UUTISET Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti Norjan Nødnett Kyberturvan edelläkävijäksi Turun palon opit TUVE VALMISTUU: KAAPELIA PINNAN ALLE Svensk resumé VIRVE-UUTISET 3/2011 132011
PÄÄKIRJOITUS Avoimuus, pitkäjänteisyys, vastuullisuus Sisältö: VIRVE-UUTISET, SUOMEN ERILLISVERKOT OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI Valtioneuvosto hyväksyi 3. marraskuuta valtion yhtiöomistusta koskevat omistajapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Päätöksessä korostetaan toiminnan vastuullisuutta, avoimuutta ja pitkäjänteisyyttä. Valtion sataprosenttisesti omistamana yhtiönä Erillisverkot noudattaa periaatepäätöksessä edellytettyjä vastuullisuutta, avoimuutta ja pitkäjänteisyyttä niin raportoinnissa, palkitsemisessa kuin toiminnan läpinäkyvyydessäkin. Päätöksen mukaan sekä valtion kokonaan omistamien että nyt myös enemmistöomistuksessa olevien noteeraamattomien yhtiöiden tulee jatkossa raportoida vastuukysymyksistä täsmällisellä ja vertailukelpoisella tavalla sekä huomioida toiminnan läpinäkyvyys. Koska Erillisverkot-konserni edustaa sekä kaupallisesti toimivia yhtiötä VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy ja Leijonaverkot Oy että myös strategista tehtävää hoitavaa Suomen Erillisverkot Oy:tä, on konsernissa huomioitu niin liiketaloudellisesti kannattava toiminta kuin palvelutehtävien hoitaminenkin kustannustehokkaasti ja asetettujen vaatimusten mukaan. Raportoinnin kehittäminen muiden noteeraamattomien valtionyhtiöiden mukaiseen vertailukelpoiseen muotoon on yksi vuoden 2012 kehityskohteita. Valtio odottaa yhtiöiden kiinnittävän huomiota vastuullisuuden toteutumiseen myös alihankintayrityksissä. Erillisverkoissa prosesseja alihankintayritysten kanssa on kuluvana vuonna hiottu jatkuvuuden hallinnan näkökulmasta. Tulevana vuonna yhteistyön kehittämisessä keskitytään yhä enemmän myös vastuullisuuden toteutumiseen. Periaatepäätös edellyttää, että yhtiöt pitävät huolta toimivasta yhteydenpidosta henkilöstöryhmien kanssa, työssä jaksamisesta, työhyvinvoinnin parantamisesta ja tasavertaisesta palkitsemisesta. Erillisverkoissa noudatetaan periaatetta, että ammattiyhdistystoimintaan ja henkilöstönedustajiin suhtaudutaan arvostaen ja avoimesti. Henkilöstön edustajat ovat mukana kehittämässä työyhteisöä mm. YT-neuvottelukunnassa, esimiesfoorumissa ja työsuojelutoimikunnassa. Työyhteisön ilmapiiriä mitataan vuosittain tehtävällä ilmapiiritutkimuksella, ja kehittämistoimenpiteitä tehdään niin konsernitasoisesti kuin osastokohtaisestikin. Erillisverkoissa palkitsemisen tavoitteena on kannustaa hyviin suorituksiin ja motivoida henkilöstöä pitkäjänteiseen työhön yrityksen päämäärien saavuttamiseksi. Palkitsemisessa pyrkimyksenä on oikeudenmukaisuus ja se perustuu konsernissa henkilöstön edustajien ja johdon määrittelemiin yhteisiin periaatteisiin. Periaatepäätöksessä kiinnitetään huomiota myös yhtiöiden hallitusten monimuotoisuuden toteutumiseen, erityisesti sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Erillisverkkojen hallituksessa monimuotoisuus ja tasa-arvo ovat toteutuneet hyvin. Nykyinen sivulla 5 esiteltävä hallitus koostuu kahdeksasta jäsenestä, tasapuolisesti neljä kumpaakin sukupuolta. Yksi tärkeimpiä toimintaamme ohjaavia tekijöitä on se periaatepäätöksessä esitetty lähtökohta, että valtion yritysvarallisuus on merkittävä osa kansallisvarallisuutta. Uusien kasvavien liiketoimintojemme myötä tämä tulee entistä merkittävämmäksi. Kimmo Manni toimitusjohtaja 4 Erillisverkoissa tapahtuu 6 Vesistökaapelia laskemassa 12 Norja rakentaa turvaverkkoaan 18 Turun sairaalapalon opetukset 22 Kyberturvallisuus on kilpailukykyä 26 Tietoturvallisuus perustason lisäksi kannattaa luokitella 29 Sanastoa 30 Svensk resumé 6 12 18 22 26 KANSI Merikaapelin lasku syksyllä on viileää puuhaa. UUTISET Norjan Nødnett Kyberturvan edelläkävijäksi Turun palon