Toiminta-avustusten jakaminen talousjohtokunnassa



Samankaltaiset tiedostot
Toiminta-avustusten jakaminen talousjohtokunnassa

Väli- ja loppuraportointi

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Puutarhaliiton hallitus. Tehtävät, vastuut ja rooli

Piirin valmennuskatsaus Laatuhyvinvointikysely. Koulutuspalautteista ja LPJ-koulutukseen liittynyt kysely Yhteenveto GLT-d Hannu Anttonen

HANKETAPAAMINEN. Suomussalmi KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179

Järjestöavustushakemus 1 (5)

LIITE 1 TOIMIJARYHMÄOHJESÄÄNTÖ

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

Yhdistyksen jäsenet Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi hallitus hyväksyä jokaisen, joka on suorittanut tutkinnon Lahden ammattikorkeakoulussa.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Västankvarns skola/ Tukiyhdistys Almus ry.

Joustava perusopetus. - taustaa ja perusteita

Jäsenluettelo ja henkilörekisterit. Olli Välke Opintokeskus Visio

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Taustaa KY:n nykyisestä toiminnasta KY:n strategia

Lions tietoa uusille jäsenille. Klubi ja klubin virat

Arvioidaan työskentelyn asennetta, vastuullisuutta, omaaloitteisuutta,

MANNERHEIMIN LASTENSUOELULIITON LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

Syksyn aloituskampanjat lippukunnissa

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN KOKOUKSESSA 6/2019 Opintoasiat 26 p Koulutuspoliittinen toiminta 0-8 p. Max. pisteet

Varhaiskasvatuspalveluiden asiakaskysely 2014

Lausuntopyyntö STM 2015

Nuorten tieto- ja neuvontatyön sekä verkkonuorisotyön avustukset. Emma Kuusi

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus

Puheenjohtajana taloyhtiössä rooli ja vastuut

Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry. Toimintasuunnitelma 2016

Tukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta

Valintaperusteet, kevät 2013: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi

Tampereen nuorisovaltuuston johtosääntö Suurkokouksessa 19. toukokuuta 2015

FORSSAN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASON MÄÄRITTELYTYÖ

Koordinaattorin puheenvuoro

TieVie-hanke Saksan kieli. Ritva Huurtomaa

Viestintäsuunnitelma Student Lifen ohjausryhmä

Kulttuurien väliset yhteentörmäykset ja miten ne voidaan välttää

OHJESÄÄNTÖ JÄRJESTÖISTÄ, AVUSTUKSISTA JA AVUSTUSTOIMIKUNNASTA. 3 Järjestöaseman myöntäminen

Keski-Pohjanmaan liitto asiakastyytyväisyys kysely

HONKALAHDEN PUUTYÖNTEKIJÄIN AO 005 RY:N TOIMINTASUUNNITELMA 2009

TOIMINTASUUNNITELMA (5) Yleistä

Terveyskeskuksen innovaatiorahastosta rahoitettujen hankkeiden loppuraportti

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ampumahiihdon sinettiseurakriteerit

Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

Monialaisen oppimiskokonaisuuden arviointikäytännöt. Työkaluja monialaisen oppimiskokonaisuuden toteutumisen seurantaan ja arviointiin - OPS2016

Viestinnällä vaikuttavuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön viestinnän linjaukset

Kenguru 2016 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) Ratkaisut

Info B2: Global Mindedness -kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijoiden asenteita ja voiko muutosta mitata? Irma Garam, CIMO

Eskarista ekalle. eskariope mukana ekaluokan alussa

Lastensuojelun edunvalvonnan kuntakartoitus Pilvikki Harju Sosiaalityön opiskelija

Valtakunnallisen työpajayhdistyksen alueellinen toiminta Palautekyselyn tuloksia.

LIITTOKOKOUSVAALIT 2016

ULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015

Kunnanhallituksen työn arviointi valtuustokaudella Hallitusjäsenen henkilökohtainen arviointi

Learning cafen yhteenveto. Helsinki

Lausuntopyyntö STM 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Nimi ja Postinumero Postitoimipaikka osoite, johon järjestön/seuran virallinen posti osoitetaan

NÄMÄ KYSYMYKSET KANNATTAA KYSYÄ ENNEN SUORAHAKU- TOIMEKSIANNON ALOITTAMISTA (JÄLKIKÄTEEN ON MYÖHÄISTÄ)

OpKu I Vaikuttajana alakoulussa

Uudet liikuntatoiminnan avustusperusteet. Seurafoorumi

Arviointi johtamisen tukena

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO TOIMINTASUUNNNITELMA Johdanto

Tarjoajalla on oltava hankinnan kohteen laatu ja laajuus huomioon ottaen kokemusta seuraavilla alueilla:

03/2010. Seuturyhmien. toimintaohje. Metallityöväen Liitto ry

4.1 Mitä autopaikalle saa pysäköidä?

PAAVO kaupunkikohtainen lomake.

Varsinainen yhtiökokous tiistaina 15. maaliskuuta 2016 klo Pörssisali, Fabianinkatu 14, Helsinki

Tämä sopimus koskee yhteistyötä välisenä aikana. Sopimuskaudella on yksi pelikausi.

Helsinki. Kuntaraportti

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

Ilman huoltajaa tulleen alaikäisen kotoutumissuunnitelma

Sääntöjen 21, 25 ja 26

Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?

SKYPE-RYHMÄN LUOMINEN

Kehitysvammaisten asumisen ohjelma

Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää?

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus

Tytöt LVI-alalla - Perusraportti

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7,

Vantaa. Kuntaraportti

Valintaperusteet, syksy 2011: Sosiaali- ja terveysala

Asukkaiden ääni Siun sotessa. Kuntalaiset keskiöön- seminaari /Heli Aalto

Opiskelijoiden sosiaalinen ja psyykkinen esteettömyys yliopistossa

Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri -kärkihanke I Projektipäällikkö Ira Alanko

Eväitä opintojen sujumiseen - opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa uraohjaaja Marika Tuupainen ja opintopsykologi Katri Ruth

KUNTIEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS JOENSUU

Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo

Kulttuuripalvelut, toimintamallien vertailu

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Muutoksenhakuohje. Muutoksenhakukiellot. Oikaisuvaatimus. Valitusosoitus

JOENSUUN SEUDUN HANKINTATOIMI KOMISSIOMALLI

Toimialan ja yritysten uudistuminen

TIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SHIATSU FINLAND ry Yhdistyksen säännöt

EHDOTUKSET ELEKTROBIT OYJ:N VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE

MLL. Tukioppilastoiminta

Otteet Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, nuorisolautakunta

Tohmajärvi. Kuntaraportti

Savonlinna. Kuntaraportti

Transkriptio:

