EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Enemmän tieto- ja viestintätekniikkaa maaseudulle

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 3.3.2009 KOM(2009) 103 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Enemmän tieto- ja viestintätekniikkaa maaseudulle {SEC(2009) 254} FI FI

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Enemmän tieto- ja viestintätekniikkaa maaseudulle 1. JOHDANTO Tieto- ja viestintätekniikan (TVT:n) tehokas käyttö, joka perustuu nopeisiin internetyhteyksiin (laajakaistayhteyksiin), lisää tunnetusti tuottavuutta ja innovointia koko Euroopassa, myös maaseutualueilla 1. Tieto- ja viestintätekniikan avulla voidaan edistää merkittävästi maaseudun yritystoimintaa ja talouskehitystä ja lisätä siten maa- ja metsätalouden kilpailukykyä, parantaa elämänlaatua ja monipuolistaa maaseudun elinkeinoelämää. Hyvillä internet-yhteyksillä voidaan vapauttaa maaseutualueiden potentiaalia ja tehdä niistä houkuttelevampia asuinalueita. Tieto- ja viestintätekniikan ansiosta yritykset voivat toimia tuloksellisemmin ja tehokkaammin ja saada nopeasti käyttöönsä monenlaista tietoa. Tekniikka luo myös laajempia mahdollisuuksia uusien yritysten perustamiselle, helpottaa elintärkeiden palvelujen tarjontaa ja parantaa elämänlaatua 2. Sähköisten palvelujen ja nopeiden, laadukkaiden internet-yhteyksien tarjonnassa ja käyttöönotossa on suuria eroja eri jäsenvaltioiden välillä, mutta erot ovat vielä suurempia kunkin jäsenvaltion maaseutu- ja kaupunkialueiden sekä eri maaseutualueiden välillä. Valtaosa maaseudun asukkaista saa huonolaatuisempia palveluja kuin kaupunkialueiden asukkaat, mutta joutuu maksamaan niistä korkeamman hinnan. Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa 3 painotetaan laajakaistaviestinnän merkitystä nykyajan talouksille ja pyritään varmistamaan, että laajakaistayhteydet ovat kaikkien eurooppalaisten saatavilla vuoteen 2010 mennessä. Laajakaistan levinneisyyserojen poistamiseksi komissio on ehdottanut 1,0 miljardin euron lisärahoitusta, joka antaisi maaseutualueille mahdollisuuden puuttua erityisesti sellaisiin ongelmiin, joita talous- ja rahoituskriisi on niille aiheuttanut 4. Neuvosto (maatalous ja kalastus) on pyytänyt komissiota selvittämään, miten nykyaikaisen tieto- ja viestintätekniikan ja erityisesti nopeiden internet-yhteyksien käyttömahdollisuuksia voitaisiin parantaa maaseutualueilla 5. Tämä tiedonanto on vastaus neuvoston pyyntöön. Se tuo oman lisänsä poliittiseen keskusteluun, jota käydään siitä, miten maaseudun kehittäminen tukee Lissabonin strategian toteuttamista ja yhteisön TVT-politiikkaa. Tässä tiedonannossa ja liitteessä on käytetty tausta-asiakirjana maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston teettämää selvitystä Availability of access to computer networks in rural areas 6, joka valmistui joulukuussa 2007. 1 2 3 4 5 6 KOM(2007) 803, 11.12.2007. Komissaari Mariann Fischer Boelin puhe SPEECH/07/311. KOM(2008) 800, 26.11.2008. KOM(2009) 36, 28.1.2009. Neuvoston päätelmät 7085/07, 19. maaliskuuta 2007. SAACNRA, 2007, http://ec.europa.eu/agriculture/analysis/external/index_en.htm. FI 2 FI

2. POLIITTINEN TAUSTA Osaamiseen ja innovointiin perustuva yhteiskunta on yksi EU:n ensisijaisista tavoitteista. Uudistetussa Lissabonin strategisessa tunnustetaan, että maaseudun kehittäminen vaikuttaa merkittävästi tieto- ja viestintätekniikan yleistymiseen maaseudulla 7. Vuonna 2005 käynnistettiin i2010-strategia, jonka tavoitteena on nykyaikaistaa ja hyödyntää EU:n politiikan välineitä ja kehittää niiden avulla tietoyhteiskuntaa vuoteen 2010 saakka. Myöhemmin annettiin osallistavaa tietoyhteiskuntaa (e-inclusion) koskeva Riian ministerijulistus 8, jossa jäsenvaltiot sopivat muun muassa seuraavista tavoitteista: syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien ja muiden ryhmien välinen ero Internetin käytössä on saatava puolta pienemmäksi vuoteen 2010 mennessä, ja vähintään 90 prosentilla EU:n kansalaisista ja yrityksistä on oltava mahdollisuus käyttää laajakaistainfrastruktuuria vuoteen 2010 mennessä. Tähän tarkoitukseen on käytettäviä sopivia välineitä, kuten rakennerahastoja, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa (maaseuturahastoa), EU:n tietoyhteiskuntapolitiikkaa ja EU:n kilpailupolitiikkaa, jotta laajakaistayhteydet saataisiin yhteisin voimin kaikkien eurooppalaisten saataville. Maaseudun kehittämispolitiikka on yhteisen maatalouspolitiikan toinen pilari. Sen painopisteitä ovat työpaikat, kasvu, maa- ja metsätalouden, elintarviketeollisuuden ja maaseutualueiden kilpailukyky ja kestävyys, inhimillisen pääoman kehittäminen, ympäristön tilan ylläpito ja parantaminen, elämänlaatu ja ilmastonmuutoksen torjunta. Maaseudun kehittämistä koskevien yhteisön strategisten suuntaviivojen 9 mukaan yhteisön keskeisenä toimena on edistää tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa ja leviämistä viljelijöiden keskuudessa, maa- ja metsätaloudessa, elintarviketeollisuudessa sekä yleisesti maaseutualueilla ja maaseutumatkailussa. Maaseudun kehittämispolitiikan uusi merkittävä tekijä eurooppalainen maaseudun kehittämisverkosto toimii foorumina, jolla voidaan määritellä tarpeita ja vaihtaa hyviä toimintatapoja. Sekä rakennerahastoista että maaseuturahastosta tuetaan investointeja tieto- ja viestintäteknisiin palveluihin, infrastruktuuriin, tuotteisiin ja osaamiseen, millä on merkittäviä heijastusvaikutuksia eri alueiden välillä ja niiden sisällä. Useimmilla täksi kaudeksi suunnitelluilla investoinneilla, joiden tavoitteena on kehittää tietoyhteiskuntaa maaseutualueilla ja muita heikommin kehittyneillä alueilla, tuetaan sähköisten palvelujen kehittämistä, joten tieto- ja viestintätekniseen infrastruktuuriin tehdään vähemmän investointeja 10. Euroopan sosiaalirahasto ja maaseuturahasto tarjoavat rahoitusta koulutukseen ja taitojen parantamiseen maaseudulla toimiville henkilöille ja yrityksille, minkä lisäksi maaseuturahasto tarjoaa erityisiä lisävaihtoehtoja viljelijöille ja metsänhoitajille sekä elintarviketeollisuudelle. Maaseutualueiden tutkimustoimintaa ja innovaatioiden siirtoa tuetaan EU:n seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta, erityisesti sen osioista Osaavat alueet ja Tutkimuspotentiaali, joissa tieto- ja viestintätekniikka on yksi keskeisistä aloista. Maaseudun kehittämistä koskevissa strategisissa suuntaviivoissa, jotka on laadittu ohjelmakaudeksi 2007 2013, tuetaan maaseudun kehittämisen, työllisyyden ja rakennepolitiikan yhteisvaikutuksia ja keskinäistä täydentävyyttä. Tieto- ja viestintätekniikan 7 8 9 10 KOM(2005) 330, 20.7.2005. http://ec.europa.eu/information_society/events/ict_riga_2006/doc/declaration_riga.pdf. Maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista 20 päivänä helmikuuta 2006 tehty neuvoston päätös 2006/144/EY. Jäsenvaltiot ja alueet päättävät siitä, minkä EU-rahaston varoja käytetään mihinkin kohteeseen. FI 3 FI

osalta yhteisvaikutuksia voidaan hyödyntää tehokkaimmin sisällyttämällä maaseudun tietoyhteiskuntaa edistävät toimet laajempiin alueellisiin tai kansallisiin TVT-strategioihin, joita tuetaan sekä maaseuturahastosta että rakennerahastoista. Tällä strategisella lähestymistavalla pyritään varmistamaan, että toimet sopivat yhteen alueellisten ja kansallisten TVT-politiikkojen kanssa ja täydentävät niitä. Tässä yhteydessä komission, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien olisi yhdessä kehitettävä EU:n laajakaistastrategia, jolla voitaisiin nopeuttaa laajakaistaverkkojen laajentamista ja parantamista, kuten Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa edellytetään. Internetin ja tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksien parantamista maaseudulla voidaan pitää yhtä tärkeänä EU:n (mahdollisille) jäsenehdokkaille kuin EU:lle itselleen ottaen huomioon, että nämä maat ovat jo alkaneet valmistella EU:n politiikkojen täytäntöönpanoa, johon ne saavat EU:n liittymistä edeltävää tukea. 3. KOHDEALAT JA NYKYTILANNE 3.1. Tieto- ja viestintätekniikan kehitys ja painopistealat maaseudulla Vuonna 2006 antamassaan tiedonannossa Laajakaistaerojen umpeen kurominen 11 komissio mainitsee maaseutu- ja kaupunkialueiden välisten laajakaistaerojen tärkeimmät syyt, joita ovat muun muassa alhainen asukastiheys, syrjäisyys ja kilpailun puute. Muita sosioekonomisia tekijöitä, jotka vähentävät laajakaistan käyttöä, ovat alhainen tulo- ja koulutustaso, uusien tekniikoiden käyttömahdollisuuksien puute, heikkolaatuiset palvelut, maaseutuyrityksille ja maatiloille sopivien sovellusten puute, tiedonpuute ja väestön ikääntyminen 12. Kysynnän edistäminen: sisältöä, palveluja ja sovelluksia Laajakaistapohjaiset sovellukset tehostavat ajankäyttöä, lyhentävät etäisyyksiä ja tuovat palveluja henkilöiden ja yritysten