opit Svensk resumé Päätoimittaja Satu Huhtela Julkaisija Toimitusneuvosto Erillisverkot: Satu Huhtela, Antti Koponen, Yrjö Pylvänäinen, Jarmo Vinkvist ja Pertti Virtanen. Alma 360: Erja Aalto, Virve Airola, Jussi-Pekka Aukia, Antti Pulkkinen, Diana Törnroos ja Laura Vuoma Toimitus Alma 360 Asiakasmedia, PL 502, 00101 Helsinki, Tuottaja Virve Airola AD Antti Pulkkinen Toimitussihteeri Erja Aalto Kuvatoimittaja Laura Vuoma Repro Aste Helsinki Paino Edita Prima, 2011 Osoitelähde Suomen Erillisverkot Oy:n asiakasrekisteri. VIRVE-UUTISET 3/2011 1 2 VIRVE-UUTISET 3/2011 VIRVE-UUTISET 3/2011 3
ERILLISVERKOSSA TAPAHTUU ANTERO AALTONEN Asiakastyytyväisyystutkimus 2011: Turvallinen yhteistyökumppani Erillisverkot on yhä useamman asiakastyytyväisyystutkimukseen vastanneen mielestä erittäin turvallinen yhteistyökumppani. Täysin tai lähes samaa mieltä tästä oli 93 prosenttia vastanneista. Myös Erillisverkkojen toteuttamien ja ylläpitämien verkkojen tietoturvallisuutta pidetään hyvänä ja tarpeita vastaavana. Asiakassuhdetta ja yhteistyötä kuvaavat väittämät saavat hyvät arviot. Asiakastyytyväisyyden neljä pääkohtaa olivat: Erillisverkkojen tunnettuus ja virve-palvelujen käyttö sekä käyttöön liittyvät päätökset, Toimintaa koskevat väittämät aihealueittain (kokonaistyytyväisyys, turvallisuus, toteutus ja imago), Asiakassuhde ja yhteistyö sekä Avoin palaute. Vuonna 2010 asiakaspalautteen keskiarvo oli viisiportaisella asteikolla 4,11. Tulos oli paras vuodesta 2002 alkaen tehdyistä asiakastyytyväisyyskyselyistä. Tänä vuonna tyytyväisyys on 4,10. Turvallisuuteen liittyvissä väittämissä tulos on erittäin hyvä (4,49). Imagoa kartoittavista väittämistä vastaajat ovat eniten samaa mieltä ammattitaitoisuudesta (4,27), teknisestä osaamisesta (4,29) sekä toiminnan luotettavuudesta (4,34). Lähes neljän keskiarvon saavat myös toiminnan asiakaslähtöisyys (3,78) ja aktiivinen tiedottaminen (3,78). Palvelu- ja tuotevalikoima (3,82) sekä toiminnan kehittäminen (3,90) olivat pysyneet edellisvuoteen verrattuna ennallaan. Avoimessa palautteessa esiin nousseita teemoja olivat ammattitaitoisuus, asiakaslähtöisyys, hyvä asiakaspalvelu/-tuki, luotettavuus, palvelualttius, palvelujen hyvä saatavuus, toimintavarmuus, tiedottamisen aktiivisuus sekä virven hyvä toimivuus. Avoimessa kehittämispalautteessa nousivat esiin henkilöstön kehittäminen ja tuotekehitys, aktiivisempi/asiakaslähtöisempi tiedottaminen/ viestintä, henkilöstön lukumäärän ajoittainen vähäisyys, joustavampi ja edullisempi hinnoittelu, käyttömukavuus ja helppokäyttöisyys asiakkaalle sekä reklamaatioiden käsittely. Erillisverkot pitää asiakastyytyväisyystutkimuksessa ja muissa yhteyksissä saatavaa asiakaspalautetta erittäin tärkeänä, jotta palvelutoimintaa voidaan jatkuvasti parantaa ja kohdentaa asiakkaille tärkeisiin tarpeisiin. Vaikka viime vuosien tulokset ovat olleet hyviä, eri osa-alueita halutaan entisestään parantaa. Tavoitteena on palvella asiakaskuntaa myös kuluvan ja tulevan vuoden aikana asiakaslähtöisesti ja asiakkaiden kriteerit täyttäen. Asiakastyytyväisyystutkimus toteutettiin syyskuussa Taloustutkimus Oy:n kanssa. Vastausprosentti oli noussut edellisestä vuodesta ja oli nyt 30. Prikaatikenraali Harri Ohra-aho Erillisverkkojen hallitukseen Suomen Erillisverkot Oy:n yhtiökokous 3.10.2011 nimitti hallitusjäseneksi puolustusvoimien pääesikunnassa työskentelevän prikaatikenraali Harri Ohra-ahon. Hänet nimitettiin hallituksesta eronneen pitkäaikaisen jäsenen ja varapuheenjohtajan kenraaliluutnantti Markku Kolin tilalle. Hallituksen varapuheenjohtajaksi nimitettiin toimitusjohtaja Esa Rautalinko. Hallituksen jäsenet ovat Jarmo Väisänen, valtioneuvoston kanslia CIO Tapani Hämäläinen, poliisihallitus liiketoimintajohtaja Lea Jokinen, Realia Management hallinto- ja kehitysjohtaja Päivi Nerg, valtiovarainministeriö prikaatikenraali, Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikkö Harri Ohra-aho toimitusjohtaja Esa Rautalinko, Honkarakenne Oyj ylipormestari Eva-Riitta Siitonen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen, Diacor Terveyspalvelut Oy LAURA VUOMA VIRVE-liittymien kuukausimaksu ennallaan 2012 Valtioneuvoston kanslia, sisäasiainministeriö ja Erillisverkot ovat kolmikantaneuvotteluissa vahvistaneet, ettei virve-liittymien kuukausimaksuja koroteta vuonna 2012. Valtion miljoonalla eurolla kasvava hintatuki virve-verkolle, Erillisverkkojen kustannushallinnan kehittäminen sekä virveliittymien määrän kasvu mahdollistavat sen, että virve-liittymien kuukausimaksut pysyvät samalla tasolla jo kuudetta vuotta peräkkäin ilman inflaatiokorotuksia. Erillisverkot uskoo, että tämä vakaa kuukausimaksu mahdollistaa asiakaskunnan käytössä olevan ensimmäisen sukupolven (1G) virve-päätelaitekaluston uudistamisen. Yli-ikäisen kaluston käytön on todettu olevan mm. virven toimintavarmuutta lisäävä riski. VIRVE-päivä 20.3.2012 Teemana korkean varautumisen viestintäratkaisut. Virve-päivän seminaari järjestetään ensi vuonna poikkeuksellisesti 20.3.2012. Seminaarin ohjelma julkaistaan verkossa joulukuussa. www.erillisverkot.fi. 4 VIRVE-UUTISET 3/2011 VIRVE-UUTISET 3/2011 5
KENTÄLLÄ TEKSTI JUSSI-PEKKA AUKIA KUVAT JOHANNA KOKKOLA TUVE VALMISTUU: VESISTÖKAAPELIA LASKEMASSA Kaapelilaiva Telepaatti purjehtii omia reittejään. Kaapaelilaiva Telepaatti laski lokakuun puolivälissä TUVE-verkkoon kuuluvaa vesistökaapelia Joensuun lähivesillä. 6 VIRVE-UUTISET 3/2011 VIRVE-UUTISET 3/2011 7»
Joensuun eteläpuolella aukeava Pyhäselkä on lokakuun puolivälissä tuulinen ja varsin hyytävä paikka. Turussa kotisatamaansa pitävän kaapelilaiva Telepaatin miehistö on kokenut pahempaakin, sillä vuotuinen purjehduskausi alkaa jäiden lähdöstä ja jatkuu jäiden tuloon asti. Tällä kertaa tehtävänä on laskea vesistökaapeli, jolla varmennetaan olemassa olevia maayhteyksiä Joensuun alueella. Kaapeli lasketaan rantakaivosta rantakaivoon, ja myöhemmin paikalle tuleva asennusporukka tekee liitokset ja kaapelin maihinnousuojan suojaukset. Vuonna 1978 kaapelialukseksi varta vasten valmistettu Telepaatti on kyntänyt ahkerasti Suomen rannikkoa ja sen lähivesiä ja vuonna 1999 tehdyn pidennyksen ja modernisoinnin jälkeen sen toiminta-alueena on ollut koko Itämeri. Laivan nykyinen omistaja on tietoliikenne- ja energiaverkkoja rakentava Relacom Finland Oy, mutta sen seitsemän hengen miehistö on työskennellyt yhdessä pisimmillään kymmeniä vuosia. Relacomilla TUVE-merivalokaapeliprojektia vetävä palvelupäällikkö Lauri Lammes kertoo, että työntekijät huolehtivat laivalla sekä merenkulusta että kaapelin laskuun liittyvistä eri tehtävistä. Kokenut miehistö tarttuu tehtäviinsä ilman sen kummempia komentoja tai työnjakoa. Työajastani valtaosa kuluu Telepaatilla. Kaapelia laskettaessa vastaan aluksen tiedonkeruu- ja atk-järjestelmistä sekä tietoturvasta asiakkaan niin edellyttäessä ja tietysti kokonaisuudesta. Mutta tartun muun miehistön tapaan tarvittaessa työhön kuin työhön. SYKSYINEN PÄIVÄ PYHÄSELÄLLÄ Telepaatin syväys vaihtelee lastin määrästä riippuen kolmen metrin molemmin puolin. Lammes kertoo, että tarkoituksena on poikkeuksetta tuoda alus mahdollisimman lähelle rantaa jopa pohjakosketukseen asti mutta tällä kertaa lahti on lähtöpaikassa niin matala, että laiva joutuu jäämään lähes 1 500 metrin päähän rannasta. Kaapelia joudutaan sen vuoksi ensin laskemaan moottoriveneen vetämältä alumiiniselta ponttonilta, joka lasketaan nosturilla laivan kannelta veteen ja lastataan. Kun riittävä määrä kaapelia on saatu aseteltua ponttonin päälle, moottorivene alkaa hinata sitä rantaa kohti. Lautta keikkuu voimakkaassa aallokossa kiikkerän näköisenä, mutta se ei näy kannella olevia miehiä haittaavan. Lopulta lautta ja vene palaavat. Kun ne on nostettu kannelle ja kiinnitetty paikoilleen, Telepaatti lähtee