Hyvä lukija, HYY:n hallituksen talousjohtokunta on suorittanut tänäkin keväänä toiminta-avustusjaon, jossa HYYn piiriin kuuluville, tukea hakeville järjestöille on myönnetty toiminta-avustusta. HYYn hallitus on hyväksynyt talousjohtokunnan esityksen toiminta-avustuksen jakamisesta kokouksessaan 12.4., ja tuet maksetaan järjestöille 19.4. Tämän liitteen tarkoituksena on avata järjestöille toiminta-avustusjakoprosessia ja selventää, millä perusteella järjestö on saanut avustusta HYYltä. Huomioittehan, että järjestöjen toimintaa verrataan toisiinsa saman jakoluokan sisällä. Tukisummaan vaikuttaa siis myös se, kuinka monta järjestöä tukea hakee. Mikäli toiminta-avustusjaosta herää kysymyksiä, voitte tulla kuulemaan lisää toimintaavustusjakoprosessista Mannerheim-saliin 7.5. klo 15:30 eteenpäin. Vastaan mielelläni kysymyksiin myös sähköpostitse. Anna-Maija Riekkinen Hallituksen jäsen, talousjohtokunnan puheenjohtaja anna-maija.riekkinen@hyy.fi Toiminta-avustusten jakaminen talousjohtokunnassa Toiminta-avustusjaon kriteerit ja kysymykset vuodelle 2013 Talousjohtokunta jakaantuu toiminta-avustusten jakoa varten pienryhmiin jo hyvissä ajoin ennen jakoprosessin alkua. Prosessissa kiinnitetään huomiota jatkuvuuteen sekä tiedon ja hyvien käytäntöjen siirtymiseen vuosien välillä. Toiminta-avustusjaossa keskeistä on verrata järjestöjä kunkin järjestöluokan sisällä toisiinsa. Talousjohtokunta lukee järjestöjen palauttamat asiakirjat käyttäen apunaan kullekin järjestöluokalle luotujen kriteerien pohjalta muotoiltuja kysymyksiä. Kriteerit tiedotetaan järjestöille ennen toiminta-avustusten hakuajan päättymistä. Varsinaiset kysymykset ovat ainoastaan talousjohtokunnan käyttöön. Toiminta-avustusjaossa järjestöt jaetaan seuraaviin luokkiin: aine- ja tiedekuntajärjestöt, osakunnat, muut järjestöt sekä teatterit, kuorot ja orkesterit. Kysymyksistä voi saada eri määrän pisteitä. Kysymyskohtainen pistemäärä määritellään päätettyjen painotusten pohjalta. Kunkin kysymyksen pisteytys riippuu siitä, kuinka vahvasti kutakin teemaa on haluttu kriteereissä painottaa. Toiminta-avustuksia jakava pienryhmä sopii ennen jaon aloittamista yhteiset kriteerit sille, mitä tarvitaan pisteiden saavuttamiseen. Hakemusten palauttaminen myöhässä voi vaikuttaa saatavaan tukisummaan negatiivisesti. Tämä edellyttää HYY:ltä aktiivista viestintää järjestöille. Järjestöjen apuna ja ohjeena

hakemusten tuottamiseen toimivat HYY:n valmistelemat mallidokumentit, joiden käyttäminen on järjestöille vapaaehtoista. Talousjohtokunta voi päättää erikseen myöntää harkinnanvaraista avustusta esimerkiksi tasavuosijuhlan tai muun merkityksellisen tapahtuman tai projektin vuoksi. Nämä tuet jaetaan erillisestä budjettikohdasta, eikä niitä oteta huomioon vertailuissa tai tuen nousua ja laskua tarkasteltaessa. Kun järjestöt on pisteytetty, pisteisiin lisätään mahdolliset kertoimet. Seuraavaksi kussakin järjestöluokassa jaettavissa oleva rahasumma jaetaan luokassa annetulla kokonaispistemäärällä. Täten saadaan yhdelle pisteelle rahallinen arvo. Järjestön tuki ei voi nousta, eikä laskea yli 35 prosenttia. Järjestölle voidaan myöntää enemmän tukea kuin se on hakenut. Tukisummaa verrataan edellisenä vuonna myönnettyyn tukeen. Mikäli järjestö ei ole edeltävänä vuonna saanut HYY:ltä tukea, verrataan tukea edelliseen myönnettyyn tukeen aina kolmen vuoden taakse. Mikäli tuen saamisesta on enemmän aikaa, kohdellaan järjestöä kuten uutta järjestöä. Kukin jakoryhmä kirjaa kysymyksiin vastatessaan samalla palautetta järjestöille, jolloin on selvää, miten järjestön tuki on muodostunut ja miksi se on noussut tai laskenut. Uusille järjestöille maksettava ensimmäinen tukisumma on 85 euroa. Pienin ylipäätään maksettava tukisumma on 50 euroa, (vaikka järjestön saama kokonaispistemäärä ei tähän oikeuttaisi) Mikäli toiminta-avustusten kokonaissummaan tehdään muutoksia, lisätään tai vähennetään sama prosentuaalinen osuus järjestön edellisen vuoden tuesta ennen vertailua. Talousjohtokunta voi käyttää tapauskohtaista harkintaa tilanteissa, joiden se katsoo olevan poikkeustapauksia. Tapauskohtaista harkintaa voidaan käyttää esimerkiksi uusien järjestöjen kohdalla. Tämän tekstin lisäksi jakamisessa tulee huomioida vuoden 2012 TJK:n toimintaavustuskehittämistyöryhmän väliraportissa esitetyt linjaukset. KAIKILLE YHTEISET KYSYMYKSET: Kysymysten pistemäärät voivat vaihdella ja ne on esitetty tarkemmin myöhemmin tässä asiakirjassa. Jäsenmäärä, 20-22p Jäsenmäärän perusteena on jäsenrekisteri, talousjohtokunta voi tarvittaessa epäselvissä tapauksissa pyytää rekisteriä nähtäväksi. Mikäli jäsenmäärän perusteena on jokin muu kuin rekisteri, esimerkiksi sähköpostilista, käytetään jäsenmäärän laskukertoimena 0,5 (jäsenmäärä * 0,5). HYY:n jäseniä järjestön jäsenistä on oltava vähintään puolet sekä yhteensä vähintään 10. Jäsenmäärää laskettaessa otetaan huomioon vain järjestön ne jäsenet, jotka ovat HYY:n jäseniä. Sellaisille järjestöille, joilla on vain järjestöjäseniä, annetaan jäsenmäärästä 13 pistettä. Järjestön jäsenmäärä suhteutetaan luokkansa suurimpaan tai lähes suurimpaan siten, että

