TOIMINTAKERTOMUS ANNUAL REPORT 2004

TOIMINTAKERTOMUS ANNUAL REPORT 2004 OULUN SATAMA

Oritkarin satama Nuottasaaren satama 2 satamat

SISÄLLYS Satamajohtajan katsaus 4 Liikenne vuonna 2004 6 Toiminta 7 Vuosi 2004 lyhyesti 10 Laatu ja ympäristö 12 Henkilöstö 14 Nosturien historiaa 16 Talous 18 Tuloslaskelma 20 Tase ja rahoituslaskelma 21 Tunnusluvut 22 Yhteystiedot 23 Vihreäsaaren satama Oulun Sataman toimintakertomus 2004 Toteus ja suunnittelu: Avalon Oy Paino: KalevaPrint Oy Painopaperi kannet: LumiSilk 300 g/m2 Painopaperi sisäsivut: Lumisilk 130 g/m2 sisällys 3

ENNÄTYKSELLINEN VUOSI 2004 Oulun Satamassa tehtiin vuonna 2004 kaikkien aikojen liikenneennätys. Kokonaisliikenne oli 2,7 miljoonaa tonnia. Metsäteollisuuden hyvä markkinatilanne sai viennin nousuun, joka osaltaan merkitsi myös Oulun Sataman liikenteelle reilun seitsemän prosentin kasvua edellisvuodesta. Paperin vienti kasvoi 26 prosenttia ja konttiliikenne peräti 31 prosenttia. Panostimme syyskaudella yhdessä Herman Andersson Oy:n kanssa konttien tuontiliikenteen markkinointiin. Tuontiliikenteen kehitys olikin myönteinen ja tuontikonttien määrä lisääntyi 37 prosenttia. Sataman investoinnit suuntautuivat pääosin toimintaympäristön kehittämiseen. Oritkarin päälaiturin jatkeen eroosiolaatta valmistui, ja Vihreäsaaren öljysatamaan rakennettiin uusi, erillinen runkoputki rikittömälle liikennepolttoaineelle. Lisäksi satamajäänmurtaja-hinaaja Tuuralle tehtiin viisivuotistelakointi, jonka yhteydessä sen navigointija tietoliikennetekniikkaa uusittiin. Kansainvälisten turvallisuusmääräysten eli ISPS-säännöstön vaatimusten mukaan Oulun Sataman neljälle satamarakenteelle tehtiin turva-arvio. Kunkin turva-arvion pohjalta laadittiin turvasuunnitelma, jonka Merenkulkulaitos on auditoinut. Siihen liittyen Oritkarin satamaan rakennettiin uusi portti sekä kulunvalvonta- ja kameravalvontajärjestelmä. Oulun Satama sai ensimmäisenä Perämeren alueen satamista ympäristöluvan. Lupa on osa laatu- ja ympäristöjärjestelmässämme kuvattua toimintapolitiikkaa, joka perustuu kestävän kehityksen periaatteille. Lähitulevaisuuden haasteet kohdistuvat pääsatamamme Oritkarin kehittämiseen. Stora Enson kuljetusjärjestelmä muuttuu kesällä 2006 ja liikenteeseen on tulossa kolme uutta alusta. Loppukesästä 2004 aloitettu Oulun Sataman yleissuunnitelma valmistuu maaliskuussa 2005. Siinä osoitetaan Oulun Sataman kehittämisen suunta ja otetaan kantaa myös Vihreäsaaren satamakäytön jatkumiseen. Kiitokset henkilökunnallemme sekä sataman toimijoille työstä, jolla kasvua luodaan vuoden jokaisena päivänä. Se on pohjana Oulun Sataman suotuisalle kehitykselle jatkossakin. Kari Himanen, satamajohtaja, Port Director 4 satamajohtajan katsaus

RECORDED YEAR 2004 The all-time record for traffic was broken in the Port of Oulu in 2004. The total traffic was as much as 2.7 million tonnes. The good economic situation in the forest industry market turned exports into an upward trend, which also had an impact on the over seven percent increase in traffic in the Port of Oulu compared to the previous year. Export of paper increased 26 percent and container transport as much as 31 percent. Together with Herman Andersson Oy, we invested in the marketing of container imports in the autumn. The development of imports was indeed positive, and the number of imported containers increased 37 percent. The investments in the port mainly focused on the development of the operating environment. The anti-erosion layer of the extension of the main quay in Oritkari was completed and a new separate trunk pipeline for sulphur-free fuel was built along the Vihreäsaari harbour. In addition, five-year maintenance was carried out on the port s icebreaker-tugboat, Tuura, and its navigation and information technology was modernised. Security assessment was conducted for four port structures of the Port of Oulu in compliance with the requirements of the international port security regulations (ISPS). A security plan was made on the basis of each security assessment and the plans were audited by the Finnish Maritime Administration. As a result of the assessment, a new gate with access control and camera monitoring systems were built for the Oritkari harbour. The Port of Oulu was the first port in the Gulf of Bothnia area to be granted an environmental permit. The permit is a part of an operational policy based on the principles of sustainable development described in our environmental and quality management system. The challenges in the near future will be related to the development of our main harbour, the Oritkari harbour. The transportation system of Stora Enso will change in summer 2006, and three new vessels will begin operations. The general plan of the Port of Oulu, started at the end of summer 2004, will be completed in March 2005. The plan will indicate the direction of the development activities for the Port of Oulu and it will also comment on continuing the use of the Vihreäsaari harbour. I wish to thank our personnel and the operators of the Port for their excellent work that creates growth every day. This will be the basis for positive development of the Port of Oulu in the future as well. OULUN SATAMA NUMEROIN BY NUMBERS liikevaihto / turnover 4,39 M liikevoitto / operating margin 28,9 % investoinnit / investments 1,5 M tuloutus Oulun kaupungille / payment to city of Oulu 0,5 M tuonti / import 1,66 mill.t vienti / export 1,02 mill.t satamassa käyneet alukset / vessel calls 540 port director`s review 5