liikkeelle kohti vastarantaa. Kaapeli nousee tasaisen varmasti ruumasta, kulkee kannella olevan siirto- ja mittauslaitteiston läpi ja laskeutuu lopulta veteen keulassa olevan ison pyörivän kelan kautta. Alus etenee unettavan rauhallisesti, kunnes muutaman tunnin päästä ollaan perillä. Tällä kertaa päästään aivan rannan tuntumaan ja kaapelin pää viedään Lauri Lammes vastaa Relacomin puolella TUVE-hankkeeseen liittyvästä merikaapeliprojektista. Kaapelierän lastaaminen ruumaan kestää kauemmin kuin sen laskeminen. maihin odottamaan asennusporukkaa. Vaikka paluumatka Joensuun syväsatamaan on huomattavasti lyhyempi kuin tulomatka, tällekin päivälle kertyy valmisteluineen pituutta täyden työpäivän mitta. AVAIMET KÄTEEN -KAAPELI Armeijan oman kaapelilaiva Putsaaren jäätyä viime talvena eläkkeelle Telepaatti on huolehtinut valtakunnalliseen TUVE-hankkeeseen liittyvistä vesistökaapelien laskuista. Relacom toteuttaa kaapelit avaimet käteen -palveluna, johon sisältyy reittien suunnittelu yhdessä puolustusvoimain kanssa, vaadittavien lupien hakeminen ja itse kaapelien lasku. Kaapelihankkeen valmistelu vie tyypillisesti puolesta vuodesta vuoteen, sillä lupaprosessi vie aikaa. Lupiin sanovat sanansa myös muut viranomaiset, kuten liikenne- ja museovirasto. Lisäksi tarvitaan luvat maa- ja vesialueiden omistajilta ja erilaisilta kalastus- ja jakokunnilta. Mahdollisten valitusten ja reittimuutosten takia kaapelit tilataan yleensä vasta, kun kaikki luvat on saatu, Lammes selittää. Käytännössä olemme tässä hankkeessa tehneet aikataulusyistä kaapeli- tilauksen jo ennen lupien varmistumista. Pienet muutokset ovat tarvittaessa mahdollisia reittien välillä, sillä tilaamamme kaapeli toimitetaan yhtenä pituutena. Nytkin meillä on kaapelia kyydissä kuutisenkymmentä kilometriä. Ville Ketosen mukaan yleisötapahtumien riskit vaihtelevat tilaisuuden luonteen ja paikan mukaan. Laivan ruumassa kaapeli purkautuu tasaisesti suurelta koililta, jossa kaapelia voi olla enimmillään yli 200 kilometriä. SÄIDEN ARMOILLA Pyhäselällä lasketaan peukalon vahvuista metallivahvistettua 96-kuituista valokaapelia, jota mahtuisi laivan uumeniin jopa 260 kilometriä. Pisimmät lasketut valokaapelit ovat olleet 170 kilometrin pituisia. Kaapelierän lastaaminen laivan ruumaan kestää kauemmin kuin sen laskeminen, sillä kaapeli on aseteltava lastattaessa väljälle säännölliselle koilille, jotta se purkautuisi ongelmitta. Lastausnopeus on kaksi kilometriä tunnissa ja purkunopeus jos sää on hyvä neljä kilometriä tunnissa. Aikataulu täytyy tehdä väljäksi, sillä työskentelemme säiden armoilla: joskus joudumme odottelemaan viikkoja tuulten ja aaltojen tyyntymistä jonkun saaren suojassa. Automaattinen DP-järjestelmä pystyy pitämään laivan täsmälleen paikoillaan vielä 8 10 metrin tuulessa, mutta tarvitaan vain pari lisäkilometriä tuulen nopeuteen, niin alkaa tulla hankaluuksia. Kaapeli lasketaan tarkasti suunniteltua reittiä, joka rekisteröityy tietojärjestelmän muistiin kahden sekunnin välein. Mutta käytännössä kaapelin asettumiseen vesistön pohjassa vaikuttavat muun muassa merivirrat. Yleensä kaapelin todellinen sijainti on jossain 2 20 metrin päässä kartalle merkitystä reitistä. Tästä ei käytännössä aiheudu ongelmia. Purjehdimme omia polkujamme vältellen laivaväyliä, kivikkoja, korkeuseroja, virtapaikkoja, hylkyjä ja muita kohtia, joissa kaapeli saattaisi vaurioitua. Sen vuoksi joudumme usein liikkumaan valkoisilla vesillä eli merikortin valkoisilla alueilla, missä riski löytää kivi on iso. Onneksi laivassa on kaksoispohja, Lammes veistelee. Teräsvahvistetut merikaapelit ovat kestäviä ja hyvälaatuisia, ja niille luvataan nykyisin jopa 30 vuoden kestoikää. Mekaaniset vauriot ovat järjestään ihmisen aiheuttamia, esimerkiksi seurausta ankkurien ja isojen pohjatroolien käytöstä.» 8 VIRVE-UUTISET 3/2011 VIRVE-UUTISET 3/2011 9