ulottuville käyttäjän omassa paikallisyhteisössä. Pyrittäessä lisäämään julkisten verkkopalvelujen ja laajakaistan kysyntää ja käyttöä painopisteen tulee olla palvelujen ja tarkoituksenmukaisen sisällön kehittämisessä. Maaseutu- ja kaupunkialueiden väliset erot tieto- ja viestintätekniikan käytössä ovat merkki siitä, että kansallisten ja paikallisten viranomaisten ja laitosten on tarpeen investoida kysyntää lisääviin toimiin. Tietoteknisen osaamisen ja paikallisten sovellusten ohella on olennaisen tärkeää kehittää ja tarjota julkisia palveluja, jotka liittyvät esimerkiksi sähköiseen hallintoon, terveydenhuoltoon tai verkko-opiskeluun. Koska laajakaistan käyttö yrityksissä tehostaa merkittävästi niiden toimintaa, on aiheellista edistää laajakaistaisia, internetpohjaisia yrityspalveluja, kuten maataloudelle olennaisia palveluja. Yritysten parempi tavoitettavuus sujuvoittaa tietovirtoja, lisää markkinoiden avoimuutta, parantaa hinnanmuodostusta, helpottaa yhteistyötä elintarviketeollisuuden kanssa ja alentaa kaupankäyntikustannuksia. 11 12 KOM(2006) 129, 20.3.2006. KOM(2006) 129, 20.3.2006, ja SAACNRA, s. 64. FI 4 FI

Toistaiseksi julkisia palveluja käytetään EU:ssa vähemmän harvaan asutuilla kuin tiheään asutuilla alueilla 13. Esimerkiksi sähköisiä viranomaispalveluja käyttää 27 jäsenvaltion EU:ssa 22,5 prosenttia harvaan asutuilla alueilla ja 32,9 prosenttia tiheään asutuilla alueilla. Maaseutualueiden pk-yrityksissä ja mikroyrityksissä käytetään internetiä hyvin vähän verrattuna suuriin yrityksiin, mikä ilmenee myös monista maaseudun kehittämisohjelmista (esimerkiksi Bulgariassa ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta Englannissa). Pk-yritykset kärsivät varsinkin uusia teknologioita osaavien työntekijöiden puutteesta 14. Vuonna 2008 noin puolet (41,7 prosenttia) 27 jäsenvaltion EU:n harvaan asuttujen alueiden asukkaista ei koskaan käyttänyt internetiä, kun taas tiheään asutuilla alueilla vastaava luku oli 27,4 prosenttia. Joissakin jäsenvaltioissa (kuten Bulgariassa, Italiassa, Kreikassa, Kyproksella, Maltalla, Portugalissa ja Romaniassa) noin puolet koko väestöstä ei ollut koskaan käyttänyt tietokonetta. DSL-yhteyksiä käyttävien kotitalouksien osuus on 27 jäsenvaltion EU:n harvaan asutuilla alueilla ainoastaan 30 prosenttia, kun taas kaupunkialueilla vastaava luku on 40 prosenttia 15. Vuosina 2005 2007 DSL-yhteyksien käyttö lisääntyi kaupunkialueilla enemmän kuin maaseudulla, ja kansallisella tasolla niiden käyttö on maaseudulla yleensä 2 4 kertaa vähäisempää kuin kaupungeissa. 16 Laajakaistainfrastruktuuri Jäsenvaltioilla, alueilla ja paikallisviranomaisilla on ratkaiseva vaikutus siihen, miten maaseutualueiden ja maaseutuväestön sosioekonomiset tarpeet otetaan huomioon kansallisissa strategioissa sekä kansallisissa ja alueellisissa ohjelmissa. On tarpeen jatkaa ja tehostaa nykyisiä toimia, joiden tavoitteena on varustaa EU:n maaseutualueet nykyaikaisella tieto- ja viestintätekniikalla ja tuoda näille alueille muun muassa uutta langatonta ja satelliittipohjaista tekniikkaa. Komissio on ehdottanut tätä varten Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa 1,0 miljardin lisärahoitusta. Tällaisten aloitteiden julkisessa rahoituksessa on noudatettava EY:n perustamissopimuksen valtiontukisääntöjä. Joulukuussa 2007 laajakaistapeitto (DSL) oli keskimääräin 98 prosenttia kaupunkialueiden väestöstä, kun taas maaseutualueilla se oli vain 70 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n maaseutuväestöstä 17. Maaseutualueiden laajakaistapeitto on yhä vaatimaton Slovakiassa (39 prosenttia), Puolassa (43 prosenttia), Kreikassa (50 prosenttia) ja Latviassa (65 prosenttia) sekä Bulgariassa ja Romaniassa. 3.2. Toimijat menettävät mahdollisuuksia Maatilat Maaseutua kehitettäessä keskeisenä toimena on edistää tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa ja leviämistä koko maatalouselintarvikealalla ja yleensäkin maatalousyrityksissä. Laajakaistayhteyksien puute heikentää merkittävästi viljelijöiden kilpailukykyä. Se rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan hoitaa tilojaan paremmin ja innovatiivisemmin, mukauttaa tuotantotavat talouskehitykseen, valvoa tuotannon määrää ja laatua ja saada tietoa markkinoista, suhdanteista, maataloustutkimuksesta ja -kehityksestä. Se rajoittaa viljelijöiden kaupallisia mahdollisuuksia, on esteenä neuvontapalvelujen käytölle, 13 14 15 16 17 Ks. taajama-asteeseen perustuva Eurostatin määritelmä. KOM(2008) 394, 25.6.2008. Eurostat. Maaseutumaisuus IDATEn määritelmän mukaisesti. Ks. tarkemmin liitteestä. Maaseutumaisuus IDATEn määritelmän mukaisesti. Ks. tarkemmin liitteestä. FI 5 FI