LIIKENNEMÄÄRÄT EDELLEEN ENNÄTYSTAHDISSA Oulun Sataman kokonaisliikennemäärä vuonna 2004 oli 2,7 miljoonaa tonnia eli 7,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2003. Määrä on Oulun Sataman kaikkien aikojen ennätys. Vuosi 2004 oli kolmas perättäinen vuosi, jolloin liikennemäärä oli edellistä vuotta suurempi. Tuonnin osuus kokonaisliikennemäärästä oli 62 prosenttia ja viennin 38 prosenttia. Vilkkain satama niin laiva- kuin liikennemäärien osalta oli Oritkari. Kotimaan tuonti oli 516 166 tonnia, joka muodostui nestemäisistä polttoaineista ja sementistä. Ulkomaan tuonnissa suurin tavaralaji oli karbonaatti, jota tuotiin yli 600 000 tonnia ja jonka määrä kasvoi liki 17 prosenttia edellisestä vuodesta. Muita tärkeitä ulkomaan tuontiartikkeleita olivat nestemäinen polttoaine 154 316 tonnia, selluloosa 99 313 tonnia, sahaamaton puutavara 72 351 tonnia, suola 69 840 tonnia ja nestemäinen kemikaalio 53 721 tonnia. Ulkomaan tuontimäärä oli yhteensä 1 139 960 tonnia. Ulkomaan vienti oli yhteensä 1 017 744 tonnia. Eniten Oulun Satamasta vietiin paperia, 690 274 tonnia eli noin 26 prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Selluloosan vienti väheni 28 prosenttia. Muita tärkeitä vientitavaroita olivat nestemäinen kemikaalio, muu irtotavara ja muu tavara. Oulun Sataman konttiliikenne kasvoi peräti 31 prosenttia TEU-määrän ollessa 23 702. Tuontikonttien määrä kasvoi liki 37 prosenttia ja vientikonttien noin 28 prosenttia. TOIMINTOJEN VOIMAKAS KEHITTÄMINEN JATKUU Oulun Sataman investointeja vuonna 2004 olivat Oritkarin päälaiturin eroosiolaatan rakentaminen joulukuussa 2003 käyttöönotetulla päälaiturin jatkeella, rikittömän liikennepolttoaineen runkoputken asentaminen ja käyttöönotto Vihreäsaaren satamassa, laskutus- ja toiminnanohjausjärjestelmän uusiminen sekä satamajäänmurtaja Tuuran telakointi. Investointien määrä oli yhteensä noin 1,5 M. RIKITTÖMÄLLE LIIKENNEPOLTTOAINEELLE LINJA Oulun Satamassa elettiin 1.9.2004 historiallisia hetkiä, kun ms Kihusta purettiin rikitöntä liikennepolttoainetta uutta, nimenomaan tätä tuotetta varten rakennettua linjaa pitkin Vihreäsaaressa. Vuoden 2005 alusta voimaan tuleva EU:n direktiivi velvoittaa satamat ylläpitämään öljysatamissaan erillisiä purkauslinjoja rikittömälle liikennepolttoaineelle, koska rikitön polttoaine ei saa sekoittua muiden polttoaineiden kanssa. TRAFFIC CONTINUES TO BREAK RECORDS The total amount of goods that passed through the Port of Oulu in 2004 was 2.7 million tonnes, which is 7.1 percent higher than in 2003. This is the all-time record of the Port of Oulu. Year 2004 was the third consecutive year during which the amount of traffic increased over the previous year. Imports accounted for 62 percent of the total amount and exports 38 percent. The busiest harbour in terms of the number of ships and amount of goods transported was the Oritkari harbour. STRONG DEVELOPMENT OF OPERATIONS WILL CONTINUE The investments made by the Port of Oulu in 2004 were the building of the anti-erosion layer of the extension for the main quay, commissioned in December 2003, the building and commissioning of the trunk pipeline for sulphur-free fuel in the Vihreäsaari harbour, modernisation of the invoicing and port data system and maintenance of the port icebreaker Tuura. The investments were worth about 1.5 million. 6 liikenne

TUURA TELAKOINTIMATKALLA Satamajäänmurtaja-hinaaja Tuura kävi läpi viiden vuoden välein suoritettavan telakoinnin Naantalissa. Telakoinnin yhteydessä Tuuran septitankki uusittiin ja komentosillalle hankittiin uusinta uutta olevat navigointilaitteet sekä muuta tekniikkaa. Toukokuinen telakointimatka kesti kaikkiaan kaksi viikkoa. Matkan jälkeen Tuuraan asennettiin tiedonkulun parantamiseksi uutta navigointi ja tietoliikennetekniikkaa. KULUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ KÄYTTÖÖN ACCESS CONTROL SYSTEM IMPLEMENTED A new gate and road structure with camera monitoring and access control systems were built at the Oritkari harbour. The system is aimed at meeting the requirements of the International Ship and Port Facility Security code (ISPS) of the International Maritime Organisation. The objective of the regulations is to improve the security of maritime operations in ports and aboard vessels. A NEW PORT DATA SYSTEM A new Port Data System (PDS) was introduced in the Port of Oulu in June 2004. The system is particularly designed for the operations, invoicing and customer management and reporting system of ports. The members of the PDS project were the Merenkulun opetuksen ja tutkimuksen säätiö (Foundation for Maritime Training and Research), Merenkulun koulutuskeskus (Maritime Training Centre) and the ports of Kotka, Rauma, Pori and Uusikaupunki. The objective of the PDS operation management system is to improve the management of operations, to harmonise and eliminate interfaces in information systems and to improve the communication of information. In addition, the system can be used to develop the communication of information between the port and its cooperation partners. The main idea is to get the most out of the information that has been entered into the system. The advantages over the previous system are the decreasing need for the manual processing of information, automation of invoicing and reporting, and the implementation of new operation management properties. Oritkarin satamaan rakennettiin uudet portti- ja tierakenteet kamera- ja kulunvalvontalaitteineen. Niillä vastataan kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n antamiin uusiin satamien kansainvälisiin turvallisuusmääräyksiin eli ISPS-säännöstöön. Määräysten tarkoituksena on lisätä merenkulun turvallisuutta satamissa ja aluksilla. UUSI TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Oulun Satamassa otettiin vuoden 2004 kesäkuussa käyttöön PDS (Port Data System) -toiminnanohjausjärjestelmä. Tietojärjestelmä on suunniteltu nimenomaan satamien tuotannonohjaus-, laskutus-, asiakkaiden hallintaja raportointijärjestelmäksi. PDS-järjestelmäprojektissa ovat olleet mukana Merenkulun opetuksen ja tutkimuksen säätiö, Merenkulun koulutuskeskus sekä Kotkan, Rauman, Porin ja Uudenkaupungin satamat. PDS-toiminnanohjausjärjestelmällä tehostetaan toiminnan ohjausta, yhtenäistetään ja poistetaan tietojärjestelmien rajapintoja sekä parannetaan tiedonkulkua. Lisäksi järjestelmällä voidaan kehittää tiedon kulkua sataman ja yhteistyökumppaneiden välillä. Keskeisenä ajatuksena on käyttää kerran järjestelmään viety tieto loppuun saakka. Etuna aikaisempaan järjestelmään on manuaalisen käsittelyn vähentyminen, laskutuksen ja raportoinnin automatisoituminen sekä uusien tuotannonohjausominaisuuksien käyttöönotto. Ohjelma asennettiin työpisteisiin heti vapun jälkeen, ja koulutus tapahtui sataman tiloissa asennuksen jälkeisinä kolmena päivänä. Toukokuun aikana uusi järjestelmä räätälöitiin Oulun Sataman tarpeisiin. Järjestelmään syötettiin asiakastiedot, taksat, työvuorot, kalustot, edellisen vuoden liikennetilastot sekä taustatietoja työvuoroihin liittyen. Toinen kahden päivän koulutusjakso oli toukokuun lopussa, jolloin keskityttiin erityisesti työvuorojen suunnitteluun ja työtehtävien merkitsemiseen järjestelmässä. Toiminnanohjausjärjestelmä otettiin tuotantoon kesäkuun alusta. toiminta 7

OSAAMISEN HALLINNALLE OHJELMA Oulun kaupunki, Oulun Satama mukaan lukien, otti käyttöön Fit Team Skills -osaamisenhallintaohjelman. Satamassa käynnistettiin ohjelman käyttöönoton tiimoilta elokuussa projekti, jonka tarkoituksena oli kartoittaa keskeiset osaamiset tehtävittäin sataman strategian tavoitteiden toteuttamiseksi. Projektiin osallistuivat osastojen esimiehet ja projektin vastuuhenkilöiksi nimetyt henkilöt. Projektin aikana jokaiselle tehtävänimikkeelle laadittiin osaamispuut, ja sataman johto määritteli kunkin osaamisen tavoitetason. Sen jälkeen jokainen sataman henkilökuntaan kuuluva arvioi henkilökohtaisesti oman osaamisensa. Ennen itsearviointia henkilökunta osallistui keskusviraston järjestämään FTS-käyttäjäkoulutukseen. NORTHLINK-HANKE 1.1.200-31.12.2004 Northlink-hankkeen tavoitteena on ollut kehittää Perämeren suomalaiset satamat ja Venäjän luoteisosat yhdistävän rautatieyhteyden kaupallista liikennöintiä ja palveluja. Hanke on saanut rahoituksen Interreg III A Karjala -ohjelmasta ajalle 1.1.2002 31.12.2004. Hankkeessa ovat olleet mukana Oulun, Kemin, Raahen, Kokkolan ja Pietarsaaren satamat sekä VR Cargo ja Pohjois-Pohjanmaan liitto. Venäläisenä yhteistyökumppanina on ollut Lokakuun Rautateiden Petroskoin piiri. Projektia on hallinnoinut Oulun Satama. Mukana olleet tahot jatkavat omalla rahoituksellaan yhteistyötä siitä, mihin hanke vuoden vaihteessa päättyi. THE NORTHLINK PROJECT 1 JANUARY 2002 31 DECEMBER 2004 The aim of the Northlink project has been to develop commercial traffic and services related to the railway connection acting as a link between Finnish ports along the Bay of Bothnia and northwestern Russia. The project has received funding from the Interreg III A Karelia programme for the period between 1 January 2002 and 31 December 2004. The ports of Oulu, Kemi, Raahe, Kokkola and Pietarsaari as well as VR Cargo and the Council of Oulu region have participated in the project. The Petrozavodsk district of October Railways has taken part in the project as a Russian partner. The project has been managed by the Port of Oulu. The participating operators will continue co-operation from where the project ended at the turn of the year using their own resources. 8 toiminta

OULUN SATAMAN TOIMINTA-AJATUS Oulun Satama tuottaa elinkeinoelämälle kilpailukykyisiä satamapalveluja ja mahdollistaa merikuljetusten käytön kotimaan ja ulkomaan liikenteessä. Oulun Sataman visio Oulun Satama on Perämeren uusiutuva ja johtava metsäteollisuus- ja suuryksikkösatama. Oulun Sataman strategiset päämäärät 1. Oulun Satama kykenee vastaamaan muuttuvien kuljetusmarkkinoiden ja lainsäädännön vaatimuksiin 2. Pidetään nykyiset metsäteollisuus- ja suuryksikköliikenneasiakkaat ja pyritään saamaan uusia asiakkaita. 3. Vahvistetaan verkostoitumista 4. Oulun logistisen aseman vahvistaminen tarjoamalla korkeatasoisia satamapalveluja 5. Kehittää hallintomuotoa ja valmistautua muuttuviin markkinaolosuhteisiin OULUN SATAMAN ORGANISAATIO Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Liikelaitosten lautakunta 7 jäsentä Satamajohtaja Hallinto 1+2 henkeä Aluspalvelut 5 henkeä Nosturitoiminta 1+8 henkeä Jäänmurto- ja hinaustoiminta 1+4 henkeä Kunnossapito 1+4 henkeä toiminta 9

TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU Yhdistettyjen kuljetusten terminaalin tiedotustilaisuus Satamatalossa. Merenkulkulaitos suoritti ISPS:n mukaisen turva-arviokatselmuksen 26.1. Oulussa järjestettiin Ice Day seminaari 11. 12.2. Tilaisuuteen osallistui yli 100 edustajaa 16 eri maasta. Tarkastuslautakunta vierailulla. Kostamuksen kaupunginjohtaja Jurinov vieraili Oulun Satamassa. Oulun Sataman työpaikkakokous 24.2. Northlink-ryhmä osallistui 9.3. Kostamuksessa Karjalan tasavallan ja Oulun lääninhallituksen järjestämään logistiikkaseminaariin. Northlink-ryhmä neuvotteli Kostamuksessa Karjalan tasavallan hallituksen pääministeri Pavel Tsernovin, varatalousministeri Juri Shustovin ja Lokakuun Rautateiden Petroskoin piirin johtaja Andrei Kuzjmenkovin kanssa. Northlinkin ohjausryhmä vieraili 22. maaliskuuta Brysselissä, jossa se tapasi EU:n komission liikenne- ja energia-asioiden pääosaston lähimerenkulusta ja satamapolitiikasta vastaavat virkamiehet. Käytännön järjestelyt hoiti European North Lapland Oulu -toimisto. Laatu- ja ympäristöjärjestelmän sisäinen auditointi 24. 26.3. Satamalaskutuspäivät Helsingissä 30. 31.3. HUHTIKUU Satamaliiton satamapäivät 21. 22.4. TOUKOKUU ms Spica aloitti 11.5. uutena aluksena konttiliikenteessä. Päälaiturin eroosiolaatta valmistui. Merenkulkulaitos hyväksyi Oulun Sataman ISPS:n mukaiset turvasuunnitelmat. Persan toimistoväen tapaaminen Pietarsaaressa 24. 25.5. KESÄKUU Oulun Sataman ympäristölupahakemuksen katselmus suoritettiin 10.6. Uuden PDS-toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto aloitettiin. Baltic Ports Organisationin yleiskokous Helsingissä 3. 4.6. HEINÄKUU ISPS-säännöstö astui voimaan 1.7. Turvasuunnitelmassa määritellyt turvatoimenpiteet otettiin käyttöön. ELOKUU Yhdistettyjen kuljetusten terminaalin vihkiäiset 16.8. Logistics Oulu 2004 kokosi logistiikka-alan ammattilaiset kolmannen kerran Oritkarin satamaan Oulun poliisin edustajat vierailivat Oulun Satamassa 26.8. SYYSKUU Oritkarin sataman portin yleissuunnitelma liikelaitosten lautakunnassa. Oulun Sataman uusi rikittömän liikennepolttoaineen linja käyttöön. Satamaliiton järjestämä satamien jätehuollon teemapäivä Helsingissä 14.9. Oulun Sataman pitkäaikaisen taloussihteerin Liisa Laurialan yli 42 vuoden mittainen työhistoria päättyi 30.9. 10 vuosi 2004 lyhyesti

LOKAKUU Oulun Sataman työpaikkakokous 4.10. Herman Andersson Oy:n ja Sataman toimistoväen yhteistyötilaisuus Satamatalossa 15.10. Laatu- ja ympäristöjärjestelmien ulkoinen auditointi 19.10. Kauppakamarin liikennevaliokunnan vierailu 21.10. Perämeren satamien hallinnon tapaaminen järjestettiin Oulussa 28. 29.10. MARRASKUU Oulun Sataman työpaikkakokous 2.11. ISPS-turvasuunnitelman auditointi Merenkulkulaitoksen toimesta 11.11. Eläkeläisten joulukahvitilaisuus pidettiin 18.11. Satamajäänmurtaja Tuuran, meklareiden, luotsien ja satamavalvojien yhteistyökokous Satamatalossa 29.11. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Oulun Satamalle Oritkarin, Nuottasaaren, Vihreäsaaren ja Toppilan satamien toimintoja koskevan ympäristöluvan 30.11. JOULUKUU Northlink-projektin päätöstilaisuus 7.12. Northlink-hanke päättyi 31.12. vuosi 2004 lyhyesti 11

TOWARDS SUSTAINABLE DEVELOPMENT The Quality and Environment Certificates granted to the Port of Oulu in 2001 have brought a significant number of responsibilities to the Port. At the same time, they have also set certain guidelines for the development of operations. Waste management plays a key role in the development work. The certification requires us to implement quality and environmental policies that are in compliance with the set goals. According to the policies, the Port of Oulu is committed to the continual enhancement of the management of environmental issues and to follow the legislation and regulations of the authorities in the field. The personnel are aware of this policy and have adopted the principles of sustainable development in all levels of the organisation. ENVIRONMENTAL PERMIT FOR THE OPERATIONS OF THE PORT The Northern Finland Environmental Permit Authority granted an environmental permit for the operations of the Oritkari, Nuottasaari, Vihreäsaari and Toppila harbours of the Port of Oulu in November. The terms of the permit list general regulations for the prevention of pollution as well as regulations on emissions into water and air, noise, waste management and reuse, storing, disturbances and other exceptional situations, and what to do when terminating operations. In addition, there are separate regulations on monitoring and reporting. The permission also gives instructions for unexpected accidents. The permission is valid until further notice. SUUNTANA KESTÄVÄ KEHITYS Oulun Satamalle vuonna 2001 myönnetty laatu- ja ympäristösertifikaatti on tuonut mukanaan huomattavan paljon lisävelvoitteita sataman toimintaan. Samalla se on antanut myös tietyt raamit tulevien toimintojen kehittämiselle. Jätehuollolla on merkittävä osa tässä kehitystoiminnassa. Sertifiointi velvoittaa harjoittamaan asetettujen tavoitteiden mukaista laatuja ympäristöpolitiikkaa, jonka mukaan Oulun Satama on toiminnassaan sitoutunut ympäristöasioiden hoidon jatkuvaan parantamiseen sekä lainsäädännön ja viranomaismääräysten noudattamiseen. Henkilöstö on tietoinen toimintapolitiikasta ja on sisäistänyt kestävän kehityksen periaatteet kaikilla organisaation tasoilla. Jätehuoltosuunnitelmaan päivityksiä Oulun Sataman edellinen jätehuoltosuunnitelma oli vuodelta 2002. Suunnitelma laadittiin, koska sataman toimintojen kasvu ja monipuolistuminen edellyttivät jätehuollon kehittämistä. Lisäksi lainsäädäntö ja ympäristönäkökohdat asettivat sille omat velvoitteensa. Vaatimukset jätteiden lajittelun, kuljetuksen ja edelleen käsittelyn suhteen ovat kasvaneet edelleen. Vuoden 2004 tammikuun alusta tuli voimaan aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain ja asetuksen muutos. Muutoksilla toimeenpantiin aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteista satamissa annettu direktiivi. Aluksista peräisin olevien jätteiden jätehuollon järjestämiseksi satamassa tulee olla jätehuoltosuunnitelma. Se on uusittava tarpeen mukaan, mutta enintään kolmen vuoden välein. Sataman jätehuoltosuunnitelma uusittiin 2004 ja satama ilmoitettiin ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Sataman toiminnan painopisteen siirtyminen yhä enemmän Oritkarin satamaan tulee jatkossa vaikuttamaan myös jätehuollon suunnitteluun. YMPÄRISTÖLUPA SATAMIEN TOIMINNOILLE Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto myönsi marraskuussa Oulun Satamalle Oritkarin, Nuottasaaren, Vihreäsaaren ja Toppilan satamien toimintoja koskevan ympäristöluvan. Lupamääräyksissä on annettu yleiset määräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä määräykset vesiin ja ilmaan kohdistuvista päästöistä, melusta, jätteiden käsittelystä ja hyödyntämisestä, varastoinnista, häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista. Lisäksi on erilliset tarkkailuja raportointimääräykset. Luvassa on annettu ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle. Lupa myönnettiin toistaiseksi voimassa olevana. 12 laatu ja ympäistö

OULUN SATAMAN TURVASUUNNITELMA KÄYTÄNTÖÖN Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n (International Maritime Organisation) antamat uudet satamien kansainväliset turvallisuusmääräykset eli ISPS-säännöstö (ISPS, International Ship and Port Facility Security) astui voimaan 1.7.2004. Määräysten tarkoituksena on lisätä merenkulun turvallisuutta satamissa ja aluksilla. Turvallisuusmääräykset vaativat kulunvalvonnan tehostamista satamaalueella. Uudet järjestelyt parantavat myös satamien liikenne- ja työturvallisuutta. Niiden vaikutukset näkyvät laivoissa, satamissa ja kuljetusketjuissa. ISPS-säännöstöllä pyritään ehkäisemään terrorismia. Oulun Satamassa on laadittu ISPS-turvasuunnitelmat neljälle satamarakenteelle Oritkarille, Nuottasaarelle, Vihreäsaarelle ja Toppilalle. Turvasuunnitelmien pohjana on turva-arvio, joka laadittiin yhdessä viranomaisten (poliisi, tulli, rajavartiosto, palo- ja pelastuslaitos) sekä keskeisten sataman alueella toimijoiden mm. operaattori ja Stora Enso Oyj kanssa. Merenkulkulaitos, joka on Suomessa ISPS-turva-arvioita ja -suunnitelmia valvova viranomainen, on auditoinut Oulun Sataman turvasuunnitelman 11.11.2004. Turvasuunnitelmassa esitetään turvaorganisaatio ja -toimenpiteet eri turvatasoilla satamarakenteittain. Oulun Sataman turvapäällikkö on Päivi Vähänikkilä-Kuronen. Sakari Ukonmaanaho ja Kari Himanen ovat turvapäällikön varahenkilöt. Turvapäällikön edustajina 24 tuntia vuorokaudessa toimivat satamavalvojat. Turvasuunnitelman toteuttamiseen liittyy Oritkarin satamaan vuoden vaihteessa valmistunut portti kulunvalvontaja kamerajärjestelmineen. TÄRKEÄÄ PALAUTETTA ASIAKKAILTA Oulun Satama teki toiminnan osalta asiakaskyselyn keväällä 2004. Vastauksia saatiin noin 50 prosenttia lähetetyistä kyselyistä. Tuloksia verrattiin edelliseen, vuonna 2002 tehtyyn asiakaskyselyyn. Kyselyssä mitattiin muun muassa asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluiden laatuun ja nopeuteen sekä kaluston saatavuuteen tilaajan tarpeisiin soveltuvaksi ja kunnossapidon toimivuuteen. Huomattavaa parannusta vuoteen 2002 on tapahtunut palveluiden saatavuudessa ja palvelunopeudessa sekä halukkuudessa käyttää palvelujamme uudelleen. Palautteen saaminen on tärkeää toiminnan kehittämisen kannalta, siksi Oulun Satama tulee mittaamaan asiakastyytyväisyyttä jatkossakin. THE SECURITY PLAN OF THE IMPLEMENTED The new international port security regulations, known as ISPS code (ISPS = International Ship and Port Facility Security) issued by IMO (International Maritime Organisation) came into force on 1 July 2004. The regulations are intended to increase maritime security in ports and aboard vessels. The security regulations called for more effective passage control in the port area. The security arrangements also improve traffic and work safety in the port. The impacts of the new security regulations are in evidence in vessels, harbours and transport chains. In addition, the objective of the ISPS code is to prevent terrorism. An ISPS security plan has been made for four port structures of the Port of Oulu: Oritkari, Nuottasaari, Vihreäsaari and Toppila. The security plan is based on a security assessment conducted together with the authorities (Police, Customs, the Frontier Guard, fire and rescue services) and the central operators in the port area (e.g. Operator and Stora Enso Plc.) in compliance with the requirements of the international port security regulations (ISPS). The Finnish Maritime Administration is the authority that audits the ISPS security assessments and plans in Finland, and it audited the security plan of the Port of Oulu on 11 November 2004. The security plan presents the organisation in terms of security and measures in different security levels for each port structure. Administrative Manager Päivi Vähänikkilä- Kuronen is responsible for security issues in the Port of Oulu. Her deputies are Mr. Sakari Ukonmaanaho and Mr. Kari Himanen. Harbour supervisors act as representatives of the Administrative Manager 24 hours per day. The gate with access control and camera monitoring, completed in the Oritkari harbour at the turn of the year, are part of the implementation of the safety plan. laatu ja ympäistö 13

