4 2010 9.9.2010 Energiaverotuksen uudistamisen maksavat kotitaloudet Hallitus aikoo muuttaa energiaverotusta niin, että ilmastolle haitallisten polttoaineiden käyttö tulee kalliimmaksi kuin uusiutuvien. Suomen Kiinteistöliiton mukaan on oikein, että hiilidioksidipäästöt ja energiasisältö määräävät veron suuruuden. Sitä vastoin uudistuksen kustannusten kaivaminen suomalaisten kotitalouksien lompakosta on kestämätöntä. Isännöintiyrityksiä auktorisoidaan ennätystahtia Isännöintiyritykset ovat ottaneet uuden ISAauktorisoinnin vastaan huomattavasti arvioitua vilkkaammin. Myös valtakunnalliset isännöintiyritykset ovat tulleet mukaan ISAjärjestelmään. Isännöintiyritys voi saada ISAauktorisoinnin toimintansa laadun ja luotettavuuden perusteella. YHTEYSTIEDOT Liity Kiinteistöliiton ryhmään Facebookissa Kiinteistöliiton Facebook -ryhmään voi vapaasti liittyä kuka tahansa kiinnostunut ihminen. Facebookin käyttäjä voi hakea ryhmän nimellä Kiinteistöliitto - kotisi asialla. Liity Kiinteistöliitto -ryhmään Facebookissa: www.facebook.com
Sisältö Uutisia Kiinteistöliitosta... 3 Suomen Talokeskus Oy osti Agenteq Solutions Oy:n koko osakekannan... 3 Liity Kiinteistöliiton ryhmään Facebookissa... 3 Pohjois-Suomen Talokeskus Oy aloitti toiminnan Oulussa... 3 Ajankohtaista... 4 Keijo Kaivannosta opetusneuvos... 4 NIB-lainaa kotitalouksien ja taloyhtiöiden energiaremontteihin... 4 Isännöintiyrityksiä auktorisoidaan ennätystahtia... 4 Suurin osa suomalaisista valmis maksamaan energiatehokkuudesta... 5 Kauppalehti: Kaupungit eivät voi kieltää maalämpöä kaukolämpöalueella... 5 If hyväksyi NewLinerin putkisaneerausmenetelmät... 5 Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALAn toiminnanjohtajaksi... 6 Suomi jäämässä jälkeen paloturvallisuudessa... 6 AKHAn uudistuneet nettisivut avattu... 6 Miten kiinteistövakuutus korvaa myrskyvahinkoja?... 6 Asuntokaupan kuntotarkastustoiminta saatava erityislainsäädännön piiriin... 7 Energiayhtiöt: sähkölinjat maan alle... 7 ARA-tuotantoa alkanut 5 700 asuntoa... 7 Vaikuttaminen... 8 Korkojen verovähennysoikeus asunnon energiatehokkuuden perusteella... 8 Kiinteistöliitto: Energiaverotuksen uudistamisen maksavat kotitaloudet... 8 Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi kutsui toimittajat vieraakseen... 9 Lakiasiat... 9 Pysäköinninvalvonnan uudistaminen sai kannatusta... 9 Asunto-osakeyhtiölaki muuttui jo ennen voimaantuloaan... 10 VM asetti tuetun asuntokannan käyttöä koskevan työryhmän... 11 EU arvioi asuntovuokrauksen verohelpotukset uusiksi... 11 Tutkimus ja kehitys...11 Julkisivukorjausten vaihtoehdot kartoitettiin KIMU-projektissa... 11 Ilmanvaihtojärjestelmien uudistamiseen monia hyviä ratkaisujal... 12 Markkina ja suhdanteet...12 Vuokra-asuntoja rakennetaan enemmän kuin koskaan 2000-luvulla... 12 Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 1,2 %... 13 Kiinteistön ylläpidon kustannusten nousu 2,7 % vuodessa... 13 Talous ja verot...13 Kunnat keräävät 200 miljoonaa euroa enemmän kiinteistöveroa vuodelta 2010... 13 2
UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Suomen Talokeskus Oy osti Agenteq Solutions Oy:n koko osakekannan Suomen Talokeskus Oy ostaa Agenteq Solutions Oy:n koko osakekannan Agenteq Consulting Oy:ltä. Kauppa on jatkoa vuonna 2007 toteutetulle Suomen Talokeskus Oy:n ohjelmistoliiketoiminnan ja Agenteq Consulting Oy:n sovellustuotannon yhdistämiselle ja siihen liittyneille omistusjärjestelyille. Konsernin muodostavat emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy ja sen nyt kokonaan omistama Agenteq Solutions Oy. Konsernin liikevaihto on noin 17,5 milj. euroa ja henkilömäärä noin 145. Agenteq Solutions Oy jatkaa toimintaansa itsenäisenä yhtiönä ja sen toimitusjohtajana jatkaa Karri Virtanen. Kaupalla ei ole henkilöstövaikutuksia. Agenteq Solutions Oy on vuonna 1999 perustettu salolainen yritys ja Suomen johtava kiinteistötietojärjestelmien toimittaja. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2009 noin 5,2 miljoonaa euroa. Yhtiö työllistää 46 henkilöä, joista Salossa työskentelee 30. Yhtiö tuottaa, myy ja vuokraa kiinteistönpidon sovelluksia ja kiinteistöalan tiedonhallinnan palveluita. Lisäksi yhtiö toimittaa toiminnanohjausratkaisuja sekä monipuolisia sähköisen viestinnän palveluja. Yhtiön tunnetuimpia tuotteita ovat kiinteistöjen hallinnan, isännöinnin ja kunnossapidon järjestelmä Tampuuri sekä julkaisujärjestelmä Latomo. Lisätietoja: Suomen Talokeskus Oy, toimitusjohtaja Jani Saarinen, p. 0400 625 670, asiakkuusjohtaja Peter Ström, p. 0400 508 057 Agenteq Solutions Oy, toimitusjohtaja Karri Virtanen, p. 040 588 3508 Liity Kiinteistöliiton ryhmään Facebookissa Kiinteistöliiton Facebook-ryhmään voi vapaasti liittyä kuka tahansa kiinnostunut ihminen. Facebookin käyttäjä voi hakea ryhmän nimellä Kiinteistöliitto - kotisi asialla. Liity Kiinteistöliitto -ryhmään Facebookissa: www.facebook.com Kiinteistöliitto -ryhmän jäsenet saavat ajankohtaista tietoa taloyhtiöiden toimintaan liittyen, infoa tapahtumista sekä mahdollisuuden vuorovaikutukseen Kiinteistöliiton kanssa Facebookia käyttäen. Ryhmässä ei anneta varsinaista neuvontapalvelua. Keskustelua taloyhtiöiden toiminnasta ja ajankohtaisista asioista sekä viestejä näistä asioista ryhmä tarjoaa. Facebook on internetissä toimiva yhteisöpalvelu, jossa on mahdollista verkostoitua muiden käyttäjien kanssa sekä liittyä erilaisiin yhteisöihin. Pohjois-Suomen Talokeskus Oy aloitti toiminnan Oulussa Oulun läänin Kiinteistöyhdistys on perustanut uuden yhtiön, Pohjois-Suomen Talokeskus Oy:n. Yrityksen toimialana on kiinteistöalaan liittyvä palvelutoiminta ja