rajoittaa viljelijöiden yhteyksiä paikallisiin ja kansallisiin viranomaisiin ja vaikeuttaa heidän osallistumistaan päätöksentekoprosessiin. Internet-yhteyksien ja sähköisten palvelujen puute voi myös heikentää viljelijöiden motivaatiota parantaa ammattitaitoaan, ja se vähentää myös heijastusvaikutuksia, joita syntyy myönteisten ammatillisten kokemusten vaihdosta. Pienet ja keskisuuret yritykset ja mikroyritykset Tieto- ja viestintätekniikka voi innoittaa muun muassa pieniä maatiloja ja muita yrityksiä, kuten elintarvikeyrityksiä, tekemään yhteistyötä, verkostoitumaan, kasvamaan ja parantamaan siten kilpailukykyään. Tekniikka voi myös vaikuttaa yrityksissä myönteisesti työsuorituksiin ja tuottavuuteen ja auttaa viljelijöitä täyttämään moninaiset tehtävänsä maaseudulla. Tieto- ja viestintätekniikan avulla voidaan saavuttaa mittakaavaetuja ja helpottaa sähköistä liiketoimintaa, kaupankäyntiä ja pankkipalveluja. Tieto- ja viestintätekniikan käytön edistäminen elintarviketeollisuudessa ja infrastruktuurin luominen, jolla varmistetaan elintarvikejalostajien pääsy internetiin, voivat olla tällä alalla merkittäviä kasvutekijöitä, jotka tuovat uutta lisäarvoa ja edistävät viljelijöiden ja jalostajien välistä integroitumista. Nuoret Nuoret kuuluvat merkittävimpiin tekijöihin, jotka edistävät tieto- ja viestintätekniikan kehitystä maaseudulla. Internet-yhteyksien puute eristää nuoret maailman tapahtumista ja tietovirroista, rajoittaa heidän pääsyään työmarkkinoille ja vähentää heidän mahdollisuuksiaan kehittää osaamista, jonka avulla he voivat saada laadukasta ja hyväpalkkaista työtä. On olennaisen tärkeää luoda internet-yhteyksiä ja asianmukaisia sovelluksia erityisesti sellaisille nuorille jotka ovat siirtymässä koulusta työelämään, jotta heillä olisi kiinnostusta jäädä maaseudulle. Naiset Yhä useammat maaseudun naiset ryhtyvät yrittäjiksi ja osallistuvat sosioekonomiseen toimintaan. Nopeiden internet-yhteyksien tarjoaminen ja digitaalisen lukutaidon parantaminen ovat keinoja, joilla naisten pääsyä työmarkkinoille voidaan helpottaa entisestään. Vanhukset ja vähäosaiset Toimintaansa lopettelevilla viljelijöillä, maaseudun vanhuksilla ja vähäosaisilla on erityistarpeita, joista moniin voitaisiin vastata sopivan tieto- ja viestintätekniikan ja -sovellusten avulla. Tekniikan avulla nämä ryhmät voisivat helpommin käyttää julkisia palveluja, hyödyntää työtilaisuuksia ja hankkia laadukasta koulutusta. 3.3. Maaseudun TVT-hankkeiden mahdolliset vaikutukset 18 Tarjoamalla maaseutualueille palveluja, tuotteita ja parempaa infrastruktuuria voidaan saada aikaan monenlaisia vaikutuksia ja etuja. Ympäristönäkökohdat ja -rajoitukset on kuitenkin otettava huomioon. 18 Ks. SAACNRA (2007) -selvitys hyvistä toimintatavoista, s. 25 38. FI 6 FI

Esimerkiksi investoimalla online-varausjärjestelmiin ja verkkoportaaleihin viljelijät ja maaseutuyritykset voivat tarjota paikallisille ja ulkopuolisille yhteisöille paremmat edellytykset tiedonsaantiin ja vapaa-ajanmahdollisuuksien käyttöön, tiedottaa paikallisista luonnonarvoista ja sosiaalisista arvoista, lisätä matkailijoiden määrää, luoda kasvu- ja työllisyysmahdollisuuksia sekä vauhdittaa kotimaan taloudellista ja sosiaalista kehitystä. TVT-hankkeilla voi olla hyvin myönteisiä vaikutuksia, jos ne kohdennetaan paikallisten tuotteiden arvostuksen lisäämiseen, toimitusketjujen parantamiseen, täsmäviljelyyn, bioenergian kaltaisten hajautettujen, uusiutuvien energialähteiden kartoittamiseen ja edistämiseen, luonnonperinnön säilyttämiseen, yleisölle ja yrityksille suunnattuun tiedotukseen, aineiston tuottamiseen tietyille käyttäjille tai opetustarkoituksiin, voimavarojen kehittämiseen ynnä muuhun. Hankkeilla voi myös olla myönteisiä heijastusvaikutuksia, jotka johtavat bioenergian käytön lisääntymiseen, koulutusmahdollisuuksien paranemiseen, työllisyysneuvontaan, julkisten palvelujen tehokkaaseen tarjontaan, kestävään maanviljelyyn ja ennen kaikkea innovaatioiden siirtämiseen ja hyvien toimintatapojen edistämiseen. 4. MAASEUTUALUEIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKKAA EDISTÄVÄT TOIMET 4.1. Maaseuturahasto ja TVT Toimet Maaseudun kehittämisessä kiinnitetään kuluvalla ohjelmakaudella erityistä huomiota tieto- ja viestintätekniikkaan. Laajakaistaan ja tieto- ja viestintätekniikkaan viitataan 65 kehittämisohjelman tilanneanalyysissä ja 37 kehittämisohjelman ennakkoarvioinnissa (ohjelmia on yhteensä 94) 19. Analyysit ovat vahvistaneet eri jäsenvaltioiden ja eri alueiden väliset merkittävät erot. Puolet ohjelma-alueista on sellaisia, joilla tilanteen katsotaan olevan tieto- ja viestintätekniikan osalta keskitasoa (yhteensä seitsemän jäsenvaltion laatimat 44 kehittämisohjelmaa), kun taas 16 ohjelmassa (13 jäsenvaltiota) sen katsotaan olevan heikko. Maaseuturahastosta tuetaan tieto- ja viestintätekniikka-alan yritysten, palvelujen, ammattitaidon ja laajakaistan kehittämistä eri tavoin 20. Suorissa toimissa, jotka liittyvät tieto- ja viestintätekniikkaan maatalouselinkeinon ja maaseutuväestön peruspalveluna, kehitetään muun muassa sähköistä terveydenhuoltoa, terveysneuvontaa ja sairaanhoitoa, yritystukea, paikallisia julkisia palveluja, liikkuvia tai nuorille tarkoitettuja TVTosaamiskeskuksia, julkisia internet-pisteitä ja viestintäpisteitä sekä laajakaistainfrastruktuuria, langattomat tekniikat mukaan luettuna. Erityistoimien kohteina ovat muun muassa pienten koulujen tietotekniikkalaitteet, puhelimitse tilattavat kuljetuspalvelut, maaseudun asukkaiden turvallisuus, etätyö ja erityiset kyläverkkoaloitteet (yhteensä 16 jäsenvaltion 47 kehittämisohjelmaa) 21. Viljelijöiden muut tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät yritykset kuin maatalousyritykset mainitaan yhteensä 15 jäsenvaltion 21 kehittämisohjelmassa. Niissä on 19 Tähän sisältyvät myös maaseudun kehittämisen kuusi puiteohjelmaa ja verkosto-ohjelmaa, jotka on kuitenkin jätetty analyysin ulkopuolelle. Ks. tarkemmat tiedot liitteestä. 20 Laitteisto- ja ohjelmistoinvestoinnit ovat tukikelpoisia kaikissa ohjelmissa. 21 Monet jäsenvaltiot ovat jättäneet tiettyjen toimenpiteiden sisällön avoimeksi eivätkä ole määritelleet tarkemmin, mitkä ovat ensisijaisia toimia. Näitä toimenpiteitä ei ole otettu tässä yhteydessä huomioon. FI 7 FI

kyse muun muassa sähköisten palvelujen, verkkokaupan ja internet-yhteyksien kehittämisestä. Viljelijät voivat parantaa TVT-laitteitaan maatilojen uudenaikaistamistoimen yhteydessä. Verkkosivujen luominen markkinointia ja sähköisiä varauksia varten sekä matkailuun liittyvät verkkoportaalit ja tietokeskukset ovat tyypillisiä maaseutumatkailuun liittyviä TVT-toimia, joita on suunniteltu yhteensä 13 jäsenvaltion 34 kehittämisohjelmassa. TVT-pohjaisten palvelujen luominen, yhteistyöverkostot ja klustereiden muodostaminen, verkkokauppa ja sähköinen markkinointi ovat muuta kuin maataloutta harjoittavien mikroyritysten ja maaseutuyritysten tärkeimpiä tuen kohteita. Niitä käsitellään yhteensä 17 jäsenvaltion 28 kehittämisohjelmassa. Viljelijät, metsänhoitajat ja elintarvikejalostajat voivat saada merkittävää tukea ammattikoulutukseen, jossa kehitetään tieto- ja viestintäteknistä osaamista ja tietokonetaitoja (40 kehittämisohjelmaa), sekä verkko-opiskeluun (13 kehittämisohjelmaa), tieto- ja viestintätekniikkaa käyttävään tiedotustoimintaan (11 kehittämisohjelmaa) ja aluekohtaisiin toimiin, kuten verkostoitumiseen, esittelyhankkeisiin ja etäopiskeluun. Ympäristöalan tieto- ja viestintätekniikan käyttöä edustavat metsäpalojen kaukokartoitusja valvontajärjestelmät, viestintävälineet (esimerkiksi metsäpalojen torjunnassa) ja verkostoituminen (14 kehittämisohjelmaa). Maaseudun kehittämisessä tuetaan myös tietoteknisiä investointeja muun muassa seuraaviin kohteisiin: julkisten rakennusten verkot, koulutus ja tiedotus, jossa käsitellään Natura 2000 -verkostoon liittyviä ympäristökysymyksiä ja vaihdetaan mielipiteitä internetin keskustelupalstoilla, tietokannat ja sähköiset luettelot, joilla edistetään biologisen monimuotoisuuden suojelua, neuvontapalvelujen tarjonta, tuottajaryhmien tukeminen ja maaseutuväestön tietoteknisten taitojen parantaminen. Muita rahoituskohteita ovat maaseudun kehittämisverkostojen kansalliset ja alueelliset verkkoportaalit. Leader-toimiin voi kuulua monenlaisia maaseudun TVT-investointeja, esimerkiksi investoinnit innovatiivisiin viestintätekniikoihin, joita käytetään matkailualalla, eri tuotantoaloilla, valtioiden ja alueiden rajat ylittävässä yhteistyössä, jonka tavoitteena