pistejakauma on kohtuullisen tasainen läpi luokan, eli sellainen, jossa muutaman suurimman järjestön vaikutuksesta jakaumasta ei tule merkittävän vinoa. Mikäli suhteutuksessa käytetään lähes suurinta jäsenmäärää, samaistetaan tätä suuremmat jäsenmäärät lähes suurimpaan jäsenmäärään. p = j/s*m, missä p = järjestän saama pistemäärä, j = järjestön jäsenmäärä, s = luokan suurimman tai lähes suurimman jäsenmäärä ja m = suurin jaettava pistemäärä Kaikille järjestöryhmille yhteiset yleiset kysymykset, 14p (3 kysymystä) Saako talouspapereista selkeän kuvan järjestön taloudellisesta tilanteesta? Onko taloudenpito avointa? Onko järjestön kirjanpito tehty oikein (löytyvätkö lausunnot, täsmääkö tase)? Onko järjestön toimintaa suunniteltu kunnolla? Kehittyykö toiminta? 1. Ovatko talouspaperit riittävän tarkkoja ja yksityiskohtaisia, jotta niistä saa selkeän kuvan järjestön taloudellisesta tilanteesta ja rahankäytöstä? 5p 2. Onko kirjanpito ja taloudenhoito tehty oikein (löytyvätkö vaadittavat lausunnot, täsmääkö tase)? 0/2p 3. Onko toimintasuunnitelma tehty huolellisesti ja onko siihen panostettu? 5p VASTUULLISUUS: Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja esteettömyys, 4p (2 kysymystä) Kiinnitetäänkö yhdenvertaisuusasioihin huomiota? Huomioiko järjestö toiminnassaan HYY:n yhdenvertaisuussuunnitelman teemoja (vammaisuus ja terveydentila, vakaumus, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, ikä, perheellisyys, monikulttuurisuus ja kieli)? 4. Huomioidaanko toiminnan suunnittelussa yhdenvertaisuusasiat? 2p 5. Näkyykö yhdenvertaisuusasioiden huomiointi myös järjestön toiminnassa? 2p Ympäristö, 4p (2 kysymystä) Onko järjestöllä esimerkiksi ympäristöohjelma? Huomioiko järjestö toiminnassaan ympäristöasioita? 6. Onko järjestöllä ympäristöohjelma/suunnitelma tai ottaako järjestö toimintansa suunnittelussa ympäristöasiat huomioon muulla tavoin? 2p 7. Ilmenevätkö ympäristötavoitteet järjestön toimintatavoissa? 2p Järjestöaktiivien jaksamisesta huolehtiminen, 2p (2 kysymystä) Pohtiiko järjestö aktiiviensa jaksamista ja tehdäänkö jaksamisen eteen työtä? 8. Huolehtiiko järjestö aktiiviensa jaksamisesta, esim. järjestämällä virkistystoimintaa? 1p 9. Kouluttaako järjestö toimijansa heidän tehtäviinsä? 1p

Kertoimet: Tilat +5% / -5% Onko tilassa HYY:n järjestyssäännöt? Miten käyttöä valvotaan? Positiivinen kerroin, mikäli järjestöllä ei ole käytössään HYY:n järjestötilaa. Osakunnat yhteensä 116 pistettä Jäsenmäärä, 20p Jäsenmäärän perusteena on jäsenrekisteri, talousjohtokunta voi tarvittaessa epäselvissä tapauksissa pyytää rekisteriä nähtäväksi. Mikäli jäsenmäärän perusteena on jokin muu kuin rekisteri, esimerkiksi sähköpostilista, käytetään jäsenmäärän laskukertoimena 0,5 (jäsenmäärä * 0,5). HYY:n jäseniä järjestön jäsenistä on oltava vähintään puolet sekä yhteensä vähintään 10. Jäsenmäärää laskettaessa otetaan huomioon vain järjestön ne jäsenet, jotka ovat HYY:n jäseniä. Järjestön jäsenmäärä suhteutetaan luokkansa suurimpaan tai lähes suurimpaan siten, että pistejakauma on kohtuullisen tasainen läpi luokan, eli sellainen, jossa muutaman suurimman järjestön vaikutuksesta jakaumasta ei tule merkittävän vinoa. Mikäli suhteutuksessa käytetään lähes suurinta jäsenmäärää, samaistetaan tätä suuremmat jäsenmäärät lähes suurimpaan jäsenmäärään. p = j/s*m, missä p = järjestän saama pistemäärä, j = järjestön jäsenmäärä, s = luokan suurimman tai lähes suurimman jäsenmäärä ja m = suurin jaettava pistemäärä Kaikille järjestöryhmille yhteiset yleiset kysymykset, 14p (3 kysymystä) Saako talouspapereista selkeän kuvan järjestön taloudellisesta tilanteesta? Onko taloudenpito avointa? Onko järjestön kirjanpito tehty oikein (löytyvätkö lausunnot, täsmääkö tase)? Onko järjestön toimintaa suunniteltu kunnolla? Kehittyykö toiminta? 1. Ovatko talouspaperit riittävän tarkkoja ja yksityiskohtaisia, jotta niistä saa selkeän kuvan järjestön taloudellisesta tilanteesta ja rahankäytöstä? 5p 2. Onko kirjanpito ja taloudenhoito tehty oikein (löytyvätkö vaadittavat lausunnot, täsmääkö tase)? 0/2p 3. Onko toimintasuunnitelma tehty huolellisesti ja onko siihen panostettu? 5p VASTUULLISUUS: Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja esteettömyys, 4p (2 kysymystä) Kiinnitetäänkö yhdenvertaisuusasioihin huomiota? Huomioiko järjestö toiminnassaan HYY:n yhdenvertaisuussuunnitelman teemoja (vammaisuus ja terveydentila, vakaumus, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, ikä, perheellisyys, monikulttuurisuus ja kieli)? 4. Huomioidaanko toiminnan suunnittelussa yhdenvertaisuusasiat? 2p 5. Näkyykö yhdenvertaisuusasioiden huomiointi myös järjestön toiminnassa? 2p

