EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen haasteet & EU:n talouden haasteet Olavi Ala-Nissilä KHT, Senior Adviser 14.4.2012
Esityksen sisältö 1. EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen haasteet 2. Ulkoisen tarkastajan näkemät haasteet maatalouspolitiikan uudistamisessa 3. Ulos finanssikriisistä 4. Mistä eväät kestävään talouskasvuun?
EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen haasteet
EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen haasteet Yhteistä maatalouspolitiikkaa tulisi vahvistaa, ei heikentää Ruokaturvallisuus (ruoan tuotannon varmuus ja tuotetun ruoan laatuvaatimukset); globaalilla tasolla tuotanto tuplattava v. 2050 mennessä Ilmastonmuutoksen kaksoishaaste: sopeuduttava (ääriolosuhteiden lisääntymiseen) ja kannettava oma vastuu (päästöjen vähentämisessä) Clock is ticking! Yksinkertaistaminen; tilatuki ollut edistys; erityisesti maaseudun kehittämistoimissa (ml. ympäristötuet) tarvetta yksinkertaistamiseen
EU:n maatalouspolitiikan haasteet EU:n maatalouspolitiikka ja maailmanmarkkinat (EU:n ei pidä toimia umpiossa ; vaan global context) Markkinasuuntautuneisuuden lisääntyminen (esim. maitomarkkinat) Maataloutta voitava harjoittaa kaikilla unionin alueilla, mukaan lukien alueet, joilla erityisiä ongelmia (Eurooppa-neuvoston useasti hyväksymä linjaus) EU-maat lähtökohtaisesti kolmessa kategoriassa: vahvat maatalousmaat, liberaalit, uudet jäsenmaat
EU:n maatalouspolitiikan haasteet Markkinoiden muutokset (volatiliteetti) lisääntyneet Viljelijöiden tulotaso laskusuunnassa (EU25- maissa v. 2009 alle v. 2000 tason) Tuen suuntaaminen aktiiviviljelijöille Viljelijöiden ja osuuskuntien neuvotteluasema ruokaketjussa (vastassa suuria jakeluorganisaatioita, prosessoijia, kauppaketjuja)
EU:n maatalouspolitiikan haasteet Maatalouskomissaarin (Ciolos) ajatuksia: YMP on kaikkien eurooppalaisten politiikka, ei vain viljelijöiden (mm. siksi laaja kuulemisvaihe YMP:n uudistamisessa). Reformin kannattaja. EU:n maatalouspolitiikalla oltava yhteys laajempaan Eurooppa 2020-strategiaan EU:lla vastuu kansalaisten ruoantarjonnasta ja ruokaturvallisuudesta. Vahvistettava linkkiä maanviljelyn ja kansalaisten odotusten välillä. Tukien perustana oleva historiallinen referenssiperiodi (2000-02) ei enää validi
Ulkoisen tarkastajan näkemät haasteet maatalouspolitiikan uudistamisessa
Ulkoisen tarkastajan näkemät haasteet Euroopan tilintarkastustuomioistuin on tehnyt omien kannanoton tarkastushavaintojensa pohjalta Useita suosituksia huomioitu lainsäädäntöesityksessä (yksinkertaistaminen mutta vain osittain, tuen kohdistaminen aktiiviviljelyyn, takaisinperintöjen tehostaminen) Ulkoinen tarkastaja näkee tärkeimpinä haasteina: Yleisesti ottaen satoja sivuja säännöksiä tutustuttavaksi, YMP voi jatkua monimutkaisena ja hallinnon taakka isona (säästöt kohdistumassa myös maataloushallintoon? YMP jää menopainotteiseksi, politiikan tavoitteet ja odotetut tulokset, vaikutukset ja tulosindikaattorit puuttuvat lähes kokonaan Tukien kohdentaminen aktiivi viljelyyn/aktiiviviljelijälle, miten toteutetaan tehokkaasti? - alueet luontaisesti pidettynä viljelykunnossa?, minimi vuosittainen aktiviteetti
Ulkoisen tarkastajan näkemät haasteet maatalouspolitiikan uudistamisessa Yksinkertaistamista on (luopuminen erilaisista tilatukimalleista, pienviljelijelijöiden oma ohjelma) mutta rajallisesti ja toisaalta hallinnon taakkaa lisääviä elementtejä (viherryttäminen) Mahdollisuus vähentää kontrolleja tilatasolla viidestä yhteen prosenttiin, tarvitaan selkeä kriteeri Miten tarkastustyössä voidaan luottaa maksajaviraston johdon selvitykseen ja todentamisviranomaisen siitä antamaan lausuntoon
Ulos finanssikriisistä
Reasons for the Financial crisis Too much debt (which lead i.a. bubbles in real estate) Global imbalances (not excuse, there will always be) Supervision not efficient (esp. in cross-border banking) Regulatory weaknesses (banks/society can afford to better regulation) Risk management failed (least efficient banks = biggest risks) Transparency missing (in many stages, Europe laggard) Not enough own skin in the game (borrowers, lenders)
The consequences of the crisis - Output collapsed GDP change (%) 2007 2008 2009 2010 2011 Finland 5,3 0,9-8,2 3,1 3,7 Sweden 3,3-0,6-5,3 5,5 4,2 Germany 2,7 1,0-4,7 3,6 2,6 Spain 3,6 0,9-3,7-0,1 0,8 Portugal 2,4 0,0-2,5 1,3-2,2 Ireland 5,6-3,5-7,6-1,0 0,6 Greece 4,3 1,0-2,0-4,5-3,5 Latvia 10,0-4,2-18,0-0,3 3,3 EU 3,0 0,5-4,2 1,8 1,8 USA 1,9 0,0-2,7 2,9 2,6 Canada 1,1-0,6-3,6 1,9 1,3 In 2009 global economy in collapsed Back to normal (or close to normal) quickly, in countries where the fundamentals were in good shape and financial sector sound
% of GDP The consequences of the crisis - budget deficit widened 6 3 0-3 -6 Finland Sweden Germany Spain Portugal Greece Latvia USA Ireland Canada Public deficit increased significantl y in all countries -9-12 -15 2007 2008 2009 2010 2011 Still in 2011 in some countries deficit more than 10%
% of GDP The consequences of the crisis - public debt exploded (to unsustainable level in some cases ) 140 120 100 Many countries still in steep upwards curve 80 60 40 20 2007 2008 2009 2010 2011 Suomi Sweden Germany Spain Portugal Greece Latvia USA Ireland Canada
Finanssikriisin hintalappu ja seuraukset Globaali talouskasvu pakkaselle v. 2009 ensimmäistä kertaa 1930-luvun laman jälkeen (IMF:n arvio -0,9 %) (EU:n BKT 4,2 %; Suomi 7,8 %; USA 2,4 (Suomen vienti romahti viime vuonna 32 %, 1990-alun lamassa «vain» 8 %) Julkistalouden vaje euroalueella yli kolminkertaistuu 2008-09 (- 2,0% - 6,4% BKT:sta); USA:ssa -13% (2010) Euroopassa erilaisiin tukiin ja takauksiin on sitoutunut noin 5000 miljardia ja siitä on käytetty yli 1200 miljardia euroa Parempaan sääntelyyn ja valvontaan on varaa, mutta ei uuteen finanssikriisiin
(1) Sääntely ja valvonta uudistettava Itsesääntely ei toiminut (Greenspan oli väärässä) Tarvitaan parempaa sääntelyä ja valvontaa (i) Valvonnan oltava rajat ylittävää (EU:n alueella n. 45 cross border-pankkia vastaa 70 % pankkien kokonaistaseesta) (ii) Finanssimarkkinoiden vahtikoiraa tarvitaan Komissio esittänyt (i) makrotasolle "European Systemic Risk Board" ja (ii) mikrotasolle kolme valvontavirastoa ("European System of Financial Supervision ). Edistysaskel, mutta ei riittävä. (iii) Too big to fail -problematiikkaan löydettävä ratkaisu (omavastuuta lisättävä ja sitä kautta puututtava moraalikatoon) (iv) Sääntelyn ja valvonnan ulkopuolelle ei saa jättää mitään toimijoita
