LUTAKON ALUEEN KEHITTÄMINEN Leila Strömberg Kaupunginarkkitehti Kaupunginvaltuuston seminaari Jyväskylän Paviljonki 7.3.2016
Lutakon vapautuminen teollisuuskäytöstä antaa mahdollisuuden tehdä Jyväskylästä todellisen rantakaupungin. Ote Lutakonniemen arkkitehtuurikilpailun kilpailuohjelmasta vuonna 1989 8.3.2016 2
Vuonna 2009 Lutakko valittiin kolmanneksi Joka kodin Asuntomarkkinat ohjelman järjestämässä Suomen paras asuinalue äänestyksessä (ainut uusi kerrostalovaltainen asuntoalue) 8.3.2016 3
8.3.2016 4
8.3.2016 5
LUTAKKO ON yhteistyöprojekti Jyväs-Helmi Oy, Jyväskylän kaupunki, YIT, Skanska ja Lutakon asukasyhdistys Technopolis Innova oppilaitoksia tapahtumia 15 asemakaavan muutosta viimeisen kymmenen vuoden aikana, yhdestäkään ei ole valitettu useiden arkkitehtien ja suunnittelijoiden suunnittelema yhdistelmä kaunista luontoa ja kaupunkiasumista Lutakonpuistoa ja Rantaraittia Jyväskylän näkyvin kaupunginosa 8.3.2016 6
1989-1990 arkkitehtikilpailu 1994 Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan 2003 Tanssisali Lutakko päätetään suojella 1998 Ympäristöministeriö vahvistaa messu- ja kongressialueen asemakaavan sekä toisen toteutusalueen asemakaavan 2000 15-kerroksisen Innovan asemakaava vahvistetaan ja rakennustyöt käynnistyvät. 2005 Siltakatu muuttuu Satamakaduksi. 2004-2005 keskusteluissa: Satamakadun asuinkortteli, Rantaväylän varren toimistokortteli, Paviljongin laajennus, hotelli, kauppa, pysäköinnit, tapahtuma-aukio, Rantaväylän ja Satamakadun liittymä ja rallit >laaditaan Lutakon kulmauksen yleissuunnitelma 2008 Sataman suunnittelu käynnistyy 2011 Viidennen eli viimeisen toteutusalueen rakentaminen käynnistyy 2016 Satamakadun varren asuinkorttelit rakenteilla 1990 1995 2000 2005 2010 2015 1990 Enso-Gutzeit Oy:n omistama Säynätsalon vaneritehdas siirtyy Schauman Woodille. 1995 Ensimmäisen toteutusalueen asemakaava laaditaan. Teollinen toiminta päättyy. Asuntorakentaminen alkaa Maaperätutkimuksia 1990-1997 1997 Lutakossa 400 asukasta 1999 Ympäristöministeriö vahvistaa vaneritehtaan alueen asemakaavan. Vaneritehtaan alueen korjausrakentaminen alkaa 2001 Kolmannen toteutusalueen asemakaava hyväksytään (Horisontti). 2002 Lutakossa 1300 asukasta 8.3.2016 7 2004 Neljännen toteutusalueen asemakaava hyväksytään. 2010 2012 Lutakon aukion ja Musiikkisali Satama-aukion kaavoitetaan yleissuunnitelma Paviljongin yhteyteen hyväksytään kaupunginvaltuustossa. 2007 Lutakossa 2000 asukasta, 1000 työpaikkaa ja 1000 opiskelupaikkaa 2016 Lutakossa 2900 asukasta ja 1700 työpaikkaa
LUTAKON VÄSTÖMÄÄRÄN KEHITYS 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015* 2020 2025 2030 Lutakon väestö 910 1 223 1 530 1 758 2 047 2 152 2 265 2 357 2 460 2 506 2 680 2 748 2 854 2 890 2 901 3 096 3 221 3 294 *ennakkotieto 8.3.2016 8
Koko Jyväskylä ikä ikä 100+ 100+ 96 96 92 92 88 88 84 84 80 80 76 76 72 72 68 68 64 64 60 60 56 56 52 52 48 48 44 44 40 40 36 36 32 32 28 28 24 24 20 20 16 16 12 12 8 8 4 4 0 0 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Väestömäärä 2014 Lutakko 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Väestömäärä 2014 Lutakon väestön ikärakenteessa painottuvat muuta Jyväskylää voimakkaammin nuoret aikuiset sekä seniori-ikäiset.