Ympäristö, 4p (2 kysymystä) Onko järjestöllä esimerkiksi ympäristöohjelma? Huomioiko järjestö toiminnassaan ympäristöasioita? 6. Onko järjestöllä ympäristöohjelma/suunnitelma tai ottaako järjestö toimintansa suunnittelussa ympäristöasiat huomioon muulla tavoin? 2p 7. Ilmenevätkö ympäristötavoitteet järjestön toimintatavoissa? 2p Järjestöaktiivien jaksamisesta huolehtiminen, 2p (2 kysymystä) Pohtiiko järjestö aktiiviensa jaksamista ja tehdäänkö jaksamisen eteen työtä? 8. Huolehtiiko järjestö aktiiviensa jaksamisesta, esim. järjestämällä virkistystoimintaa? 1p 9. Kouluttaako järjestö toimijansa heidän tehtäviinsä? 1p Jäsenistölle järjestettävät tapahtumat, 27p (1 määrällinen + 3 laadullista kysymystä) Pisteytyksessä huomioitavia asioita ovat mm. tapahtumien monipuolisuus, esteettömyys, alkoholittomien ja perheellisten jäsenten huomiointi, sekä vuosijuhlien, ns. kakkosjuhlien, sitsien, kahvitusten ja osakuntailtojen sekä muunlaisten tapahtumien järjestäminen sekä kouluttamien isojen tapahtumien järjestämiseen. 10. Tapahtumamäärä 21p: Viikoittaiset/rutiinitapahtumat sekä muut tapahtumat eritellään. Tapahtumamäärä suhteutetaan luokkansa suurimpaan tai lähes suurimpaan siten, että pistejakauma on kohtuullisen tasainen läpi luokan, eli sellainen, jossa muutaman suurimman järjestön vaikutuksesta jakaumasta ei tule merkittävän vinoa. 11. Huomioiko järjestö tapahtumien järjestämisessä ja suunnittelussa jäsenistön erilaisuuden ja erilaiset tarpeet? 3p 12. Onko tapahtumien järjestäminen osakunnassa järjestetty niin, että mukana järjestämässä ja ideoimassa on paljon toimijoita? 1p 13. Järjestetäänkö osakuntailtoja/kahvituksia säännöllisesti? 2p Kerhotoiminta, 8p (2 kysymystä) Minkälaisia kerhoja osakunnassa on? Toimivatko ne aktiivisesti ja monipuolisesti? 14. Toimivatko osakunnan kerhot aktiivisesti? 4p 15. Tarjoavatko kerhot kattavasti erilaista toimintaa? 4p Viestintä ja sen tavoittavuus, 5p (1 kysymys) Miten järjestö viestii jäsenistölleen? Onko sillä kanava, joka tavoittaa koko jäsenistön? Minkälaisia muita viestintäkeinoja järjestö käyttää? Onko viestintä avointa?

16. Viestiikö järjestö toiminnastaan ja päätöksenteosta aktiivisesti ja avoimesti? 5p Jatkuvuus ja perinteet, 2p (1 kysymys) Kuinka jatkuvuus ja perinteet huomioidaan osakunnan toiminnassa ja toimintatavoissa? Miten toimijoiden seuraajia perehdytetään tehtäviinsä? 17. Huomioidaanko toiminnassa jatkuvuus ja perinteiden siirtyminen? 2p Kotiseutuyhteistyö, 7p (3 kysymystä) Pisteytyksessä huomioitaan mm. retket ja vierailut kotiseudulle, HY:n ja yliopisto-opiskelun markkinointi, yhteistyö koulujen ja mahdollisten muiden tahojen kanssa. 18. Tekeekö osakunta kanta-alueen kouluihin esittelykierroksia? 3p 19. Onko osakunnalla aktiivista yhteistyötä kanta-alueen toimijoiden kanssa? 2p 20. Toteuttaako osakunta säännöllisesti vierailuja/retkiä kanta-alueelle? 2p Seniorityö, 2p (1 kysymys) Minkälaista suhteet senioreihin osakunnalla on? Tehdäänkö seniorien kanssa yhteistyötä? Aktivoidaanko heitä osallistumaan toimintaan? 21. Hyödynnetäänkö senioreita ja heidän kokemustaan osakunnan toiminnassa ja sen suunnittelussa, esimerkiksi järjestämällä senioreiden kanssa yhteisiä tapahtumia? 2p Jäsenrekrytointi, 11p (3 kysymystä) Pisteytyksessä huomioidaan mm. fukseille järjestettävät tapahtumat sekä tavat uusien jäsenten rekrytointiin. 22. Osallistuuko osakunta HY:n avajaiskarnevaaleille? 1p 23. Hankkiiko osakunta aktiivisesti ja monipuolisesti uusia jäseniä? (Esim. Avoimet illat, fuksipäivystykset, kirjeet) 5p 24. Järjestetäänkö fukseille omia tapahtumia ja tilaisuuksia? 5p Yhteistyö muiden tahojen kanssa, 4p (2 kysymystä) Minkälaisia yhteistyötahoja osakunnalla on? Tehdäänkö yhteistyöstä ulkomaisten ystävyysosakuntien, muiden HY:n ja AY:n osakuntien, HYY:n ja yliopiston, muiden järjestöjen kanssa? 25. Onko osakunnalla aktiivista yhteistyötä ulkomaalaisten ystävyysosakuntien kanssa? 2p 26. Järjestetäänkö HY:n tai AY:n osakuntien tai muiden järjestöjen kanssa yhteisiä tapahtumia/tilaisuuksia? 2p

Palvelut jäsenistölle, 10p (2 kysymystä) Minkälaisia palveluita osakunta tarjoaa jäsenistölleen? Onko jäsenistön käytössä esimerkiksi asuntoja, lehtiä tai hengailumahdollisuuksia? 27. Tarjoaako osakunta jäsenilleen asuntoja? 3p 28. Onko osakunnan tiloissa jäsenistön käyttöön merkittävissä määrin palveluita? 7p Kertoimet: Tilat +5% / -5% Onko tilassa HYY:n järjestyssäännöt? Miten käyttöä valvotaan? Positiivinen kerroin, mikäli järjestöllä ei ole käytössään HYY:n järjestötilaa. MUUT JÄRJESTÖT yhteensä 115p Jäsenmäärä, 20p Jäsenmäärän perusteena on jäsenrekisteri, talousjohtokunta voi tarvittaessa epäselvissä tapauksissa pyytää rekisteriä nähtäväksi. Mikäli jäsenmäärän perusteena on jokin muu kuin rekisteri, esimerkiksi sähköpostilista, käytetään jäsenmäärän laskukertoimena 0,5 (jäsenmäärä * 0,5). HYY:n jäseniä järjestön jäsenistä on oltava vähintään puolet sekä yhteensä vähintään 10. Jäsenmäärää laskettaessa otetaan huomioon vain järjestön ne jäsenet, jotka ovat HYY:n jäseniä. Järjestön jäsenmäärä suhteutetaan luokkansa suurimpaan tai lähes suurimpaan siten, että pistejakauma on kohtuullisen tasainen läpi luokan, eli sellainen, jossa muutaman suurimman järjestön vaikutuksesta jakaumasta ei tule merkittävän vinoa. Mikäli suhteutuksessa käytetään lähes suurinta jäsenmäärää, samaistetaan tätä suuremmat jäsenmäärät lähes suurimpaan jäsenmäärään. p = j/s*m, missä p = järjestän saama pistemäärä, j = järjestön jäsenmäärä, s = luokan suurimman tai lähes suurimman jäsenmäärä ja m = suurin jaettava pistemäärä Kaikille järjestöryhmille yhteiset yleiset kysymykset, 14p (3 kysymystä) Saako talouspapereista selkeän kuvan järjestön taloudellisesta tilanteesta? Onko taloudenpito avointa? Onko järjestön kirjanpito tehty oikein (löytyvätkö lausunnot, täsmääkö tase)? Onko järjestön toimintaa suunniteltu kunnolla? Kehittyykö toiminta? 1. Ovatko talouspaperit riittävän tarkkoja ja yksityiskohtaisia, jotta niistä saa selkeän kuvan järjestön taloudellisesta tilanteesta ja rahankäytöstä? 5p 2. Onko kirjanpito ja taloudenhoito tehty oikein (löytyvätkö vaadittavat lausunnot, täsmääkö tase)? 0/2p 3. Onko toimintasuunnitelma tehty huolellisesti ja onko siihen panostettu? 5p