(2) Läpinäkyvyyttä parannettava, ilman avoimuutta ei synny luottamusta Paraskaan valvonta ei voi toimia ilman läpinäkyvyyttä. Esim. EU:n kaavaileman Systeemiriskikomitean menestyksekäs työ mahdotonta ilman parempaa läpinäkyvyyttä Jo kriisin taustalla oli huonoja esimerkkejä: ostettiin ja myytiin «sikaa säkissä» = roskalainojen ja hyvien lainojen niputtaminen ja uudelleenviipalointi ostettiin ja myytiin monimutkaisia instrumentteja (lainavakuutuksia) eijulkisella kauppapaikalla (eli vastapuoliriskit arvoituksia) Roskat olivat piilossa taseissa/taseen ulkopuolisissa erissä, ei ollut todellista kuvaa pankkien taloudellisesta asemasta. Ainoa/nopein ulospääsy = stressitestit yksittäisistä pankeista; tulokset ja kriteerit julkisiksi (tehtiin USA:ssa jo keväällä 2009) läpivalaisu lisäpääomittaminen (tarvittaessa) luottamuksen palauttaminen luottovirtojen normalisointi reaalitalous nousuun (Saksan malli = Roskalainojen syväjäädyttäminen 20 vuodeksi ei ole ratkaisu)
(3) Itsenäisyydestä huolehdittava Keskuspankit korkopäätökset (etenkin, kun nousu alkaa...) ja ei-perinteiset toimet (esim. valtion velkakirjojen osto) Tilinpäätössäännöt paradoksi: standardeja höllätään (omaisuuseriltä, joilla ei kriisitilantessa markkinanoteerauksia), mutta samalla luodaan uutta transparenssi- ja arvostusongelmaa Eurooppa ja USA "kilpajuoksussa". Merkittäviä poliittisia paineita (DE,FR,NL..) standardi-body ille (IASB ja FASB). Tarvitaan - tässäkin yhdet globaalit standardit (USA mukaan IASB:hen) Luottoluokituslaitokset (eturistiriita) käytännössä vain kolme luokittajaa (Moody s, S&P,Fitch) luokittajan kytkös lainojen/arvopapereiden liikkeellelaskijoihin ongelma (issuer pays) pahoja epäonnistumisia luokituksissa (normaalioloihin perustuvat mallit eivät päteneet)
(4) Kannustejärjestelmät remontoitava KPMG:n tutkimuksessa (yli 500 pankkien senioritason johtajaa) tärkein yksittäinen syy finanssikriisiin = insentiivit ja palkkaus Noidankehä: Palkkio sidottu oman pankin taseen kokoon/osakkeen kurssikehitykseen Taseen kasvua haettu riski-instrumenttien kautta Pankin voitot ja markkinaosuus kasvavat ja osakekurssi nousee Johdon palkkiot realisoituvat Tarvitaan täysremontti: Asianmukainen suhde varsinainen palkka vs. tulospalkkio Palkkion realisointi suurimmaksi osin viiveellä Palkkion takaisinperiminen mahdolliseksi ääritapauksissa Palkkiojärjestelmän oltava täysin läpinäkyvä ja julkinen Tärkeintä, että palkkiojärjestelmä ei saa kannustaa ylisuureen riskinottoon, jolla tavoitellaan lyhytjänteisiä voittoja Globaalit ratkaisut tarvitaan
(5) Pankkisektoria tehostettava Järjestelmä pelastettava; ei kaikkia yksittäisiä pankkeja Jäljelle voi jäädä vain elinkelpoinen määrä vain elinkelpoisia pankkeja Tehottomuus (perustoiminnoissa) omiaan lisäämään riskinottoa (Saksan esimerkki) Kaikkien pankkitukimiljardien ehtona tulisi olla vaatimus edistää rakennemuutosta (vähint. pitkällä tähtäimellä); EU:n kilpailu-dg:lla tärkeä rooli IMF:n pääjohtaja Strauss-Kahn: Jos pankkijärjestelmässä ei tapahdu uudelleenjärjestelyjä, kaikki tukimiljardit (finanssi- ja rahapoliittinen elvytys) päätyvät mustaan aukkoon.
