäkangas, Pekka; Jokinen, Reetta; Nykänen, Pekka; Atkinson, Lesley; Miles, John; Samstad, Hanne DESCRIPTION Date of publication 14.4.2005 Type of publication AINO-publication Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Alternatives for public sector objectives in ITS service provision Abstract The study identified alternatives for public sector objectives concerning ITS (Intelligent Transport Systems and Services) service provision. The alternative objectives are consistent with the practices commonly applied in Finland, cover the most prominent ITS services and take into account views in the European Union and international experiences from service provision and business. The study included a comprehensive workshop, which developed possible public sector objectives on the basis of presentations from domestic and foreign experts. Six different alternatives were first developed for the public sector concerning its own activities in service provision: Private information services: Public sector concentrates in network operation, no information services except for major incidents Supported information services: Public sector pays private service providers for reaching policy objectives Commissioned basic information services: Public sector outsources basic ITS services in large bundles Gradually outsourced basic information services: Public sector outsources basic ITS services domain by domain in a specific timetable Public safety information services: Public sector provides or commissions information services relevant to ensuring transport safety Partly outsourced free-of-charge basic services. The steering group of the study selected the three first alternatives to a more detailed analysis. Alternatives were first investigated according to the roles of various actors. Next, the strengths, weaknesses, opportunities and threats were identified for these alternatives. The alternatives were also studied according to economic theory, international competitiveness and provision of the authority services required by the law. Finland needs innovations in services and operational models enabling satisfactory business opportunities with the small scales and volumes present. Probably the best operational model in Finland will be some form of a public private partnership (PPP). The study proposes that the results should be utilised immediately by initiating decision making on public sector objectives in the governmental as well as municipal sector. Finally, further actions and topics for investigation are listed in order to ensure the exploitation of the results. The project has been granted European Community financial support in the field of Trans-European Networks Transport. Keywords Transport, telematics, ITS, service, public sector Miscellaneous Serial name and number AINO publications 4/2005 Pages, total 87 Distributed by VTT Building and Transport Lanquage Finnish ISSN Price ISBN ISBN 952-201-116-9 Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

ESIPUHE Ajantasaisen liikenneinformaation tutkimus- ja kehittämisohjelman (AINO) alaohjelman Palvelupuitteet tavoitteena on ratkaista palvelutarjonnalle yhteisiä ongelmia ja kehittää palvelutoiminnan yleisiä edellytyksiä. AINO-ohjelma valitsi tämän työn toteutettavaksi Palvelupuitteet alaohjelmassa ohjelman ensimmäisen avoimen haun perusteella syyskuussa 2004. Työssä määriteltiin vaihtoehdot julkisen vallan tavoitteiksi liikennetelematiikan palvelutuotannossa siten, että työn tuloksena tuotetut julkisen vallan tavoitevaihtoehdot vastaavat Suomessa yleisesti noudatettuja periaatteita. Vaihtoehdot kattavat keskeiset telematiikkapalvelut