VASTUULLISUUS: Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja esteettömyys, 4p (2 kysymystä) Kiinnitetäänkö yhdenvertaisuusasioihin huomiota? Huomioiko järjestö toiminnassaan HYY:n yhdenvertaisuussuunnitelman teemoja (vammaisuus ja terveydentila, vakaumus, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, ikä, perheellisyys, monikulttuurisuus ja kieli)? 4. Huomioidaanko toiminnan suunnittelussa yhdenvertaisuusasiat? 2p 5. Näkyykö yhdenvertaisuusasioiden huomiointi myös järjestön toiminnassa? 2p Ympäristö, 4p (2 kysymystä) Onko järjestöllä esimerkiksi ympäristöohjelma? Huomioiko järjestö toiminnassaan ympäristöasioita? 6. Onko järjestöllä ympäristöohjelma/suunnitelma tai ottaako järjestö toimintansa suunnittelussa ympäristöasiat huomioon muulla tavoin? 2p 7. Ilmenevätkö ympäristötavoitteet järjestön toimintatavoissa? 2p Järjestöaktiivien jaksamisesta huolehtiminen, 2p (2 kysymystä) Pohtiiko järjestö aktiiviensa jaksamista ja tehdäänkö jaksamisen eteen työtä? 8. Huolehtiiko järjestö aktiiviensa jaksamisesta, esim. järjestämällä virkistystoimintaa? 1p 9. Kouluttaako järjestö toimijansa heidän tehtäviinsä? 1p KAIKILLE RYHMÄN JÄRJESTÖILLE YHTEISET KYSYMYKSET: Toiminnan suunnitelmallisuus, 5p (1 kysymys) Onko järjestön toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä? 10. Onko järjestön toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä? 5p Jäsenistölle järjestettävät tapahtumat, 23p (1 määrällinen + 2 laadullista kysymystä) Pisteytyksessä huomioitavia asioita ovat sekä järjestön ydintehtävään liittyvät tapahtumat (esim. kerhoillat yms.) että varsinaiseen tarkoitukseen liittymättömät tapahtumat. 11. Tapahtumamäärä: 15p Tapahtumamäärä suhteutetaan luokkansa suurimpaan tai lähes suurimpaan niin, että pistejakauma on kohtuullisen tasainen (eli sellainen, jossa muutaman suurimman järjestön vaikutuksesta jakaumasta ei tule merkittävän vinoa) läpi luokan. 12. Onko järjestöllä säännöllisiä kerhoiltoja/yms. jotka toteuttavat sen ydintehtävää? 5p 13. Tukeeko järjestö yhteisöllisyyttä myös varsinaisen tarkoituksensa ulkopuolisin keinoin? 3p HY:n avajaiskarnevaalit, 5p, (1 kysymys)

Osallistuuko järjestö HY:n avajaiskarnevaaleille? 14. Osallistuiko järjestö edellisenä vuonna HY:n avajaiskarnevaaleille? 5p Jäsenrekrytointi ja tavoittavuus, 20p (4 kysymystä) Miten järjestö hankkii jäseniä? Miten uudet opiskelijat ja jäsenistö huomioidaan toiminnassa? Kuinka järjestö pyrkii laajentumaan? Kerätäänkö toiminnasta aktiivisesti palautetta? 15. Kerääkö järjestö palautetta toiminnastaan? 5p 16. Onko uusille jäsenille tutustumisiltoja ja/tai muita omia tapahtumia? 5p 17. Onko järjestön toimintaan helppo päästä tutustumaan (esim. esittelyillat)? 5p 18. Pyrkiikö järjestö aktiivisesti näkymään mahdollisille uusille jäsenille? 5p Viestintä ja sen tavoittavuus, 5p (1 kysymys) Miten järjestö viestii jäsenistölleen? Onko sillä kanava, joka tavoittaa koko jäsenistön? Minkälaisia muita viestintäkeinoja järjestö käyttää? Onko viestintä avointa? 19. Viestiikö järjestö toiminnastaan ja päätöksenteosta aktiivisesti ja avoimesti? 5p Jäsenedut, 2p (1 kysymys) Tarjoaako järjestö paikallisia tai valtakunnallisia jäsenetuja? 20. Tarjoaako järjestö jäsenilleen järjestön tehtävään liittyviä jäsenetuja (ei/kyllä/valtakunnallisia)? 2p JÄRJESTÖN TARKOITUKSEN MUKAAN ERITELLYT KYSYMYKSET, (3 kysymystä, 3-6p per kysymys, yht. 15p) Liikuntajärjestöt, 15p: Onko seura Unisportin tai jonkin muun kattojärjestön yhteistyöseura? Onko seura osallistunut opiskelijoiden urheilukilpailuihin tai ollut järjestämässä niitä? Tukeeko seura lajin harrastamisen aloittamista? Järjestetäänkö esimerkiksi kursseja aloittelijoille? 21. Onko seura Unisportin tai jonkin muun kattojärjestön yhteistyöseura? 5p 22. Onko seura osallistunut opiskelijoiden urheilukilpailuihin tai ollut järjestämässä niitä? 5p 23. Tukeeko seura lajin harrastamisen aloittamista? 5p Yhteiskunnalliset järjestöt, 15p: Onko järjestö järjestänyt jonkun oman vaikuttamiskampanjan tai ollut mukana jossakin valtakunnallisessa kampanjassa? Tekeekö järjestö kattojärjestöyhteistyötä? Onko järjestö järjestänyt kaikille ylioppilaskunnan jäsenille avoimia info- tai keskustelutilaisuuksia? Miten