toimialueena aluksi Oulun seutukunta. Yrityksen liikeidea perustuu pitkälle uuden asunto-osakeyhtiölain tuomiin uusiin tehtäviin. Tavoitteena on tuottaa kiinteistöille ja sen asukkaille lisäarvoa tarjoamalla juuri heidän tarvitsemiaan palveluja. Yritys haluaa olla myös suunnannäyttäjänä muille alan yrityksille. Pohjois-Suomen Talokeskus Oy:n tyypillisiä tehtäviä tulevat olemaan uuden asunto-osakeyhtiölain edellyttämät korjausselvitykset ja tarkastukset, huoltokirjojen laatimiset, korjaustöiden suunnittelu ja valvontatehtävät. Paikkansa markkinoilta Pohjois-Suomen Talokeskus Oy tulee hakemaan käyttäjien omana yrityksenä, ylivoimaisena osaajana ja puolueettomana asiantuntijana. Yhtiön omistus Yrityksen oma pääoma on 100 000 euroa. Yhdistyksen omistusosuus on 51 %. Yhtiön osakkeenomistajiksi lisäksi kutsuttiin muita kiinteistöalalla toimivia, tunnettuja henkilöitä. Laajemman omistajakunnan kautta yritys saa alkupääoman lisäksi tarvittavaa tieto-taitoa yrityksen kehittämiseen. 3
Toimitusjohtajana alkuvaiheessa toimii yhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Luoto ja hallituksen puheenjohtajana Aaro Paakkola, joka on myös yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Yhdistys ja Pohjois-Suomen Talokeskus muuttavat uusiin tiloihin Yhdistys on hankkinut omistukseensa Oulun keskustasta, osoite Kirkkokatu 53, uudet toimitilat. Ne käsittävät katutason liiketilaa 109 m2 sekä kellaritilaa 98 m2. Kellaritilat kunnostetaan sosiaali- ja koulutustiloiksi. Uusiin tiloihin muuttavat sekä Kiinteistöyhdistys että Pohjois-Suomen Talokeskus Oy. AJANKOHTAISTA Keijo Kaivannosta opetusneuvos Tasavallan presidentti on myöntänyt 11.6.2010 Keijo Kaivannolle Opetusneuvoksen arvonimen. Varatuomari, VTM Keijo Kaivanto toimii Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen toimitusjohtajana, Kiinteistöalan Koulutussäätiön rehtorina ja asiamiehenä sekä useissa alan luottamustehtävissä. Kiinteistöneuvoksen arvonimen sai toimitusjohtaja, taloustieteiden maisteri Reijo Savolainen. Savolainen on Kruunuasunnot Oy:n toimitusjohtaja. Presidentti myönsi ministerin arvonimen ent. hallitusneuvos, oikeustieteen lisensiaatti, VT Lauri Tarastille ja talousneuvoksen arvonimen varatoimitusjohtaja, yo-merkonomi Markku Orellille. Orell on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen hallituksen jäsen. NIB-lainaa kotitalouksien ja taloyhtiöiden energiaremontteihin Pohjoismaiden Investointipankki NIB on myöntänyt Suomen Hypoteekkiyhdistykselle 12 miljoonan euron lainan kotitalouksien ja asuntoosakeyhtiöiden energiatehokkuusprojekteihin. Lainaa voi saada mm. maa- ja ilmalämpöpumppujen hankintaan, lämmitysmuodon vaihtoon sekä tuuli- ja aurinkoenergian käyttöönottoon. Asumiselle asetetaan yhä suurempia ympäristövaatimuksia. NIBin kanssa toteutettava lainaohjelma mahdollistaa erilaisten asumisen rahoituspalvelujen tarjoamisen suomalaisille kotitalouksille ja asunto-osakeyhtiöille, sanoo Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja, Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha. Lainaa ovat hakeneet sekä yksityiset että taloyhtiöt energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviin hankkeisiin. Lisäksi Hypo on lainoittanut uudishankkeita. Lainaa on edelleen jäljellä, mutta Hypoteekkiyhdistys neuvottelee jo lisärahoituksesta NIB:n kanssa. Isännöintiyrityksiä auktorisoidaan ennätystahtia Isännöintiyritykset ovat ottaneet uuden ISAauktorisoinnin vastaan huomattavasti arvioitua vilkkaammin. Myös valtakunnalliset isännöintiyritykset ovat tulleet mukaan ISAjärjestelmään. Isännöintiyritys voi saada ISAauktorisoinnin toimintansa laadun ja luotettavuuden perusteella. Auktorisoidut isännöintipalvelut ovat entistä useamman taloyhtiön ulottuvilla. Vuoden 2010 aikana ISA- toimipaikkojen määrä kasvaa 50 prosenttia. Nyt ISA on valtakunnallisesti kattava. Auditointia odottaa parhaillaan kymmeniä isännöintiyrityksiä. ISA-auktorisointi uudistui tänä vuonna, jolloin auditoinnit siirtyivät ulkopuoliselle, riippumattomalle Det Norske Veritas -sertifiointiyritykselle. Auktorisoinnin voi uudessa järjestelmässä saada vain isännöintiyritys. Aiemmin myönnetyt henkilöauktorisoinnit ovat voimassa vuoden 2011 loppuun asti. Isännöinnin Auktorisointi ISA tulee panostamaan merkittävästi markkinointiin ja toiminnan kehittämiseen. ISAa tehdään tunnetuksi erityisesti isännöintipalveluita ostavien taloyhtiöiden hallituksille. ISA-auktorisointi on isännöintiyritykselle merkittävä kilpailutekijä ja esimerkiksi tarjouskilpailujen arviointiperuste. Ammattimaista isännöintiä tarvitsee Suomessa noin 50 000 asuntoosakeyhtiötä. ISAn perustivat vuonna 1989 Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto. Lisätietoja: Isännöinnin Auktorisointi ISA: ISAn hallituksen puheenjohtaja Jari Porthén,, puh. 020 7438 341 asiamies Jarmo Asikainen,, puh. (09) 3511 370 www.isa-yhdistys.org 4