8.3.2016 10
8.3.2016 11 1987
8.3.2016 12
1993
8.3.2016 14
1999
2005
2009
2012
8.3.2016 19
8.3.2016 20
helmikuu 2016
8.3.2016 22
maaliskuu 2016 8.3.2016 23
JYVÄSKYLÄN PAVILJONGIN MUSIIKKISALI JA LAAJENNUSSUUNNITELMA 8.3.2016 24
8.3.2016 25
8.3.2016 26
SATAMAN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN 8.3.2016 27
8.3.2016 28
SATAMANKÄRJEN SUUNNITTELU Tavoitteena ympärivuotinen, yrittäjävetoinen, olohuonemainen, valoisa, puurakenteinen, avoin ja muunneltava tunnisterakennus Tavoitteena palvella mahdollisimman monia kohderyhmiä ja kehittää matkailua Pohjois-Päijänne teemalla investori Fysioline Oy liikuntatilat satamapalvelujen tilat (sauna, pesu- ja pukuhuone- ja pyykinpesutilat ) ympärivuotinen tasokas ravintola (kaupungin vaatimus) koko n. 2000 kem2 Lutakkoon uusi pumppaamo 2017 arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto Lahdelma-Mahlamäki ohjausryhmä nimetty Satamankärjen alueyleissuunnittelu käynnistyy maaliskuussa 2016 rakennuksen ja pumppaamon sijoittuminen johdot ja muu maanalainen maailma huoltoliikenne rantaraitin linjaus mahdollinen uintipaikka muut toiminnot 8.3.2016 29
pumppaamo uudisrakennus 8.3.2016 30
8.3.2016 31
8.3.2016 32
Alvar Aallon vene NEMO PROPHETA IN PATRIA (kukaan ei ole profeetta omalla maallaan) 8.3.2016 34
Koko keskustan alueella: KESKUSTASSA TAPAHTUU Kankaan baana Tourujoki Ullakkorakentamisen selvitys Täydennysrakentamisen kaupunkimalli Lyseo Lappsetkilpailu 2016 Aalto-yliopisto: Sustainable urban design 2016 Pysäköintinormien päivitys Kävelystrategia Kehä Vihreän kehittäminen Kortteli 9 Tori Musiikkisali KOAS Pilottikortteli 15 Rantaväylän osayleiskaava: Ratapihaselvitys ja skenaariosuunnitelma Seminaarinmäki ja yliopistoalueet Vanha ortopedia IFHParkkitehtuurin kesäkoulu 2016 Hippos Hämeenkatu Sataman kärki Ruusupuiston arkkitehtikilpailu
RANTAVÄYLÄN OSAYLEISKAAVA Suunnittelu alue Ruutukaavakeskusta Lutakko Tiivis yhteistyö Liikenneviraston ja K-S ELY-keskuksen kanssa Kokonaisuus ja ratkaistavat kysymykset monimuotoisia: Rantaväylä, ratapiha, Kangas, Seppälä, Mattilanniemi, Satamakatu, Lutakko, Kehä Vihreä Rantaväylän ja ratapihan mahdollisuudet kaupunkirakenteen ja liikenteen kannalta Ratapihaselvitys valmistuu 3/2016, skenaariotarkastelu v. 2016 aikana Kaavaprosessi ohjelmoitu vuoteen 2018 8.3.2016 36 Jyväsjärvi
Lyseo Matkakeskus Uusi tori Ruutukaavakeskusta Lutakko Musiikkisali, tanssisali paviljonki, hotelli, aukio Jyväsjärvi Satamankärki 8.3.2016 37
AINA VOI PARANTAA musiikkisali satama Satamankärki ratapihaselvitys Rantaväylän osayleiskaava keskustan täydennysrakentaminen Rantaraitti ja Kehä vihreä Kuokkalan Sillankorva Lyseolta Lutakkoon ja Satamankärjen kautta Sillankorvaan! 8.3.2016 38
tulevaisuuskartta 8.3.2016 39
8.3.2016 40 K I I T O S