sekä ottavat huomioon myös EU:n näkemykset ja kansainväliset kokemukset palveluliiketoiminnan aikaansaamisesta. Työ tuotti kolme erilaista vaihtoehtoa julkisen vallan tavoitteiksi ja esitti kunkin vaihtoehdon tärkeimmät ominaisuudet ja perustelut sekä arvion niiden vahvuuksista, heikkouksista ja toteutettavuudesta. Työ kattoi sekä valtion- että kunnallishallinnon. Työn tekivät VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta Risto Kulmala, Anna-Maija Alaruikka ja Pekka Leviäkangas sekä WSP LT-konsultit Oy:stä Tuomo Eloranta, Virpi Pastinen ja Reetta Jokinen. Lisäksi työhön osallistuivat asiantuntijoina John Miles ja Lesley Atkinson Ankerboldt Ltd:sta Isosta-Britanniasta, Pekka Nykänen JP-Epstar Oy:stä (luku 3.4.1) ja Hanne Samstad Transportøkonomisk Instituttista Norjasta. Työtä ohjanneen johtoryhmän puheenjohtajana toimii Seppo Öörni liikenne- ja viestintäministeriöstä. Johtoryhmän muina jäseninä olivat Kari Hiltunen Tiehallinnosta, Esko Perälä Tieliikelaitoksesta, Olli-Pekka Poutanen ja Kari Sane Helsingin kaupungilta, Antti Rainio ITS Finlandista ja Kristiina Soini Ilmatieteen laitoksesta. Työn tulokset pohjautuvat hankkeen aikana järjestettyyn työpajaan, johon osallistui noin 25 kotimaista ja ulkomaista asiantuntijaa. Raportin laadunvarmistajina ovat toimineet Satu Innamaa VTT:sta, Armi Vilkman liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä Timo Karhumäki Tiehallinnosta. Raportin tekemiseen on saatu Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks Transport) -rahoitusta. Helsinki 23.3.2005 Seppo Öörni AINO Palvelupuitteet -alaohjelman johtoryhmän puheenjohtaja 5

SISÄLTÖ KUVAILULEHTI...3 DESCRIPTION...4 ESIPUHE...5 SYMBOLIT...8 1 JOHDANTO...9 1.1 Tausta...9 1.2 Tavoite...9 1.3 Työn ja raportin sisältö...10 2 TYÖN RAJAUS...11 3 TOIMINTAMALLIEN KARTOITUS...15 3.1 Tavoitteenasettelu ja toiminnan ohjaus...15 3.2 Julkisen sektorin palvelutuotantokäytäntö...16 3.2.1 Valtionhallinto...16 3.2.2 Kunnallishallinto...17 3.2.3 Tietoliikennepalvelut...19 3.2.4 Liikennetelematiikkapalvelut...24 3.3 Kansainväliset palvelutuotantokäytännöt...30 3.4 Talousteoreettinen tarkastelu...32 4 TAVOITEVAIHTOEHTOJEN KUVAUS...34 4.1 VE 1: Tiedotus yksityiseksi...34 4.2 VE 2: Tuetut tietopalvelut...35 4.3 VE 3: Tilatut tietopalvelut...37 4.4 VE 4: Vaiheistetusti ulkoistetut tietopalvelut...39 4.5 VE 5: Julkiset turvallisuustietopalvelut...40 4.6 VE 6: Ilmaiset perustietopalvelut...41 4.7 Analysoitavaksi valitut vaihtoehdot...42 5 TAVOITEVAIHTOEHTOJEN ANALYSOINTI...44 5.1 Nykytilan SWOT...44 5.2 VE1: Tiedotus yksityiseksi...46 5.3 VE2: Tuetut tietopalvelut...48 5.4 VE3: Tilatut tietopalvelut...50 6

6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 53 7 LÄHTEET... 57 LIITTEET... 59 Liite 1 Liikennetelematiikan palvelutuotannon esimerkki: Ranska kaupalliset palvelut Liite 2 Liikennetelematiikan palvelutuotannon esimerkki: Japani VICS Liite 3 Liikennetelematiikan palvelutuotannon esimerkki: Iso-Britannia TrafficMaster Liite 4 Liikennetelematiikan palvelutuotannon esimerkki: Saksa Berliinin liikennekeskus Liite 5 Liikennetelematiikan palvelutuotannon esimerkki: Brasilia tullitiet Liite 6 Tavoitevaihtoehtojen vertailu arvoketjun eri toimintamallien mukaan 6.1 Sää- ja kelitiedotus 6.2 Tapahtumatiedotus 6.3 Häiriötiedotus 6.4 Sujuvuustiedotus 6.5 Joukkoliikennetiedotus 6.6 Mahdolliset roolit Liite 7 Tavoitteenasettelun ja toiminnan ohjauksen teoriaa Liite 8 Työpajaan 7.12.2004 osallistuneet henkilöt 7

SYMBOLIT ATIS DVB-H ILL LVM M2M MKL PPP RDS-TMC RHK Advanced Traffic Information Systems Digital Video Broadcast Handheld Ilmailulaitos Liikenne- ja viestintäministeriö Machine to Machine Merenkulkulaitos Public-Private Partnership Radio Data System Traffic Message Channel Ratahallintokeskus SWOT Strengths Weaknesses Opportunities Threats (Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat) TTS Ulkoistaminen Yksityistäminen Toiminta- ja taloussuunnitelma Yrityksen tai laitoksen A jonkin toiminnon siirtäminen ulkopuolisen yrityksen B hoidettavaksi siten, että A tilaa toiminnon B:ltä Julkisen laitoksen A toiminnon lakkauttaminen ja vastaavan toiminnon syntyminen yksityiselle sektorille 8

1 JOHDANTO 1.1 Tausta Liikennetelematiikan toteuttaminen on edennyt toisaalta julkisen sektorin ja toisaalta yksityisen sektorin vetämänä. Julkinen sektori on nähnyt liikennetelematiikassa uuden työkalun liikenne- ja muiden yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Julkinen sektori on erityisesti painottanut liikennetelematiikan vaikuttavuutta ja yhteiskuntataloudellista kannattavuutta ottaessaan käyttöön liikennetelematiikan palveluita ja järjestelmiä. Yksityinen sektori luonnollisesti hakee liikennetelematiikasta uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja painottaa palveluiden tuottamiseen sijoitetun pääoman tuottoa lyhyellä ja pidemmällä tähtäimellä. Pysyvien yksityisten liikennetelematiikan palveluiden aikaansaaminen on osoittautunut kaikkialla maailmassa haasteelliseksi tavoitteeksi. Suomessa markkinat ovat olleet pieniä ja kysyntä vähäistä ja liikenteen ajantasainen informaatio on ollut laadultaan puutteellista. Ongelmana on nähty myös alan kypsymättömät ja vakiintumattomat toimintamallit. Viimeksi mainituista ongelmista suuri osa on liittynyt julkisen vallan rooliin liikennetelematiikan palvelutuotannossa. Viime vuosina on keskusteltu ja selvitelty julkisen vallan roolia joidenkin yksittäisten palveluiden (esim. RDS-TMC, Radio Data System Traffic Message Channel) tai toimintojen (liikennekeskustoiminta) tuottamisessa. Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) kesällä 2004 hyväksytyissä LVM:n hallinnonalan liikenteen telematiikan toimintalinjoissa linjattiin lähivuosien keskeiset toimenpiteet liikennetelematiikan palveluiden toteuttamiseksi. Uusimmassa liikennetelematiikan linjausehdotuksessaan Euroopan Komissio puolestaan ehdottaa kaikkien jäsenmaiden yhteisten telematiikkapalvelujen toteuttamista ja luonnostelee jokaiselle palvelulle tavoitteet palvelutason odotuksista, niiden toiminnallisista ja teknisistä vaatimuksista sekä mahdollisista laajentamisedellytyksistä useamman maan kattaviksi cross-border palveluiksi. 1.2 Tavoite Työn tavoitteena oli määritellä sellaiset vaihtoehtoiset toimintamallit julkisen vallan liikennetelematiikan palvelutuotannon edistämiseksi, jotka vastaavat Suomessa yleisesti noudatettuja toimintaperiaatteita kattavat kaikki liikennemuodot ja niiden keskeiset telematiikkapalvelut ottavat huomioon EU:n näkemykset ja kansainväliset kokemukset palveluliiketoiminnasta ja sen aikaansaamisesta. Tavoitteena oli tuottaa kolme erilaista tavoite- ja toimintamallivaihtoehtoa ja esittää mahdollisimman selkeästi kunkin vaihtoehdon tärkeimmät ominaisuudet perusteluineen sekä arviot niiden vahvuuksista, heikkouksista ja toteutettavuudesta. Työ kattaa sekä 9