Suurin osa suomalaisista valmis maksamaan energiatehokkuudesta Suomalainen on valmis maksamaan energiatehokkaasti rakennetusta talosta. Lähes 85 prosenttia talon rakentamista suunnittelevista olisi valmis maksamaan lisähintaa talonsa energiatehokkuuden parantamisesta. Valtaosa olisi valmis maksamaan enintään 5 000 euroa, mutta pieni osa jopa yli 15 000 euroa. Asiaa selvitettiin Kuopion asuntomessuilla tehdyssä Tekesin ja Motivan kyselyssä. Vastaajien omissa energiatehokkuuden parantamisen suunnitelmissa siinsivät yleisimmin ilmalämpöpumppu (45 prosenttia) ja lämmitysjärjestelmän kunnostaminen tai vaihtaminen (32 prosenttia). Oman talon parantamisessa valtaosa eli 74 prosenttia vähentäisi kokonaisenergiankulutusta. Lähes puolet haluaisi myös hyödyntää enemmän uusiutuvaa energiaa. Sen sijaan veden kulutusta olisi valmis alentamaan vain 24 prosenttia vastaajista. Kodin lämmitystapaa valitessa tärkeimmäksi kriteeriksi nousivat edulliset käyttökustannukset. Lähes puolelle helppokäyttöisyys oli olennainen kriteeri. Uusiutuvan energian käyttö oli tärkeää 40 prosentille vastaajista. Vaikka energiatehokkuus kiinnostaa, tiedonsaanti koetaan kuitenkin hankalaksi. Energiatehokkaan rakentamisen esteenä pidettiin yleisimmin sitä, että tietoa ei saa helposti yhdestä paikasta. Toisaalta vastaajat kokivat, että myöskään suunnittelijoilla ja urakoitsijoilla ei ole tarpeeksi tietoa. Lisäksi saatavilla olevia tietoja pidetään ristiriitaisina tai epäluotettavina. Vain 22 prosenttia vastaajista arveli matalaenergiarakentamisen esteeksi sen hinnan. Kauppalehti: Kaupungit eivät voi kieltää maalämpöä kaukolämpöalueella Kaupungit eivät voi kieltää maalämmön rakentamista kaukolämpöalueella. Lakipykälien mukaan kunta voi asemakaavassaan määritellä, että tietyillä alueilla uuden rakennuksen pitää liittyä kaukolämpöverkkoon, kertoo Kauppalehti. Ympäristöministeriön mukaan määräystä ei kuitenkaan tarvitse soveltaa, jos uuden rakennuksen ominaislämpöhäviö on normitasoa pienempi ja lämmitysjärjestelmä perustuu vähäpäästöisiin uusiutuviin energialähteisiin. "Kaukolämpöalueelle voi tehdä maalämpö-, pelletti- tai aurinkoenergialla lämpiävän talon, kunhan se on riittävän energiatehokas", vahvistaa ympäristöministeriön hallitussihteeri Kirsi Martinkauppi. Helsingin kiinteistöviraston virkamiesryhmä esitti hiljattain raportissaan, että lämpökaivojen rakentaminen pitäisi kieltää kaukolämpöverkon alueella. Taustalla on muun muassa huoli kaukolämmön käytön vähenemisestä. Energiavero uhkaa nostaa rajusti kaukolämmön hintaa. Näin maalämmöstä voi tulla kilpaileva vaihtoehto. Helsingin kaupungille on energiatuloilla iso merkitys. Martinkaupin mukaan myös vanhan rakennuksen lämmitystapa kaukolämpöalueella voidaan vaihtaa maalämpöön. "Maalämpöä käsitellään kunnissa hyvin kirjavasti. Jotkut vaativat maalämpökaivon poraamiselle rakennusluvan ja osa toimenpideluvan. Joillekin kunnille riittää pelkkä ilmoitus, toiset eivät vaadi sitäkään." "Meillä on valmisteilla pykälämuutos, jossa lämpökaivon poraamiselle vaadittaisiin toimenpidelupa. Tällöin tiedettäisiin, missä niitä lämpökaivoja on", Martinkauppi sanoo. If hyväksyi NewLinerin putkisaneerausmenetelmät If on hyväksynyt NewLinerin ruiskuvalu- ja sukitusmenetelmällä toteutetut viemärisaneeraukset kiinteistövakuutuksen piiriin. Moderneilla saneerausmenetelmillä tehtävät viemärisaneeraukset kuuluvat nyt kevyemmän ikävähennyslaskennan piiriin. Kevennetty ikävähennyskäytäntö on If:llä voimassa vain erikseen hyväksyttyjen yritysten tekemissä viemärisaneerauksissa. Jos saneerattu putki vuotaa tai tulvii tukkeutumisen takia, vuodon ikävähennystä laskettaessa putken iästä vähennetään 25 vuotta. Korjaustyön ja ensimmäisen käyttövuoden aikaisen vahingon korvaa saneerauksen tehnyt yritys. NewLinerin tuote- ja palveluvalikoimasta voidaan valita joko ruiskuvalu- tai sukitusmenetelmä. Kummallakin tekniikalla saadaan aikaan uudet putket, joiden kestoikä on verrattavissa perinteisesti rakennettuihin putkiin. NewLinerin putkiremontissa vanhojen putkien sisään ruiskuvaletaan tai sukitetaan kestävä, itsekantava putki. Käytettävä tekniikka valitaan putkien sijainnin ja ominaisuuksien mukaan. 5
Yhteistä saneeraustavoille on se, että putket kunnostetaan rikkomatta vanhoja rakenteita. Vanhoja putkia käytetään muotteina ja uudet putket valetaan tai sukitetaan niiden sisälle. Seiniä ja lattioita ei tarvitse piikata, putkia ei tarvitse purkaa eikä katu- ja piha-alueita kaivaa auki. Esimerkiksi yhden huoneiston putkien uusiminen ruiskuvalutekniikalla vie aikaa vain yhden työpäivän. NewLiner antaa tuotteille materiaali- ja valmistusvirheen huoltotakuun kymmeneksi vuodeksi alan tavanomaisen takuun ollessa kaksi vuotta. NewLiner Oy on putkien saneeraukseen erikoistunut yritys, joka perustettiin vuonna 2008. Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALAn toiminnanjohtajaksi Rakentamisen Laatu RALA ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi on nimitetty DI, KTM Tuula Råman. Hän aloittaa tehtävässä 1.8.2010. Råmanilla on vankka kokemus rakennustuoteteollisuudesta. Hän siirtyy RALAan Suomen suurimpiin kaapelinvalmistajiin kuuluvan Reka Kaapeli Oy:n palveluksesta, jossa hän on toiminut tuotantojohtajana. Aikaisemmin Råman on työskennellyt mm. Lafarge Roofing Oy:ssä ja VTT:llä. Suomi jäämässä jälkeen paloturvallisuudessa Automaattiset sammutuslaitteistot eli sprinklerit ovat tehokkain keino ehkäistä palokuolemia ja myös tulipalojen aiheuttamia materiaalisia vahinkoja. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomi on jäämässä jälkeen Norjasta ja Ruotsista paloturvallisuuden kehittämisessä, vaikka Suomessa palokuolemat ovat selkeästi suurempi ongelma kuin naapurimaissa. Suomessa on kuollut tulipaloissa heinäkuun loppuun mennessä 44 ihmistä. Norjassa tuli heinäkuun alussa voimaan säädös, jonka mukaan kaikissa yli kolmikerroksisissa asuintaloissa, joissa on hissi, täytyy olla automaattinen sammutuslaitteisto. Myös Ruotsissa uudistetaan rakennusten paloturvallisuusmääräyksiä, jotka edellyttävät sammutuslaitteistoja. Ruotsissa kaavaillaan sprinklereiden vaatimista kaikkiin erityisryhmien asuntoihin ja hoitolaitoksiin. Kysymys on erityisen polttava, koska palokuolemien määrä on meillä selkeästi suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Sprinklerit estävät palokuolemat tehokkaasti. Lämpötila ja lämpösäteilyn intensiteetti