TEKSTI JARNO SALOVUORI KUVITUS SCANSTOCKPHOTO AKATEEMINEN NURKKA Todellinen turvaverkko Oman verkon rakentaminen kaikkien turvallisuusviranomaisten käyttöön on järkevä ja edullinen tapa lisätä yhteiskunnan toimintavarmuutta. Valmistuttuaan hallinnon turvallisuusverkko eli TUVE on valtiojohdon ja 30 000 turvallisuusviranomaiskäyttäjän oma, turvallinen, korkean varautumisen tietoverkko. Valtioneuvoston tämän vuoden toukokuussa tekemän periaatepäätöksen mukaan sen hallinta, ylläpito ja kehittäminen siirtyvät rakennusvaiheen jälkeen asteittain Suomen Erillisverkot Oy:lle. Hankesihteeri Olli Peltonen TUVEn toteutusta koordinoivasta valtiovarainministeriöstä kertoo, että verkkoa käyttävät ministeriöiden lisäksi ainakin puolustusvoimat, poliisi, pelastusviranomaiset, rajavartiolaitos ja hätäkeskukset. Verkko ja sen palvelut tuodaan myös muiden yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeisten toimijoiden käyttöön. Samalla huolehditaan kriittisen tietoaineiston varastoinnista sekä kehitetään turvallisia palveluja ja käyttötapoja. Näitä yhteisiä palveluja TUVE-hankkeessa kehittää sisäasiainministeriön hallinnonalan palvelukeskus, Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK. Käytännössä TUVE-hanke merkitsee puolustusvoimien korkeasti suojatun tieto- ja viestintäverkon laajentamista, modernisointia ja saattamista muidenkin viranomaisten käyttöön. Kaikkea ei ole tehty itse, vaan verkkoa on rakennettu ennen kaikkea sinne, missä ei ole entuudestaan ollut kaupallisia toimijoita, Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen puolesta TUVE tietoliikenne -projektia hankkeessa vetävä insinöörimajuri Ismo Viljanen sanoo. Yhteysvälejä on vuokrattu tai vaihdettu muilta toimijoilta aina kun se on ollut järkevää. Ne ovat olleet mustia kuituja, joihin ei ole liittynyt mitään aktiivilaitepalveluja. Varsinainen verkkopalvelu reitittimineen ja muine toimilaitteineen on aina ollut viranomaisten omassa valvonnassa. MUUTTUNEESSA MAAILMASSA Olli Peltonen kertoo, että hankkeen taustalla on ollut tarve varmistaa viranomaisliikenteen tiedonkulku ja tietoturva sekä rauhan että kriisin aikana. Taustalla on maailman muuttuminen. Tietoyhteyksien merkitys on tullut yhä kriittisemmäksi samalla kun verkkooperaattorikenttä on perusteellisesti muuttunut. Perusajatuksena on varmistaa, että turvallisuusviranomaisten tietoliikenne suojataan, sen käytettävyys varmistetaan ja kriittinen tietoaineisto varastoidaan ja hallinnoidaan Suomessa. Paitsi kriisitilanteiden varalta, haluam me varmentaa yhteyksiä myös aivan tavallisia arjen haavereita vastaan. Jos kaikkien toimijoiden kaapelit kulkevat samassa kaivannossa, yksi kaivinkoneen kauhaisu riittää lamauttamaan niiden varassa olevat yhteiskunnan toiminnot. Merivoimien Esikunnan komentajakapteeni Risto Riihiaho lisää, että erityisesti merialueiden osalta TUVEhanke on 90-prosenttisesti jo rakennettujen yhteyksien varmennusta. Tässäkin taustalla on maailman muuttuminen: tekniikka valvoo, sillä ihmiset on vedetty pois. Valvontajärjestelmien käytössä olevien verkkoyhteyksien luotettavuus on sen vuoksi entistäkin tärkeämpää. MAALLA, MERELLÄ JA JÄRVILLÄ TUVE-hanke lisää puolustusvoimien rakentamia kuituyhteyskilometrejä noin kolmanneksella. Myös olemassa olevien yhteyksien kapasiteettia lisätään. Hankkeen toimesta lasketaan yli 1 000 kilometriä merikaapelia ja asennetaan 2 700 kilometriä maakaapelia. Lisäksi vuokrataan noin 1 100 kilometriä kaapeliyhteyksiä. Ensi vuonna päättyvän nelivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on 187 miljoonaa euroa, josta tietoliikenneverkon infrarakenteisiin ja aktiivilaitteisiin käytetään noin puolet. Valokaapeleihin ja vuokrakuitupareihin kuluu kaikkiaan noin 30 miljoonaa euroa. Peltonen kertoo, että kaapelikilometrejä tarvitaan liittämään verkkoon 70 sisäasiainministeriön tärkeätä kohdetta raja-asemia, suuria poliisiasemia ja hätäkeskuksia. Samalla