YRITTÄJYYSKASVATUSMALLI MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN SAVONNIEMEN KAMPUKSELLE

Sirpa Korhonen YRITTÄJYYSKASVATUSMALLI MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN SAVONNIEMEN KAMPUKSELLE Opinnäytetyö Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Joulukuu 2007

KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 4.12..2007 Tekijä(t) Sirpa Korhonen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Nimeke Yrittäjyyskasvatusmalli Savonniemen kampukselle Tiivistelmä Yrittäjyyden merkitys on kasvanut nyky-yhteiskunnassa erityisesti työelämän muutoksista johtuen, joita ovat esimerkiksi julkisen sektorin supistamistarpeet ja yrittäjien ikääntyminen. Näiden seurauksena syntyy mahdollisuuksia uusille yrityksille niin sosiaali- ja terveysalalle kuin myös koko palvelusektorille. Opinnäytetyö on toimeksianto Savonniemen kampukselta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ehdotelma yhteisestä yrittäjyyskasvatusmallista eri koulutusohjelmille. Opinnäytetyön pääasiallisena tutkimuskysymyksenä oli selvittää, miten rakentaa yrittäjyyskasvatusmalli Savonniemen kampukselle benchmarkingia hyväksi käyttäen. Benchmarking ammattikorkeakouluksi valittiin Satakunnan ammattikorkeakoulu, koska sieltä löytyy samat koulutusohjelmat kuin Savonniemen kampuksella on. Toinen tärkeä valintakriteeri oli heidän opiskelijoiden aktiivinen yrittäjyyskäyttäytyminen ja heidän kehittämänsä Yrityskiihdyttämö ja sen toiminta. Opinnäytetyön lähestymistapa on kvalitatiivinen. Siinä pyritään kuvaamaan ja tulkitsemaan yrittäjyyskasvatusta sellaisena kuin se nykyään ilmenee. Kvalitatiivinen tutkimus ei pyri yleistettävyyteen eikä mittaamiseen. Sen tehtävänä ei ole selittää, vaan ymmärtää ja tulkita. Siksi tutkimusmetodiksi valittiin triangulaatio. Pääsääntöisesti käytettiin aineistotriangulaatiota, mutta lisäksi tutkimuksessa voidaan tulkita olevan myös tutkijatriangulaatiota, koska siinä on hyödynnetty yrittäjyyskasvatustutkijoiden tutkimustuloksia. Opinnäytetyössä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yrittäjyyden opettajille. Teemahaastatteluilla oli erityisen suuri painoarvo lähtökohta-analyysin teossa. Tutkimus osoitti, että molemmilla ammattikorkeakouluilla on hyvin samanlaiset yrittäjyyden perusopinnot, mutta vaihtoehtoisissa opinnoissa ja vapaasti valittavissa yrittäjyysopinnoissa oli eroavuuksia. Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yrittäjyysasenteissa, yrittäjyysopintojen valinnassa ja opiskeluaikaisessa yrittäjyydessä on eroavaisuuksia Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoihin verrattuna. Tällä hetkellä Savonniemen kampuksen yrittäjyyden opettajista kukaan ei toimi yrittäjänä, kun taas Satakunnan ammattikorkeakoulun opettajakunnasta noin 30 prosenttia toimii yrittäjinä tai ovat yrittäjän puolisoita. Savonniemen kampuksen yrittäjyyskasvatusmallista on tehty ns. yrittäjyyskasvatuksen ideaalimalli, jossa on kuvattu kampuksen yrittäjyyskasvatuksen ideaalitilanne, käyty läpi rajoitteet ja lopuksi päädytty ehdotelmaan. Ideaalimallissa keskityttiin Savonniemen kampuksen yrittäjyyskasvatuksen kannalta oleellisimpiin kehittämiskohteisiin, jotka olivat organisaatio ja johtaminen, opettajat, opiskelijat, oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät ja yrittäjyyskasvatuksen sisällyttäminen eri oppiaineisiin. Asiasanat (avainsanat) yrittäjä, yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus Sivumäärä Kieli URN 91s. + liitt.2s suomi URN::NBN:fi:mamkopinn200782799 Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Marja-Liisa Kakkonen Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin ammattikorkeakoulu, Savonniemen kampus

DESCRIPTION Date of the master's thesis December 4, 2007 Author(s) Sirpa Korhonen Degree programme and option Master Degree in Programme Entrepreneurship and Business Competence Name of the master's thesis Model for Entrepreneurship studies of Savonniemi Campus Abstract The significance of entrepreneurship has increased in modern society particularly due to certain changes in working life, such as reducing public services and the aging of entrepreneurs. Consequently, new opportunities will arise for new enterprises in the social and healthcare sector as well as in the entire service sector. This study was an assignment for the Savonniemi Campus of Mikkeli University of Applied Sciences. The purpose of this study was to develop a common model for entrepreneurship studies in the following degree programmes; travel and tourism, design, business and administration and health care. The main research question was to investigate how to create a model of entrepreneurship studies for Savonniemi Campus by applying benchmarking methods. Further research questions included how entrepreneurship studies have been implemented at Savonniemi Campus so far and how it could be developed. Satakunta University of Applied Sciences was selected for benchmarking because the study programmes are similar to those at Savonniemi Campus. Another important selection criterion was their active promotion of entrepreneurship. The qualitative approach in this study attempted to describe and interpret entrepreneurship education as the phenomenon it appears. Qualitative research does not aim at generalizations or measuring. The aim is not to explain but to understand and interpret. Therefore triangulation was selected as the research method. The primary method was data triangulation but also investigator triangulation was used when analysing the latest research findings. The data was gathered from entrepreneurship lecturers with half structured theme interviews in Savonniemi and Satakunta. The theme interviews were central in the presumption analysis. The study showed that both the universities had similar entrepreneurship studies in compulsory professional studies, but the contents in optional professional studies and optional studies varied. The students entrepreneurial behaviour and activity was more active in Satakunta than in Savonniemi. At the time of the study none of entrepreneurship lecturers at Savonniemi Campus were working as entrepreneurs, whereas 30 percent of the lecturers at Satakunta University of Applied Sciences are worked as an entrepreneurs or were married to one. The proposed entrepreneurship education model for Savonniemi Campus is a so called Ideal model describing the ideal contents, procedures and restrictions. The model focuses on the essential targets for development, i.e. organization and management, lectures, students, study environments, study methods and integration of entrepreneurship studies. Subject headings, (keywords) entrepreneur, entrepreneurship, entrepreneurship studies Pages Language URN 91p. + app.2p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn200782799 Remarks, notes on appendices Tutor Marja-Liisa Kakkonen Master thesis assigned by Savonniemi Campus of Mikkeli University of Applied Sciences

