Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien vaikutukset Mistä saadaan talouskasvua? 1
Julkinen velka meillä ja muualla Eurokriisin myötä keskeiseksi ongelmaksi on noussut suuri ja hallitsematon julkinen velka Maiden välillä on suuria eroja, mutta varsinkin suuret maat ovat hyvin velkaisia Kun velka yhdistyy heikkoon kilpailukykyyn, tilanne on paha eikä helppoja ratkaisuja ole Useimmissa Euroopan maissa ongelmana on suuri julkinen velka Julkinen bruttovelka/bkt vuonna 2010 Viro Ruotsi Tanska Norja Suomi Hollanti Itävalta Britannia Ranska Saksa Irlanti Islanti Portugal Belgia Italia Kreikka 0 20 40 60 80 100 120 140 160 2
Japanissa ja USA:ssa velka on kuitenkin suurempi kuin EU maissa keskimäärin Julkinen bruttovelka/bkt vuonna 2010 Japani USA Euromaat EU27 0 50 100 150 200 250 Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Välitön syy teollisuusmaiden velkaongelman kärjistymiseen on vuonna 2008 alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut lama Kriisi johti verotulojen laskuun, menojen nousuun ja pankkitukeen, jotka heikensivät julkisten talouksien tasapainoa Alijäämät alkoivat kasvattaa velkaa Kasvava velka lisää korkomenoja jne. 3
Euromaiden julkiset alijäämät repesivät suuriksi vuonna 2009 0 Julkisen sektorin yli/alijäämä % BKT:sta, Euromaat 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 1 2 3 4 5 6 7 Espanjan julkinen talous oli ylijäämäinen ennen finanssikriisiä 4 Julkisen talouden yli/alijäämä % BKT:stä, Espanja 2 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2 4 6 8 10 12 4
Suomen julkistaloudessa suuret ylijäämät ennen kriisiä Julkisen talouden yli/alijäämä % BKT:stä, Suomi 6 5 4 3 2 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 1 2 3 Velkakriisi ja Suomi Suomen julkinen talous oli ylijäämäinen ennen kriisiä Suomen talous sukelsi syvälle vuonna 2009, minkä seurauksena valtiontalous muuttui alijäämäiseksi Välittöminä syinä verotulojen jyrkkä lasku ja menojen kasvu Suomen julkinen talous on hyvin suhdanneherkkä 5
Suurin syy vuosien 2009 2010 valtiontalouden alijäämään: verotulojen lasku ( 6 mrd!) 45 Valtion saamat verotulot, mrd euroa 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Valtion verotulot supistuivat myös suhteessa BKT:n arvoon (syynä yhteisö ja osinkoverojen lasku) 25 Valtion saamat verotulot % BKT:sta, Suomi 20 15 10 5 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 6
Onko kriisi ohimenevä? Palautuuko julkisen talouden tasapaino kun talous elpyy? Kyllä: näin tapahtuu, jos kriisi menee nopeasti ohi (Saksa, Ruotsi) Ei: jos yksityisen sektorin velkakriisi on vakava, tilanne ei korjaannu pitkään aikaan, ja velan kasvu vaikeuttaa sitä edelleen Suomi: ei yksityisen sektorin velkaongelmaa, mutta viennin kehitykseen on tullut pitkäaikainen häiriö Julkisten menojen BKT osuus vaihtelee Suomessa voimakkaasti suhdannetilanteen mukaan; menoosuudessa ei kuitenkaan trendikasvua 20 vuoteen 7
Suomi: julkisen talouden tasapaino palautuu, jos talous kasvaa Kriisistä toipuminen lähti käyntiin ripeästi Kasvu 3,7 % vuonna 2010 ja 3,3 % vuonna 2011 Talouskasvu alkoi vaikuttaa nopeasti valtiontalouteen Alijäämä supistui 2,5 mrd euroa vuonna 2011 Velan suhde BKT:en vakautuu myös nopeasti jos talous kasvaa Mutta jatkuuko kasvu? Jos lähivuosien kasvu on heikkoa (kuten VM ennakoi), velan kasvu jatkuu 8
Hyvä talouskehitys hidasti velan kasvua jo vuonna 2011 Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Eurooppa Velkakriisimaissa on harjoitettu säästöpolitiikkaa jo pari vuotta EU:n yhteisillä päätöksillä kaikkien maiden finanssipolitiikkaa kiristetään lisää 2012 > Suomi Elvyttävää talouspolitiikkaa 2009 2010 Lieviä veronkorotuksia 2011 2012 Lisäsäästöjä suunnitellaan vuosille 2013 2014 9
Säästötoimien vaikutukset Eurooppa: Kriisimaissa säästöpolitiikka pahentaa ja pitkittää lamaa, mutta vaihtoehtoja ei ole (Kreikka, Espanja, Irlanti, Portugal, Italia) Myös vahvempien maiden säästöt leikkaavat kysyntää ja hidastavat EU alueen kasvua (Britannia, Ranska) Suomi: Suomen kasvu ja työllisyys on vuosina 2009 2011 ollut vahvan kotimaisen kysynnän varassa Politiikan kiristäminen leikkaa kotimaista kysyntää vuodesta 2012 eteenpäin Säästämisen paradoksi Ylivelkaantuneet kotitaloudet lisäävät säästämistä ja myyvät asuntojaan Kotimainen kysyntä supistuu ja asuntojen hinnat laskevat, velan maksu vaikeutuu kun tulot ja vakuusarvot laskevat Velkaantunut valtio nostaa veroja ja leikkaa menojaan Ostovoima ja kysyntä supistuvat, työttömyys kasvaa, verotulot laskevat ja sosiaalimenot kasvavat Alijäämä ja velka eivät supistu mutta BKT alenee 10
Mistä saadaan talouskasvua? Eurooppa EU muodostaa lähes suljetun talouden, jonka kehitys riippuu omasta kysynnästä: Euroopan kriisimaat voivat hyvinkin säästää itsensä hengiltä Rahapoliittinen elvytys voi piristää investointeja, mutta lisäksi tarvitaan luottamusta Suomi Kasvua voi tulla sekä viennistä että investoinneista 70 % Suomen viennistä menee euroalueen ulkopuolelle Euron heikentyminen voi auttaa Suomea Suomi ei tarvitse tasesopeutusta, joten investointeihin on varaa Lopuksi Euroalueelta ei tule kysyntävetoa Suomen talouteen Suomessa on pystyttävä hyödyntämään muita vientimarkkinoita Investointikannustimia pitää lisätä Säästöpolitiikassa on löydettävä oikea tasapaino, jotta työllisyyttä ja kasvua ei vaaranneta 11
KIITOS! 23 12