valtion- että kunnallishallinnon. Tavoitteena oli, että työn tulokset muodostavat keskustelun pohja-aineiston julkisella sektorilla alan tavoitteita koskevalle päätöksenteolle. 1.3 Työn ja raportin sisältö Työ käynnistyi rajauksella ja aineiston kartoituksella. Rajauksista päätettiin työn johtoryhmässä luvun 2 kuvaamalla tavalla ottamalla huomioon eurooppalaiset, kansalliset ja LVM:n hallinnonalan linjaukset ja kehitysnäkymät. Kartoitusvaiheessa käytiin läpi valtion ja kunnallishallinnon tavoitteiden asettelua ja toimintamalleja yleensä sekä erityisesti liikennetelematiikkaa koskien. Kartoitus kattoi Suomen lisäksi kansainvälisesti kiinnostaviksi katsottuja liikennetelematiikan palvelutuotannon esimerkkejä (luku 3). Kartoitusta tarkennettiin erityisen työpajan avulla. Työpajassa kansainväliset asiantuntijat alustivat keskustelua esittämällä kansainvälisiä kokemuksia palvelutuotannosta ja julkisen sektorin roolista sekä tavoitteista. Työpajassa osallistujat pohtivat kolmessa ryhmässä (1. yksityinen palveluntuotanto, 2. julkinen sektori ja 3. toimintaympäristön muutokset) vastauksia seuraavaan kysymykseen: minkälaisilla valtion- ja kunnallishallinnon tavoitteilla saadaan parhaiten edistettyä liikenteen telematiikan pysyvää palvelutuotantoa? Ryhmät vastasivat kysymykseen kukin omasta näkökulmastaan eli mitkä olisivat optimaaliset tavoitteet 1) yksityisen palvelutuotannon edistämiseksi, 2) julkisen sektorin tavoitteiden saavuttamiseksi ja 3) toimintaympäristön muutoksiin vastaamiseksi. Työpajaan osallistujat on lueteltu liitteessä 8. Työpajan tulosten perusteella laadittiin kuusi vaihtoehtoa julkisen vallan tavoitteistolle palvelutuotannossa. Kyseisten vaihtoehtojen pääominaisuudet on esitetty luvussa 4. Kuuden vaihtoehdon joukosta johtoryhmä valitsi tarkempaan arviointiin kolme vaihtoehtoa, joiden vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia käsitellään luvussa 5. Johtopäätökset ja ehdotukset jakotoimenpiteiksi esitetään luvussa 6. 10

2 TYÖN RAJAUS Työtä rajattaessa lähtökohdiksi otettiin seuraavat strategiat sekä suunnitelmat: LVM Liikennetelematiikan strategia (Liikenne- ja viestintäministeriö 2004b) Hallinnonalan laitosten strategiat (Merenkulkulaitos 2002, Ratahallintokeskus 2003, Tiehallinto 2000) ITS Finlandin strategia (ITS Finland 2004) esafety (CEC 2004) TEMPO-ohjelman suunnitelmat (CEC 2003) Viimeksi mainituissa esitetään ehdotus eurooppalaisiksi liikennetelematiikan palveluiksi (kuva 1). Matkaa edeltävät palvelut Liikenneväylään liittyvät palvelut Matkaa edeltävä julkista liikennettä Matkaa edeltävä liikenteentiedotus Pre-trip koskeva public liikenteentiedotus transport information Multimodaalinen Julkisen liikenteen matkansuunnittelupalvelu Public Transport payment and lipunmyynti ticketing Emergency Häiriönhallinta handling On-trip Matkan real time aikana road välitetty information Reaaliaikainen Real time passenger matkustajainformaatio information service reaaliaikainen service liikenteentiedotus Henkilökohtainen EFC sähköinen for road use matkanperintä Personalised matkanaikainen on-trip Parking monitoring, info Personalised Henkilökohtainen on-trip Pysäköinnin valvonta, liikenteentiedotus road information and guidance passenger matkanaikainen information informaatio ja ohjaus matkustajainformaatio Dynamic Dynaaminen route reittiopastus guidance Intelligent Automaattinen Speed - minimi ITS -palvelut nopeuden adaptation sovitus - yleiset ITS -palvelut Matkanaikaiset palvelut Julkista liikennettä koskevat palvelut Kuva 1. Eurooppalaiset minimi- ja yleiset liikennetelematiikkapalvelut tie- ja joukkoliikenteessä. Keltaisella merkityt minimipalvelut tulee tarjota kaikissa jäsenmaissa yhteiskäyttöisinä, oranssilla merkityt yleisiksi kutsutut palvelut tulee tarjota mahdollisimman samantapaisina (CEC 2003). Työn rajausta käsiteltiin myös projektin ensimmäisessä johtoryhmässä (Taulukko 1). 11