eivät nouse palavassa tilassa ihmiselle sietämättömiksi, ja happipitoisuus ei laske huonetilassa. Sprinkleri ehkäisee tehokkaasti myös haitallisten kaasujen syntymistä paloissa. AKHAn uudistuneet nettisivut avattu Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat ry AKHAn uusituilta sivuilta löydät entistä helpommin tietoa AKHAn tarjoamista palveluista. AKHA ylläpitää asiantuntijarekisteriä hallitustyöskentelyn ammattilaisista, joita se välittää avustamaan asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallituksia sekä tarvittaessa osallistumaan hallitustyöskentelyyn. Lue lisää: www.akha.fi Miten kiinteistövakuutus korvaa myrskyvahinkoja? Taloyhtiötä kohtaava myrskyvahinko on pääsääntöisesti korvattava kiinteistövakuutuksen omaisuusosasta, kunhan vain vakuutusehtojen määrittelemät tuulennopeudet ylittyvät. Vakuutusyhtiöiden ehdoissa on eroja ja tuulilukemien rajat vaihtelevat välillä 15-21 m/s. Kannattaa myös huomioida, että osa vakuutusyhtiöistä vaatii lukemaksi tuulen keskinopeuden. Ehdoissa on eroja myös sen suhteen korvataanko ja millä edellytyksin esimerkiksi puustoa, kasvustoa, ikkunoita jne. Raivauskulujen korvaamisessa on myös vakuutusyhtiökohtaisia eroja. Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että mikäli myrsky on vaurioittanut puuta niin, että kiinteistöä uhkaa välitön vahinko (esim. myrsky kallistanut puun rakennusta kohti), voidaan puun poistaminen korvata vakuutuksesta vahingontorjuntakuluna. Kun myrskyvahinkoilmoituksia tulee kerralla paljon, niin vakuutusyhtiöt eivät ehdi tarkastaa kuin kaikkein suurimmat vahingot. Vahinkopaikasta ja mahdollisesta kaatuneesta puusta kannattaakin varmuuden vuoksi ottaa kuvia ennen kuin aloittaa raivaamisen. 6
Myrsky kaataa taloyhtiön puun auton päälle - kuka korvaa? Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että taloyhtiö ei ole vastuussa myrskyn aiheuttamista vaurioista. Mikäli kuitenkin puun kaatumiseen liittyy taloyhtiön puolelta tuottamusta eli huolimattomuutta tai laiminlyöntiä (esim. puu on ulkoapäin katsottuna lahon näköinen, mutta asialle ei ole tehty mitään), niin taloyhtiö saattaa olla korvausvelvollinen ja tällöin voidaan käyttää taloyhtiön vastuuvakuutusta. Taloyhtiön ei kuitenkaan kannata maksaa korvauksia vahingonkärsineelle etukäteen ennen vastuuvakuutusyhtiön päätöstä. Mikäli kiinteistövakuutusyhtiö katsoo, että taloyhtiö ei ole voimassa olevan oikeuden mukaan vastuussa vahingosta, niin kiinteistön vastuuvakuutus ei vahinkoa maksa, jolloin auton omistajan tulee kääntyä oman autovakuutuksen puoleen. Kaskovakuutus on vapaaehtoinen, joten sen puuttuessa vahinko jää auton omistajan itsensä maksettavaksi. Lähde: Colemont Finland Oy:n vahinkotiimi Asuntokaupan kuntotarkastustoiminta saatava erityislainsäädännön piiriin Asuntokaupan kuntotarkastuksissa vallitsee tällä hetkellä tilanne, jossa tarkastuksen tekijät tuottavat vaihtelevaa laatua eikä ole varmaa, että asuntokaupan asiakas saisi sellaista palvelua kuin hänelle kuuluisi. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) mielestä kuntotarkastustoiminta tulisi saattaa välityssektorin tavoin erityislainsäädännön piiriin. Kuntotarkastajille tulisi asettaa nimenomaiset pätevyysvaatimukset sekä pakollinen vastuuvakuutus. Kuntotarkastustoiminta ei keskusliiton mielestä läheskään aina täytä Suomessa asiakaslähtöisen ja ammattimaisen toiminnan vaatimuksia. KVKL:n piirissä tämä epäkohta on havaittu ja siitä on viestitetty aina ministeritasolle saakka. "Lainsäädäntö, koulutus, asiaan kuuluvat pakolliset auditoinnit ja riittävät valvontaresurssit ovat lääkkeitä, joiden avulla sektorille saadaan kaivattua ryhtiä. Niiden hankkimiseksi on ponnisteltava", paaluttaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Jukka Malila. Energiayhtiöt: sähkölinjat maan alle Energiayhtiö Vattenfall esittää, että kaikki sähköjohdot kaivettaisiin Suomessa mahdollisimman pian maan alle. Ainakin Fortum kannattaa ajatusta. Vattenfall Oy:n toimitusjohtaja Hannu Kostiainen toivoo, että eduskunta vaatisi energiayhtiöitä siirtämään sähköjohdot säävarmaan maakaapeliin nykyistä nopeammin. Nykymenolla kaapelointi valmistuisi vasta noin 2040. Kostiainen ei kaipaa valtiota tukemaan kaapelointia. Miljardien eurojen kustannukset eivät Kostiaisen mukaan vaikuttaisi pitkälle ajalle jaettuna suuresti kuluttajan sähkölaskuun. Vattenfall on jo aloittanut oman siirtymisensä maakaapeleihin. Tähän asti useimmat sähköntoimittajat ovat pitäneet maakaapeleita kalliina kaukaisen tulevaisuuden hankkeena. Syynä mielenmuutokseen ovat kesän myrskytuhot, joista on aiheutunut yksin Vattenfallille jo seitsemän miljoonan euron tappiot. Vattenfall on Suomen sähkömarkkinoiden kakkonen valtioenemmistöisen Fortumin jälkeen. ARA-tuotantoa alkanut 5 700 asuntoa ARA-tuotantoa on alkanut elokuun puoliväliin mennessä 5 700 asuntoa. Lainavarausten perusteella koko vuoden osalta tuotannon arvioidaan olevan 9 000-9 500 asuntoa. Tuotannossa on painottunut eritysryhmien vuokraasunnot, joita on aloitettu 2 100 asuntoa. Normaalia vuokra-asuntotuotantoa ja asumisoikeusasuntotuotantoa on aloitettu noin puolet vähemmän kuin viime vuonna. Noin 45 % asunnoista sijaitsee Helsingin seudulla. Välimallin korkotukihankkeita on käynnistynyt reilut 1 500 asuntoa. Valtuuden arvioidaan riittävän noin 2 900 asuntoon. Hakemuksia hankkeisiin on kuitenkin tullut 3 700 asunnon osalta. Haetuista kohteista pääosa sijaitsee Helsingin seudulla. Pääkaupunkiseudulla hankkeiden kustannustaso on ollut 2 400 euroa neliöltä: nousua viime vuoteen on 6 %. Muissa kasvukeskuksissa rakentamisen hinta on ollut keskimäärin 2 042 euroa neliöltä (nousua 3 %). Kuntarahoituksen lisäksi myös pankit ovat rahoittaneet ARA-hankkeita. 7