PERSONNEL The Port of Oulu employed about 30 people, 26 of them permanent and 4 temporary at the end of 2004. Altogether 26 were paid a monthly salary and 4 were paid hourly wages. The personnel worked in the following tasks: administration 4, vessel services 5, crane services 9, icebreaking and towing services 6, maintenance 5 and the Northlink project 1. TRAINING A diverse range of training was organised for the personnel of the Port in 2004. Training was related to the maintaining of professional skills (finance, human resources, information technology, municipal administration and changes in legislation). Also included in the personnel training programme were security director training, occupational safety training, tendering procedures, quality training, health and safety at work (first-aid courses, occupational safety, first-aid extinguishing), ISPS training (steward training), FTS user training and PDS training. HENKILÖSTÖ Oulun Sataman palveluksessa oli vuoden 2004 lopussa 30 henkilöä, joista vakinaisia oli 26 ja määräaikaisia 4. Kuukausipalkkaisia oli 26 ja tuntipalkkaisia 4 henkilöä. Henkilökunta sijoittui työtehtävien mukaan seuraavasti: hallinto 4, aluspalvelut 5, nosturitoiminta 9, jäänmurto- ja hinaustoiminta 6, kunnossapito 5 ja Northlink-projekti 1. HENKILÖSTÖN RAKENNE Henkilöstön keski-ikä oli 47,7 vuotta. Henkilökunnasta oli naisia 10 prosenttia ja miehiä 90 prosenttia. SAIRAUS- JA TAPATURMAPOISSAOLOT Poissaolopäiviä oli 461 eli 14,41 päivää henkilöä kohden. Poissaoloprosentti oli 5,70. Vuoden 2004 aikana sattui 2 tapaturmaa. TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat viime vuonna 15 574,64 euroa TYÖKYVYN YLLÄPITO Oulun Sataman vuoden 2004 tyky-ohjelmasta ovat toteutuneet keilavuoro, lentopallo ja osastopalaverit. Kehityskeskustelut jatkuvat. Henkilökunnalla on ollut mahdollisuus hankkia Oulun kaupungin liikuntasaleille kuntosalilippuja, jotka työnantaja on maksanut. Oulun Sataman henkilökunta on osallistunut Eloriehaan. Henkilökunta vietti pikkujoulun marraskuussa. KOULUTUS Sataman henkilöstö sai vuonna 2004 monipuolisesti koulutusta. Koulutus liittyi mm. ammattitaidon ylläpitämiseen, kuten talous-, henkilöstö-, tietotekniikka, kunnallishallinto- ja lainmuutoskoulutus. Turvapäällikkökoulutus, kilpailuttaminen, laatukoulutus, työsuojelukoulutus sisältäen ensiapukursseja, työturvallisuus- ja alkusammutuskoulutusta, ISPS-koulutus, FTS-käyttäjäkoulutus ja PDS-toiminnanohjausjärjestelmän koulutus olivat myös sataman henkilökunnan koulutusohjelmassa. 14 henkilöstö

LUOTTAMUSMIEHET Ari Moilanen, KTV ry, Oulun alueen satamanosturien luottamusmies Markku Lauriala, SMU ry, aluspalveluiden luottamusmies Seppo Hannula, SMU ry, jäänmurto- ja hinauspalveluiden luottamusmies Sointu Sandgrén, KVY ry, varapääluottamusmies JOHTORYHMÄ Johtoryhmään kuuluivat Kari Himanen, Sakari Ukonmaanaho, Pekka Pekkinen, Matti Raatikainen, Markku Lauriala, Ari Moilanen, Juhani Järvinen ja Päivi Vähänikkilä-Kuronen. Vuonna 2004 pidettiin 11 johtoryhmän kokousta. Kokouksissa toimi puheenjohtajana Kari Himanen ja sihteerinä Päivi Vähänikkilä-Kuronen. Työsuojelupäällikkö Päivi Vähänikkilä-Kuronen Työsuojeluvaltuutettu Seppo Karjalainen Työyhteisövaltuutettu Juhani Järvinen HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA Oulun Sataman henkilöstötoimikunnassa olivat työnantajan edustajina Kari Himanen, Pekka Pekkinen ja Sakari Ukonmaanaho. Henkilökunnan edustajina toimivat Seppo Karjalainen, Ari Moilanen ja Kari Klemettilä. Työterveyslääkäri Tuomas Kopperoinen toimi henkilöstötoimikunnassa asiantuntijajäsenenä. Vuoden 2004 aikana pidettiin neljä kokousta, joissa puheenjohtajana toimi Kari Himanen ja sihteerinä Sointu Sandgrèn. LIIKELAITOSTEN LAUTAKUNTA Oulun Satama on hallinnollisesti liikelaitosten lautakunnan alainen kunnallinen liikelaitos. Vuosi 2004 oli liikelaitosten lautakunnan nelivuotisen toimikauden viimeinen ja sen aikana pidettiin 11 kokousta. LIIKELAITOSTEN LAUTAKUNTA 2004 VARSINAISET JÄSENET Mikko Viitanen, puheenjohtaja Aulis Hilmola, varapuheenjohtaja Kalevi Lämsä Matti Still Sisko Sammallahti Anneli Pekkarinen Lea Salokannel VARAJÄSENET Maila Kallinen Jarno Kilpinen Hannu Hämäläinen Anneli Nieminen Jaana Tervaskanto Juhani Kettunen Mervi Lepojärvi KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJA Reijo Sallinen Jouko Arranto henkilöstö 15

