Luonnonmukaisten menetelmien rahoitus

Samankaltaiset tiedostot
Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Peruskuivatushankkeiden tukeminen

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Vaihtoehtoja pellon käyttöön

Maatalouden peruskuivatuksen rahoitusmahdollisuudet

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Varainhoito-osasto /22/2010 Tukien maksatusyksikkö Määräysnumero 60/10. Vuoden 2010 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksaminen

Tukijärjestelmien perusteet. Riitta Laitinen

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Biotalouden värisuora

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta /2011 Valtioneuvoston asetus

Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Ojitusyhtiöiden toiminta sekä ojien kunnossapidon käytännön järjestäminen ja rahoitus. Ylitarkastaja Ilkka Närhi

Hevostalouden ajankohtaiset tukiasiat: hevostilan maataloustuet, alkuperäisrotujen kasvatus, maiseman- ja luonnonhoidon erityistuet hevostilalla

Ympäristö käytännön viljelyssä - viljelijän puheenvuoro. Peppi ja Marko Laine Mikkola, Salo Kohti vihreämpää tukipolitiikkaa seminaari 9.11.

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

Erityisympäristötukien liitteet ja asiakirjat vuonna 2012

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

HYDRO-POHJANMAA

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Vesienhoito ja maatalous

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Puhtaamman Itämeren puolesta!

ristöjen hoito - Vesilinnut

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Vesistövaikutusten arviointi

Peruskunnostustyön aloittaminen -tukimahdollisuudet

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

Maatalouden rakennetuet

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Varainhoito-osasto /22/2007 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus

Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön hanke. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Ympäristökorvaus ohjelmaluonnos

Ajankohtaista ojitus- ja peruskuivatusasioista

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Maankuivatustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Maaseudun rahoitustilastot 2014

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Vettä pellolla? Kuivatus- ja kustannustehoa peruskuivatukseen ja vesiensuojeluun -infopäivät. Petri Kurki Maveplan Oy, PERKU-hanke

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa

Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Kolme tavoitetta. Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen

Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tietosivu

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu 2015

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli

Uudenmaan ympäristökeskuksen toimenpiteitä Itämeren pelastamiseksi. Itämerihaasteen kansallinen seminaari

OK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK

Metsätalouden vesiensuojelu

Transkriptio:

Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen YHA-koulutus, SYKE Luonnonmukaisten menetelmien rahoitus Rakennusinsinööri Jari Lehto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 30.4.2014 1

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2

Maidontuotanto ELY-keskuksittain Suurimmat maidontuottajakunnat olivat edellisvuoden tapaan: Kokkola, Kiuruvesi, Nivala, Vieremä, Jalasjärvi, Lapinlahti ja Kauhava, joissa kaikissa tuotettiin maitoa yli 30 miljoonaa litraa. http://www.maataloustilastot.fi/alueittainen-maidontuotanto 3

Maatalouden tuotantotehokkuuden kasvavat vaatimukset ympäristötekijät huomioiden! 4

-Tarpeesta ja tahdosta - Maatalouden tuet ja ympäristö EU:n suorien tukien saamiseksi on asetettu ehtoja maan kasvukunnon ylläpitämiseen, ympäristönhoitoon, ihmisten, eläinten ja kasvien terveyteen sekä elintarviketurvallisuuteen liittyen. EU:n maatalouspolitiikan keskeisenä lähtökohtana on varmistaa kohtuuhintaisten elintarvikkeiden saatavuus kuluttajille. Maatalouden tuilla turvataan kotimaisten elintarvikkeiden saatavuus ja kohtuulliset kuluttajahinnat. 5

Kotimaisen elintarviketuotannon turvaaminen ja kilpailukyvyn lisääminen Edellyttää maatalouden tehokkuutta. Tehokkaampaa konetyötä, suurempaa konekantaa sekä peltolohkojen suurempaa kokoa. Pienempää työaikaa tuotettua hyödykettä kohden. Maatalouden rakennemuutoksen huomioimista. Peruskuivatusvarojen määrän säilyminen tärkeää. Ympäristön ja tuotannon yhteensovittamista. 6

Ympäristötukijärjestelmä Ympäristötukijärjestelmään on kaudella 2007-2013 sitoutunut 90 % viljelijöistä ja 95 % peltoalasta. Muissa EU-maissa 3-78 %:lle. Ympäristötuen erityistukisopimuksia tehdään seuraavista aiheista: suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito, monivaikutteisen kosteikon hoito, pohjavesialueiden peltoviljely, valumavesien käsittelymenetelmät, luonnonmukainen tuotanto/kotieläintuotanto, perinnebiotooppien hoito, luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen, alkuperäisrotujen kasvattaminen, alkuperäiskasvien viljely, ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen, lietelannan sijoittaminen peltoon ja turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely. 7

Rahoittajan näkökulma Maatalouden kehittäminen edellyttää ympäristöntilan erityistä huomioimista. Yhteistyöllä mahdollistetaan toteutusedellytykset. Suunnitelmallinen toteutus alusta loppuun. Tilakoon kasvu ja tuotannon lisäys edellyttää peltojen tehokasta hyödyntämistä. Ilmaston ääri-ilmiöistä aiheutuva riski aiempaa suurempi. 8