EU:lle mallia Kanadasta/Suomesta Mitä EU:n finanssivalvonnan tulisi ottaa oppia? Kanadasta: Periaatteeilla suuri merkitys (ei rasti-ruutuun-mentaliteettia); samoin kulttuurilliset arvot Viisas sääntely (esim. oman pääoman määrä- ja laatuvaatimukset korkeammat kuin Basel-minimit) Selkeä valvonta; eri toimijoiden (keskuspankki, valvontavirasto OSFI, valtiovarainministeriö, kuluttajavirasto) roolit selkeitä ja yhteistyö saumatonta Yhdennetty ja rajat ylittävä valvonta; ei voi toimia, jos kutakin provinssia valvotaan vain erillään; valvonta oli siis liittovaltiotasoista
EU:lle mallia Kanadasta/Suomesta Suomesta: Oman vastuun korostaminen (ennalta ehkäisevä vaikutus), jos veronmaksajien rahaa pelastamiseen, erityistilintarkastukset ja tarvittaessa vahingonkorvauskanteet «omaa nahkaa» oltava pelissä (asuntolainat esim. 20%, arvopapereiden liikkeellelaskijat esim. 5%) Ylikapasiteetti purettava ja tehokkuudesta pidettävä kiinni (terveillä pankeilla vähemmän tarvetta ylisuuren riskinottoon) Avoimuus; pelastusoperaatioiden yhteydessä taseet putsattava välittömästi (roskat siis esiin); stressitestejä tehtävà säännöllisesti ja tulokset julkistettava Valvonnan tulee kattaa koko sektori Lisäksi: Pelisäännöt luotava valmiiksi hallittuun alasajoon (ei siis saa enää olla/muodostua pankkeja, jotka «too big to fail») Uudistukset Euroopassa ja globaalisti vietävä loppuun!
Mistä eväät kestävään talouskasvuun?
(1) Ulos velkakierteestä Finanssikriisin yksi keskeisimmistä syistä oli se, että rahaa oli tarjolla paljon; löysä korkopolitiikka ja löysä luottopolitiikka. Velkarahaa. Rahoituslaitosten pelastaminen vaatinut jo useiden tuhansien miljardien eurojen pelastuspaketteja. Velkarahalla. Kriisin ulospääsyksi tehty tuhansiin miljardeihin euroihin yltäviä elvytyspaketteja. Velkarahalla. Suomen lähtötaso hyvä: vähän velkaa (oli ylijäämäinen valtiontalous pitkään) ja saadaan matalalla korolla (10 v. velkakirjan tuotto 3,4 %, toiseksi alin euroalueella) lainaa. Kreikan tie varoittava esimerkki; markkinat rankaisevat (korkealla korolla) löysästä julkisen talouden hoidosta ennemmin tai myöhemmin (tosin Kreikan nyt maksama noin 7 %:n (tai 11 %:kin) korko 10 v. velkakirjoista yhä maltillinen verrattuna 1990-luvun alun yli 20 %:iin) Julkisen talouden vakaus edellytys myös hyvinvoinnin ja talouskasvun aikaansaamiseksi. Julkistalouden kolmoishaaste: finanssikriisin ja taloustaantuman hoito, ilmastokriisi, väestön ikääntyminen. Kaikki vaatineet ja vaativat jatkossakin suurta julkista rahoitusta.