OULUN SATAMAN NOSTURITOIMINTA - TAKANA HÄIKÄISEVÄ HISTORIA,EDESSÄ LOISTAVA TULEVAISUUS Oulun Sataman nosturitoiminta alkoi vuonna 1938, kun Toppilan satamaan hankittiin nivelpuominosturit. Nostureiden hankintavaiheessa oli kovaa keskustelua nostureiden koosta. Ahtaajat olisivat halunneet kaksi kolmen tonnin nosturia, koska nostureiden pelättiin vievän työpaikkoja ja mitä suurempi nosturi, sitä enemmän se koettiin uhkana. Lopulta Toppilaan tulivat kolmen ja viiden tonnin nosturit. Laivaliikenteen kasvaessa ja laivakokojen suurentuessa Toppilan laiturille hankittiin vuonna 1952 kuuden tonnin nosturi. Nosturi tulikin tarpeeseen, sillä Oulussa toimi neljä ahtausliikettä. Parhaimmillaan oli 12 nosturityötilausta laivoille, vaikka nostureita oli vain kolme. Tuohon aikaan satama toimi vain yhdessä vuorossa ja oli talvella kolme kuukautta kiinni. KOULUTUS KOTKASTA Kun nosturitoiminta alkoi Oulussa, ei nosturinkuljettajilta vaadittu vielä nosturikorttia. Nosturinkuljettajaksi pätevöityi harjoittelun kautta. Ensimmäiset Oulun Sataman nosturinkuljettajat kouluttautuivat Kotkassa. Varsinainen nosturikorttikoulutus vaadittiin vuonna 1974. Tuolloin kaikki nosturinkuljettajat joutuivat suorittamaan nosturikortin. Vuonna 1963 Toppilaan hankittiin kahdeksan tonnin nosturi. Se oli jo tämänkin päivän vaatimukset täyttävä nosturi. Nuottasaaressa oli Oulu yhtiön hankkima 1950-luvulla valmistettu viiden tonnin nosturi. Se siirtyi Oulun Sataman omistukseen vuonna 1978 ja on edelleen käytössä. Kuuden ja kahdeksan tonnin nosturit siirrettiin Toppilasta Vihreäsaareen valmistuneelle bulk-laiturille vuonna 1980. Myöhemmin vuonna 1991 kahdeksan tonnin nosturi siirrettiin Nuottasaaren laiturille. Nosturin käytöt modernisoitiin vuonna 2000. 16 nosturien historiaa

KONTTILIIKENTEEN PALVELIJAT Konttiliikenteen yleistyessä Oulun Satama hankki Oritkarin päälaiturille Hampurista Eurokai-konttiterminaalista 50 tonnin nivelpuominosturin vuonna 1995. Varustuksena nosturilla on koukku ja kontinkäsittelylaite. Tämä nosturihankinta mahdollisti täysipainoisen konttiliikenteen aloittamisen Oulussa. Yhdellä nosturilla toimiminen on kuitenkin aina riski toimintahäiriöiden takia, linjalaivojen aikataulut eivät nimittäin salli viivästyksiä. Tämän johdosta sekä kapasiteetin varmistamiseksi päätettiin hankkia konttipukkinosturi. Se otettiin käyttöön vuonna 2003 Oritkarin päälaiturilla. Nosturi on ensimmäinen erityisesti konttien käsittelyyn suunniteltu nosturi Perämeren satamissa. Nosturilla on suuri ulottuvuus, joka mahdollistaa Panamax-tyypin alusten käsittelyn. Ulottuvuus on osoittautunut hyödylliseksi vaikeiden jääolosuhteiden aikana. Konttinostureiden käyttöönotto on mahdollistanut Oulun Sataman konttifeederyhteydet. Tällä hetkellä Oulussa käy kaksi kertaa viikossa konttilaiva, joka ajaa Hampuriin ja Bremerhaveniin. SERVANTS OF CONTAINER TRANSPORT When container transport became more popular, the Port of Oulu purchased a 50- tonne slewing crane from the Eurokai container terminal in Hamburg for the Oritkari main quay in 1995. The crane is equipped with a hook and container-handling device. This made it possible to launch full-scale container transport in Oulu. However, operating with one crane is always a risk in case of disturbances, as ships schedules do not permit delays. Because of this and in order to provide back-up capacity, the decision was made to purchase a ship-to-shore container crane. It was commissioned in the main quay of Oritkari harbour in 2003. The crane is the first crane in the ports of the Gulf of Bothnia designed especially for handling containers. The crane has a long reach, which allows for the loading and unloading of Panamax type vessels. The long reach proved to be useful during difficult ice conditions. The use of container cranes enables the container feeder connections of the Port of Oulu. At the moment, a container carrier sailing to Hamburg and Bremerhaven visits Oulu twice a week. nosturien historiaa 17