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS... 3 2.1 Opinnäytetyön tavoitteet ja rajaus... 3 2.2 Tutkimuskysymys... 3 2.3 Tutkimusmetodit... 4 2.4 Opinnäytetyöprosessi... 5 2.5 Vertailukohteena Satakunnan ammattikorkeakoulu... 6 3 TOIMEKSIANTAJAN ESITTELY JA NYKYTILANTEEN KUVAUS... 7 3.1 Mikkelin ammattikorkeakoulu... 7 3.2 Savonniemen kampus osana Mikkelin ammattikorkeakoulua... 8 3.3 Yrittäjyyden opetus Savonniemen kampuksella ja Mikkelin ammattikorkeakoulun Yrittäjäpolku... 9 3.4 Opiskelijoiden yrittäjyys aktiivisuus ja heidän perustamat yritykset... 12 4 YRITTÄJYYS, KASVU, OPPIMINEN JA YRITTÄJYYSKASVATUS... 14 4.1 Yrittäjyys käsitteenä ja ilmiönä... 14 4.1.1 Omistajayrittäjyys... 17 4.1.2 Omaehtoinen yrittäjyys ja yrittäjämäinen käyttäytyminen... 18 4.1.3 Sisäinen yrittäjyys ja organisaatioyrittäjyys... 20 4.2 Kasvu, kasvatus, koulutus, opetus ja oppiminen... 22 4.2.1 Kasvu ja kasvatus... 22 4.2.2 Opettaja kasvattajana... 23 4.2.3 Koulutus, opetus ja oppiminen... 26 4.2.4 Erilaisia oppimisnäkemyksiä... 28 4.2.5 Opetuksen toteutus ja oppimismenetelmät... 33 4.3 Yrittäjyyskasvatus... 36 4.3.1 Kohti yrittäjyyskasvatusta... 36 4.3.2 Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet ja menetelmät... 40 4.3.3 Riskin oppiminen ja opettaminen... 43 4.3.4 Riskin toteuttaminen oppimisprosessissa... 45 5 LÄHTÖKOHTA-ANALYYSIT... 47 5.1 Savonniemen kampuksen lähtökohta-analyysin tulokset... 47

5.2 Satakunnan ammattikorkeakoulun lähtökohta-analyysin tulokset ja Yrityskiihdyttämö... 51 5.2.1 Yrittäjyyden perusopinnot... 53 5.2.2 Vaihtoehtoiset ja valinnaiset yrittäjyysopinnot... 55 5.2.3 Yrityskiihdyttämön toiminta ja mentorointi... 57 5.2.4 Muut yrittäjyysopintoihin liittyvät asiat... 60 5.3 Yhteenveto Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yrittäjyysopinnoista... 62 6 KEHITTÄMISSUUNNITELMA SAVONNIEMEN KAMPUKSEN YRITTÄJYYSKASVATUKSELLE... 65 6.1 Intotiimi... 66 6.2 Ehdotus Savonniemen kampuksen yrittäjyyskasvatusmallista... 67 7 POHDINTA... 72 7.1 Vastaukset tutkimuskysymyksiin... 72 7.2 Tulosten arviointia... 75 7.3 Pohdinta suhteessa teoriaan... 77 8 PÄÄTÄNTÖ... 79 LÄHTEET... 81 LIITTEET

1 JOHDANTO 1 Yrittäjyyden merkitys on kasvanut nyky-yhteiskunnassa työelämän muutoksista johtuen, joita ovat esimerkiksi julkisen sektorin supistamistarpeet ja yrittäjien ikääntyminen. Näiden seurauksena syntyy mahdollisuuksia uusille yrityksille, niin sosiaali- ja terveysalalle, kuin myös koko palvelusektorille. Suomessa työpaikoista yli puolet (60,9 %) on pk-yrityksissä (alle 250 työntekijää). Pienyrityksiä (alle 50 työntekijää) kaikista yrityksistämme on lähes 99 %. Pk-yritykset ovat pääsääntöisesti yrittäjävetoisia, joten yrittäjyyden ja yrittäjien merkitystä yhteiskunnalle voidaan pitää merkittävänä.(ristimäki 2004, 8.) Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2006 lopussa reilut 243 000 yritystä, joista yli 93 prosenttia on mikroyrityksiä, jotka työllistävät alle kymmenen henkilöä. Yrittäjiä oli vuoden 2006 lopussa ennätysmäärä 229 500, joista yksinyrittäjiä oli 61 prosenttia. Yrittäjien työllisyysosuus on korkein Itä-Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla ja, jos maa- ja metsätalous lasketaan mukaan, on yrittäjien osuus työllisistä korkea myös Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa. Opetusministeriön kansliapäällikkö Hirvi (1995) toteaa, että kaikkien maiden talous-, elinkeino- ja kulttuurielämän vitaliteetti riippuu osaltaan koulutusjärjestelmän mahdollisuuksista luoda myönteisiä asenteita sekä antaa valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutusjärjestelmän on tuettava yrittäjyyttä jatkumona esikoulusta aina kolmannen asteen opintoihin saakka. Yrittäjyyteen pitää kasvaa ja kouluttautua monen vuoden aikana kertaluonteisella aktiviteetilla ei siihen päästä. (Paajanen 2001, 112.) Tosiasia on, että yrittäjyyskasvatus ei ole vain oppilaitosten tehtävä, vaan kaikkien yhteinen asia, mutta voiko oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksella olla merkitystä ja voivatko ne lisätä opiskelijoiden yrittäjyysinnokkuutta on mielenkiintoinen asia pohdittavaksi. Suomessa siirtyy eläkkeelle lähivuosina kymmeniä tuhansia yrittäjiä, vaikka yrittäjät jatkavat työelämässä tyypillisesti pidempään kuin palkansaajat. Eläköityminen merkitsee monessa tapauksessa liiketoiminnan loppumista, sillä monilla ei ole tiedossa yritystoiminnan jatkajaa omasta perheestä, eikä vähemmän kilpailukykyiselle yritykselle välttämättä löydy ostajaa. Niinpä tämä yrittäjäkunnan vanheneminen voi aiheuttaa ongelmia