VAIKUTTAMINEN Korkojen verovähennysoikeus asunnon energiatehokkuuden perusteella Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen: Asuntolainakorkojen verovähennysoikeus voisi määräytyä asunnon energiatehokkuuden perusteella. Valtiosihteeri Raimo Sailas on halunnut nostaa asuntolainakorkojen vähennysoikeuden poistamisen julkiseen keskusteluun. Perusteluna poistamiselle hän väittää, että nykyinen tukijärjestelmä itse asiassa nostattaa vain asuntojen hintoja. 1990-luvun alun jälkeen, jolloin vähennysoikeutta edellisen kerran merkittävästi leikattiin, asuntojen hinnat ovat usean otteeseen menneet ylös ja alas. Tästä päätellen merkittävin asuntojen hintakehitykseen ja hintojen muutoksiin vaikuttava merkittävä tekijä ei ole ollut vähennysoikeus vaan sopivan ja riittävän asuntotuotannon ja - tarjonnan puute kysyntään nähden. Euroopan keskuspankin selvityksen mukaan asuntolainakorkojen vähennysoikeus oli vuonna 2007 käytössä 11 euroalueen maassa. Vähennysoikeudella on useissa maissa katsottu olevan siinä määrin positiivisia asuntopoliittisia vaikutuksia, että sen säilyttäminen on katsottu järkeväksi. Tämä etujen ja haittojen arviointi tulee tehdä myös Suomessa. Asuntolainan verovähennys on merkittävä, sillä verovähennys koskee Suomessa suoraan 1,2 miljoonaa asuntovelallista. Kun esitetään asuntoon kohdistuvien verokannustimien poistamista, kannattaa pysähtyä huolella - ei vain veroteoreettisesti - arvioimaan saavutettuja tuloksia. Omistusasunnon hankkimiseen liittyneet verotuet ovat kannustaneet suomalaisia perheitä säästämään ja ottamaan vastuun asumisensa omatoimisesta järjestämisestä. Samalla on perheille lainojen takaisinmaksun myötä - eräänlaisena pakkosäästämisenä - kertynyt varallisuutta. Suomen asuntokantaa odottavat merkittävät korjaustarpeet tulevina vuosina. Asuntoja on mm. peruskorjattava vastaamaan ikääntyvän väestön muuttuviin tarpeisiin että parannettava rakennusten energiatehokkuutta ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Asuntolainakorkojen verovähennysoikeus voisi olla tehokas keino kannustaa kansalaisia toteuttamaan asuntojensa energiatehokkuutta parantavia korjauksia. Vähennysoikeuden määrää voitaisiin tulevaisuudessa porrastaa vähennysoikeuden kohteena olevan asuinrakennuksen energiatehokkuusluokituksen perusteella. Näin asuntokysyntää voitaisiin suunnata energiatehokkaampiin asuntoihin. Vähennysoikeus tukisi myös korjauksien toteuttamista vanhassa asuntokannassa saatavan verotuen ja asuntojen kohoavan jälleenmyyntiarvon kautta. Samalla valtion suoria avustuksia ja korkotukilainoja asuntojen korjaamiseen voitaisiin poistaa. Lisätietoja: toimitusjohtaja Harri Hiltunen, Suomen Kiinteistöliitto, puh. 050-5511 295 Kiinteistöliitto: Energiaverotuksen uudistamisen maksavat kotitaloudet Hallitus aikoo muuttaa energiaverotusta niin, että ilmastolle haitallisten polttoaineiden käyttö tulee kalliimmaksi kuin uusiutuvien. Suomen Kiinteistöliiton mukaan on oikein, että hiilidioksidipäästöt ja energiasisältö määräävät veron suuruuden. Sitä vastoin uudistuksen kustannusten kaivaminen suomalaisten kotitalouksien lompakosta on kestämätöntä. Uudistuksen tuotoilla aiotaan paikata työnantajien Kela-maksun poistosta syntynyttä lovea valtion budjetissa. Valtio saa uudistuksella nettomääräisesti lisää verotuloja 719 miljoonaa euroa. Kiinteistöliitto korostaa, että korotukset eivät kohdennu hallituksen toivomalla tavalla, koska peräti kolmannes korotuksista tulee suomalaisten kotitalouksien maksettavaksi. Summa on huomattavasti suurempi kuin kiinteistö- ja vuokraustoimintojen osuus on ollut Kela-maksuista. Uudistuksen tavoitteena on ohjata kansalaiset säästämään energiaa ja käyttämään uusiutuvia energianlähteitä. Tarkoitus on tehdä esimerkiksi öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön aiempaa kannattavammaksi. Kiinteistöliiton mukaan on tärkeää huomata, että esitys voi johtaa jopa 20 prosentin hinnankorotuspaineisiin kaukolämpöyhtiöissä, jotka käyttävät maakaasua. Tällainen kaukolämmön hinnannousu voi aiheuttaa asuinkiinteistöissä asiakaspaon kaukolämmöstä, ja siten rapauttaa koko kaukolämpöjärjestelmän perusteita. Kiinteistöliitto korostaa, että ajatus energiaverotuksen uudistuksen toteuttamisesta kertaheitolla vuonna 2011 on merkki huonosti hoidetusta veropolitiikasta. Uudistus voi nostaa energiaveroja jo- 8
pa viisinkertaiseksi ja polttoaineiden hintoja jopa 70 prosentilla. Kiinteistöliiton mukaan on välttämätöntä, että energiaverotuksen rakennemuutos toteutetaan vähintään kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa, vuosina 2011-2013. Siirtymäaika mahdollistaa taloudellisesti oikeudenmukaisen ja hallitun muutoksen sekä energian käyttäjille että tuottajille. Energiaverouudistuksen periaatteiden mukaista olisi turpeen verottaminen yhdenmukaisin perustein muiden polttoaineiden kanssa. Kiinteistöliitto kiinnittää erityistä huomiota myös siihen, että esityksessä ei ole otettu huomioon uudistuksen vaikutuksia arvonlisäveron tuottoihin. Energiaverojen korotus lisää automaattisesti myös valtion arvonlisäverotuloja. Hallitus päättää uudistuksesta elokuun budjettiriihessä. Lisätietoja: Suomen Kiinteistöliitto, toimitusjohtaja Harri Hiltunen, puh. 050 5511295 ja tutkimusjohtaja Mauri Marttila, puh. 050 5986399. Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi kutsui toimittajat vieraakseen KIRAn jo perinteeksi muodostunut mediatapaaminen pidettiin 18.8.2010. Kiinteistöliitto on ollut mukana yhtenä järjestäjänä alusta alkaen. Kiinteistö- ja rakentamisfoorumilla on menossa kymmenes toimintavuosi. Iltapäivä aloitettiin kiertämällä Kehäradan työmaita. Kehärata on kaupunkiliikenteen rata, jolla tulee kulkemaan ainoastaan matkustajaliikennettä. Erityistä on muun muassa se, että radalle on laadittu ympäristötaiteen kaava, jonka avulla on voitu varmistaa taideteosten sopivuus valmistuvaan ympäristöön. Yhdyskuntasuunnitteluun tarvitaan uutta näkemystä Kiertoajelun jälkeen Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin edustajat ja toimittajat siirtyivät Pöyryn vieraiksi. Tilaisuudessa perehdyttiin muun muassa Vantaan aluekehitykseen. Kaupunki on muodostunut käytännössä entiselle maaseudulle viimeisten kuudenkymmenen vuoden aikana. Ensi se oli lähinnä asuinkunta, mutta nyt kehitys on edennyt jo siihen pisteeseen, että Vantaalla on enemmän työpaikkoja kuin asukkaita. Yksi syy tähän on se, että viidennes kaupungin alueesta on sellaista lentomelualuetta, jolle ei voi asutusta rakentaa. Kehärata on ollut yksi Vantaan kehittämisstrategian ytimistä ja sitä on valmisteltu jo kohta kahdenkymmenen vuoden ajan. Kehäradan varteen syntyy kaksi merkittävää uutta asuinaluetta: Leinelä ja Marja-Vantaa.Nämä toteutetaan kumppanuusmallilla ja Leinelässä suunnitteluun osallistuu myös kymmenen kuvataiteilijaa. Mediatapaamisen päätti Länsimetro-mallista, johon päästään hyödyntämään ensimmäistä kertaa mallinnusta infrahankkeeseen koko sen elinkaaren ajan. LAKIASIAT Pysäköinninvalvonnan uudistaminen sai kannatusta Oikeusministeriön työryhmän ehdotukset pysäköinninvalvontaa koskevaa lainsäädännön uudistamiseksi ovat saaneet myönteistä palautetta. Valtaosa lausunnonantajista piti työryhmän tavoitteita ja ehdotuksia hyvinä ja kannatti lainsäädännön uudistamista, jotta pysäköintivirheisiin voitaisiin puuttua entistä tehokkaammin. Lausunnon antoi yhteensä 29 tahoa. Työryhmä ehdotti rengaslukon käyttöönottoa, pysäköintivirhemaksun enimmäismäärän korottamista, kolmea pysäköintivirhemaksua jatkuvasta väärinpysäköinnistä ja muutoksenhakujärjestelmän kehittämistä. Lisäksi työryhmä ehdotti, että yksityisestä pysäköinninvalvonnasta säädettäisiin lailla ja että yksityisellä alueella luvattomasta pysäköinnistä voitaisiin periä valvontamaksu. Lausunnonantajien enemmistön mielestä työryhmän ehdotukset selkeyttävät menettelyä, oikeusturvakeinoja ja yksityistä pysäköinninvalvontaa. Rengaslukkoa pidettiin tehokkaana uutena keinona puuttua pysäköintivirheisiin. Enemmistö lausunnonantajista kannatti myös ehdotusta säätää yksityisestä pysäköinninvalvonnasta laissa. Kriittisesti yksityiseen valvontaan suhtautui viisi lausunnonantajaa. 9
Asunto-osakeyhtiölaki muuttui jo ennen voimaantuloaan Tasavallan presidentti on vahvistanut asuntoosakeyhtiölain ns. hissipykälän muuttamisen (HE 23/2010). Presidentti vahvisti myös asuntoosakeyhtiölain voimaanpanolakia koskevan muutoksen, jota oikeusministeriö esitti eduskunnalle Kiinteistöliiton tekemän aloitteen johdosta. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2010. Ns. hissipykälän" (AOYL 32 4.mom) muutos koskee muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettujen huoneistojen kuten liikehuoneistojen ja autotallien vapauttamista hissin jälkiasennuksen kustannuksista, kun hissi ei tuota näille huoneistolle etua edes osakkeiden arvonnousuna. Esimerkiksi silloin, kun hissi rakennetaan kerrostaloon ja pääsisäänkäynnin tasossa on autotalli- ja liikehuoneistoja. Liikehuoneistojen vapauttaminen ei tule kysymykseen kaikissa tilanteissa, kuten silloin kun liikehuoneisto sijaitsee taloyhtiön ylemmissä kerroksissa. Poikkeussäännöstä vapauttamista ei sovelleta huoneistoon, johon on käynti suoraan kadulta, jos ylempien kerrosten huoneistot ovat asuntoja. Lakiesityksen perustelujen mukaan ylempien kerrosten arvonnousu lisää jossain määrin myös katutason asuinhuoneistojen arvoa. Nyt hyväksytty muutos perustuu varsinaisen lakimuutoksen (HE 24/2009) tavoitteeseen vapauttaa hissin kustannuksista liikehuoneistot silloin, kun hissi ei tuota etua edes arvonnousuna. Asuntoosakeyhtiölain hallituksen esityksen ja eduskunnan ympäristövaliokunnan mietinnön perusteella tavoite oli nimenomaan kirjata selkeästi lain 32 4. momenttiin kaikki ne tilanteet, joissa osakkeenomistaja pitää vapauttaa hissin jälkiasennuskustannuksista. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen Samalla muutetaan 34 :ää, joka koskee yhtiöjärjestyksen muuttamista. Kun tuomioistuin kohtuullistaa asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestystä, tulee muutos voimaan heti kun päätös on lainvoimainen. Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että tuomioistuimen päätöstä noudatetaan yhtiössä viivytyksettä. Yleensä yhtiöjärjestyksen muutos tulee voimaan vasta sen rekisteröinnistä. Tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan valitseminen Voimaanpanolaissa (Vpl) säädetään asuntoosakeyhtiölain voimaantulosta ja siirtymäjärjestelyistä, jotka koskevat ennen lain voimaantuloa perustettuja asunto-osakeyhtiöitä. Tarkoituksena on, että yhtiöt eivät joutuisi muuttamaan yhtiöjärjestyksiään pelkästään lain voimaantulon takia. Voimaanpanolaista ilmenee, miten nykyisiä yhtiöjärjestysmääräyksiä tilintarkastuksesta ja tilintarkastajan valinnasta sovelletaan uuden lain aikana. Uuden asunto-osakeyhtiölain toiminnantarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan ensinnäkin tarkastukseen sellaiselta tilikaudelta, joka alkaa uuden lain voimaantultua eli 1.7.2010 tai sen jälkeen. Tällöin yhtiön tulee valita tilintarkastajat ja toiminnantarkastajat uuden asuntoosakeyhtiölain mukaisesti. Asunto-osakeyhtiössä tilintarkastajalla tarkoitetaan samaa kuin tilintarkastuslaissa