0,50 0,25 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 KOTIMAAN TUONTI 2000 2004 (milj. tonnia) 2000 2001 2002 2003 2004 ULKOMAAN VIENTI 2000 2004 (milj. tonnia) TALOUS Liikevaihto Oulun Sataman liikevaihto oli 4,392 milj. euroa, mikä on 0,228 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Tavara-, alus-, kiinnitys- ja irrotusmaksut olivat edellisvuotta suuremmat. Nosturimaksut ja jäänmurtajan tulot olivat pienemmät kuin edellisenä vuonna. Oulun Sataman liikennemäärä kasvoi 7 prosenttia, alusmäärä oli suurempi ja keskimääräinen lastikoko oli suurempi kuin vuonna 2003. Liikennemäärä oli 2,674 milj. tonnia, alusmäärä oli 540 ja konttimäärä 23 702 TEU:ta. Varasto- ja aluevuokrat olivat 0,41 milj. euroa ja liiketoiminnan muita tuloja oli 0,20 milj. euroa sisältäen Northlink-projektin avustukset 0,09 milj. euroa. Tuet ja avustukset olivat 0,03 milj. euroa. Tuotot olivat yhteensä 5,038 milj. euroa. Liiketoiminnan kulut Liiketoiminnan kulut olivat yhteensä 2,565 milj. euroa. Suurin kuluerä olivat henkilöstökulut 1,498 milj. euroa. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin käytettiin 0,225 milj. euroa ja palvelujen ostoon 0,725 milj. euroa. Kuluissa ovat mukana myös Northlink-projektin kulut, jotka olivat yhteensä 0,08 milj. euroa. Projektin tuotot ja kulut eivät vaikuta Oulun Sataman tilikauden ylijäämään. 2000 2001 2002 2003 2004 ULKOMAAN TUONTI 2000 2004 (milj. tonnia) 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 2000 2001 2002 2003 2004 Karbonaatti 516 302 Nestem. polttoaine 169 396 Sahaamaton puu 113 613 Selluloosa 75 697 Muu tavara 203 561 ULKOMAAN TUONTI 2003 1 078 569 tonnia 2004 1 139 960 tonnia Karbonaatti 603 472 Nestem. polttoaine 154 316 Sahaamaton puu 72 351 Selluloosa 99 313 Muu tavara 210 508 18 talous

Poistot Poistot on tehty poistosuunnitelman mukaisesti määrän ollessa 1,21 milj. euroa, ollen 0,07 milj. euroa edellisvuotta suuremmat. SATAMIEN LIIKENNE (milj. tonnia) tuonti vienti Liikeylijäämä oli 1,268 milj. euroa. Liikeylijäämä 1,00 0,80 0,60 1,00 0,80 0,60 Rahoitustuotot ja -kulut 0,40 0,40 Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä 0,54 milj. euroa. Korkotuotot kaupungin yhdystileistä olivat 7 787,59 euroa, korkokulut 47 730,63 euroa ja korvaus peruspääomasta 500 000 euroa. Tilikauden ylijäämä 0,20 Oritkari 0,20 Nuottasaari Vihreäsaari Toppila Oritkari Nuottasaari Vihreäsaari 2003 2004 Toppila Oulun Sataman tilikauden ylijäämä oli 938 476,42 euroa. KONTTINOSTURIEN LIIKENNE 2000 2004 (milj. tonnia) 1000 KÄYTTÖTUNNIT 2003 2004 2,50 800 2,00 600 1,50 400 1,00 200 2000 2001 2002 2003 2004 Nosturi 6 Nosturi 7 ULKOMAAN VIENTI KOTIMAAN TUONTI Paperi 547 517 Selluloosa 184 754 Nestem. kemik. 82 393 Muu tavara 78 240 Sylvablend 57 086 2003 2004 Paperi 690 274 Selluloosa 132 933 Nestem. kemik. 97 663 Muu tavara 46 587 Sylvablend 50 287 Nestem. polttoaine 349 943 Muu ja irtotavara 116 936 2003 2004 Nestem. polttoaine 384 234 Muu ja irtotavara 131 931 949 990 tonnia 1 017 744 tonnia 466 879 tonnia 516 165 tonnia talous 19

TULOSLASKELMA 31.12.2004 31.12.2003 yksikkö=euro LIIKEVAIHTO 4 391 668,71 4 163 814,02 Varasto- ja aluevuokrat 414 389,41 400 718,33 Liiketoiminnan muut tuotot 202 797,55 240 265,97 Tuet ja avustukset kunnalta 29 975,16 25 727,36 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 225 399,12 180 499,39 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Palvelujen ostot 724 803,48 950 202,60 1 274 288,77 1 454 788,16 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 1 153 579,42 1 108 255,51 Henkilöstösivukulut Eläkekulut 258 625,17 253 386,08 Muut henkilösivukulut 86 078,21 1 498 282,80 81 775,46 1 443 417,05 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 1 205 590,86 1 135 156,19 Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut 116 657,47 122 231,72 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-alijäämä) 1 268 097,10 674 932,56 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 7 787,59 3 671,32 Muut rahoitustuotot 86,16 4,89 Kunnalle maksetut korkokulut 47 730,63 19 706,17 Korvaus peruspääomasta 500 000,00 505 000,00 Muut rahoituskulut 0,00-539 856,88 0,00-521 029,96 YLIJÄÄMÄ (alijäämä) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 728 240,22 153 902,60 YLIJÄÄMÄ (alijäämä) ENNEN VARAUKSIA 728 240,22 153 902,60 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -39 763,80-2 935 573,72 Vapaaehtoisten varausten lis (-) tai väh (-) 250 000,00 3 468 255,12 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (alijäämä) 938 476,42 686 584,00 20 tuloslaskelma