Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki Tavoite: Luustokuntoutuja oman hyvinvointinsa valtiaaksi - miksi ja miten? Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen Luustoliitto www.luustoliitto.fi
Luustokuntoutujasta oman hyvinvointinsa ja omahoitonsa valtias MIKSI? www.luustoliitto.fi
LUUNMURTUMA: HENKILÖKOHTAINEN TRAGEDIA Elämänlaatu Eliniän ennuste Sairaalahoitopäivien määrä ja laitoshoidon tarve Uuden murtuman riski
MURTUMIEN YLEISYYS Joka 3. yli 50-vuotias nainen ja joka 5. mies saa osteoporoottisen murtuman Noin 40 000 muuta luuston haurastumisesta johtuvaa murtumaa vuosittain Noin 7 300 lonkkamurtumaa vuosittain Joka 5. lonkkamurtumapotilas kuolee vuoden sisällä murtumasta Lähteitä mm. Lüthje, Helkamaa, Kaukonen, Nurmi-Lüthje & Kataja 2012. Arch Gerontol Geriatr. 2012 May Jun; 54(3): e294-9. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013 mm. PERFECT-aineisto vuodelta 2009 ja Piste tapaturmille -sivusto.
LONKKAMURTUMIEN KUSTANNUKSET Pelkästään lonkkamurtumien kokonaishoitokustannukset Suomessa 150 miljoonaa vuodessa (2010) Yhden lonkkamurtuman kokonaishoitokustannukset noin 22.000 (1. vuosi) Laitoshoitoon siirtyvien lonkkamurtumapotilaiden 1. hoitovuoden kustannukset noin 50.000 Lähteitä mm. Lüthje, Helkamaa, Kaukonen, Nurmi-Lüthje & Kataja 2012. Arch Gerontol Geriatr. 2012 May Jun; 54(3): e294-9. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013 mm. PERFECT-aineisto vuodelta 2009 ja Piste tapaturmille -sivusto.
KAATUMISTAPATURMAT Kaatumiset ja putoamiset ovat yleisin sairaalahoitoon tai kuolemaan johtanut tapaturma Vuonna 2010 kaatumiset aiheuttivat 67 000 sairaalahoitojaksoa (yli puolet naisten hoitojaksoja) Kaatumisen riski ja seurauksien vakavuus kasvavat merkittävästi iäkkäillä henkilöillä Yli puolet kaikista naisten tapaturmakuolemista on 75-vuotiaiden naisten kaatumiskuolemia (suurin osa kaatuminen tasaisella tai putoaminen alle 1 metrin korkeudelta) Lähde: STM 2013. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020.
Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät (tuhansia hoitopäiviä) Helsinki ja Uusimaan sairaanhoitopiirissä 2001-2010 Lähde: THL Tapaturmakatsaus 2012
Lähde: THL Tapaturmakatsaus 2012
KAATUMISIEN JA MURTUMIEN EHKÄISY KANNATTAA Aikaisemmat tutkimukset Liikuntaharjoittelu ylläpitää ja parantaa luuston kuntoa parantaa ikäihmisten tasapainoa, kävelyä ja muuta toimintakykyä vähentää iäkkäiden kaatumisia Systemaattinen tutkimuskatsaus (2013) Tasapaino-, voima-, hypähtely- ja/tai kävelyharjoitukset Säännöllinen harjoittelu pienentää murtumariskiä jopa 50 % Puoltaa nykyisiä iäkkäiden liikuntasuosituksia Lähde: Kemmler W, Häberle L & von Stengel S 2013. Effects of exercise on fracture reduction in older adults. A systematic review and meta-analysis. Osteoprosis Int 2013;24:1937-1950
Luustokuntoutujasta oman hyvinvointinsa ja omahoitonsa valtias MITEN? www.luustoliitto.fi
LUUSTOKUNTOUTUJA ONNISTUU OMAHOIDOSSAAN, JOS.. Lähtökohtana on kuntoutujan oma arki ja elämäntilanne Kuntoutuja saa riittävästi tietoa ja tukea sekä kartuttaa taitojaan Kuntoutuja asettaa henkilökohtaisia tavoitteita, joita seurataan Kuntoutuja ottaa pieniä askeleita ja saa onnistumisen kokemuksia Motivaatio Sitoutuminen Aktiivisuus