järjestö on tiedottanut ylioppilaskunnan muille opiskelijoille toiminnastaan ja arvoistaan? 21. Onko järjestö järjestänyt kaikille ylioppilaskunnan jäsenille avoimia info- tai keskustelutilaisuuksia? 5p 22. Onko järjestö järjestänyt jonkun oman vaikuttamiskampanjan tai ollut mukana jossakin valtakunnallisessa kampanjassa? 5p 23. Tiedottaako järjestö mielipiteistään ja toiminnastaan HYY:n piirissä? 5p Uskonnolliset järjestöt, 15p: Tekeekö järjestö yhteistyötä muiden samanhenkisten järjestöjen kanssa? Kuuluuko järjestö kattojärjestön alaisuuteen tai tekeekö se yhteistyötä muun vastaavan tahon kanssa? Kuinka aktiivisesti järjestö toimii mahdollisen kattojärjestön alaisuudessa ja kuinka itsenäisesti se toimii? Tekeekö järjestö paikallistoimintaa? Kuinka toiminta tavoittaa jäsenistön? 21. Toimiiko järjestö aktiivisesti jonkun kattojärjestön alaisuudessa tai muun vastaavan yhteistyötahon kanssa? 5p 22. Tekeekö järjestö itsenäisesti aktiivista työtä tarkoituksensa mukaisesti? 5p 23. Tavoittaako järjestö toiminnallaan HYY:n piirissä olevan jäsenistönsä? 5p Kansainväliset järjestöt, 15p: Tekeekö järjestö yhteistyötä mahdollisen kattojärjestön tai muiden kv-järjestöjen kanssa? Kohtaavatko suomalaiset ja kansainväliset opiskelijat järjestön toiminnassa? Edistääkö järjestö toiminnallaan yhteisöllisyyttä? Toimiiko järjestö myös ulkomailla toimivien järjestöjen kanssa? 21. Edistääkö järjestö toiminnallaan suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden kohtaamista? 6p 22. Tekeekö järjestö yhteistyötä muissa maissa toimivien järjestöjen kanssa? 6p 23. Tekeekö järjestö yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa Suomen sisällä? 3p Muut järjestöt, 15p: Miten järjestö pyrkii tavoittamaan potentiaalisia jäseniään (esim. järjestämällä massatapahtumia tms.)? Osallistuuko järjestö ydintoimintansa paikallisiin tai valtakunnallisiin tapahtumiin? Tekeekö järjestö yhteistyötä muiden samanhenkisten järjestöjen kanssa? Onko järjestöllä jokin selkeä erityispiirre tai tehtävä, joka erottaa sen muista järjestöistä ja tuo lisäarvoa ylioppilaskunnan järjestökenttään? 21. Tekeekö järjestö yhteistyötä muiden samanhenkisten järjestöjen kanssa? 5p 22. Osallistuuko järjestö ydintoimintansa paikallisiin ja/tai valtakunnallisiin tapahtumiin ja/tai yhteistyöhön? 5p 23. Esitteleekö järjestö toimintaansa tehtäväänsä liittyvissä tapahtumissa ja yhteyksissä? 5p Kertoimet:

Tilat +5% / -5% Onko tilassa HYY:n järjestyssäännöt? Miten käyttöä valvotaan? Positiivinen kerroin, mikäli järjestöllä ei ole käytössään HYY:n järjestötilaa. Teatterit, kuorot ja orkesterit yhteensä 92p Jäsenmäärä 20p Jäsenmäärän perusteena on jäsenrekisteri, talousjohtokunta voi tarvittaessa epäselvissä tapauksissa pyytää rekisteriä nähtäväksi. Mikäli jäsenmäärän perusteena on jokin muu kuin rekisteri, esimerkiksi sähköpostilista, käytetään jäsenmäärän laskukertoimena 0,5 (jäsenmäärä * 0,5). HYY:n jäseniä järjestön jäsenistä on oltava vähintään puolet sekä yhteensä vähintään 10. Jäsenmäärää laskettaessa otetaan huomioon vain järjestön ne jäsenet, jotka ovat HYY:n jäseniä. Järjestön jäsenmäärä suhteutetaan luokkansa suurimpaan tai lähes suurimpaan siten, että pistejakauma on kohtuullisen tasainen läpi luokan, eli sellainen, jossa muutaman suurimman järjestön vaikutuksesta jakaumasta ei tule merkittävän vinoa. Mikäli suhteutuksessa käytetään lähes suurinta jäsenmäärää, samaistetaan tätä suuremmat jäsenmäärät lähes suurimpaan jäsenmäärään. p = j/s*m, missä p = järjestän saama pistemäärä, j = järjestön jäsenmäärä, s = luokan suurimman tai lähes suurimman jäsenmäärä ja m = suurin jaettava pistemäärä Kaikille järjestöryhmille yhteiset yleiset kysymykset, 14p (3 kysymystä) Saako talouspapereista selkeän kuvan järjestön taloudellisesta tilanteesta? Onko taloudenpito avointa? Onko järjestön kirjanpito tehty oikein (löytyvätkö lausunnot, täsmääkö tase)? Onko järjestön toimintaa suunniteltu kunnolla? Kehittyykö toiminta? 1. Ovatko talouspaperit riittävän tarkkoja ja yksityiskohtaisia, jotta niistä saa selkeän kuvan järjestön taloudellisesta tilanteesta ja rahankäytöstä? 5p 2. Onko kirjanpito ja taloudenhoito tehty oikein (löytyvätkö vaadittavat lausunnot, täsmääkö tase)? 0/2p 3. Onko toimintasuunnitelma tehty huolellisesti ja onko siihen panostettu? 5p VASTUULLISUUS: Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja esteettömyys, 4p (2 kysymystä) Kiinnitetäänkö yhdenvertaisuusasioihin huomiota? Huomioiko järjestö toiminnassaan HYY:n yhdenvertaisuussuunnitelman teemoja (vammaisuus ja terveydentila, vakaumus, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, ikä, perheellisyys, monikulttuurisuus ja kieli)? 4. Huomioidaanko toiminnan suunnittelussa yhdenvertaisuusasiat? 2p 5. Näkyykö yhdenvertaisuusasioiden huomiointi myös järjestön toiminnassa? 2p