on suojella luonnon- ja kulttuurivaroja, sekä koulutuksessa ja internet-yhteyksissä. Budjetti Maaseudun kehittämiseen liittyvät TVT-toimet sisältyvät useisiin eri toimenpidekokonaisuuksiin, joissa toteutetaan myös muita toimia 22. Maaseuturahastosta käytetään yhteensä 2,7 miljardia euroa maaseutuväestön peruspalveluihin. Lisäksi käytetään 4,9 miljardia euroa maatilatoiminnan monipuolistamiseen, muuta kuin maatilatoimintaa harjoittavien mikroyritysten perustamiseen ja maaseutumatkailuun. Koulutus- ja tiedotustoimia (joissa panostetaan muun muassa tietoteknisiin taitoihin) rahoitetaan maaseuturahastosta yhteensä 1,2 miljardilla eurolla. Tieto- ja viestintäteknisiä hankkeita voidaan rahoittaa myös Leader-ohjelmasta ja/tai muista maaseudun kehittämistoimenpiteistä. 22 Maaseudun kehittämisessä budjetti suunnitellaan toimintalinjojen ja toimenpidekokonaisuuksien mukaan eikä toimien mukaan. Sen vuoksi yksittäisiin toimiin liittyvistä investoinneista ei ole saatavilla tietoja. FI 8 FI

Maaseudun kehittämisohjelmissa huomattava osa tekniseen apuun tarkoitetuista varoista on osoitettu julkishallinnon laitteisto- ja ohjelmistoinvestointeihin, jotta viranomaiset voisivat tarjota verkkopalveluja ja -neuvontaa niitä tarvitseville. Toimien kohdentaminen, seuranta ja arviointi Maaseudun kehittämistä koskevat yhteiset seuranta- ja arviointisäännöt kaudeksi 2007 2013 sekä niihin sisältyvät indikaattorit (muun muassa tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät indikaattorit) tarjoavat vankan perustan maaseutualueiden tilanteen seurannalle ja arvioinnille ja toimien kohdentamiselle. Esimerkiksi Itävalta aikoo varmistaa seuranta- ja arviointisääntöjen puitteissa, että 80 000 henkilöä voi hyödyntää parempia palveluja internetin välityksellä, kun taas Tšekissä vastaava tavoite on 70 000 henkilöä. Suomen tavoitteena on puolestaan, että langaton internet kattaa koko maan vuoteen 2013 mennessä, kun taas Liettuan tavoitteena on 99 prosentin peitto 2 500 internet-yleisöpäätteen avulla. 4.2. Koheesiopolitiikan varat ja TVT Yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi on hyödynnettävä mahdollisimman paljon yhteisvaikutuksia, joita syntyy sellaisesta yhteisön, kansallisen ja/tai alueellisen tason rahoituksesta ja politiikasta, jolla vaikutetaan tieto- ja viestintätekniikan kehitykseen maaseutualueilla. Koheesiopolitiikan varoista tuetaan myös nykyisellä ohjelmakaudella tieto- ja viestintätekniikan kehitystä muun muassa maaseutualueilla. Noin 15,3 miljardia euroa (4,4 prosenttia koko koheesiobudjetista) investoidaan suoraan tieto- ja viestintäteknisiin painopistealoihin, kuten julkisiin verkkopalveluihin ja laajakaistainfrastruktuuriin. Euroopan sosiaalirahastosta tehdään merkittäviä investointeja tietotekniseen osaamiseen sellaisilla strategisilla painopistealoilla kuin elinikäinen oppiminen, työvoiman sopeutuvuus ja työttömyyskoulutus. Näitä investointeja tehdään myös maaseutualueilla. 4.3. Tutkimus Tutkimustoiminnan avulla voidaan selvittää maaseutualueiden tieto- ja viestintäteknisiä tarpeita ja löytää tehokkaita ja toimivia ratkaisuja todettuihin ongelmiin. Kuudennen ja seitsemännen puiteohjelman hankkeiden tukemisen lisäksi maataloustutkimuksen pysyvän komitean alaisuuteen on perustettu kaksi eurooppalaiseen tutkimusalueeseen kuuluvaa verkostoa (ICT-AGRI ja RURAGRI), joiden toiminta keskittyy kansallisten tutkimusohjelmien koordinointiin. Tutkimusohjelmissa on kyse muun muassa maatalousalan ja maaseutualueiden tieto- ja viestintäteknisistä sovelluksista. 4.4. Maaseutualueiden TVT-hankkeet ja niiden onnistumista tukevat tekijät 23 Euroopan maaseutualueilla toteutettavissa TVT-hankkeissa panostetaan i) laitteistoihin, jotka mahdollistavat internetin käytön, ii) sisältöön, joka käsittää myös käyttäjien internetistä etsimät ja käyttämät tiedot, sekä palvelut, jotka kannustavat käyttäjiä kytkeytymään verkkoon, ja iii) uusiin taitoihin, jotka helpottavat internetin käyttöä. Hankkeilla, joissa nämä kolme näkökohtaa yhdistyvät, on kaikkein suurimmat vaikutukset. 23 Ks. SAACNRA (2007) -selvitys hyvistä toimintatavoista, s. 25 38. FI 9 FI