varsinkin niillä seuduilla, joissa maatalouden merkitys on suuri. (Yrittäjyyskatsaus 2007.) 2 Toisaalla keskustellaan työelämän kehityssuuntien, ulkoistamis- ja verkostoitumiskehityksen, yrittäjien sukupolvenvaihdosaallon, työelämän fragmentoitumisen jne. seurauksista. Yhtenä tällaisena seurauksena voidaan nähdä, että tulevaisuudessa yhä suurempi joukko tämän päivän nuorista on työuransa jossakin vaiheessa ammattiin liittyvän valintatilanteen edessä, jossa tulee punnittavaksi entistä suuremmalla todennäköisyydellä myös yrittäjyys varteenotettavana uravaihtoehtona. Yrittäjyydellä on siis yhteiskunnallisen merkityksen lisäksi merkitystä myös yksilön kannalta. (Ristimäki 2004, 8.) Yrittäjyys ja yritystoiminnan kehittäminen nähdään tärkeäksi Savonniemen kampuksella, mutta samalla myös koko Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Tässä taustalla ovat maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Menossa olevan ohjelmakauden tärkeitä trendejä Etelä-Savossa ovat olleet muun muassa kasvava tarve uudelle yritystoiminnalle. Mikkelin ammattikorkeakoulun Kehittämissuunnitelma 2012 mukaan ammattikorkeakoulu pyrkii kaikkien alojen koulutuksessaan painottumaan yritystoiminnan kehittämiseen ja löytämään uusia yrittäjyyteen ohjaavia malleja. Työskentelen Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksella matkailuaineiden opettajana ja sain opinnäytetyöni aiheen toimeksiantona tulosaluejohtaja Tuija Vänttiseltä ja koulutusjohtaja Kirsti Kurjelta. Opinnäytetyöni aiheeksi he ehdottivat uudenlaisen yrittäjyyden oppimisen mallin kehittämistä Savonniemen kampukselle. Opinnäytetyö on ajan kuluessa muuttunut siten, että tehtävänäni oli kehittää uudenlainen yrittäjyyskasvatusmalli Savonniemen kampukselle. Olen kokenut aiheen erittäin mielenkiintoiseksi ja haastavaksi, vaikka en itse opeta varsinaisia yrittäjyysopintoja. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksen eri koulutusohjelmien yrittäjyysopintojen nykytilanne ja verrata sitä jonkun muun samantyyppisen ammattikorkeakoulun yrittäjyysopintoihin ja yrittäjyyskasvatukseen. Näiden selvitysten pohjalta oli tarkoitus kehittää uudenlainen malli yrittäjyyskasvatukselle Savonniemen kampukselle. Mietimme yhdessä toimeksiantajan kanssa eri vertailukohde ammattikorkeakouluja ja päädyimme vertailemaan Satakunnan ammattikorkeakoulua, koska heillä on toimintaa usealla paikkakunnalla, heillä on sa-

moja koulutusaloja kuin meidän oppilaitoksessamme ja heidän opiskelijoiden opiskeluaikainen yrittäjyys on aktiivista. 3 2 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Tässä luvussa kerrotaan opinnäytetyön tavoitteista ja rajauksesta. Lisäksi siinä käsitellään tutkimuskysymys, tutkimusmetodit ja opinnäytetyöprosessi. 2.1 Opinnäytetyön tavoitteet ja rajaus Opinnäytetyö on rajattu koskemaan Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksen neljän eri koulutusalan yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyysopintoja. Nämä koulutusohjelmat ovat liiketalouden, matkailun, muotoilun ja hoitotyönkoulutusohjelmat. Hoitotyönkoulutusohjelman sisällä on vielä fysioterapian, jalkaterapian, sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan koulutusohjelmat, joten jo pelkästään tämä lähtötilanteen kartoittaminen osoittautui yllättävän laajaksi. Yrittäjyyden oppimista ja varsinkin yrittäjyyskasvatusta on Suomessa tutkittu viime aikoina jonkin verran ja ne nähdään tarpeellisina. Savonniemen kampuksella yrittäjyyttä opetetaan kaikissa koulutusohjelmissa ja opiskelijamme kohtaavat hyvin erilaista yrittäjyyskasvatusta eri koulutusohjelmissa saman talon sisällä. Kampuksen yhtenä haasteena on se, että vain harva opiskelija valmistuttuaan ryhtyy harjoittamaan yritystoimintaa. Siksi on mielenkiintoista tutkia, voitaisiinko yrittäjyysopintoja ja yrittäjyyskasvatusta kehittämällä lisätä yrittäjiksi ryhtyvien määrää. Onko kysymys tiedoista, taidoista vai kenties asenteista? 2.2 Tutkimuskysymys Tämän opinnäytetyön pääasiallisena tutkimuskysymyksenä oli selvittää, miten rakentaa yrittäjyyskasvatusmalli Savonniemen kampukselle benchmarkingia hyväksi käyttäen? Benchmarking ammattikorkeakouluksi valittiin Satakunnan ammattikorkeakoulu, koska sieltä löytyy samat koulutusohjelmat kuin Savonniemen kampuksella on. Toinen