Taulukko 1. Liikennetelematiikan palvelut ja niiden painottaminen EU:n ja Suomen strategioissa ja ohjelmissa (vihreä väri) sekä työn johtoryhmän päätös niiden sisällyttämisestä tarkasteluun (x merkitsee alustavaa päätöstä tarkasteluun ottamisesta 4.11.2004, punainen väri hylkäämistä). Nro Palvelu 1. TIEDOTUS (T) T1 Tiedotus vaihtoehtoisista kulkumahdollisuuksista T2.1 Tiedotus liikenteen häiriöistä ja tietöistä T2.2 Tiedotus liikenteen sujuvuudesta T3 Tiedotus säästä ja kelistä T4 Tiedotus reiteistä, palveluista, matkailupalveluista T5 Tiedotus senhetkisistä pysäköintipaikkojen tarjonnasta T6.1 Tiedotus joukkoliikennematkustajille ennen matkaa T6.2 Tiedotus joukkoliikennematkustajille matkan aikana 2. KYSYNNÄN HALLINTA (KYS) KYS1 Ajantasainen ohjaus & tiedotus liityntäpysäköinnin käyttöön KYS2 Kutsujoukkoliikenteen järjestäminen KYS3 KYS4 KYS5 KYS6 KYS7 KYS8 Matkojen yhdistäminen Henkilöautojen yhteiskäyttö Yleisten tienkäyttömaksujen kerääminen Ruuhka- tai muiden aluemaksujen kerääminen Pääsyn säätely (liikenteen rajoittaminen esim. keskusta-alue) Joukkoliikenteen maksujärjestelmät KYS9 Usean palvelun (integroidut) maksujärjestelmät 3. LIIKENTEEN OHJAUS (O) O1 Liittymien ja väylien ohjaaminen liikennevaloin O2 Verkon ohjaaminen liikennevaloin O3 O4 O5 O6 O7 O8 Liikennevalojen etuustoiminnot (Joukkoliikenne ja hälytysajoneuvot) Ramppiohjaus Paikallinen varoittaminen muuttuvin opastein Olosuhteiden mukaan muuttuva nopeusrajoitus Vaihtoehtoisille reiteille opastaminen Kaistankäytön ohjaaminen 4. KALUSTON JA KULJ. HALL. (KAL) KAL1 Joukkoliikennekaluston hallinta LVM telem. strategia TEMPO min./yht.palv. esafety prioriteetit AINOohjelma JURO analysoitavat x x x Ei Ehkä x x Ehkä x Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei x Ei KAL2 KAL3 KAL4 KAL5 Kuljetuskaluston hallinta Riskikuljetusten hallinta Tavarakuljetusten hallinta Kunnossapitokaluston ja -toimintojen hallinta Ei 12

Taulukko 1. Jatkoa edelliseltä sivulta Nro Palvelu 5. HÄIRIÖNHALLINTA (HÄH) HÄH1 Yksilöliikenteen häiriötilanteiden havaitseminen HÄH2 Yksilöliikenteen häiriötilanteiden hoitaminen HÄH3 Joukkoliikenteen häiriötilanteiden havaitseminen HÄH4 Joukkoliikenteen häiriötilanteiden hoitaminen 6. KULJETTAJAN TUKI (KULJ) KULJ1 Vakionopeuden pitäminen KULJ2 Dynaaminen enimmäisnopeuden säätäminen, ylinopeusvaroitus KULJ12 Ajokäyttäytymiseen perustuvat vakuutusmaksut KULJ3 Turvavälistä opastaminen KULJ4 KULJ5 Riittävän ajoetäisyyden automaattinen ylläpito Törmäyksien esto ja niistä varoittaminen LVM telem. strategia TEMPO min./yht.palv. esafety prioriteetit AINOohjelma JURO analysoitavat Ei Ei Ei KULJ6 KULJ7 KULJ8 KULJ9 Kaistalla pysymisen tukeminen Näkemisen parantaminen Kuljettajan tilan tarkkaileminen Suunnistus ja reitinopastus Ei KULJ10 Kevyen liikenteen suunnistus ja reitinopastus KULJ11 Alkolukko KULJ12 Hätäpalvelut (ecall ) 7. VALVONTA (V) V1 Automaattinen nopeusvalvonta V2 V3 V4 V5 Automaattinen risteysvalvonta (punaista päin ajo) Vaarallisten aineiden kuljetusten valvonta Kuljetusten painon valvonta (WIM) Automaattinen kaistan käytön valvonta 8. TIEDON KERUU- JA HALLINTA (KH) KH1 Liikenteen seuranta KH2 KH3 KH4 KH5 Sään ja kelin seuranta Ympäristöolosuhteiden seuranta Liikenteen ohjaus- ja tiedotuskeskusten operointi Keskusten operaattorien tukijärjestelmät x x x x x Tarkasteluun otettiin alun perin mukaan kahdeksan eri palveluryhmää: tiedotus, kysynnän hallinta, liikenteen ohjaus, kaluston ja kuljettajan hallinta, häiriönhallinta, kuljettajan tuki, valvonta sekä tiedonkeruu ja -hallinta. Taulukkoon 1 on koottu palveluryhmien esiintyminen LVM:n liikennetelematiikan strategiassa, TEMPO-ohjelmassa, esafetyssä sekä AINO-ohjelmassa. Johtoryhmä valitsi hankkeen kannalta oleellisimmat palvelut ja palveluryhmät taulukosta. 13