Ympäristö, 4p (2 kysymystä) Onko järjestöllä esimerkiksi ympäristöohjelma? Huomioiko järjestö toiminnassaan ympäristöasioita? 6. Onko järjestöllä ympäristöohjelma/suunnitelma tai ottaako järjestö toimintansa suunnittelussa ympäristöasiat huomioon muulla tavoin? 2p 7. Ilmenevätkö ympäristötavoitteet järjestön toimintatavoissa? 2p Järjestöaktiivien jaksamisesta huolehtiminen, 2p (2 kysymystä) Pohtiiko järjestö aktiiviensa jaksamista ja tehdäänkö jaksamisen eteen työtä? 8. Huolehtiiko järjestö aktiiviensa jaksamisesta, esim. järjestämällä virkistystoimintaa? 1p 9. Kouluttaako järjestö toimijansa heidän tehtäviinsä? 1p Toiminta ja sen suunnitelmallisuus, 19p (1 määrällinen + 3 laadullista kysymystä) Kuinka usein järjestö harjoittelee ja esiintyy? Minkälaisia muita tapahtumia järjestetään? Suunnitellaanko toimintaa? Onko toiminta pitkäjänteistä? Tekeekö järjestö kiertueita? Missä se esiintyy? 10. Harjoitukset ja esitykset 10p: Tapahtumamäärä suhteutetaan luokkansa suurimpaan tai lähes suurimpaan niin, että pistejakauma on kohtuullisen tasainen läpi luokan, eli sellainen, jossa muutaman suurimman järjestön vaikutuksesta jakaumasta ei tule merkittävän vinoa. 11. Onko järjestöllä säännöllinen harjoitusrytmi? 4p 12. Panostaako järjestö toiminnassaan jatkuvuuteen ja suunnitelmallisuuteen? 1p 13. Esiintyykö järjestö säännöllisesti? 4p Vapaa-aika, 5p (2 kysymystä) Järjestetäänkö yhteistä vapaa-ajan toimintaa? Kuinka yhteisöllisyyttä pidetään yllä? 14. Tukeeko järjestö yhteisöllisyyttä myös varsinaisen tarkoituksensa ulkopuolisin keinoin? 2p 15. Onko järjestöllä jonkinlainen pidempikestoinen (esim. viikonloppu) harjoitusleiri? 3p Sitoutuminen järjestön toimintaan, 2p (1 kysymys) Käyvätkö jäsenet säännöllisesti harjoituksissa? 16. Ovatko järjestön jäsenet sitoutuneet järjestön toimintaan käymällä säännöllisesti harjoituksissa? 2p Yhteistyö ja yleishyödyllisyys, 5p (2 kysymystä) Tekeekö järjestö hyväntekeväisyyttä? Esiintyykö se muiden järjestöjen tai ylioppilaskunnan

tapahtumissa? 17. Esiintyykö järjestö ylioppilaskunnan tai muiden järjestöjen tapahtumissa? 3p 18. Tekeekö järjestö hyväntekeväisyystyötä (esim. hyväntekeväisyyskonsertit)? 2p Jäsenrekrytointi, 11p (3 kysymystä) Kuinka jäseniä rekrytoidaan? Missä järjestö viestii toiminnastaan ylioppilaskunnan jäsenille? Tavoittaako viestintä potentiaaliset jäsenet? Pyritäänkö jäseniä rekrytoimaan ensisijaisesti nimenomaan ylioppilaskunnan piiristä? 19. Rekrytoiko järjestö jäsenistöään erityisesti ylioppilaskunnan jäsenistön keskuudesta? 5p 20. Onko järjestöllä säännöllisiä koe-esiintymisiä tai muita mahdollisuuksia päästä mukaan toimintaan? 2p 21. Viestiikö järjestö laajasti koe-esiintymisistään ja rekrytointitilaisuuksistaan? 4p Viestintä ja sen tavoittavuus, 5p (1 kysymys) Miten järjestö viestii jäsenistölleen? Onko sillä kanava, joka tavoittaa koko jäsenistön? Minkälaisia muita viestintäkeinoja järjestö käyttää? Onko viestintä avointa? 22. Viestiikö järjestö toiminnastaan ja päätöksenteosta aktiivisesti ja avoimesti? 5p Talous ja varainhankinta, 5p (1 kysymys) Ylioppilaskunnan tuella ei saa maksaa palkkioita tai palkkaa. Minkälaista järjestön oma varainhankinta on? 23. Onko järjestöllä säännöllisiä omia varainhankintakanavia? 5p Kertoimet: - Tilat +5% / -5% - Onko tilassa HYY:n järjestyssäännöt? Miten käyttöä valvotaan? - Positiivinen kerroin, mikäli järjestöllä ei ole käytössään HYY:n järjestötilaa. Aine- ja tiedekuntajärjestöt yhteensä 128p Jäsenmäärä 22p Jäsenmäärän perusteena on jäsenrekisteri, talousjohtokunta voi tarvittaessa epäselvissä tapauksissa pyytää rekisteriä nähtäväksi. Mikäli jäsenmäärän perusteena on jokin muu kuin rekisteri, esimerkiksi sähköpostilista, käytetään jäsenmäärän laskukertoimena 0,5 (jäsenmäärä * 0,5). HYY:n jäseniä järjestön jäsenistä on oltava vähintään puolet sekä yhteensä vähintään 10. Jäsenmäärää laskettaessa otetaan huomioon vain järjestön ne jäsenet, jotka ovat HYY:n jäseniä. Sellaisille järjestöille, joilla on vain järjestöjäseniä, annetaan jäsenmäärästä 13

pistettä. Järjestön jäsenmäärä suhteutetaan luokkansa suurimpaan tai lähes suurimpaan siten, että pistejakauma on kohtuullisen tasainen läpi luokan, eli sellainen, jossa muutaman suurimman järjestön vaikutuksesta jakaumasta ei tule merkittävän vinoa. Mikäli suhteutuksessa käytetään lähes suurinta jäsenmäärää, samaistetaan tätä suuremmat jäsenmäärät lähes suurimpaan jäsenmäärään. p = j/s*m, missä p = järjestän saama pistemäärä, j = järjestön jäsenmäärä, s = luokan suurimman tai lähes suurimman jäsenmäärä ja m = suurin jaettava pistemäärä Kaikille järjestöryhmille yhteiset yleiset kysymykset, 14p (3 kysymystä) Saako talouspapereista selkeän kuvan järjestön taloudellisesta tilanteesta? Onko taloudenpito avointa? Onko järjestön kirjanpito tehty oikein (löytyvätkö lausunnot, täsmääkö tase)? Onko järjestön toimintaa suunniteltu kunnolla? Kehittyykö toiminta? 1. Ovatko talouspaperit riittävän tarkkoja ja yksityiskohtaisia, jotta niistä saa selkeän kuvan järjestön taloudellisesta tilanteesta ja rahankäytöstä? 5p 2. Onko kirjanpito ja taloudenhoito tehty oikein (löytyvätkö vaadittavat lausunnot, täsmääkö tase)? 0/2p 3. Onko toimintasuunnitelma tehty huolellisesti ja onko siihen panostettu? 5p VASTUULLISUUS: Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja esteettömyys, 4p (2 kysymystä) Kiinnitetäänkö yhdenvertaisuusasioihin huomiota? Huomioiko järjestö toiminnassaan HYY:n yhdenvertaisuussuunnitelman teemoja (vammaisuus ja terveydentila, vakaumus, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, ikä, perheellisyys, monikulttuurisuus ja kieli)? 4. Huomioidaanko toiminnan suunnittelussa yhdenvertaisuusasiat? 2p 5. Näkyykö yhdenvertaisuusasioiden huomiointi myös järjestön toiminnassa? 2p Ympäristö, 4p (2 kysymystä) Onko järjestöllä esimerkiksi ympäristöohjelma? Huomioiko järjestö toiminnassaan ympäristöasioita? 6. Onko järjestöllä ympäristöohjelma/suunnitelma tai ottaako järjestö toimintansa suunnittelussa ympäristöasiat huomioon muulla tavoin? 2p 7. Ilmenevätkö ympäristötavoitteet järjestön toimintatavoissa? 2p Järjestöaktiivien jaksamisesta huolehtiminen, 2p (2 kysymystä) Pohtiiko järjestö aktiiviensa jaksamista ja tehdäänkö jaksamisen eteen työtä?