tärkeä valintakriteeri oli heidän opiskelijoiden aktiivinen yrittäjyyskäyttäytyminen ja heidän kehittämänsä Yrityskiihdyttämö ja sen toiminta. 4 Tutkimus lähti liikkeelle Savonniemen kampuksen eri koulutusohjelmien yrittäjyysopintojen nykytilanteen kartoituksesta. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, kuinka paljon ja millaisin keinoin yrittäjyyttä on eri koulutusohjelmissa opetettu. Seuraavaksi haluttiin benchmarkata jonkun toisen samantyyppiseen ammattikorkeakoulun yrittäjyysopintojen ja yrittäjyyskasvatuksen vastaavat tiedot. Lähtötilanteena oli tutkijan oma käsitys, että yrittäjyyskasvatus on yhtä kuin yrittäjyysopinnot. Tutkijan yrittäjyyskasvatus käsitys on kuitenkin laajentunut paljon tätä opinnäytetyötä tehdessä eikä sen merkitys ole enää sama. Jostain oli kuitenkin lähdettävä liikkeelle. Lähtötilanne yrittäjyysopintojen suhteen oli tutkijalle suhteellisen tuntematon, koska hän ei työskentele yrittäjyyden opettajana. 2.3 Tutkimusmetodit Hirsjärvi ym. (2002) toteaa, että tutkimusmenetelmien yhteiskäytöstä käytetään termiä triangulaatio. Termin varhaisia käyttäjiä on Denzin (1970), joka jaotteli triangulaation neljään tyyppiin. Metodologinen tai metodinen triangulaatio tarkoittaa useiden menetelmien käyttöä samassa tutkimuksessa. Tutkijatriangulaatio tarkoittaa, että tutkimukseen osallistuu useampia tutkijoita aineistonkerääjinä ja erityisesti tulosten analysoijina ja tulkitsijoina. Denzin puhuu myös teoreettisesta triangulaatiosta, jolloin ilmiötä lähestytään eri teorioiden näkökulmasta, ja aineistotriangulaatiosta, jossa saman ongelman ratkaisemiseksi kerätään useita erilaisia tutkimusaineistoja. (Hirsjärvi ym. 2002, 228.) Hirsjärven ym. (2002) mukaan triangulaation sijaan monet tutkijat käyttävät nykyään muitakin termejä kuvaamaan eri menetelmien käyttöä tutkimuksessa. Brannen (1992) puhuu metodien yhdistämisestä (mixing methods). Erityisesti hän tarkastelee määrällisen ja laadullisen tutkimuksen yhdistämistä. Burgess (1982) käyttää termiä monimetodinen lähestymistapa. Janesick (2000) puolestaan ehdottaa triangulaation korvattavaksi termillä kiteyttäminen (crystallization). Tutkimus on kuin kristalliin katsomista. Mitä me näemme, kun katsomme kristallipalaa riippuu siitä, kuinka me katsomme sitä? (Hirsjärvi ym. 2002, 228.)

5 Tämän opinnäytetyön lähestymistapa on kvalitatiivinen, jossa pyritään kuvaamaan ja tulkitsemaan yrittäjyyskasvatus sellaisena kun se nykyään ilmenee. Kvalitatiivinen tutkimus ei pyri yleistettävyyteen eikä mittaamiseen. Sen tehtävänä ei ole selittää, vaan ymmärtää ja tulkita. Tutkimusmetodiksi on valittu triangulaatio. Pääsääntöisesti opinnäytetyössä käytetään aineistotriangulaatiota, mutta lisäksi tutkimuksessa voidaan tulkita olevan myös tutkijatriangulaatiota, koska siinä hyödynnetään yrittäjyyskasvatustutkijoiden tutkimustuloksia. Opinnäytetyössä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja hyödynnettiin OPM:n työllistymiskyselyjä ja Tilastokeskuksen tilastotietoja. Lisäksi käytettiin lisäaineistoina sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun että Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjallisia opetussuunnitelmia. Teemahaastatteluilla oli erityisen suuri painoarvo varsinkin lähtökohta-analyysin teossa Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yrittäjyyden opettajille. 2.4 Opinnäytetyöprosessi Opinnäytetyö prosessi aloitettiin teemahaastattelukysymysten laadinnalla helmikuussa 2007: Kyselyt jaettiin kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa kartoitettiin niitä yrittäjyysopintoja, jotka kuuluvat kaikille yhteisiin perusopintoihin. Toisessa osassa selvitettiin sellaisia yrittäjyysopintoja, jotka olivat joko vaihtoehtoisia ammattiopintoja tai vapaasti valittavia opintoja. Kolmannessa osiossa selvitettiin opettajan omaa yrittäjyyttä, opiskelijoiden yrittäjäksi ryhtymistä ja yrittäjyysopintojen tulevaisuuden toiveita (Liite 1). Lähdettäessä kartoittamaan Savonniemen kampuksen yrittäjyysopintojen nykytilannetta valittiin haastateltavaan ryhmään sellaiset opettajat, jotka opettavat mahdollisimman monissa koulutusohjelmissa ja omaavat mahdollisimman laajan kuvan ja tiedon yrittäjyys opinnoista. Haastattelun aluksi kerrottiin haastateltavalle, miten kysely aiotaan toteuttaa ja se, että kysely on jaettu kolmeen osaan. Se tehtiin siksi, että haastateltavan oli helpompi hahmottaa, että kyselyssä kartoitetaan yrittäjyyden perusopinnot ja vaihtoehtoiset opinnot ja valinnaiset opinnot.

6 Haastattelussa haastateltiin kolmea yrittäjyyden opettajaa eri koulutusohjelmista ja haastattelun kesto vaihteli noin 20 minuutista reiluun 30 minuuttiin. Haastatteluajat oli sovittu haastateltavien kanssa etukäteen ja haastattelut suoritettiin tutkijan omassa työhuoneessa josta oli pyritty poistamaan kaikki häiriötekijät. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja samalla tehtiin pienimuotoisia muistiinpanoja. Litterointi eli puhtaaksikirjoitus tehtiin yleensä muutaman päivän sisällä haastattelusta. Haastattelujen tietoja käsiteltiin pelkistämällä ja yhdistelemällä. Lopuksi vielä kuunneltiin kunkin haastattelu kokonaisuudessaan ja koetettiin löytää ne kohdat, jotka eivät suoranaisesti ilmenneet oikean kysymyksen kohdalla. 2.5 Vertailukohteena Satakunnan ammattikorkeakoulu Vertailukohde ammattikorkeakouluksi valittiin Satakunnan ammattikorkeakoulu, koska sieltä löytyy samat koulutusohjelmat kuin Savonniemen kampuksella on. Toinen tärkeä valintakriteeri oli heidän opiskelijoiden aktiivinen yrittäjyyskäyttäytyminen opiskeluaikana ja heidän kehittämänsä Yrityskiihdyttämö ja sen toiminta. Satakunnan ammattikorkeakoulun haastateltavaksi valittiin liiketalouden koulutusohjelman yrittäjyysopintojen opettaja ja projektipäällikkö, joka vastaa Satakunnan ammattikorkeakoulun Yrityskiihdyttämön toiminnasta. He olivat kumpikin henkilöitä, jotka tietävät tarkasti oppilaitoksensa yrittäjyysopintojen tilanteen ja ovat olleet aktiivisesti mukana Yrityskiihdyttämön toiminnassa sen alusta saakka. Liiketalouden koulutusohjelma on opiskelijamäärältään Satakunnan ammattikorkeakoulun suurin koulutusohjelma ja sitä toteutetaan neljällä paikkakunnalla, Huittisissa, Kankaanpäässä, Porissa ja Raumalla. Satakunnan ammattikorkeakoulun teemahaastattelujen pohjana pidettiin Savonniemen kampuksen lähtötilanne kyselyä, koska tavoitteena oli selvittää paljon samoja kysymyksiä (Liite 2). Kysely oli jaettu edelleen kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa kartoitettiin niitä yrittäjyysopintoja, jotka kuuluvat kaikille yhteisiin perusopintoihin. Toisessa osassa selvitettiin sellaisia yrittäjyysopintoja, jotka olivat joko vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia opintoja. Kolmannessa osiossa selvitettiin opettajien omaa yrittäjyys kokemusta, opiskelijoiden yrittäjäksi ryhtymistä, yrittäjyys opintojen ongelmia ja haasteita sekä yrittäjyysopintojen tulevaisuuden näkymiä. Lisäksi haluttiin saada mahdollisimman