eli KHT- tai HTM-tilintarkastajia tai vastaavia yhteisöjä. Asunto-osakeyhtiössä on oltava tilintarkastaja, jos yhtiön rakennuksessa tai rakennuksissa on vähintään 30 osakkeenomistajien hallinnassa olevaa huoneistoa tai tilintarkastaja on muutoin valittava tilintarkastuslain (4-6 ) perusteella. Voimaanpanolain 11 :n mukaan asuntoosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä olevat tilintarkastusta koskevat määräykset tarkoittavat myös toiminnantarkastusta. Asunto-osakeyhtiölain voimaantulo ei siten edellytä yhtiöjärjestyksen muuttamista, vaikka yhtiöissä valittaisiin jatkossa tilintarkastajan sijasta toiminnantarkastaja. Voimaanpanolain 11 soveltuu sellaisena kuin se oli 21.12.2009 vahvistetussa laissa, vain taloyhtiöön (alle 30 huoneistoa), joka ei ole lainkaan velvollinen valitsemaan KHT- tai HTM- tilintarkastajaa. Käytännössä on yleistä, että tilintarkastusvelvollisen yhtiön yhtiöjärjestyksessä määrätään kahdesta tilintarkastajasta. Nyt hyväksytyn lakimuutoksen mukaan suuremmat asunto-osakeyhtiöt (30 huoneistoa ja enemmän), jotka ovat velvollisia valitsemaan KHT- tai HTM-tilintarkastajan asuntoosakeyhtiölain tai tilintarkastuslain perusteella, voisivat valita toiseksi tarkastajaksi toiminnantarkastajan yhtiöjärjestystä muuttamatta. Voimaanpanolain muutos on erittäin merkittävä suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden kannalta. Se koskee Kiinteistöliiton laskelmien mukaan noin 15 000 suomalaista taloyhtiötä. Mikäli lakimuutosta ei olisi tehty, suuret asunto-osakeyhtiöt olisivat velvoitettuja valitsemaan kaksi KHT- tai HTMtilintarkastajaa, mikä olisi johtanut turhan raskaaseen ja kalliiseen tilintarkastukseen taloyhtiöissä. 10
VM asetti tuetun asuntokannan käyttöä koskevan työryhmän Valtiovarainministeriö on asettanut julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön edistämistä selvittävän työryhmän. Työryhmän toimikausi kestää 31.12.2010 asti. Työryhmän tehtävänä on tehdä tarvittavat ehdotukset lainsäädännön muutoksiksi tai muiksi toimenpiteiksi julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön parantamiseksi siten, että yleisen asumistuen piirissä pitkään olevista nykyistä suurempi osa asuisi valtion tukemissa vuokra-asunnoissa. Tässä tarkoituksessa selvitetään, miten kunnat, ympäristöministeriö ja ARA voivat aikaisempaa tarkemmin valvoa ja ohjata toimintaa, jotta asunnonvalinnassa etusijalle asetetaan asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat ruokakunnat. Työryhmä asetettiin Sosiaaliturvan uudistamiskomitea SATAn kiinnitettyä raportissaan asiaan huomiota. EU arvioi asuntovuokrauksen verohelpotukset uusiksi Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tuotanto saattaa kärsiä EU:n vaatiman lainmuutoksen vuoksi. Hallitus esittää eduskunnalle, että vielä voimaantuloa odottavaa asuntovuokrauksen verohuojennuslakia muutettaisiin. EU:n komissio ei hyväksynyt säännöstä, jonka mukaan yhtiöt saisivat siirtää vuosittain 30 prosenttia voitoistaan verovapaasti uusien asuntojen rakentamiseen tai hankkimiseen. Komissio ei pitänyt säännöstä verojärjestelmän logiikan mukaisena ja sisämarkkinoille soveltuvana. Laista poistetaan nyt EU:lle kelpaamaton pykälä, mikä on omiaan vesittämään lain tavoitteiden toteuttamista. Vuokra-asuntoyhtiöiden voitonjakovelvoite kiristyy 90 prosenttiin, mikä vaikeuttaa uusien asuntojen rakennuttamista tai hankkimista tulorahoituksella. Muutoksen määrällisiä vaikutuksia uudistuotantoon tai vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjontaan ei ole kuitenkaan kyetty arvioimaan. TUTKIMUS JA KEHITYS Julkisivukorjausten vaihtoehdot kartoitettiin KIMUprojektissa Kiinteistöliiton koordinoimassa KIMUhankkeessa on selvitetty kerrostalon ulkovaipan energiakorjausten vaihtoehtoja, kustannuksia ja kannattavuutta. VTT:n tekemässä selvityksessä kuvataan 1960- ja 1970-lukujen kerrostalokannan perustusten ja alapohjien, ulkoseinien, ikkunoiden ja ulko-ovien, parvekkeiden ja yläpohjien tyypilliset rakenteet ja niiden ongelmat. Rakenteille esitetään vaihtoehtoisia korjausratkaisuja sekä rakennuksen energiatehokkuuden että rakennusosien teknisen kunnon parantamiseksi. Ratkaisuissa kiinnitetään huomiota myös rakennuksen hyvän sisäilmaston varmistaminen. Kerrostalon laajojen kokonaiskorjausratkaisujen elinkaariedullisuutta arvioidaan kolmen esimerkkikorjauksen avulla. Energiakorjauksen edullisuus perustuu kokonaisvaltaiseen korjaukseen, jossa energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet otetaan huomioon marginaalikustannuksina. Arvioissa julkisivun uusimisen oletetaan johtuvan sen teknisen kunnon heikkenemisestä, jolloin uusiminen on tehtävä joka tapauksessa. Selvityksen mukaan energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamalla ei yleensä ole yhtä edullista kuin uudisrakentamisessa. Se on kannattavaa korjaushankkeen yhteydessä, kun peruskorjausväli on 40-50 vuotta. Lisätietoja: Markku Rantama, puh. 050 505 2990, markku.rantama@kiinteistoliitto.fi Jyri Nieminen, puh. 020 722 4922, jyri.nieminen@vtt.fi 11