vähennetään operaattorisidonnaisuuksia ja varmennetaan olemassa olevia tärkeitä yhteyksiä. Vaikka hanke valmistuu, työ oikeastaan vasta alkaa. Saamme suhteellisen pienin investoinnein aikaan turvallisuusviranomaisille minimitason tietoverkon, jota lähdemme nyt täydentämään ja kehittämään paremmaksi. Laivan matkassa ovat myös hankkeeseen osallistuneiden tahojen edustajat: Olli Peltonen (kuvassa vasemmalla), Risto Riihiaho ja Ismo Viljanen. Tietojärjestelmäremontti tulee tarpeeseen 112-organisaatioiden roolien- ja resurssienhallintaan kaivataan parempia työkaluja. Taina Kurki ja Hanna-Miina Sihvonen tutkivat onnettomuusorganisaatioiden roolienhallintaa operatiivisen toiminnan ja tietojärjestelmien näkökulmista. Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa tehty tapaustutkimus perustuu laajoihin haastatteluihin ja havainnointiin muun muassa hätäkeskuksissa ja pelastustoimen ja poliisin kenttäolosuhteissa. Työ osuu sopivaan saumaan, sillä parhaillaan uudistetaan hätäkeskusten tietojärjestelmiä ja viranomaisten kenttäjohtamisjärjestelmiä. Tutkijoiden oma tausta on sekä tietojenkäsittelytieteessä että yhteiskuntatieteessä, tiedonhallinnassa. Kurki ja Sihvonen ovat mukana myös Laureaammattikorkeakoulun projektissa, jossa kehitetään hälytysajoneuvojen tieto- ja viestintätekniikkaa. Erilaiset lähestymistavat täydentävät toisiaan. Yliopistoprojektissa olemme tuottaneet ajankohtaisiin järjestelmähankkeisiin liittyvää tietoa. Ajoneuvoprojekti on puolestaan käytännön ongelmanratkaisua yhteistyössä viranomaisten ja alan teollisuuden kanssa, Hanna-Miina Sihvonen kertoo. HAJANAISUUS HAITTAA JÄRJESTELMIEN KÄYTTÖÄ Tärkeintä tutkimuksessa on ollut tietojärjestelmien käyttäjien haastatteleminen ja operatiivisen työn seuraaminen. Haastattelujen tuloksia on peilattu seuraavissa haastatteluissa. Tässä prosessissa esiin nousseet mielipiteet validoituvat tutkimustuloksiksi. Menemme haastateltavan ehdoilla, emmekä yritä saada sellaista tietoa, jota ihmisellä ei ole. Tarkoitushan ei ole, että operatiivinen loppukäyttäjä ratkaisee järjestelmän ongelmia, vaan kertoo meille mitä haluaa, Taina Kurki muistuttaa. Useamman organisaation tutkiminen antoi mahdollisuuden tarkastella samaa tapausta 112-ketjun eri vaiheissa. Organisaatioiden toiminnasta löytyi asioita, jotka vaikuttavat resurssien käyttöön ja valmiussuunnitteluun. Vaikka organisaatioiden työ ja tekeminen on hyvin erilaista, tietotarpeet ovat hyvin samanlaisia, jotta pystytään johtamaan ja toimimaan operatiivisissa tilanteissa, Kurki tiivistää yhden tutkimuksen tuloksista. Eräs havainto oli, että tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään riittävästi. Moni puute on ollut tiedossa pitkään, mutta järjestelmien kokonaisuus on silti jäänyt hajanaiseksi. ROOLIT HALTUUN REKRYTOINNISTA LÄHTIEN Kurki ja Sihvonen päätyvät hahmottelemaan roolienhallinnan mallin, joka sisältää rekrytoinnin, työvuorosuunnittelun ja työvuorojen tapahtumat. Lähtökohtana on valmiussuunnittelu, josta seuraa henkilöstötarve, ajoneuvokalusto, välineet ja niin edelleen. Kentällä muutokset ovat nopeita eikä kaikki tieto tällä hetkellä kulje reaaliaikaisesti hätäkeskukseen. Tarvittaisiin järjestelmä, johon työvuorot ja tapahtumat tallentuvat. Olisi esimerkiksi hyödyllistä pystyä tallentamaan puhetta laajemmassa mittakaavassa suoraan kentältä. Kuuden tunnin kuluttua toimistolla ei tarvitsisi pohtia miten kaikki menikään. Tutkijat korostavat myös jäljitettävyyttä, lokia siitä missä roolissa jokin asia on tehty. Lisäksi tarpeellisen tiedon pitäisi kulkea mukana roolien vaihtuessa. Tieto ei poista resurssiongelmia, mutta toimintaa voidaan organisoida paremmin, jos esimerkiksi kyvykkyystieto on ajan tasalla. Ilman tällaista järjestelmääkin tullaan toimeen, mutta tietojärjestelmät voivat tukea johtamista ja työn suunnittelua sekä koulutusta, Kurki ja Sihvonen toteavat. Tutkimuksen aikana virve-kapula tuli tutuksi ja kehitysideoitakin ilmeni. Esimerkiksi lyhytviestejä ja statuspäivitystä voisi käyttää hyväksi, kun vuoroon suunniteltu henkilö vaihtuu sairastumisen takia. Näin saataisiin oikea tieto siitä, kuka kyseistä roolia hoitaa. Kaikkiaan virven käyttö on ihailtavalla tasolla verrattuna vastaavaan tilanteeseen muualla Euroopassa. Viranomaisten yhteistyö toimii hyvin puheryhmäjärjestelyissäkin, Hanna- Miina Sihvonen kiittää. 10 VIRVE-UUTISET 3/2011 VIRVE-UUTISET VE- UTI ET 3/2011 11
