Hyvinvointia työstä
Muusikon kuulonsuojelu Heli Koskinen 18.4.2016 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi 2
Sisällöstä Lainsäädännön perusasiat koskien kuulon suojaamista Ovatko kuulonsuojaimet ainoa keino suojautua? Perusasioita kuulonsuojaimista Tämänhetkisen hankkeen tavoitteet ja tuloksia 18.4.2016 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi 3
Lainsäädäntö: Meluasetus, työsuojelulaki Kaiken pohjana riskinarviointi, työantajan vastuulla Työterveyshuollon työpaikkaselvitys täydentää riskinarviointia Meluasetus edellyttää myös musiikki- ja viihdealan työtekijöiden suojaamisen melulta, käytännesäännöt apuna direktiivin toteutukseen Käytännesäännöt ovat osoittautuneet vähemmän käytännöllisiksi Riskinarvioinnin perusteella voidaan päätyä meluntorjuntaohjelmaan 18.4.2016 4 Heli Koski nen
Melua koskeva lainsäädäntö Koskee vain kuulonalenemaa Ei tinnitusta Ei hyperakusiaa Ei kuulon ulkopuolisia oireita Tinnitus yleisempää muusikoilla => tarve suojata
Milloin meluntorjuntaohjelma? Raja Arvo Mittaus/arviointi Vaikutus (päivä/viikko) paikka kuuloon Rajaarvo (Ei saa ylittää) 87 db(a) 140 db(peak) Korvakäytävän suulta Jos altistus=tämä taso=> 8% altistuneista saa kuulovamman Ylempi toiminta -arvo 85 db (A) 137 db(peak) Työpiste Jos altistus=tämä taso=>5 % altistuneista saa kuulovamman Alempi toiminta -arvo 80 db (A) 135 db(peak) Työpiste Alle tämän tason=> ei muutoksia kuuloon puhealueella 18.4.2016 6 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi
Toimenpiteet alemmalla toiminta-arvolla, kuulonsuojaimet Tiedotus Työntekijöillä oikeus saada työhön sopivat kuulonsuojaimet Muusikon suojaimet (kuvassa olevat kuulonsuojaimet suojaavat aivan liikaa, siksipä muusikot käyttivät niitä (toinen kuva) niin, että tulppa ei suojaa vaan lähinnä vaimentaa joitakin taajuuksia. Näin saattaa syntyä virheellinen tunne että on suojattu) Työntekijöillä oikeus käydä audiometri-tutkimuksessa 18.4.2016 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi 7
Kun ylitetään ylempi toiminta-arvo: meluntorjuntaohjelma Kun meluntorjuntaohjelmaa aletaan tehdä, tulisi jo olla selvä kuva siitä kuka altistuu ja kuinka paljon Vapaamuotoinen asiakirja, jonka päätarkoitus on helpottaa meluntorjuntatoimenpiteiden (ja äänenhallinnan) suunnittelua ja toteuttamista, esim: ketkä altistuvat ja kuinka paljon työpisteet, työtehtävät tehdyt ja tehtävät toimenpiteet (akustointi, kuulonsuojaimet tms.) aikataulut hankkeille vastuut Jatkuva kehittyvä prosessi 18.4.2016 8 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi
Toimenpiteet ylemmällä toiminta-arvolla, kuulonsuojaimet Laadittava kuulonsuojeluohjelma, jossa osana kuulonsuojainten valinta, käyttö ja huolto: Työnantajan annettava kaikille työhön sopivat kuulonsuojaimet Työntekijöiden käytettävä kuulonsuojaimia Työnantajan edistettävä kaikin mahdollisin keinoin suojainten käyttöä Säännölliset tarkastukset 18.4.2016 9 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi
Toimenpiteet raja-arvolla Tätä arvoa ei saa ylittää Jos kuitenkin ylitetään, on tilanne korjattava heti ja varmistettava, ettei ylitys toistu /
Melumittausten ongelmia Ennustaa hyvin kuulonalenemaa, jos kaikki altistus mukana Esitykset, kaikki harjoitukset Impulsiivisessa melussa aina alakanttiin Ei ennusta tinnitusta, hyperakusiaa yms. Virhetulkinnat tavallisia!!! Tulostuksesta löytyy L Amax =108 Ei mitään merkitystä Keskiarvo n. 90 db(a) Päiväannos 86 db(a) (jos ei ole muuta altistusta)
Kuulonsuojaimet Henkilönsuojain, testattu ja sertifioitu=>turvallinen Käyttöohjeessa (on oltava) EN 352-1,2 tai 3 Minimivaimennus Jos elektroniikkaa, myös elektroniikka testataan Kuuluu II suojainryhmään, testaus laboratoriossa 9dB:n filtteri ei täytä minimivaatimuksia => ei kuulonsuojain, myöskään henkilökohtaiset monitorit eivät yleensä ole kuulonsuojaimia (jos elektroniikkaa ei ole testattu => ei kuulonsuojain), vaikka ne olisivat rakennettu muotoon valettujen tulppien yhteyteen Tyypillisesti muusikoilla käyttö vähäistä 18.4.2016 12 Heli Koskin en