Johtoryhmässä työ rajattiin käsittelemään liikenteen tiedotusta, kysynnän hallintaa, liikenteen ohjausta sekä tiedon keruuta ja hallintaa. Palvelut sisältävät seuraavia toimintoja: Liikenteen tiedotus tiedotus liikenteen häiriöistä ja väylätöistä tiedotus liikenteen sujuvuudesta tiedotus säästä ja kelistä (tiedotus pysäköintipaikkojen tarjonnasta) tiedotus joukkoliikennematkustajille ennen matkaa matkan aikana Kysynnän hallinta kutsujoukkoliikenteen järjestäminen Liikenteen ohjaus vaihtoehtoisille reiteille opastaminen Tiedon keruu ja hallinta liikenteen seuranta sään ja kelin seuranta ympäristöolosuhteiden seuranta liikenteen ohjaus- ja tiedotuskeskusten operointi keskusten operaattorien tukipalvelut Joulukuussa 2004 pidetyssä työpajassa ja johtoryhmässä rajattiin työtä edelleen koskemaan pääasiassa liikenteen tiedotusta ja seurantaa, koska niiden kohdalla on tällä hetkellä kiireellisintä selkeyttää julkisen sektorin tavoitteita ja rooleja. Työpajan osallistujalista on liitteellä 8. 14

3 TOIMINTAMALLIEN KARTOITUS Tämä luku tarkastelee palvelutuotantoon liittyviä toimintamalleja tavoitteenasettelun ja toiminnan ohjauksen, koti- ja ulkomaisten palvelutuotantokäytäntöjen ja talousteorian näkökulmasta. Liitteessä 7 esitetään lisäksi lyhyt katsaus toiminnan ohjauksen teorioista. 3.1 Tavoitteenasettelu ja toiminnan ohjaus Erilaisten ohjausmekanismien ja tavoitteistojen tehokkaaseen hyödyntämiseen vaikuttavat toimintaympäristön ennustettavuus, teknologiat ja organisaation koko. Liikenteen telematiikan palvelut ovat uusi, kehittyvä ja vaikeasti ennustettava asia. Tämä seikka puoltaa pidemmän tähtäimen joustavia, kvalitatiivisia tavoitteita, sillä määrälliset tavoitteet saattavat olla pahasti toimintaa väärin ohjaavia ja epätarkkoja. Erilaiset tavoitteistot ja mittarit ovat reaalimaailman organisaatioissa kaikkina tyyppeinä läsnä ja kyse on enemmänkin tavoitteistotyyppien ja mittareiden onnistuneesta painotuksesta. Julkiset suuret organisaatiot, jotka toimivat epävarmasti ennustettavassa toimintaympäristössä, uudella alueella, vaativat selkeästi kaikkia edellä mainittuja mittarija tavoitteistotyyppejä. Lisäksi valtion ja kuntien suhteiden erikoislaatuisuus (kuntien itsehallinto) asettaa omat rajoituksensa ohjausmekanismeille, tavoitteille ja mittareille. Taulukko 2 luonnehtii eri valtionhallinnon tasoille ja kuntasektorille käypää tavoitteistoa, ohjausta ja mittarityyppejä. Taulukko sisältää epäsuorasti oletuksen, että valtio ei voi käskeä kuntia. Samalla korostetaan suurten kaupunkien merkitystä kuntasektorin tiennäyttäjänä ja pioneerina liikenteen telematiikan palveluiden synnyttämisessä. Suurten kaupunkien pyrkimystä synnyttää uutta yritystoimintaa palvelusektorille tulee valtion taholta täysimääräisesti hyödyntää. Valtion ylin hallinto voi vaikuttaa näihin kaupunkeihin nimenomaan henkilöstöohjainten käytöllä. Käytännössä tämä tarkoittaa luottamuksellisten ja läheisten suhteiden rakentamista sekä yhteistä sopimista liikenteen telematiikan käyttöönoton edistämiseksi. 15

Taulukko 2. Tavoitteisto, ohjaus ja mittarityypit eri valtionhallinnon tasoille ja kuntasektorille. Organisaatio Tavoitteiston/ohjauksen luonne Mittarit Valtion ylin hallinto, esim. ministeriö Valtion keskusvirasto, väylälaitos Suuri kaupunki Pieni kaupunki, kunta Prosessiohjaus valtionhallinnon ohjeistuksen kautta sekä sovitut tavoitteet poliittisen johdon kanssa Prosessiohjaus valtionhallinnon ohjeistuksen kautta sekä sovitut tavoitteet ministeriöiden kautta, tulosohjaus lyhyelle aikavälille Prosessiohjaus niiltä osin kuin valtio voi asettaa, henkilöstöohjaus palkitsemalla, kiittämällä ja kannustamalla; henkilöstöohjaus korostuu Prosessiohjaus niiltä osin kuin valtio voi asettaa Kvalitatiiviset, pitkän