MAAILMALTA TEKSTI JUSSI-PEKKA AUKIA KUVAT GETTY IMAGES, JUSSI-PEKKA AUKIA, COLOURBOX JA NOKIA SIEMENS NETWORK Nødnettin rakentamiskustannuksia nostaa vuoristoisessa maassa erityisesti tunnelien määrä, sillä kaikkiin yli 500 metriä pitkiin tunneleihin on rakennettava radioverkon kuuluvuus. Oslon ja Bergenin yhdistävä 24,5 kilometriä pitkä Lærdalstunnelen on maailman pisin maantietunneli. Norja rakentaa turvaverkkoaan Kesäkuussa lopullisen rahoituspäätöksen saanut Norjan Tetra-verkko Nødnett on suurin Norjassa koskaan tehty investointi yleiseen turvallisuuteen.» VIRVE-UUTISET 3/2011 13
MAAILMALTA Tor Helge Lyngstølin työpaikan katolta on mainio näköala Holmenkollenin suuntaan. Tetra-verkon rakentaminen maksaa Norjan kaltaisessa isossa ja harvaan asutussa maassa enemmän kuin vaikkapa Tanskassa tai Hollannissa. Tor Helge Lyngstøl johtaa vuonna 2007 perustettua Norjan Oikeusministeriön alaista Direktoratet for nødkommunikasjon -virastoa, joka vastaa Nødnettin rakentamisesta ja ylläpidosta. Viraston perustamista edelsi liki kymmenen vuotta verkon rahoituksen ja rakentamisen taustatyötä. Lyngstøl tuli mukaan hankkeeseen vuonna 1998. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkko oli tuolloin vasta ajatus, jonka toteutusmahdollisuuksia lähdin selvittämään. Isoin haaste oli saada rahoitus mahtumaan oikeusministeriön budjettiin, jossa valtaosa rahoista kuluu palkkoihin ja muihin juokseviin menoihin, Lyngstøl muitelee. Pitkällisen poliittisen väännön ja monen vaiheen jälkeen joulukuussa 2004 Suurkäräjät lopulta myönsi varat ensimmäisen koeverkon rakentamiseksi. Rahoituksen saamista vauhdittivat ainakin vuonna 2000 tapahtunut Åstan junaonnettomuus ja sen yhteydessä havaitut viestintäongelmat sekä vuonna 2004 tehty Nokas-rahankuljetusyhtiön laskentakeskuksen raaka aseellinen ryöstö Stavangerissa, jossa ryöstäjät olivat salakuunnelleet analogista poliisiradiota. Yleensäkin tuohon aikaan puhuttiin paljon poliisi radioiden käyttöön liittyvistä tietoturvaongelmista. Poliisin salaamatonta radioliikennettä, jossa käsiteltiin usein ihmisten yksityisasioita, kuunneltiin yleisesti. ASKEL KERRALLAAN Joulukuussa 2006 solmittiin Siemensin kanssa sopimus verkon rakentamisesta ja operoinnista koko Norjan alueella. Euroopan siihen mennessä suurin yksittäinen tetra-tilaus päätettiin kuitenkin jakaa kahtia, niin että kakkosvaiheen rakentamisesta päätettäisiin lopullisesti vasta ensimmäisten vaiheen kokemusten perusteella. Ensimmäinen vaihe kattoi Oslon alueen 54 kuntaa ja kolmasosan Norjan väestöstä. Ensimmäiset tämän verkon osat otettiin käyttöön loppuvuodesta 2009 ja viimeiset vuoden 2010 keväällä. Ykkösvaiheessa rakennettiin 240 tukiasemaa, kymmenien maantie- ja rautatietunnelien edellyttämät laitteistot sekä tarvittavat hälytyskeskusliitynnät. Päätelaitteita on käytössä yhteensä 8 000, joista 5 000 poliisilla. Tämän vuoden kesäkuussa Suurkäräjät päätti lopullisesti toisen vaiheen rakentamisesta ja määritteli toiminnalle selvät taloudelliset kehykset. Lyngstøl kertoo, että 4,7 miljardin Norjan kruunun eli noin 600 miljoonan euron hintainen urakka on Norjan historiassa suurin julkiseen turvallisuuteen tehty investointi. Verkon ensimmäinen vaihe maksoi 1,3 miljardia kruunua. Kun päälle lasketaan rakennus- ja käynnistysajan operointikulut, joista valtio vastaa, Nødnettin valtiolle aiheuttama kokonaislasku