Ilmanvaihtojärjestelmien uudistamiseen monia hyviä ratkaisuja Osana Suomen Kiinteistöliiton koordinoimaa KI- MU-kehityshanketta on toteutettu LVI- Talotekniikkateollisuuden vetämä lisäprojekti, jossa selvitettiin tulo- ja poistoilmanvaihdon toteutusedellytyksiä kerrostaloissa. KIMULIhankkeen loppuraportin mukaan on toteutettavissa useita ilmanvaihtoratkaisuja, joiden avulla voidaan saada merkittäviä säästöjä energiankulutuksessa ja samalla parantaa ilman laatua. Hankintakustannukset eri järjestelmien välillä eivät poikkea merkittävästi. Ilmanvaihtoparannukset on järkevä tehdä silloin, kun taloissa tehdään isoja peruskorjauksia, kuten putkiremontteja. Ilmanvaihto on korjausvaiheeseen tulevissa kerrostaloissa useimmiten toteutettu painovoimaisena tai koneellisena poistojärjestelmänä. Yleistäen voi sanoa, että ilmanvaihto toimii tässä rakennuskannassa puutteellisesti. Kuitenkin se on keskeinen tekijä asumisterveyden ja ihmisten viihtyvyyden kannalta. Samalla ilmanvaihdon lämmön talteenotto on suurin energiansäästöpotentiaali näissä rakennuksissa. KIMULI-projektissa valittiin KIMU-hankkeen kohdealueilta Espoon Matinkylästä ja Lahden Keijupuistosta esimerkkirakennukset, jotka edustavat tyypillistä 1960- ja 1970-lukujen asuintalokantaa. Näille rakennuksille suunniteltiin kolme erilaista ratkaisukonseptia ja selvitettiin simulointilaskelmin vaikutukset energiankulutukseen ja sisäilman tasoon. Projektin lähtökohtana oli hyvä sisäilman taso (S2). Seinäpuhalluksesta hyviä kokemuksia Huoneistokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä, jossa poistettavan ilman ulospuhallus on toteutettu ns. seinäpuhalluksena, on yksi houkutteleva vaihtoehto korjauskohteissa. Sen esteenä on usein kuitenkin viranomaisten hyväksynnän puuttuminen, koska nykyisiä määräyksiä ja ohjeita saatetaan tulkita siten, ettei sallita poistoilman puhaltamista rakennuksen julkisivulle. Seinäpuhallusratkaisuun paneuduttiin erikseen keräämällä nykyinen tieto ja kokemus sekä suorittamalla viranomaishaastatteluja. Kokemukset toteutetuista kohteista eivät ole tuoneet esille ongelmia. Jatkotyönä tuleekin kehittää yhdessä viranomaisten kanssa yleisesti hyväksyttävät toteutusohjeet. Siten voitaisiin saada tämäkin käyttökelpoinen ratkaisu entistä laajempaan käyttöön. Merkittävää energiansäästöä saavutettavissa Esimerkkisuunnitelmat osoittivat, että useita vaihtoehtoisia ratkaisuja on toteutettavissa tyypillisissä kerrostalokohteissa. Simulointilaskelmin osoitettiin, että energiaa on mahdollista säästää hyvällä lämmön talteenotolla jopa 25% rakennuksen kokonaiskulutuksesta. Samalla ilmanvaihto ja ilman laatu paranevat huomattavasti. Hankintakustannukset eivät poikkea eri järjestelmien välillä ratkaisevasti. Ilmanvaihtoasiat kannattaa ehdottomasti ottaa käsittelyyn silloin kun taloyhtiössä on toteutettava muita suuria korjauksia, kuten erityisesti putkiston linjasaneeraukset. Tällöin ilmanvaihdon uudistamisen kustannus on useita kymmeniä prosentteja edullisempaa kuin erikseen toteutettuna hankintana. Rakenteisiin kohdistuvien kustannusten jyvittäminen muun remontin (putkiremontti) ja ilmanvaihtoremontin kesken vaikuttaa lämmöntalteenoton lisäämisen taloudelliseen kannattavuustarkasteluun. Huomioiden sisäilman laatutason paranemisen kannattavuus on joka tapauksessa jopa yllättävän hyvä. MARKKINA JA SUHDANTEET Vuokra-asuntoja rakennetaan enemmän kuin koskaan 2000- luvulla Tänä vuonna valmistuu uusia vuokra-asuntoja enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla. Ensi syksynä ja talvena valmistuvista asunnoista noin puolet on Helsingin seudulla ja loput muualla maassa. Vuokramarkkinoille nousee myös niin sanottuja välimallin vuokra-asuntoja, joiden rakentamiseen otetut lainat valtio takasi laman vuoksi. Eri sijoittajat käynnistivät yli 4 000 välimallin asunnon rakentamisen viime vuonna. Tänä vuonna on ryhdytty tai ryhdytään rakentamaan noin 3 000 asuntoa. Asunnot ovat vuokrakäytössä ainakin viisi vuotta valmistumisensa jälkeen. Se oli valtion takauksen ehtona. 12
Vapaarahoitteisten vuokraasuntojen vuokrat nousivat 1,2 % Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2010 toisella neljänneksellä 1,7 prosenttia. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 1,2 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 2,1 prosenttia ja muualla Suomessa 0,8 prosenttia. Arava-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 2,5 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 1,5 prosenttia ja arava-asuntojen vuokrat 0,6 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntojen vuokrien neljännesvuositilastosta, joka perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon ja Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin. TALOUS JA VEROT Kunnat keräävät 200 miljoonaa euroa enemmän kiinteistöveroa vuodelta 2010 Vuoden 2010 kiinteistöveron perusteena ovat vuoden 2009 verotusarvot ja kiinteistön sijaintikunnan vuodelle 2010 määräämät veroprosentit. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotettiin vuodelle 2010. Yleinen kiinteistöveroprosentti nousi 0,50-1,00 prosentista 0,60-1,35 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,22-0,50 prosentista 0,32-0,75 prosenttiin. Yleinen kiinteistöveroprosentti on noussut 228 kunnassa, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 260 kunnassa ja muiden asuinrakennusten veroprosentti 212 kunnassa. Lisäksi 140 kunnassa määrättiin erillinen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti rakentamattomille rakennuspaikoille ja 251 kunnassa erillinen veroprosentti yleishyödyllisille yhteisöille. Kiinteistön ylläpidon kustannusten nousu 2,7 % vuodessa Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 2,7 prosenttia vuoden 2010 toisella neljänneksellä vuoden 2009 vastaavasta ajanjaksosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2005=100. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat vesi- ja jätevesikustannukset 4,7 prosenttia. Lämpökustannukset nousivat 4,1 prosenttia, hoitokustannukset 3,1 prosenttia, käyttösähkön kustannukset 3,0 prosenttia, työkustannukset 2,6 prosenttia, muut kustannukset 1,0 prosenttia, tarveaineiden kustannukset 0,5 prosenttia ja kunnossapitokustannukset 0,3 prosenttia. 13