(2) Uusi kolmas tie Vapaan markkinatalouden - yltiökapitalismin - ja vanhoja rakenteita betonoivan järjestelmän välille rakennettava uutta linjaa. Pankkikriisi(kin) osoitti, että puhdas kapitalismi finanssimarkkinoilla ei toimi (voitot kapitalisoitiin, tappiot sosialisoitiin) Uudessa kolmannessa tiessä oleellista: Yhteisöllisyydelläkin arvonsa (ei vain yksilöillä), kaikilla oltava mahdollisuus (koulutukseen, terveydenhoitoon ) Omaa vastuullisuuttakin (sekä yks.henkilöiden että yhteisöjen) kuitenkin korostettava Oltava avoimia globalisaatiolle (ei protektionismia), mutta suojeltava ihmisiä sen negatiivisilta vaikutuksilta; tarjottava vakautta Edistettävä tasa-arvoista ja korkealaatuista koulutusta, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa Yritystoiminnassa fokus sosiaalisessakin puolessa Valtioiden valvontarooli korostuu (mm. siksi, että pelimerkit loppu) Tarvitaan myös yrittäjyyttä, kannustavuutta sekä uudistuksia, jotka kehittävät yhteiskuntaa eteenpäin
(3) Hyvä julkinen hallinto perusedellytys julkisen talouden hoitamisessa Hyvä julkinen hallinto: kehysbudjetointi, tehokas budjetointi ja tilivelvollisuus, tehokas veronkeruu, harmaan talouden saaminen verotuksen piiriin, kattava valvonta välttämätöntä nyt julkisen talouden hoidossa (globaali rakennemuutos, inlaatio/inflaatiokierre ei enää auta, markkinareagointi nyt erilaista) Verotuksen oltava kilpailukykyistä; erityisesti siellä, missä kilpailu kovinta (yritysverotus, jakamaton voitto); hyvä esimerkki kasvun tukemisesta 1990-alun laman aikaiset veroratkaisut (veropohjaa laajenettiin, verotuotot kasvoivat), jaettua voittoa voidaan verottaa tiukemmin Jos korotuksia (tai uusia veroja), paino kulutuksen/saastuttamisen verotukseen (uusia ideoita kuten globaali hiilivero, pankkien vakausmaksu)
(4) Talouskasvun ohjelma / Eurooppa 2020 Hyvinvoinnin ylläpitäminen edellyttää talouskasvua. Huomisen hyvinvointi syntyy tämän päivän ratkaisuilla. Riittävälle kasvu-uralle palaaminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Talouskasvun elementit: tuottavuuden kasvu, työllisyyden kasvu ja väestön kasvu. Tuottavuuden kasvussa EU laahannut kilpailijamaiden (USA, Kiina, Japani) perässä. Avainasemassa teknologinen kehitys / innovaatiot (esim. tieto-ja viestintäteknologian hyödyntäminen). Työllisyyden kasvu myös ollut heikompaa kuin kilpalijamaissa. EU:n työllisyysaste (15-64 v.) 2008 = 66 % (USA ja Japani 71 %) Komission esittämä Eurooppa 2020-ohjelma pitää sisällään talouskasvun pääelementit: työllisyysasteen nostaminen, tutkimuspanostukset, opetukseen panostaminen jne.(jäsenmaiden toimitettava komissiolle reformiohjelmat syksyyn 2010 mennessä; Eurooppalainen työreformi) Tulevaisuuden kasvualat? Mistä uudet nokiat?
(5) Rakenteelliset uudistukset Eurooppa-neuvoston viesti (lokakuu -08): Rakenteellisten uudistusten jatkaminen on tärkeämpää kuin koskaan, jotta talouskasvu saataisiin alkamaan uudelleen ja työllisyystilanne paranisi Euroopassa Työurien pidentäminen Hyvinvointipalvelujen tuottavuuden nosto (vanhusväestön hoivapalveluiden tuottavuuskehitys ollut negatiivista!) Tehokkaampi kuntatalouden ohjaus (esim. valtionosuuksissa enemmän huomioon palvelutuotannon tehokkuus)
(6) Eurooppa-politiikassa keskityttävä oleelliseen Perussopimusten muutokset (Lissabonin sopimuksella) vihdoin saatettu päätökseen, aika keskittyä oleelliseen Omien sisäisten asioiden näpertely ei riitä (EU järjestelee «Titanicin kansituoleja»; uhkana muutenkin marginalisoituminen, vrt. Kööpenhaminan ilmastoneuvottelut) Rauha/poliittinen vakaus ja ykköstila kehitysavun antajana hyviä asioita, mutta eivät riitä nekään Komission esittämä talouskasvun ohjelma Eurooppa 2020 (Eurooppalainen reformi) toteutettava Suunnaksi otettava Aasia; esimerkiksi tuleva maailmanmahti Kiina; mikä EU:n Kiina-politiikka? TIE ON KAITA JA KAPEA MUTTA SE TULEE KULKEA!