Peruskuivatuksen tarpeet Toimiva peltolohkojen kuivatus on tehokkaan kasvinviljelyn perusedellytys. Tilakoon kasvun vaikutukset peltojen viljeltävyyteen. Ilmaston ääri-ilmiöiden yleistyminen. Seurauksena runsaista sadejaksoista johtuvat satovahingot lisääntyneet. 9

Taloudelliset hyödyt Viljelysmaiden käytettävyys tehostuu. Mahdollistaa paremman viljelykierron. Nurmien kantavuus paranee. Kasvukauden satovahinkojen väheneminen johtaa parempaan kustannustehokkuuteen. Sato saadaan korjattua ajallaan. 10

Kuivatuksen hyödyt vesiensuojeluun ja kuormituksen vähentäminen Kuva : http://www.agrimarket.fi/main.cfm?ia=254424 Vaikuttaa myönteisesti ympäristökuormituksen vähenemiseen. Pintavirtausten väheneminen pienentää ravinteiden, eritoten fosforin huuhtoutumista vesistöön. Kuivatustoiminta alettiinkin nähdä 1990- luvulla luonnonvarojen ja ympäristönhoidon työnä, jossa yhdistyivät sekä ympäristönsuojelu että hyötykäyttö. Mahdollistaa oikea-aikaisen työskentelyn ja lannoituksen. Kuva: Maaseuduntulevaisuus, Pekka Fali 11

Lainsäädäntö Peruskuivatushankkeen tukeminen perustuu peruskuivatustoiminnan tukemisesta annettuun lakiin (947/1997) ja vastaavaan asetukseen (530/1998). Lait ja asetukset ovat voimassa niihin tehtyine muutoksineen. Valtio tukee peltojen peruskuivatusta maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) varoista. Avustusta voi saada kahden tai useamman tilan yhteistä peruskuivatushanketta varten. Peruskuivatuksen tarkoituksena on edellytysten luominen paikalliskuivatukselle, erityisesti salaojitukselle. 12

Kuivatussuunnitelma ja tukikelpoisuus Ojitussuunnitelmissa tulee ottaa huomioon vesiensuojeluratkaisut käyttäen luonnonmukaisia menetelmiä. Hankkeista aiheutuvat vesistö ja ympäristöhaitat tulee pyrkiä minimoimaan. Kuivatussuunnitelman laadukkuus varmistetaan ojitustoimituksessa tai vaihtoehtoisesti sopimusojituksen osalta rahoitusvaiheessa. Rahoituspäätöksessä edellytetään suunnitelman mukaista toteutusta ja valvontaa. 13

Avustustason määräytyminen Avustuksen osuus peruskuivatushankkeen hyväksyttävistä kustannuksista voi olla enintään 50 prosenttia. Erityisistä syistä 1 momentissa tarkoitettua avustuksen enimmäisosuutta voidaan kuitenkin korottaa enintään 20 prosenttiyksikköä sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, voidaan tämän lain 4 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuihin harkinnanvaraisista ympäristönhoitotoimenpiteistä aiheutuviin korvauksiin ja muihin kustannuksiin myöntää täysimääräisesti avustusta. 14

Avustuksen suuruus Peruskuivatuslain 8 :ssä tarkoitetun avustusosuuden enimmäismäärää voidaan korottaa enintään 20 prosenttiyksikköä, jos: 1) hankkeessa tarvittavat vesiensuojelutoimenpiteet tai rakenneratkaisut ovat erityisen kalliita; tai 2) ) merkittävä osa hankkeen kustannuksista johtuu sellaisten liettymis- tai tulvahaittojen poistamisesta, joiden syynä ovat hankkeen yläpuolisella valuma-alueella tehdyt toimenpiteet. 15

1997/947 6 Ympäristön suojelu ja hoito Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että peruskuivatushankkeen suunnitelmassa on otettu muun ohella huomioon seuraavat ympäristön suojeluun ja hoitoon liittyvät seikat: 1) riittävät toimenpiteet työnaikaisen vesistökuormituksen ja työnjälkeisen eroosion vähentämiseksi tarvittaessa erityisten vesiensuojeluratkaisujen kuten laskeutusaltaiden ja kosteikkojen avulla; 2) riittävien suojakaistojen muodostaminen hyötyalueen uomien varsille; sekä 3) kohdealueen ympäristöarvojen säilyttämis- tai parantamistavoitteet. Tukea myönnettäessä voidaan tarvittaessa asettaa ympäristön suojeluun ja hoitoon liittyviä ehtoja. 16

Harkinnanvaraiset ympäristönsuojelu- ja - hoitotoimenpiteet Laskeutusallas Kosteikko Pohjapato Eroosiosuojaukset (virranohjaimet, kiveys, istutukset, nurmetus) Kutusoraikko ja kiveys Happamilla sulfaattimailla kaivumaiden kalkitus ja happamuuden kartoitus 17

Täysimääräisesti tuettavat ympäristönsuojelu- ja -hoitotoimenpiteet Tulee olla tarkoituksenmukaisia ja toteutuskelpoisia. Kustannustehokkaita. Aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia. Suunnitelmassa erillinen kustannusarvio ja erittely toimenpiteittäin. Selvitys tarpeesta. Eritellä maksatusta haettaessa. Pystyttävä todentamaan jälkikäteen. 18

Hyvää maastopäivää! Kiitos. Jari Lehto, RI Asiantuntija, maaseudun rakentaminen 19