7 paljon tietoa Yrityskiihdyttämön toiminnasta. Haastattelun aikana huomattiinkin, että pääpaino siirtyi Yrityskiihdyttämön toiminnan läpikäymiseen, koska se on heidän yrittäjyyskasvatuksessaan merkittävässä roolissa. Satakunnan ammattikorkeakoulun opettajille lähetettiin teemahaastattelukysymykset sähköpostilla viikkoa ennen haastatteluajankohtaa. Haastattelut suoritettiin toukokuun 2007 lopussa. Haastattelu tilanteessa molemmat opettajat olivat paikalla samalla kertaa ja haastattelu kesti yhteensä hieman yli kaksi tuntia. Haastattelut suoritettiin Porin koulutusyksikön henkilöstöravintolan tiloissa. Litterointi ja yhteenvetojen teko viivästyi tutkijan työkiireideni takia ja ne pystyttiin tekemään vasta kesän 2007 lopulla. Litterointi ja yhteenvetojen teko osoittautui työlääksi ja ne jouduttiin kuuntelemaan moneen kertaan, ennen kuin onnistuttiin saamaan kaikki oleelliset tiedot varmasti poimittua. Kesäkuussa 2007 aloitettiin opinnäytetyön viitekehyksen rakentaminen. Teoriaosuus koostuu yrittäjyydestä, kasvusta, kasvatuksesta, opettamisesta, oppimisesta ja yrittäjyyskasvatuksesta. 3 TOIMEKSIANTAJAN ESITTELY JA NYKYTILANTEEN KUVAUS Tässä luvussa esitellään Mikkelin ammattikorkeakoulun toimintaa lyhykäisyydessään. Lisäksi kerrotaan Savonniemen kampuksen yrittäjyysopintojen nykytilanteesta eri koulutusohjelmissa, Mikkelin ammattikorkeakoulun yrittäjyyspolkua ja Osuuskunta Osmoa ja sen yhteyttä yrittäjyysopintoihin. 3.1 Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu on maan monialaisin suomenkielinen ammattikorkeakoulu, jossa on kahdeksan koulutusalaa ja 14 ammattikorkeakoulu tutkintoa. Mikkelin ammattikorkeakoulussa on 20 ammattikorkeakoulu tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa, joista yksi on englanninkielinen. Lisäksi ammattikorkeakoulussa on kolme ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusohjelmaa.

8 Mikkelin ammattikorkeakoulu toimii kolmella paikkakunnalla, Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Kokonaisopiskelija määrä on 4500 ja vuosittain opinnot aloittaa 790 nuorta ja 400 aikuista. Valmistuneita vuosittain on noin 800, joista noin 80 prosenttia työllistyy. Mikkelin ammattikorkeakoulua ylläpitää Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä ja rehtorina toimii Erkki Karppanen. Ammattikorkeakoulussa työskentelee 430 henkilöä, joista päätoimisia opettajia on 200. Liikevaihto on lähes 40 miljoonaa euroa, josta projektitoiminnan osuus on noin 10 miljoonaa euroa. Koulutuksen ohella Mikkelin ammattikorkeakoulussa tehdään tutkimus- ja kehitystyötä työelämän tarpeisiin. Tutkimustoimintaa tehdään eniten YTI-tutkimuskeskuksessa, jonka painopistealueet ovat elintarvike-, puu-, ympäristö-, informaatio- ja mediateknologiassa sekä materiaalitekniikassa. Ammattikorkeakoulussa on vuosittain noin 70 hanketta tai projektia, joiden yhteenlaskettu volyymi on lähes 40 miljoonaa euroa. Opinnäytetöitä valmistuu vuosittain 800, joista 80 prosenttia tulee suoraan työelämän käyttöön. 3.2 Savonniemen kampus osana Mikkelin ammattikorkeakoulua Savonniemen kampus on osa Mikkelin ammattikorkeakoulua ja edustaa monialaisuutta vahvimmillaan. Kampuksella opiskelee noin 900 opiskelijaa neljällä eri koulutusalalla. Opintonsa aloittaa vuosittain noin 150 opiskelijaa nuorten koulutusohjelmissa ja noin 75-100 aikuisopiskelijaa. Vuosittain valmistuu noin 160 opiskelijaa ja heistä noin 74 prosenttia työllistyy heti valmistuttuaan. Matkailun koulutusohjelma suuntautuu liiketoimintaan ja antaa mahdollisuuden uusien liiketoimintamallien opiskeluun. Muotoilun koulutusohjelmassa erikoistutaan joko vaatetussuunnitteluun ja tuotteistamiseen, teatteripuvustukseen, puumuotoiluun tai teatteritekniikkaan. Liiketalouden koulutusohjelma paneutuu muun muassa kansainväliseen kauppaan. Terveysalalla opiskellaan hoitotyön, fysioterapian ja jalkaterapian koulutusohjelmissa. Kaikilla neljällä koulutusalalla on myös aikuiskoulutusta sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Monialaisella kampuksella opintojen valinta toisilta koulutusaloilta on joustavaa.