on 10 miljardia kruunua eli noin 775 miljoonaa euroa. Verkkoa operoi Nokia Siemens Networks, NSN. Siinä käytettävät päätelaitteet, jotka valtio myös hankkii, toimittaa Motorola. Valtio vastaa myös 320 hälytyskeskuksen tarvitsemista laitteista ja ohjelmistoista Nødnettin osalta. KAKKOSVAIHE KÄYNNISTYY Nødnettin kakkosvaiheen rakentaminen alkaa ensi vuonna. Ensimmäisten osien odotetaan olevan käytössä loppuvuodesta 2013 ja koko verkon ennustetaan valmistuvan vuoden 2015 loppuun mennessä. Tukiasemia rakennetaan 1 950 2 000 kappaletta. Lisäksi toteutetaan kuuluvuus kaikkiin yli 500 metriä pitkiin tunneleihin. Lyngstøl muistuttaa, että tetra-verkon rakentaminen maksaa Norjan kaltaisessa isossa ja harvaan asutussa maassa enemmän kuin vaikkapa Tanskassa tai Hollannissa. Erityisesti verkon hintaa nostaa tunnelien määrä. Hälytyskeskuksia on paljon, mutta niiden osuus kokonaiskuluista on vain prosentteja. Vaikka verkosta halutaan kattava, suojelualueilla on tehtävä kompromisseja ja tukeuduttava olemassa olevaan infrastruktuuriin. Suojelualueille emme voi rakentaa uusia mastoja kuin erikoisluvalla vilkkaimmille turistiseuduille. Ykkösvaiheen rakentamisessa meillä oli täysin uusia tukiasemapaikkoja 12 prosenttia, mutta kakkosvaiheessa niitä pitäisi olla enintään viisi prosenttia. Tämän ei pitäisi tekemiemme tietokonesimulaatioiden perusteella olla ongelma. Lisäksi varaudumme paikalle siirrettävillä tukiasemilla erityistilanteisiin, kuten asumattomilla seuduilla tapahtuviin lento-onnettomuuksiin. Miten ensimmäisen vaiheen aikana saadut kokemukset vaikuttavat kakkosvaiheen käyttöönottoon? Yritämme ensinnäkin löyhentää verkon rakentamisen ja käyttöönottoaikataulujen keskinäistä sidosta. Aloitamme poliisin kanssa ja otamme muut käyttäjäryhmät mukaan myöhemmin. Lopulta verkkoa pääsevät käyttämään kaikki pelastuspalveluviranomaiset, Lyngstøl kertoo. Samoin otamme ensimmäiseksi käyttöön puheyhteydet ja laajennamme muihin sovelluksiin vasta myöhemmin, sillä käyttäjien on helpompi oppia ne yksi kerrallaan. HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Yksi keskeisistä käyttöönoton haasteista on päivystyskeskusten ja verkon integrointi. Keskusten puhelinjärjestelmät ja tetra-verkko pitää saada toimimaan niin, että yhteys käyttäjän päätelaitteesta tetra-verkon kautta hälytyskeskukseen ja sieltä tarvittaessa puhelinverkkojen yli oikeaan osoitteeseen kuten sairaalassa päivystävälle lääkärille onnistuu luotettavasti. Toinen haaste on taata yhä monimutkaisemmaksi muuttuvan verkko- ja laitekokonaisuuden luotettavuus. Kakkosvaiheen verkko on tekniikaltaan aikaisempaa kehittyneempi ja tarjoaa aikaisempaa enemmän puhe- ja datakapasiteettia. Tukiasemissa on kaksi radiolähetintä, ja noin kolmanneksessa tukiasemia on nopean tiedonsiirron teds-valmius. Jatkossa katsotaan, onko niiden määrää tarpeen lisätä. Lyngstøl vakuuttaa, että myös päätelaitteet ovat pienempiä, kestävämpiä ja niissä on enemmän ominaisuuksia. Uutta on myös yhteistoimintamahdollisuus helikopterien kanssa sekä mahdollisuus käyttää raja-alueilla ruotsalaista Cassidianin teknologiaan perustuvaa rakel-viranomaisverkkoa rajan ylittävissä operaatioissa. Se on ensimmäinen isojen verkkojen isi-standardin mukainen yhdistäminen, jossa verkot ovat eri toimittajan valmistamia. Miten heinäkuun 22. päivän tapahtumat vaikuttivat verkon suunnitteluun tai vaatimusmäärittelyihin? Lyngstøl arvioi, että koettu katastrofi viimeistään osoitti Nødnettin tarpeellisuuden. Opimme paljon verkon kuormittumisesta poikkeustilanteessa. Samoin havaitsimme, että rakentamisaikana uuden ja vanhan verkon raja-alueilla pitää kiinnittää erityishuomiota yhteyksien ongelmattomaan muodostukseen verkkojen välillä. Tärkeintä on, että saadut kokemukset välittyvät uusien menetelmien kehittämiseen ja eri käyttäjäryhmien yhteistoimintaan.» 14 VIRVE-UUTISET 3/2011 VIRVE-UUTISET 3/2011 15