tähtäimen painotus; jotkut mittarit määrällisiä ja selkeästi mitattavia Kvalitatiiviset, pitkä tähtäin, keskipitkä tähtäin; lyhyellä tähtäimellä osa mittareista määrällisiä ja selkeästi mitattavia; eri tyypit painottuvat tasaisesti Kvalitatiiviset, keskipitkä tähtäin - 3.2 Julkisen sektorin palvelutuotantokäytäntö 3.2.1 Valtionhallinto Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelman (2003) mukaan pyritään edistämään sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden, tasavertaisten kunnallisten peruspalveluiden tuottamista taloudellisemmin. Hallitusohjelmassa ei käsitellä julkista palvelutuotantoa kovinkaan laajasti: Julkisten palveluiden tuottamistavan arvioinnissa ja säädöksissä otetaan huomioon julkisten palvelujen erityisluonne, muun muassa julkisiin palveluihin liittyvät korkeat vaatimukset palveluiden laadusta, turvallisuudesta, saatavuudesta ja jatkuvuudesta. Julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä uudistettaessa turvataan hankintaviranomaisille mahdollisuus asettaa muun muassa työvoiman käyttöä, työehtoja ja palvelujen ympäristövaikutuksia koskevia ehtoja hankinnoille. Konkreettisena toimenpiteenä hallitusohjelmaan on kirjattu palvelusetelijärjestelmän käyttöönoton laajentaminen. Hallitusohjelmassa mainittujen vaatimusten lisäksi palvelutuotannolle on asetettu myös muita vaateita. Ministeri Kalliomäki (2003) on todennut, ettei palvelujen kilpailuttaminen saa olla ristiriidassa hallituksen päätavoitteen työllisyyden nostamisen kanssa. Julkisten palveluiden tehokkuudesta on myös puhuttu paljon. Tulee kuitenkin muistaa, ettei tehokkuutta ole se, että palvelujen maksuja korotetaan niin, että se rajaa ulkopuolelle juuri eniten palveluja tarvitsevat. Palvelujen kehityksen kannalta pelisäännöt ja liiketoimintamallit ovat keskeisiä (Liikenne- ja viestintäministeriö 2004a). Lisäksi tavoitteeksi tulee ottaa se, että kaikki valtion palvelut ovat saatavilla jokaisella seudulla (Manninen 2003b). 16

3.2.2 Kunnallishallinto Hallituksen tavoitteena on turvata kunta-valtio-suhteessa vakaus ja pitkäjänteisyys. Kunnille pyritään luomaan edellytykset palvelutuotannon tehostamiselle ja uusien innovatiivisten yhteistyötapojen käyttöönotolle. Julkisten palveluiden kehittäminen ja järjestäminen on kuitenkin haasteellista työikäisen väestön vähenemisen, vanhusten määrän kasvun, muuttoliikkeen ja julkisen hallinnon asettamien tiukkojen raamien vuoksi. (Manninen 2003a) Professori Kari Neilimo (2001) Kilpailuvirastosta on todennut kunnallisesta palvelutuotannosta seuraavaa: Kunnallista palvelutuotantoa ulkoistamalla, muuttamalla sitä kunnan sisäisessä organisaatiossa palvelukeskusmallityyppiseksi, liikelaitostamalla ja yhtiöittämällä joitakin palveluita sekä myös siirtämällä palveluita yksityisten yritysten ja organisaatioiden hoidettavaksi voidaan luoda perusteita joustavammalle ja paremmalle palvelutuotannolle kunnissa. Vantaan kaupungissa (2004) on pohdittu palvelujen tuotantostrategian lähtökohtia, muun muassa palvelujen tuotantotapoja sekä palvelutuotantoon liittyviä haasteita. Vantaan kaupungin esille nostamat keskeiset palvelutuotantoon liittyvät ongelmakohdat eivät ole ainoastaan Vantaan ongelmia, vaan samoja ongelmia esiintyy muissakin Suomen kunnissa ja kaupungeissa. Haasteita ja ongelmia on lukuisia: Usein palvelujen järjestämisestä puuttuvat pidemmän aikavälin suunnitelmat sekä linjaukset siitä, mitä palveluja tuotetaan itse ja mitä ulkoistetaan Useinkaan ei hankita palvelukokonaisuutta, vaan hankinnat tehdään ennemminkin yksittäisten asiakkaiden ja sen hetkisten tarpeiden pohjalta. Hankintojen hajautettu toimintamalli näkyy myös sopimusten