9 Savonlinnan koulutus siirtyi samalle kampukselle elokuussa 2006 Savonniemenkadun kiinteistön yhteyteen rakennettuun uudisrakennukseen. Lisäksi ammattikorkeakoululla on yhteiset tilat Puistokatu 5:ssä Joensuun yliopiston Matkailun verkostoyliopiston ja Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. Siellä toimii kaikkien alojen yhteinen kirjasto, opetustiloja sekä yrityspalvelutoiminta. Henkilöstöä Savonlinnassa on yhteensä 61, joista opettajia on 50. Tulosaluejohtajana toimii Tuija Vänttinen, matkailun-, muotoilun ja liiketalouden koulutusjohtaja on Kirsti Kurki ja terveysalan koulutusjohtajana toimii Tarja Turtiainen. Savonniemen kampuksen vuotuinen liikevaihto on noin 3,6 miljoonaa euroa. 3.3 Yrittäjyyden opetus Savonniemen kampuksella ja Mikkelin ammattikorkeakoulun Yrittäjäpolku Yrittäjyyttä opetetaan jokaisella neljällä eri koulutusalalla. Kaikilla koulutusohjelmilla on erilaiset opetusmenetelmät ja omanlaiset sisällöt ja toisten koulutusohjelmien käytäntöihin ei ole juurikaan perehdytty. Niinpä lähtötilanteessa oli ehdottoman tärkeä selvittää jokaisen koulutusohjelman opetussuunnitelmat ja yrittäjyysopintojen sisällöt, osaamispohja, opetusmenetelmät ja tukitoimet. Lisäksi lähtötilanteessa piti selvittää eri tunnuslukujen kautta, kuinka paljon eri koulutusohjelmista opiskelijat ovat valmistuttuaan siirtyneet yrittäjiksi. Näin saatiin jonkinlainen määrällinen käsitys yrittäjiksi ryhtyneiden lukumääristä ja yrittäjyyshalukkuudesta ja niitä lukuja oli tarkoitus verrata Satakunnan ammattikorkeakoulun lukuihin. Savonniemen kampuksen matkailun- ja liiketalouden koulutusohjelmissa opiskelijalla on ollut mahdollisuus keskittyä yrittäjyysopintoihin ja valita omaan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaansa Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteinen Yrittäjäpolku. Matkailun- ja liiketalouden koulutusohjelman lyhyin mahdollinen yrittäjäpolku 33 opintopistettä (op) + 12 opintopistettä = 45 opintopistettä ja pisin mahdollinen yrittäjäpolku 33 op + 45 op + 15 op = 93 op Perusopinnoissa yrittäjäpolku alkaa kuuden opintopisteen laajuisista opinnoista: Kansantalous antaa perustan yritystoiminnan merkityksen ymmärtämiseen koko kansantaloudessa. Yritystalouden perusteet ja yrittäjyys mahdollistaa yrityksen toimintaprosessin ja yksilön, yrittäjäpersoonan, merkityksen ymmärtämistä yritystoiminnan keskeisenä

10 voimana. Oikeuden perusteet takaavat sopimusoikeuden ymmärtämisen ja juridisten henkilöiden merkityksen sopijaosapuolen roolissa. Työyhteisön toimintamekanismit tutustuttavat opiskelijan työntekijän ja yrityksen väliseen suhteeseen sekä pienyrittäjään työnantajana. Monipuolinen tietotekniikan ja viestinnän opetus antaa edellytykset toimia nykyaikaisessa liiketoimintaympäristössä. Ammattiopinnoissa Palveluyrityksen suunnittelun ja kehittämisen 21 op:n kokonaisuuteen kuuluu Yrityssuunnittelu, Yritysoikeus, Henkilöstövoimavarat, Yrityksen talous ja Asiakassuhdemarkkinointi. Lisäksi Yhteisöviestinnän kolmen opintopisteen opintojaksolla perehdytään esimiehen/yrittäjän viestintätaitoihin ja Tietoverkon-opinnot vahvistaa tietoliikenteen mahdollisuuksien hyväksikäyttöä yritysviestinnässä. Vaihtoehtoisissa ammattiopinnoissa opiskelija voi valita 45 op pitkälle meneviä yrittämisessä tarvittavaa ammattitaitoa kehittäviä moduuleja talouden johtamisen, markkinoinnin johtamisen tai matkailuyrittämisen suuntavaihtoehdoista. Matkailuyrittämisen opintojaksotarjonta vahvistaa erityisesti yrittäjyyden osaamista mm. Matkailualan tuoteosaaminen, Matkojen myynti ja välitys, Matkailun ohjelmapalvelujen tuotanto sekä Yhtiöoikeus ja yritysjärjestelyt moduuleilla ja yrittäjyyden asiantuntemusta ja yrittäjänä kehittymistä voidaan syventää talouden johtamisen ja markkinoinnin johtamisen moduuleilla. Lisäksi nuorten versiossa voi valita Ohjatut projektit tai aikuisversiossa Oman projektin (1,5-4 op), joka voi olla myös oman yrityksen liikeidean kehittämistä. Vapaasti valittavat opinnot 15 opintopistettä voidaan valita Yrittäjäpolun opinnoista ja lisäksi opinnäytetyö ja työharjoittelu voivat tukea yrittäjänä kehittymistä. Opiskelijat voivat olla mukana myös Mikkelin ammattikorkeakoulun esihautomotoiminnassa. Valmistumisen jälkeen opiskelijat voivat siirtyä Joensuun yliopiston Matkailun osaamiskeskukseen kuuluvaan matkailualan yrityshautomotoimintaan. Opetusmenetelmillä varmistetaan opiskelijan idean kehittymisen mahdollisuus kannattavaa liiketoimintaa harjoittavaksi yritykseksi. Opiskelijoiden asenteiden yrittäjyysmyönteisyyttä yrittäjyyteen innostumista tavoitellaan mm. käyttämällä yrittäjiä ja yrittäjyyskokemusta omaavia henkilöitä mm. ideointi- ja suunnitteluvaiheessa apuna. Osuuskunta Osmo