AMMATTILAINEN ONNISTUU OMAHOIDON TUESSA JA KUNTOUTUKSESSA, JOS.. Sairauden hoito ja kuntoutus samanaikaista Kuntoutujan yksilöllisten tarpeiden huomiointi Kuntoutujan itse asettamat tavoitteet Ryhmän keskinäisen vuorovaikutuksen tuki Toiminta koordinoitua Tuen/kuntoutuksen kesto ja tempo sopiva ikääntyneelle (Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen kehittämishankkeen päätösseminaari Helsingissä 21.11.2013)
LUUSTOKUNTOUTUJAN KOTIPAIKKAKUNTA Ammattilaisten tahtotila ja johdon tuki Ammattilaisten tarjoama omahoidon tieto-taito mahdollisimman pian osteopenian/osteoporoosin toteamisen jälkeen Kotipaikkakunnan harrastus- ja muiden mahdollisuuksien sekä palvelukokonaisuuden hyödyntäminen
LUUSTOKUNTOUTUJAN KOTIPAIKKAKUNTA Olemassa olevien hyvien toimintojen ja yhteistyön hyödyntäminen Ammattilaisten välinen yhteistyö paikkakunnalla mm. Sosiaali- ja terveystoimi Liikuntatoimi Sivistystoimi Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yhteistyö 3. sektorin kanssa (mm. Luustoliiton jäsenyhdistykset) Vertaisten ja läheisten sekä tarvittaessa ammattilaisten tuki
Luustokuntoutujasta oman hyvinvointinsa ja omahoitonsa valtias Käytännön väline omahoidon tukemiseen: www.luustoliitto.fi
Mitattu ja koettu toimintakyky Toimintakyky ei ole ominaisuus vaan kyky, jota käytetään. Kykyyn vaikuttavat motivaatio, osaaminen, halu ja mahdollisuudet. (Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen kehittämishankkeen päätösseminaari Helsingissä 21.11.2013)
TOIMINTAMALLI LUUSTOKUNTOUTUJA Luustoinfo Yhteistyö Kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut Kunnan liikuntatoimi Luustoliiton jäsenyhdistykset Suomen Luustoliitto Ammattilaisten ja kurssiohjaajien koulutus Materiaalit Kurssin alustukset Kurssiohjaajan käsikirja Vertaistukiohje Luustoliiton jäsenyhdistysten vertaistuki Avo- ja ryhmämuotoinen sopeutumisvalmennuskurssi Lähijakso (2 aamu- tai iltapäivää) 1 kk etäjakso Lähijakso (2 aamu- tai iltapäivää) 1 kk etäjakso Lähijakso (2 aamu- tai iltapäivää) 6 kk seurantatapaaminen 12 kk seurantatapaaminen
Kurssi alkaa 1 kk etäjakso 1 kk etäjakso Kurssi päättyy Seuranta: 6 kk ja 12kk 2 pv lähijakso 2 pv lähijakso 2 pv lähijakso Avomuotoinen SopeutumisvalmennusKurssi Osteoporoosi- ja osteopeniakuntoutujille
ASKO-KURSSIN TARKOITUS Luustokuntoutujan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Omahoidon merkityksen ymmärtäminen ja sen itsenäinen toteuttaminen Luustokuntoutujan arkiselviytyminen ja laadukas elämä
LUUSTOKUNTOUTUJAT Omahoito ja sen tukeminen Toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen Kaatumisten ehkäisy Kotipaikkakunta: mahdollisuudet, vertaiset ja ammattilaiset Ikääntyneen oppimisen tukeminen
AMMATTILAISET Asiantuntijoiden valmistelema ja käytännössä pilotoitu toimintarunko ja materiaalit soveltaminen paikkakunnan olemassa olevien toimintojen tueksi Yhteistyön kehittyminen Ajantasainen tieto ja koulutus Luustoliiton jatkuva tuki Luustokuntoutujien palveluiden kehittämisen vertaistuki
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen: Kun toimintakyvyn tukea annetaan ajoissa, voidaan parantaa eläkeläisen elämänlaatua. Toimintakyvyn edistäminen on tärkeää myös silloin, kun sitä on enää vähän jäljellä. Meillä on siihen keinoja sekä näyttöä, että se kannattaa. (Vanhuspalvelulain toimeenpanon aluekierros, Helsinki 19.11.2013)