Hyvän projektinhallinnan lisäksi taloudelliset, poliittiset ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat siihen, miten hyvin maaseutualueiden TVT-hankkeet onnistuvat, miten laajasti niihin osallistutaan paikallisyhteisöissä, miten laajasti niitä hyödynnetään ja miten kestäviä niiden tulokset ovat. Yhteisön taloudellinen tuki Infrastruktuurin luominen, koulutuksen järjestäminen ja palvelujen mukauttaminen aiheuttavat maaseutualueilla suurempia kustannuksia kuin kaupunkialueilla. Tähän on useita syitä, joita on käsitelty edellä. Monet kaupalliset toimijat keskittävät toimintansa tiheästi asutuille kaupunkialueille tai -seuduille, joilla ne voivat saada mahdollisimman paljon käyttäjiä palveluilleen ja mahdollisimman hyvän tuoton investoinneilleen. Uuden tekniikan omaksumiseen suhtaudutaan usein nihkeämmin maaseutualueilla kuin kaupunkialueilla, mikä hidastaa tekniikan käyttöönottoa maaseudulla. Julkisilla varoilla, kuten EU:n varoilla, voidaan poistaa tätä investointivajetta ja lisätä investointeja tieto- ja viestintätekniseen infrastruktuuriin, verkkopalveluihin ja muihin toimiin, joilla voidaan lisätä kysyntää maaseutualueilla, saaret ja vuoret mukaan luettuina. On olennaisen tärkeää vastata näiden alueiden tarpeisiin kansallisissa ja alueellisissa strategioissa ja ohjelmissa. Kansallisten ja alueviranomaisten myöntämä tuki Eri rahoitusvaihtoehtojen tarjoamisen lisäksi erilaisilla kansallisilla ja alueellisilla tukitoimilla on viime vuosina parannettu maaseutualueiden TVT-hankkeiden jatkuvuutta ja tuettu niiden menestymistä. Riippumatta siitä, onko tuki ollut oikeudellista tai rahoitustukea vai ovatko hallitukset ja paikallisviranomaiset itse käynnistäneet hankkeita, tukitoimet ovat hyödyttäneet maatalous-, elintarvike- ja muita maaseutuyrityksiä sekä maaseutuväestöä. Paikallisten toimijoiden osallistuminen ja yhteistyö Paikallisten (talouden) toimijoiden osallistumisella voi olla merkittäviä vaikutuksia hankkeisiin, jos toimijat alkavat itse kiinnostua uuden tekniikan käyttöönotosta. Paikallisväestö on saatava osallistumaan hankkeisiin, jotta niistä saataisiin pysyviä tuloksia. Luomalla paikallisia tai eri yhteisöjen tai ryhmien laajakaistayhteyksien koontimalleja voidaan valmistaa tietä paikallisille laajakaistatoimille ja helpottaa (ja parantaa) laajakaistastrategioiden määrittelyä. On tarpeen kiinnittää enemmän huomiota yhteisöjen sisäiseen yhteistyöhön, kun on kyse laajakaistaresursseista ja -palveluista ja niiden tehokkaasta käytöstä. Tämän osoittavat myös Leader+ -ohjelman hyvät toimintatavat. Liiketoimintamahdollisuuksien ja -tarpeiden tunnistaminen ja niihin reagoiminen Globalisaatio ja internet ovat kiristäneet kilpailua markkinoista ja asiakkaista. Pitääkseen liiketoimintaansa yllä maaseutuyrittäjien on reagoitava asianmukaisesti ja hyödynnettävä tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia etuja. Selvittämällä, mitä mahdolliset käyttäjät haluavat ja missä muodossa, voidaan lisätä merkittävästi tieto- ja viestintätekniikan käyttöä maaseutualueilla ja vastata asianmukaisesti näillä alueilla olevaan kysyntään. Tällä tavoin voidaan muun muassa vähentää maaseudun työttömyyttä, lisätä internetin käyttöä ja parantaa tiedonsaantia. Laajentamalla tietyn hankkeen omistajuutta, joka voi merkitä paikallisyhteisön osallistumista hankkeen hallintaan, voidaan varmistaa tulosten laajempi käyttöönotto, investointien suurempi tehokkuus ja toiminnan jatkuvuus alkurahoituksen päätyttyäkin. FI 10 FI

4.5. Hyvien TVT-toimintatapojen edistäminen maaseudulla Tiedonvaihto hyvistä toimintatavoista helpottaa innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen yleistymisen edistämistä ja niiden kehittämistä, tuo lisäarvoa strategioiden kehittämiseen, lisää tietämystä ja osoittaa, miten varojen oikeanlainen käyttö voi johtaa arvokkaisiin ja positiivisiin tuloksiin. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston ulkopuolisella teettämässä tutkimuksessa on luotu tietokanta, joka sisältää 67 maaseutualueiden hyvää tieto- ja viestintäteknistä toimintatapaa, joita levittämällä voidaan edistää innovatiivisia hankkeita ja tukea maaseutualueita koskevia strategioita. Tietokanta käsittää hankkeet, joita on rahoitettu yksityisillä ja/tai yhteisön varoilla pääasiallisesti vuosina 2000 2006. Hankkeet on sisällytetty myös komission heinäkuussa 2008 käynnistämän eurooppalaisen laajakaistaportaalin 24 tietokantaan. Maaseudun kehittämiseen liittyvä hyvien toimintatapojen vaihto voidaan sisällyttää myös EU:n ja kansallisiin maaseudun kehittämisverkostoihin ja Interreg-ohjelmiin, ja sitä voidaan tukea Leader-ohjelman välityksellä. 5. PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen maaseutualueilla edellyttää määrätietoista strategista lähestymistapaa. Se edellyttää myös, että yhteisön, kansallisen ja/tai alueellisen tason rahoitus ja politiikka saavat aikaan yhteisvaikutuksia ja täydentävät toisiaan. Kaikki tämä edistää maaseudun kehittämistä. Tässä tiedonannossa komissio esittää seuraavaa: Se vahvistaa laajakaistayhteydet kaikille -tavoitteen, siten kuin se on esitetty vuodeksi 2010 Euroopan talouden elvytyssuunnitelman puitteissa, ja muistuttaa siitä, että 30 prosentilla EU:n maaseutuväestöstä 25 ei ole toistaiseksi laajakaistan käyttömahdollisuutta. Se kehottaa jäsenvaltioita käyttämään Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa esitettyä laajakaistainfrastruktuurin rahoitusta tehokkaalla ja tuloksellisella tavalla maaseutualueiden talous- ja yhteiskuntaelämän edistämiseksi. Jotta tämä tavoite saavutettaisiin, maaseudun kehittämissuunnitelmat olisi vuonna 2009 mukautettava jäsenvaltioiden tarpeisiin neuvoston hyväksyttyä ensin komission ehdotuksen. Se suosittaa tieto- ja viestintätekniikan kysyntää ja tarjontaa edistävien toimien tehostamista. Niihin olisi kuuluttava toimia, joilla lisätään paikallisia ja runkoyhteyksiä kohtuuhintaiseen TVT-infastruktuuriin sekä maatalousyrityksille ja muille maaseutuyrityksille tärkeiden verkkopalvelujen ja sisällön käyttömahdollisuuksia ja kehittämistä. Kysyntää edistäviin toimiin olisi kuuluttava muun muassa henkilökohtaisten tietokoneiden hankinnan edistäminen, ammatillisen tieto- ja viestintätekniikkakoulutuksen ja sähköiseen liiketoimintaan liittyvän koulutuksen tarjoaminen viljelijöille, elintarvikejalostajille, maatalousyrityksille ja muille maaseutuyrityksille sekä maaseutuväestön digitaalista lukutaitoa edistävät toimet. Näiden toimien yhteydessä olisi 24 25 www.broadband-europe.eu. Maaseutumaisuus IDATEn määritelmän mukaisesti. FI 11 FI

myös toteutettava verkostointi-, vertailukehittämis-, seuranta- ja muita toimia (mahdollisesti nykyisten tieto- ja viestintätekniikan seurantakeskusten puitteissa), joilla voidaan tukea paikallisia ja alueellisia valmiuksia hallita, suunnitella ja toteuttaa TVThankkeita maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa. Se kannustaa jäsenvaltioita ja alueita käynnistämään teknisen avun varoja hyödyntäen tutkimuksia ja analyysejä, joissa raportoidaan TVT:n tilasta maaseutualueilla ja maataloudessa, arvioidaan olemassa olevia TVT-aloitteita ja seurataan TVTindikaattoreita. Se kehottaa jäsenvaltioita ja alueita ilmoittamaan maaseudun kehittämistä käsittelevissä vuosikertomuksissaan vuodesta 2010 alkaen, mitä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä aloitteita raportointivuoden aikana on toteutettu, ja mahdollisesti myös, miten ne on rahoitettu. Komissio on valmis laatimaan valmisteluasiakirjan, jossa tilannetta käsitellään jäsenvaltioiden antamien tietojen pohjalta. Se kehottaa jäsenvaltioita ja alueita kiinnittämään vuonna 2010 laadittavassa maaseudun kehittämisen väliarvioinnissa enemmän huomiota TVT-toimiin muun muassa maa- ja metsätalouden ja elintarviketeollisuuden alalla sekä saavutettuihin tuloksiin; tämän pohjalta voidaan ehdottaa TVT-toimien tehostamista ja maaseudun kehittämissuunnitelmiin tehtäviä mukautuksia, jos se on tarpeellista. Se tähdentää, että hyvien tulosten saavuttaminen maaseutualueilla edellyttää, että yhteisön antama rahoitus kohdennetaan tarkoin ja että sillä täydennetään muuta rahoitusta, jotta saadaan aikaan yhteisvaikutuksia. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on ratkaisevan tärkeää, että kansalliset ja alueviranomaiset, jotka hallinnoivat yhteisön antamia varoja (rakennerahastojen, koheesiorahaston ja maaseuturahaston varoja) tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Se pitää tärkeänä, että hyviä tieto- ja viestintäteknisiä toimintatapoja levitetään ja jaetaan maaseutualueilla eurooppalaisten ja kansallisten maaseudun kehittämisverkostojen välityksellä. EU:n maaseudun kehittämisverkoston olisi annettava hyödyllisiä ehdotuksia siitä, miten TVT-politiikat voidaan panna maaseutualueilla täytäntöön. Tätä varten järjestetään erityinen tapahtuma vuoden 2010 jälkipuoliskolla. Se kannustaa maaseutualueiden TVT-hankkeiden vetäjiä ja toteuttajia hyödyntämään käytössä olevia eurooppalaisia TVT-verkkoportaaleja (www.broadband-europe.eu ja www.epractice.eu). FI 12 FI