11 Savonniemen kampuksen yrittäjyysopintoihin on myös kytketty osuuskunta toimintaa. Yhtenä oppimisympäristönä toimii Osuuskunta Osmo. Osuuskunnan toiminimi on Osuuskunta Savonlinnan Monitaitajat (OSMO) ja kotipaikka Savonlinna. Osuuskunta on perustettu 27.5.2004 Mikkelin ammattikorkeakoulun yrityshautomoprojektin avulla. Osuuskunta toimii Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan yksikössä ja tarjoaa pääasiallisesti sosiaali- ja terveysalan palveluita, mutta viimeisen parin vuoden aikana toimintaa on saatu kehitettyä myös muotoilun koulutusohjelman puolelle. Pyrkimyksenä on laajentaa toimintaa myös matkailu-, sekä liiketalouden aloille. Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsenten ammattiin opiskelun ja taloudenpidon tukemiseksi harjoittaa koulutusaloihin liittyviä erilaisia palveluita siten, että ensisijassa jäsenet suorittavat työn. Joitakin työtehtäviä palvelujen myynnin lisäksi löytyy myös markkinointiasioissa. Osuuskunta Osmo tarjoaa terveyspalveluita ainoastaan toimitiloissaan Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksella. Muita osuuskunnan palveluita tarjotaan myös kampuksen ulkopuolella. Osuuskunnan jäseneksi pyrkivän on tehtävä jäsenyydestään kirjallinen hakemus hallitukselle, joka päättää jäseneksi ottamisesta. Jäsenyys alkaa, kun hakemus on hyväksytty. Opiskelijajäsenenä voi toimia vain opiskelun aikana ja vuoden ajan valmistuttua. Valmistumisesta vuoden jälkeen hallitus erottaa jäsenen automaattisesti. Opiskelijan on oltava Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan yksikön opiskelija. Jäsenen erottamisesta päättää hallitus. Jäsen voidaan erottaa, jos hän vaihtaa oppilaitosta, on menettänyt opiskeluoikeutensa, on laiminlyönyt jäsenyydestä johtuvan velvollisuutensa tai ei enää käytä osuuskunnan palveluita. Jäsen voi erota osuuskunnasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti osuuskunnalle. Eroilmoitus katsotaan osuuskunnalle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai muulle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa toiminimi. Jäseniä Osuuskunnassa on tällä hetkellä 20 ja lisäksi MAMK:n Savonlinnan yksikkö, joka toimii yhteisöjäsenenä. Aktiivisia toimijoita osuuskunnassa on syksyllä 2007 yhteensä seitsemän, joista viisi on muotoilun koulutusohjelmasta ja kaksi jalkaterapian

12 koulutusohjelmasta. Osuuskunta toiminta ei valitettavasti ole lähtenyt liikkeelle niin aktiivisena, kun sitä toivottiin ja matkailun- ja liiketalouden opiskelijat eivät ole lähteneet toimintaan mukaan vielä ollenkaan. 3.4 Opiskelijoiden yrittäjyys aktiivisuus ja heidän perustamat yritykset Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden yrityksen perustamisaktiivisuutta on seurattu viimeisen viiden vuoden ajan OPM:n työllistymistilastoista. Tällä hetkellä Mikkelin ammattikorkeakoulun tavoitteena on, että neljä prosenttia valmistuneista opiskelijoista saataisiin ryhtymään yrittäjiksi. Koko Mikkelin ammattikorkeakoulussa vuonna 2006 yrittäjyysprosentti oli 1,1 (5 yrittäjää/453 työllistynyttä) ja nyt kuluvana vuonna se on 4,4 prosenttia (17 yrittäjää/ 379 työllistynyttä ).(Hytönen 2007.) Opetusministeriön työllistymiskyselyn perusteella on koko Mikkelin ammattikorkeakoulusta valmistuneista opiskelijoista vuosina 2002 2007 ryhtynyt yrittäjiksi 54 opiskelijaa. Taulukossa 1 on esitelty tarkemmin vuosittain yrittäjiksi ryhtyneiden opiskelijoiden lukumäärät. TAULUKKO 1. Mikkelin ammattikorkeakoulun vastavalmistuneiden yrittäjien määrä OPM:n työllistymiskyselyn perusteella Vuosi Aloitan yrittäjänä/ jatkan yrittäjänä 10.9.-31.12.2002 2 2003 8 2004 6 2005 14 2006 7 1.1.-26.10.2007 17 Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksella ei ole koulutusohjelmittain koottua yrittäjiksi ryhtyneiden tilastoa olemassa. Jalkaterapian koulutusohjelmassa tilastoa on kuitenkin pidetty. Koulutusohjelman yliopettajan tilastojen mukaan yrittäjiksi ryhtyneiden lukumäärä on tällä hetkellä kolmekymmentä opiskelijaa. Koulutusohjelmasta on valmistunut 130 opiskelijaa, joten 23 prosenttia heistä on ryhtynyt yrittäjik-

13 si.(tiippana 2007.) Näiden yrittäjiksi ryhtyneiden tiedot eivät kuitenkaan näy OPM:n työllistymiskyselyissä, koska opiskelijat eivät ole valmistumishetkellä ilmoittaneet ryhtyvänsä yrittäjiksi. OPM:n työllistymiskyselyn perusteella ajalla 10.9.2002 26.10.2007 Savonniemen kampukselta on yrittäjiksi ryhtynyt 11 opiskelijaa. Heistä kaksi on jalkaterapian koulutusohjelmasta, kaksi fysioterapian koulutusohjelmasta, yksi liiketalouden koulutusohjelmasta, kaksi matkailun koulutusohjelmasta ja kolme muotoilun koulutusohjelmasta. Alla olevassa taulukossa 2 on yrittäjiksi ryhtynyt esitelty koulutusohjemittain ja vuosittain. TAULUKKO 2. Savonniemen kampukselta yrittäjiksi ryhtyneet opiskelijat ajalla 10.9.2002-26.10.2007 Koulutusohjelma Matkailu Muotoilu Liiketalous Hoitotyö 10.9 31.12.2002 - - - 1 jalkaterapia 2003 1 - - 1 fysioterapia 2004 - - 1 1 jalkaterapia 2005-1 - 1 fysioterapia 2006-1 - - 1.1. 26.10.2007 2 1 - - Satakunnan ammattikorkeakoulussa on toiminut Yrityskiihdyttämö vuodesta 1997 alkaen ja he ovat seuranneet aktiivisesti jo kymmenen vuoden ajan opiskelijoiden yrittäjiksi ryhtymisaktiivisuutta. Kuluneen kymmenen vuoden aikana opiskelijoiden perustamia yrityksiä on syntynyt 100 ja yrittäjien lukumäärä on noin 150. Satakunnan ammattikorkeakoulun liiketalouden-, tekniikan- ja merenkulun koulutusohjelmista ovat opiskelijat olleet kaikkein innokkaimpia perustamaan yrityksen. Vähiten yrityksiä on perustettu sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmasta. (Kainu 2007.) Yritysten toimialat ovat todella moninaisia. Liiketalouden koulutusohjelmassa opiskelevat ovat perustaneet pääasiassa viestinnän ja media-alan yrityksiä. Tekniikan puolelta yritykset ovat pääsääntöisesti aluksi joko sähkö- tai lvi- asennuspalvelua tarjoavia yrityksiä ja myöhemmin sitten suunnittelu- ja insinööritoimistoja. Sosiaali- ja terveysalalta

14 on perustettu esimerkiksi hoitokoti. Valtaosa perustetuista yrityksistä on nykyään ns. kimppayrityksiä, kahden tai kolmen hengen yrityksiä. Yritysten perustajista ainakin yhden tulee olla Satakunnan ammattikorkeakoulun nykyinen, kirjoilla oleva opiskelija ja hänellä tulee olla vähintään 51 prosentin osake-enemmistö. (Kainu 2007.) Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yrittäjiksi ryhtyneiden luvut eivät ole täysin verrannollisia, sillä Satakunnan ammattikorkeakoulussa tilastointia ja seurantaa on pidetty aktiivisesti yllä kymmenen vuoden ajan, kun taas Mikkelin ammattikorkeakoulun luvut on koottu OPM:n työllistymiskyselyistä viiden viimeisen vuoden ajalta. 4 YRITTÄJYYS, KASVU, OPPIMINEN JA YRITTÄJYYSKASVATUS Tässä luvussa pohditaan yrittäjyyttä käsitteenä ja ilmiönä yleisellä tasolla. Sen jälkeen perehdytään ihmisen kasvuun, kasvatukseen, koulutukseen, opettamiseen ja oppimiseen. Viimeisenä syvennytään yrittäjyyskasvatukseen ja sen tavoitteisiin ja menetelmiin. 4.1 Yrittäjyys käsitteenä ja ilmiönä Suomen kielen sanat eivät tavoita kaikkia yrittäjyyden eri vivahteita, vaan tarvittaisiin uutta terminologiaa yrittäjyyden eri ulottuvuuksille. Yrittäjyyden käsitteen laajeneminen perinteisestä ulkoisesta yrittäjyydestä on osin ongelmallista. Jo pelkän yrittäjämäisen käyttäytymisen määritteleminen on vaikeaa. Erityisesti tarvittaisiin rajanvetoa yrittäjämäisen käyttäytymisen ja yleisen aktiivisen käyttäytymisen välille. (Leskinen 1999, 74.) Yrittäjyyden ja yrittäjän käsitteitä on tutkittu ja määritelty tutkimuksissa ja kirjallisuudessa monin eri tavoin. Samoin yrittäjyys on eri aikakausina ilmennyt eri muodoissa. Käsitys yrittäjyydestä on myös vaihdellut osin sen mukaan, miten yrittäjyyttä ja yrittäjiä on arvostettu yhteiskunnassa. (Routamaa 1993, 11.) Sanojen yrittäjyys ja yrittäjä kantasana on verbi yrittää. Sana yrittää tarkoittaa ensinnäkin johonkin pyrkimistä ja jonkin päämäärän tai tuloksen tavoittelemista, toiminnalla, käytöksellä tai muulla sellaisella. Toisaalta yrittää-sana viittaa ahkerointiin ja ponnisteluun. Kolmas merkitys puolestaan viittaa taloudelliseen yrittämiseen. Yritteliäisyys puo-

15 lestaan viittaa arkikielessä muun muassa aloitekykyyn, ahkeruuteen ja tarmokkuuteen. Erityisesti talousasioista puhuttaessa sillä tarkoitetaan joskus samaa kuin yrittäjyydellä tai yrittäjänä olemista. Yritteliäs sen sijaan on varsinkin taloudellisesti yrittävä, toimelias, toimekas, puuhakas, aloitekykyinen ja rivakka. Yrittäjä-sanalla on arkikielessä lähinnä kaksi merkitystä. Toisaalta yrittäjästä puhutaan aktiivisena ja tavoitteellisena toimijana. Ensimmäinen merkitys vastaa perinteistä yrittäjänä. Yrittäjän näkeminen aktiivisena ja tavoitteellisena toimijana puolestaan viittaa henkilön tietynlaiseen toimintatapaan; yrittäjämäiseen toimintaan. (Koiranen & Peltonen 1995, 21 22.) Suomalaiset sanat eivät tavoita kaikkia yrittäjyyden eri vivahteita, vaan tarvittaisiin uutta terminologiaa yrittäjyyden eri ulottuvuuksille. Yrittäjyyden käsitteen laajeneminen ulkoisesta yrittäjyydestä sisäiseen voidaan katsoa heijastavan erityisesti työmarkkinoiden muutoksia, joissa tehokkuudesta, tuottavuudesta ja henkilöstön jatkuvasta kehittämisestä on tullut keskeisiä kysymyksiä. Sisäinen yrittäjyys on astunut organisaatioihin sekä organisaation että yksilön edun nimissä. (Leskinen 1999, 74.) Yrittäjyys-käsite voi saada eri vivahteita, kun sitä tarkastellaan eri tieteiden näkökulmasta. Sosiologian näkökulma tarkastelee yrittäjyyttä kollektiivisena, yhteiskunnallisena ilmiönä, jossa tärkeitä yrittäjyyden kriteereitä ovat mm. pääoman kasautuminen ja omistuksellisuus. Liiketaloustieteen näkökulmasta yrittäjyydessä kiinnostaa liiketoiminnan luonne ja organisoituminen. Yrittäjyyttä on aina ollut vaikea erottaa yrityksestä. Käsitteitä on pyritty määrittelemään monella tapaa, kuten jako sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen osoittaa. On myös esitetty yrittäjyyden jakamista yrittävyyteen ja yrittäjyyteen. (Ristimäki 2004, 22 23.) Ristimäki esittää eri tieteenaloihin perustuen yrittäjyyttä määrittäviksi tekijöiksi seuraavat tekijät; 1. Innovatiivisuus 2. Riski ja sen hallinta 3. Toiminnan katalysaattorina toimiminen 4. Yritystoiminnan omistuksellisuus (Ristimäki 2004, 24.) Nämä käsitteet auttavat yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden määrittelyssä. On huomattava, että yritystoiminnan omistuksellisuus on nähty varhaisten tutkijoiden mukaan tekijänä, joka ei yksin määritä yrittäjyyttä. (Ristimäki 2004, 23 24.)