8. Huolehtiiko järjestö aktiiviensa jaksamisesta, esim. järjestämällä virkistystoimintaa? 1p 9. Kouluttaako järjestö toimijansa heidän tehtäviinsä? 1p Edunvalvonta, 20p (5 kysymystä) Pisteytyksessä huomioitavia asioita ovat mm. edunvalvontayhteistyö, edunvalvonta oman oppiaineen tai oppiaineiden suuntaan, edunvalvontayhteistyö, yhteydenpito hallopedeihin ja muihin opiskelijaedustajiin, toiminnan koordinointi, edunvalvonta-asioista tiedottaminen jäsenistölle, KV-edunvalvonta ja siitä tiedottaminen, yhteiskunnallisuus, opiskelijoihin vaikuttavien asioiden huomioiminen edunvalvonnassa, erilaisten opiskelijoiden huomioiminen sekä kansallinen yhteistyö ja työelämäyhteistyö. 10. Onko järjestöllä edunvalvonnasta vastaava hallituksenjäsen tai virkailija? 0/2p 11. Onko järjestön edunvalvontatoiminta ollut toimintakertomuksen perusteella aktiivista ja aikaansaavaa? 5p 12. Tapaako järjestö säännöllisesti oman oppiaineensa/tiedekuntansa edustajia? 3p 13. Tekeekö järjestö yhteistyötä hallinnon opiskelijaedustajien kanssa? 5p 14. Onko järjestöllä toimivat yhteydet oman alansa ammattijärjestöön tai muunlaista aktiivista työelämätoimintaa? 5p Jäsenistölle järjestettävät tapahtumat, 27p, (1 määrällinen ja 3 laadullista kysymystä) Pisteytyksessä huomioitavia asioita ovat mm. tapahtumien monipuolisuus (juhlat, illanistujaiset, excut, koulutukset ja toimijatapaamiset jne.), tapahtumien esteettömyys ja alkoholittomien sekä perheellisten huomiointi sekä tapahtumien järjestämisen osallistavuus. 15. Tapahtumamäärä 18p: Viikoittaiset/rutiinitapahtumat sekä muut tapahtumat eritellään. Tapahtumamäärä suhteutetaan luokkansa suurimpaan tai lähes suurimpaan siten, että pistejakauma on kohtuullisen tasainen läpi luokan, eli sellainen, jossa muutaman suurimman järjestön vaikutuksesta jakaumasta ei tule merkittävän vinoa. 16. Huomioiko järjestö tapahtumien järjestämisessä ja suunnittelussa jäsenistön erilaisuuden ja erilaiset tarpeet? 5p 17. Onko tapahtumien järjestäminen järjestössä järjestetty niin, että mukana järjestämässä ja ideoimassa on paljon toimijoita? 1p

18. Järjestetäänkö tapahtumia monipuolisesti ja tasaisesti pitkin lukuvuotta? 3p Opintotoiminta, 5p (1 kysymys) Mikäli yliopisto ei huolehdi opintoja tukevista palveluista, järjestääkö järjestö esimerkiksi opintopiirejä tai onko sillä tenttiarkisto? 19. Onko järjestöllä opiskelua tukevia palveluja, kuten opintopiirejä tai tenttiarkisto? 5p Tuutorointi ja uudet opiskelijat, 13p (3 kysymystä) Pisteytyksessä huomioitavia asioita ovat mm. tuutoreiden tukeminen ja sitouttaminen järjestökenttään, uusien opiskelijoiden vastaanoton toteutus ja fukseille järjestettävät tapahtumat, tuutori- ja fuksivastaavien toiminta. 20. Osallistuuko järjestö uusien opiskelijoiden vastaanottamiseen järjestämällä monipuolisesti tapahtumia? 6p 21. Tekeekö järjestö yhteistyötä opiskelijatuutoreiden kanssa? 6p 22. Onko järjestöllä tuutori- tai fuksivastaava? 0/1p Viestintä ja sen tavoittavuus, 5p (1 kysymys) Miten järjestö viestii jäsenistölleen? Onko sillä kanava, joka tavoittaa koko jäsenistön? Minkälaisia muita viestintäkeinoja järjestö käyttää? Onko viestintä avointa? 23. Viestiikö järjestö toiminnastaan ja päätöksenteosta aktiivisesti ja avoimesti? 5p Toiminnan tavoittavuus ja avoimuus 10p (3 kysymystä) Onko järjestön toimintaan helppo tulla mukaan? Käykö tapahtumissa ihmisiä? Kerätäänkö toiminnasta palautetta aktiivisesti? Kuinka järjestön toiminnasta päätetään? Kuinka jäsenistö voi antaa ehdotuksia ja ideoita toiminnan järjestämiseen? 24. Kuinka hyvin järjestö tavoittaa jäsenensä? 3p 25. Onko hallituksen ulkopuolisella jäsenellä vaikutus- tai toimintamahdollisuuksia? 4p 26. Kerääkö järjestö palautetta toiminnastaan esimerkiksi jäsenkyselyjen avulla? 1p 27. Huomioiko järjestö toimintansa jatkuvuuden? 2p

Yhteistyö ja hyödyllisyys oman järjestön ulkopuolella, 6p (2 kysymystä) Minkälaista yhteistyötä tehdään? Hyödyttääkö järjestö myös jäsenistönsä ulkopuolisia henkilöitä? Tekeekö järjestö alumnitoimintaa? Kysymykset 28. Onko järjestöllä säännöllistä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa? 5p 29. Tekeekö järjestö alumnitoimintaa? 1p Kertoimet: Tilat +5% / -5% Onko tilassa HYY:n järjestyssäännöt? Miten käyttöä valvotaan? Positiivinen kerroin, mikäli järjestöllä ei ole käytössään HYY:n järjestötilaa.