käsittelyssä. Sopimuksia tarkastellaan usein yksi kerrallaan, eikä palvelukokonaisuutta hallitse erityisesti kukaan. Hankintaosaamisen taso voi vaihdella suuresti. Osaaminen on pirstoutunut organisaation eri yksiköihin Palvelujen tuotteistus on puutteellista, sisäiset kustannukset tunnetaan huonosti. Kuntien tavoitteet liikennetelematiikan palvelutuotannossa Suomen kunnilla ja kaupungeilla ei pääsääntöisesti ole suoranaisia tavoitteita liikennetelematiikan palveluiden ja niiden tuottamisen suhteen. Tämä pätee sekä kunnan omaan palvelutuotantoon että ostopalveluihin. Kuntien ja kaupunkien palvelutuotanto keskittyy sosiaali-, terveys- ja koulutussektoreille, jotka ovat kustannuksiltaan suurimmat. Kunnallisesta itsehallinnosta johtuen myös valtionhallinnon ohjaus ei ole kovin voimakasta. 17

Kuntia ja kaupunkeja välittömästi kiinnostavat palvelut ja niiden tavoitteisto suuntautuvat liikennetelematiikkaa sivuaviin sektoreihin. Tällöin liikennetelematiikan palvelut voidaan nähdä kansalaisten terveyteen, sosiaaliseen tasa-arvoon ja hyvinvointiin sekä koulutukseen liittyvinä oheispalveluina. Esimerkkeinä tällaisista palveluista ovat telematiikkaa hyödyntävät sairaalakuljetukset (ei hätäkuljetukset) koululaisten kuljetukset vanhusten ja liikuntarajoitteisten kuljetukset. Kaupungeista Oulu ja Tampere ovat ottaneet liikennetelematiikan palveluiden tuotannon selkeästi omaan tavoitteistoonsa, tosin enemmänkin elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittämisen ja edistämisen näkökulmasta kuin palveluiden itsensä näkökulmasta. etampere ja Pro Telio Oulussa ovat esimerkkejä näistä toteutuksista. Elinkeinopoliittiset tavoitteet ovat synnyttäneet joukon muita konkreettisempia tavoitteita, jotka liittyvät kaupunkien hallinnollisiin prosesseihin, mutta erityisesti kaupunkien erilaisiin kehittämisohjelmiin ja -hankkeisiin. etampereen tavoitteita: etampere-ohjelman lähtökohtana on kehittää kestävää aktiivista kansalaisuutta ja innovatiivista yritystoimintaa tukevaa tietoyhteiskuntaa. Suurin haaste on edistää yritysmaailman, tutkimusmaailman ja julkisen sektorin yhteistyötä ja osaamista siten, että tietoyhteiskunnasta tulee luonnollinen osa kaikkien kaupunkilaisten arkea ilman erilaisia etumerkintöjä. etampere-ohjelmalla on vahva kytkentä kaupunkiseudun elinkeinostrategiaan sekä maakuntastrategiaan Kansalliset liikennepoliittiset tavoitteet eivät ohjaa kaupunkeja ja kuntia liikennetelematiikan ja sen palveluiden suhteen, vaikka ne yleensä otetaan huomioon kehittämisen lähtökohtina. Onkin nähtävissä, että strategisilla ja poliittisilla telematiikan tavoitteilla voidaan jonkin verran vaikuttaa kuntien ja kaupunkien omaan tavoitteistoon ja toiminnan suuntaamiseen, mutta epäsuorilla tavoitteilla saattaa olla tehokkaampi ohjausvaikutus. Esimerkiksi julkisten hankintojen tulkinta siten, että telematiikan palvelut ovat oleellinen osa kuntien liikenne- ja infrastruktuuripalvelua, tuottaa todennäköisesti suorempaa ohjausvaikutusta ja edistää nopeammin palveluiden syntymistä. Kansallisten tavoitteiden vähäinen ohjausvaikutus on erittäin ymmärrettävää, koska siinä missä kansakunta kilpailee globaalitaloudessa muiden valtioiden kanssa, kunnat kilpailevat keskenään työpaikoista ja asukkaista. Tämä luonnollinen kilpailu on osattava hyödyntää oikein. Kansallisten politiikkojen ja strategioiden lähtökohdaksi voitaisiinkin asettaa enemmän vaikuttamista kunnallisiin prosesseihin, joiden kautta voidaan aktivoida kuntakenttää telematiikan palveluiden kysyntään ja tuottamiseen. Esimerkkejä tällaisista prosesseista ovat hankintatoimi liikennehankkeissa ja kuljetusten hankinta. Kun hyödyllisiä ja kus- 18