Onko kuulonsuojaimet ainoa keino suojautua? Ei ainoa, mutta koska äänenlähde on yleensä niin lähellä korvaa, huoneakustiikka ja muut keinot ovat usein riittämättömiä vaikkakin tarpeellisia: hyvä akustiikka on myös osa meluntorjuntaa Opettajalla etäisyyden kasvattaminen oppilaaseen, seisominen/istuminen vähemmän altistavassa paikassa Opetuksen jaksottaminen, jos mahdollista: ei kuormittavia opetustilanteita peräkkäin Vältä ylipitkiä työpäiviä (opetus, oma harjoittelu, esiintyminen) 18.4.2016 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi 13
Onko kuulonsuojaimet ainoa keino suojautua? Jos huoneissa on muunneltava akustiikka, mitä enemmän vaimentavaa (pehmeää) pintaa on esillä, sitä vähemmän kaikua huoneessa on Erilaiset suojat: Earwig, kilvet tms., mutta teho on pieni, kuulonsuojaimiksi niistä ei ole Erilaiset korokkeet voivat ohjata äänen suuntaa isommissa kokoonpanoissa Äänekäs instrumentti mahdollisuuksien mukaan isoon tilaan Sordiinot tms. soittimissa mahdollisuuksien mukaan 18.4.2016 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi 14
Suojaustehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä: kuulonsuojainten käyttöaste 25 Kuulonsuojainten vaimennus, jos suojainta ei käytetä koko tarvittavan ajan (tässä 8 tuntia) 20 15 10 3 db! 5 0 Käytetään koko ajan 10 minuuttia käyttämättä 1 tunti käyttämättä 4 tuntia käyttämättä 7 tuntia käyttämättä Vaimennus 25 db Vaimennus 20 db Vaimennus 15 db 18.4.2016 15 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi
SUOJAINTYYPIT (muusikot) Yleensä tulppasuojaimia, mutta kupujakin käytetään joskus Muotoonvaletut (yksi tavallisimmista) tasaisesti vaimentavia eritasoisia filttereitä (ER-9 ei ole kuulonsuojain) vaimennus varmempi, asennus yleensä helpompi kuin muilla tulppasuojaimilla kallis hinta vaihto säännöllisin väliajoin, löystyvät ajan kuluessa säännöllinen huolto tärkeää HUOM! Talouspaperi ei vaimenna, vaikka se siltä tuntuisikin! 18.4.2016 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi 16
SUOJAINTYYPIT (muusikot) HIFI-tulpat=joulukuuset tasainen vaimennus kaikilla taajuuksilla halpa, kohtuullisen hyvä vaihtoehto Elektroniset, tasoriippuvat tulpat tekniikka vanha, uutuutena suunniteltu muusikoille käyttökokemuksia esitellään myöhemmissä kalvoissa hiljaiset äänet kuullaan paremmin kuulonsuojaimina ei saatavissa muotoon valettuihin tulppiin patterit saattavat loppua kesken soiton käyttöön vain harkiten 18.4.2016 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi 17
No entä vapaa-aika? Suojaimet tulisi ottaa aina käyttöön vapaaaikana, kun altistuu melulle: ruohonleikkaus, remonttityöt, yleisönä konserteissa Jokapäiväisessä elämässä suojaimia ei kannata käyttää, jos melualtistusta ei oikeasti ole Jos jonkun kuulo-oireen takia tuntuu että pitäisi käyttää kuulonsuojaimia koko ajan, konsultoi korvalääkäriä, suojainten käyttö kokopäiväisesti saattaa huonontaa tilannetta Hyvä yleiskunto vaikuttaa positiivisesti myös korvan verenkiertoon, älä unohda reippailua! 18.4.2016 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi 18
Tämä hanke keskittyy kuulonsuojainten valintaan Usein teknistenkin keinojen jälkeen kuulonsuojaimet joudutaan ottamaan käyttöön=>tärkeä asia Suojaus on haastavaa Markkinoilla on jonkun verran malleja ja nyt uutuutena ovat tulleet elektroniset tulpat Elektronisten tulppien soveltuvuus on syytä selvittää Eri mallien valintaan on syytä laatia valintaopas; standardi EN 458, joka keskittyy kuulonsuojainten valintaan, on liian tekninen jokapäiväiseen käyttöön Valintaan mukaan mahdollisesti menetelmä joka perustuu puheen ymmärrykseen (taajuuksien hyvään erotuskykyyn kuulonsuojaimet päässä) 18.4.2016 19 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi
Käyttökokeilu Kyselyt eri kuulonsuojainten käyttökokemuksista ja miten uusi malli toimii suhteessa vanhoihin ratkaisuihin Lähtötilanne ja laajempi kysely toteutettiin tutkimuksen alussa ja totuttelujaksojen jälkeen pienemmät toiset kyselyt (yhteensä 3 kyselyä) Ensimmäinen vaihe joko omilla muotoonvaletuilla tulpilla tai HI-Fi-tulpilla, käyttökokeilu n.6-7 viikkoa (2-3 viikon välein käyttöastetta eri tilanteissa nostetaan) Toinen vaihe elektronisilla suojaimilla 7 viikkoa Kuulokynnysten mittaus tai lupa käyttää viimeisintä mitattua työterveyshuollosta 18.4.2016 20 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi
Kuulonsuojaimen toiminta Tasoriippuva kuulonsuojain 18.4.2016 21 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi
Käyttökokeilun tuloksia, I 35 muusikkoa osallistui, 11 naista ja 24 miestä Kommunikaatio esim. kapellimestarin kanssa oli parempi elektronisilla suojaimilla Elektronisissa tulpissa kuului pohjakohina ja häiriöitä 39% soittajista käytti 9 db:n moodia elektronisissa tulpissa, loput käyttivät 15dB:n moodia Tinnitus ja ääniyliherkkyys sekä väheni että lisääntyi kokeilun aikana Pattereiden tuoma epävarmuus ja patteriluukku olivat joillekin ongelma 18.4.2016 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi 22
Tulppamallisten suojainten ominaisuuksia Prosenttiluku on niiden vastaajien osuus, jotka olivat lähes samaa mieltä tai samaa mieltä kuvaillusta ominaisuudesta. Ominaisuus Korvatulpat, % Elektroniset tulpat, % Kivuttomat 97 62 Kivuliaat 0 19 Luovat korvaan epämiellyttävän paineen tunnun 25 42 Aiheuttavat tunteen että korva on tukossa 41 38 Huomaamattomat 59 36 Äänenlaadultaan hyvät 45 31 Kehon kautta tuleva ääni kasvaa 63 64 18.4.2016 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi 23
Käyttökokeilun tuloksia, II Äänimaailma elektronisissa tulpissa oli joillekin ongelma, osalle aivan kohdallaan Vahvistettuun musiikkiin eivät todennäköisesti sovi, saattaa johtua myös käytetyistä tasoista Elektroniset tulpat tuntuvat häviävän monissa ominaisuuksissa muotoon valetuille, osa ongelmista voisi poistua, jos tulppiin valettaisiin muotoon valettu tulppa (ei tällä hetkellä CE-merkitty) Joillekin muusikoille elektroninen tulppa oli parempi kuin muotoon valettu tulppa, joten tyytyväisiäkin on, mutta selvästi on myös kehittämisen varaa Voisi ajatella käyttöön joissakin tapauksissa, mutta kehittämisen varaa on, ja käyttöä tulee opastaa ja valvoa tarkemmin, varsinkin jos on jo oireita 18.4.2016 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi 24
Puheenymmärrys melussa-testi, työkaluja suojainten valintaan? sanasto englanniksi, suomenkielistä ei saatu ajoissa suoritettiin TTL:llä puolikaiuttomassa huoneessa, kaiuttimista tulee puheensorinaa ja esimerkkilauseita turvallisilla äänitasoilla, kuullut lauseet toistetaan Koeasetelma toistettiin eri suojaimilla ja tutkitaan, kuinka eri suojaimet vaikuttavat taajuudenerottelukykyyn ja tästä mahdollisesti pystyttäisiin valitsemaan muusikoille parhaiten sopivat suojaimet 30 osallistui, analyysi kesken 18.4.2016 25 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi
Äänitasomittaukset elektronisten suojainten alta Mittauksia tehtiin n. 10 henkilölle, kollegat muissa laboratorioissa olivat tehneet vastaavia mittauksia ja omien ja heidän kokemustensa perusteella, mittaussysteemi todettiin epätarkaksi => mittaus suojainten alta on hankalaa, varsinkin kenttäolosuhteissa Mittauksia tehdään vielä keinopäällä ja suhteutetaan tulokset oikeisiin ihmisiin =>Pyritään saamaan järkeviä arvioita siitä, mitä suojainten alla tapahtuu musiikissa Suojaimet ovat CE-merkittyjä (täyttävät henkilönsuojainten turvallisuusvaatimukset) ja siten elektroninen ominaisuus on testattu laboratoriossa, todellinen altistus ei kuitenkaan ole tiedossa 18.4.2016 26 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi
Malliratkaisut Kooste siitä, mitä tiedämme nyt muusikon kuulonsuojaimista Ohjeita siihen, miten muusikoiden suojaimet tulisi valita Ohjeita suojainten käyttöön, ja mitä kompastuskiviä käytössä voi odottaa Ohjeet myös muusikon työterveyshuollolle Mallitaulut eri suojaintyypeistä ja tavallisimmat muistettavat asiat 18.4.2016 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi 27
Esimerkki malliratkaisusta 18.4.2016 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi 28
Esimerkit osaksi malliratkaisuja? Esimerkki, osa 1 Trumpetisti, jonka työpäivä koostuu seuraavasta Opetus 4 tuntia, äänitaso 83dB(A) Esitys orkesterissa 2 tuntia, 93dB(A) Oma harjoitus 1 tunti, 95dB(A) (kaikki mittaukset tehdään oikein) Päivän altistuminen yhteensä 90dB(A) (esim. melulaskimella) Opetuksessa päätetään käyttää osin sordiinoja, opettaja sijoittuu hiljaisempaan kohtaan, äänitasoa saadaan laskettua 80dB(A) Orkesterissa tehdään tilajärjestelyjä (ja soitetaan hiljempaa?), altistus 90dB(A) Omat harjoitukset toiseen päivään, jolloin ei ole tunteja eikä esitystä, sordiino osan aikaa, altistus 93dB(A) => Altistus 85dB(A), tarvitaan kuulonsuojaimet (harjoituspäivänä 84dB(A), mielellään kuulonsuojaimet), tarve suojata n. 6 db (Mindeksi suojaimissa) 18.4.2016 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi 29
Esimerkki, osa 2 Sama trumpetisti, jonka työpäivä koostuu seuraavasta Opetus 4 tuntia, äänitaso 83dB(A) Esitys orkesterissa 2 tuntia, 93dB(A) Oma harjoitus 1 tunti, 95dB(A) Päivän altistuminen yhteensä 90dB(A) Hankitaan kuulonsuojaimet, kokonaistarve suojaukseen n. 11 db (M-indeksi kuulonsuojaimissa), tai otetaan kuulonsuojaimet tarpeen mukaan eli opetuksessa tarve 4 db ja esityksessä ja omassa harjoituksessa n. 16 db Päivän altistus suojainten kanssa (jos käytetään aina kun soitetaan) 78 db(a) HUOM! Esimerkkitilanne kuviteltu. Tarkoitus ei ole väittää ettei muista toimenpiteistä ole hyötyä, vaan että niistä on, ja jos vielä niistä huolimatta tarvitaan kuulonsuojaimia, tarve on vähäisempi. Ja että valinta on syytä osata tehdä oikein. (Ja mittaus myös!) 18.4.2016 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi 30
Tietoa projektista Henkilörekisteriseloste ja projektin sivut: http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/muusikon kuulo/ Heli Koskinen, puh. 030 474 2742, Heli.Koskinen@ttl.fi Sivustoa tullaan täydentämään tuloksilla ja yhteenvedolla. 18.4.2016 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi 31
Mukana projektissa Espoon musiikkiopisto Kansallisooppera Pop & Jazz Konservatorio Radion sinfoniaorkesteri Helsingin kaupunginorkesteri Tiedotuksessa: Muusikkojen liitto Suomen konservatorioliitto Suomen musiikkioppilaitosten liitto Suomen musiikinopettajien liitto ry Varhaisiän musiikinopettajat ry 18.4.2016 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi 32
Tulevaisuus: visio Akustiikkasuunnittelu aina osana tilojen rakentamista ja että myös työsuojelunäkökulma otetaan huomioon Jokaiselle soittimelle riittävästi tilaa akustisessa mielessä Riskinarviointi, äänitasomittaukset ja annoslaskennat pätevästi tehtyjä Meluntorjuntaohjelma tukee työolosuhteiden kehittämistä ja on jatkuva prosessi Työterveyshuolto osallistuu ja auttaa Riittävä opastus ja tiedotus, työtekijöiden vaihtuessa jatkuva prosessi => uusi työntekijä ajan tasalle Jokaisella tarvittaessa mahdollisuus saada apua valintaan/valita työhön parhaiten sopivat suojaimet Tinnitus, stressi, huoli ja kuulon alenemat vähenevät! 18.4.2016 33 Työterveyslaitos Heli Koskinen www.ttl.fi
18.4.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 34
Kiitos! ttl.fi @tyoterveys @fioh tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos