EQUINELIFE ENV/FI/000299 LAYMAN S REPORT EQUINELIFE EKOLOGISESTI JA EETTISESTI KESTÄVÄ HEVOSTALOUS

TAUSTAA Tässä esitteessä kerrotaan EquineLife-projektin keskeisistä tuloksista. EquineLife - ekologisesti ja eettisesti kestävä hevostalous toteutetiin vuosina 2004-2007, ja sen tarkoituksena oli kehittää ja havainnollistaa toimintamalleja kestävälle hevostaloudelle pohjautuen EMAS-järjestelmään. Projektin päärahoittaja oli EU:n LIFE Ympäristö - ohjelma. Lisää tietoa LIFE:sta löytyy osoitteesta http://ec.europa.eu/environment/life. Hankkeen osarahoittajina toimivat lounaishämäläiset kunnat Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n kautta. Hankkeen päävastuullinen kumppani Agropolis Oy vastasi hankkeen koordinoinnista ja tiedottamisesta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT vastasi hankkeen osatehtävien sisällöstä ja toteutuksesta. Ypäjän Hevosopistolle ja MTT:n Hevostutkimukseen Ypäjälle rakennettiin hankkeen aikana prototyyppirakennelmia ja luotiin EMAS- Järjestelmät. Vuoden 2007 Finnderby oli hankkeen pilottitapahtuma, samoin kuin vuoden 2006 Kuninkuusravit Forssan Pilvenmäellä. Prototyyppirakennelmia rakennettiin ja testattin hankkeen aikana myös Kuuman Hevoset - islanninhevoskeskuksessa Jokioisissa. Suomen Ratsastajainliitto ry ja Suomen Hippos ry olivat mukana hankkeesta saadun tiedon välittämisessä hevosalan ammattilaisille ja harrastajille.

TAVOITTEET EquineLifen päätavoitteena oli kehittää ja havainnollistaa toimintamalleja kestävälle hevostaloudelle pohjautuen EMAS-järjestelmään. Hanke koostui monista osatavoitteista. Hankkeen tavoitteina oli: luoda ja toteuttaa ympäristö- hyvinvointija turvallisuusjärjestelmä hevostalouteen testata ja havainnollistaa ympäristöystävällisiä rakennusratkaisuja kehittää hevosalan toimijoiden yhteistyötä ja vuorovaikutusta esittää politiikkasuosituksia hevosalan toimintaedellytysten parantamiseksi perus-tuen kansainväliseen vertailututkimukseen.

MIKSI HEVOSTALOUDESSA TARVITAAN YMPÄRISTÖNHAL- LINTAJÄRJESTELMIÄ? Useissa EU-maissa hevosiin liittyvä elinkeino- ja vapaa-ajantoiminta lisääntyy ja monipuolistuu jatkuvasti. Kasvatustoiminnan, ravi- ja ratsastusurheilun sekä muun toimialaan liittyvän toiminnan merkitys kasvaa koko ajan. Hevostalouden toimialan muutokset tapahtuvat suurilta osin ilman, että erityistä, juuri tätä toimialaa koskevaa lainsäädäntöä olisi olemassa. Monissa EU-maissa hevostalouden katsotaan olevan osa maataloustoimialaa, eikä sillä nähdä olevan tästä toimialasta poikkeavia erityispirteitä tai -vaatimuksia. Silti hevosten, tallien ja harastajien lukumäärän jatkuvasti kasvaessa hevostalouden yhteiskunnallinen ja ympäristöllinen merkittävyyskin lisääntyy. Nopeasti kasvavana ja muuttuvana toimialana hevostalous on joutunut tiettyjen ongelmien eteen. Alan kasvu tapahtuu osin hallitsemattomasti: kaikkia hevosia ei rekisteröidä, ja hevosenomistajat ja hevosyrittäjät muodostavat keskenään hyvin erilaisen kohderyhmän, jota on vaikeaa tavoittaa ja puhutella kokonaisuutena. Hevosharrastuksen suosion kasvu tuo alan piiriin yhä enemmän ihmisiä, joilta puuttu hevosmiestaitoa ja ymmärrystä hevosten käyttäytymisestä. Tämä vaikuttaa sekä hevosten että ihmisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Hevostalous perustuu luonnonvarojen hyödyntämiseen, jolloin toiminnan ympäristövaikutukset on myös huomioitava. Hevostaloustoimialalla tarvitaankin ympäristö-, hyvinvointija turvallisuusnäkökohdat yhdistävää lähes-tymistapaa. EquineLife-projektissa haluttiin siirtää viimeisin näihin näkökohtiin liittyvä tutkimuksellinen tieto hevosalan toimijoiden käyttöön. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET HEVOSTEN HYVINVOINTI JA TURVAL- LISUUS IHMISTEN HYVINVOINTI JA TURVAL- LISUUS LUONNONVARAT Ympäristö-, hyvinvointija turvallisuusnäkökulmat hevostaloudessa

YMPÄRISTÖ-, HYVINVOINTI- JA TURVALLISUUSJÄR- JESTELMIEN KEHIT- TÄMINEN JA SOVEL- TAMINEN HEVOS- TALOUTEEN EquineLife-projektissa rajennettiin ja rekisteröitiin EMAS-järjestelmät Ypäjän Hevosopistolle ja MTT Hevostutkimukselle. EMAS:ta ei aiemmin ole sovellettu tässä mittakaavassa kotieläin- tai hevostalouteen Euroopassa. Nyt rakennetut kaksi EMAS-järjestelmää toimivat hyvinä esimerkkeinä yksittäisille talleille toiminnan kehittämiseksi. Ympäristönhallinta-järjestelmän rakentaminen vaatii aluksi sekä henkilöstö- että rahallisia resursseja mutta tuo jatkossa kustannussäästöjä. Hyödyt ympäristölle ja yrityksen imagolle ovat itsestäänselvät. Projektin pilottitapahtumina toimivat vuoden 2006 Kuninkuusravit Forssan Pilvenmäellä ja vuoden 2007 Finnderby Ypäjällä. Tapahtumiin rakennettiin ja toteutettiin ympäristö-, hyvinvointija turvallisuusjärjestelmät. Forssan Kuninkuusravien ympäristötavoitteina olivat esimerkiksi lajittelun lantahuollon tehostaminen sekä yleisen siisteyden parantaminen. Järjestelmä sisälsi myös hyvinvointija turvallisuustavoitteita, esimerkiksi radan kunnon varmistaminen sekä varikkoalueen turvallisuuden lisääminen. Kesän 2007 Finnderby-tapahtumassa tavoitteena oli niin ikään sekajätteen määrän vähentäminen. Ilmapäästöjä pyrittiin vähentämään kannustamalla yleisöä kimppakyyteihin ja julkisen liikenteen käyttöön tapahtumaan saavuttaessa ja poistuttaessa. Ympäristöystävällisyyttä korostettiin myös tapahtuman hankinnoissa, ja kertäkäyttöastiat korvattiin biohajoavilla astioilla. Kummassakin pilottitapahtumassa jätteiden kierrätysastetta saatiin nostettua huomattavasti verrattuna aiempiin tapahtumiin. Tähän vaikuttivat muun muassa biohajoavien astioiden käyttö ja yleisöä lajittelussa avustaneet lajitteluneuvojat. Vuoden 2007 Finnderbyssä 60 % jätteistä saatiin hyötykäyttöön ja vastaavasti vuoden 2006 Kuninkuusraveissa 40 % koko tapahtuman jätteistä. Yleisöltä, osallistujilta ja henkilökunnalta saatu palaute oli lähes pelkästään positiivista.

YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISET RAKENNUS- RATKAISUT Hevostalous on voimakaasti luonnonvaroihin ja maankäyttöön perustuva toimiala, jolla on monenlaisia ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi hevosalueiden valumavesien on todettu sisältävän runsaasti vesistöjä rehevöittäviä ravinteita, erityisesti fosforia. Hevosten hyvinvointi ja turvallisuus tulee luonnollisesti aina huomioida suunnitel-taessa ja toteutettaessa esimerkiksi tarhoja, pihattoja ja sääsuojia. EquineLife-projektissa testattiin ja havainnollistettiin erilaisia rakennusratkaisuja, joissa sekä ympäristö-, hyvinvointi- että turvallisuusnäkökohdat on huomioitu. Kumirouheen käyttöä jaloittelutarhojen rakenteessa testattiin Ypäjän Hevosopistolla. Kumirouhe toimii salaojituksena, joka parantaa tarhan vesitaloutta, eristää routaa sekä toimii joustokerroksena. Kumirouhetta käytettäessä on kuitenkin huolehdittava, etteivät hevoset loukkaa itseään kumirouheessa mahdollisesti oleviin teräviin rautalankoihin. Puuhake on osoittaunut erittäin hyväksi pintamateriaaliksi jaloittelutarhoihin, sillä se pitää kovassakin käytössä olevat tarhat kuivina sateisinakin jaksoina. Hake on suhteellisen edullinen metsäteollisuuden sivutuotteena saatava materiaali, jota voidaan suositella tarhojen pinta-materiaaliksi. Haketarhoja testattiin projektin aikana Kuuman Hevoset - islanninhevoskeskuksessa Jokioisissa (kuva alla). Tarhojen valumavesien kemiallista käsittelyä kehitettiin projektin aikana. Erityisesti puhdistamojärjestelmät tarhojen ulko-puolella (kuva alla) ovat osoittautuneet hyviksi ratkaisuiksi liukoisen fosforin ja myös typen vähentämiseksi valumavesistä. Puhdistamon rakentaminen on suhteellisen edullinen ja pitkäaikainen investointi. Haketarhojen pinnan käsittelyn ferrisulfaatilla todettiin vähentävän liukoisen fosforin määrää valumavedestä. Tämä käsittely ei kuitenkaan yksinään ole riittävä ratkaisu, koska jäisen maan aikaan se ei toimi. Siksi ulkoilualueiden yhteyteen rakennettava tarhavesien puhdistus-järjestelmä on suositeltavin ratkaisu.

Käsittelemätön kierrätyspuumateriaali on edullinen ja ympäristöystävällinen ratkaisu sääsuojien rakentamisessa. Kierrätyspuusta rakennettin sääsuojia haketarhojen yhtey-teen Kuuman Hevoset -islanninhevos-keskukseen. Ypäjän Hevosopistolla testattu savi-olkiseos puolestaan on osoittautunut hevosille miellyttävän viileäksi kuumalla säällä. Rakennusmateriaalina sen käyttö vaatii kuitenkin jonkin verran erikois-osaamista. MTT Hevostutkimuksessa rakennettiin sää-suoja, joka ulkoseinät on tehty kalkki-rappauksella päällystetyistä olkipaaleista (kuvat yllä). Sääsuojan väliseinässä on käytetty eri puulajeja, jolloin voidaan testata, mitä hevoset järsivät vähiten. Pohjan pintamateriaaleina testataan haketta ja kivituhkaa. Sääsuojaan liittyvät laitumet on jaettu neljään lohkoon, jotka puolestaan on jaettu kolmeen osaan. Näin osa laitumesta saa aina levätä. Sääsuojan yhteydessä on valumavesien puhdistamo. Näin ympäristö säilyy hevosille virikkeellisenä ja tarhojen on mahdollista antaa levätä. Ulkoilualueiden ympäristö-kuormituksen vähentämiseksi pihaton yhteyteen on rakennettu valumavesien puhdistamo. Lisäksi tarhoihin on raken-nettu erityiset vessa-alueet, jotta lannan kerääminen tarhoista helpottuisi. Projektin puitteissa myös rakennettiin Ypäjän Hevosopistolle pihatto, jonka rakenteet toteutettiin tavanomaista paremmilla lämmöneristeillä pohjoismaisiin oloihin soveltuviksi (kuva oikealla). Lisäksi testattiin ja havainnollistettiin erilaisia rakennusmateriaaleja ja -ratkaisuja. Ulkoilualueiden suunnittelussa kokeiltiin hevosryhmien kierrättämistä eri tarhoissa ja pihaton eri puolilla.

KÄSIKIRJAT HEVOSYRITTÄJILLE JA HEVOS- TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄJILLE Projektin tuotoksena syntyi kaksi käsikirjaa: Hyvinvoiva, turvallinen ja ympäristöystävällinen talli - opas vastuulliseen tallitoimintaan sekä Ekologinen ja turvallinen hevostapahtuma - opas järjestäjälle. Talliyritykset ja hevostapahtumien järjestäjät voivat rakentaa oppaiden avulla itselleen ympäristöjärjestelmän, johon on sisällytetty myös turvallisuuteen ja hevosen hyvinvointiin liittyvät näkökohdat. Käsikirjat sisältävät myös keskeisen hevosalaa koskevan ympäristö-, hevosen hyvinvointija turvallisuuslainsäädännön. Kirjojen kysymystaulukot ja esimerkit helpottavat asioiden omaksumista ja toimivat itsearviointityökaluina. HEVOSALAN TOIMIJOIDEN VUOROVAIKUTUS JA YHTEISTYÖ Projektissa kartoitettiin myös yhteistyösuhteiden kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä, sekä edesauttavia että hidastavia. Harrastusmaisessa hevostoiminnassa keskeisiä jokapäiväisiä vuorovaikutussuhteita ovat perhesuhteiden lisäksi naapuruus- ja lähialuesuhteet. Hevostalousyrittäjyyttä koskevat lisäksi monenlaiset muut vuorovaikutussuhteet. Näitä ovat yrityksen sisäiset henkilöstösuhteet, asiakassuhteet, suhteet toisiin yrityksiin, viranomaissuhteet, suhteet yrityksen lähiympäristön toimijoihin ja tieosakkaisiin sekä suhteet erilaisiin yhteistyökumppaneihin.

EquineLife-projektissa hevosalan toimijoiden yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittämisen pilottialueina toimivat Pilvenmäen valmennuskeskus Forssassa sekä Ypäjän alueen tallit. Pilvenmäellä talliyrittäjien yhteistyötä saatiin hankkeen aikana lisättyä, ja he perustivat yhteistyönsä tueksi Forssan Seudun Hevosystäväin Seura ry:n. Ypäjällä puolestaan aloitettiin esimerkiksi MTTn Hevostutkimuksen asiantuntijoiden luentosarja yhteistyössä Hippolis ry:n kanssa. Pilottialueilta kerättyjen kokemusten ja kirjallisuuden avulla luotiin vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan kehittämisen toimintamalli. Huomioonotettavia tekijöitä nykytilan kartoituksessa ovat esimerkiksi: nykyiset yhteistyösuhteet ja tulevaisuuden tarpeet valmiudet panostaa aikaa ja rahaa yhteistyön kehittämiseen valmiudet ja halukkuus sitoutua pitkäaikaiseen yhteistyöhön saatavilla olevat tukipalvelut, esimerkiksi yritysneuvonta ja rahoitus Toimivan ja onnistuneet yhteistyön edellytyksiä ovat esimerkiksi: aito tarve yhteistyölle ja hyödyt kaikille osapuolille keskinäinen luottamus ja kaikkien osapuolien huomioiminen halukkuus jakaa omaa osaamista ja taito hyödyntää muiden kokemuksia avoin tiedonkulku ja joustavuus Nykytilan kartoitus Vuorovaikutukseen liittyvät tekijät Verkoston tai yhteistyön rakentaminen ja ylläpito Verkoston muoto ja yhteistyön organisointi Verkostoitumisen ja yhteistyön edut Yhteistyö voidaan organisoida monella eri tavalla, esimerkiksi: hankintayhteistyö markkinointiyhteistyö alihankinta strateginen kumppanuus verkostomainen yritystoiminta osuuskunnat Yhteistyön etuja voivat olla esimerkiksi: asiakkaan saama lisäarvo monipuoli-semmista ja paremmista tuotteista ja palveluista kustannussäästöt hankinoissa, tuotan-nossa ja markkinoinnissa sijaisavun saanti ja vertaistuki eri toimjoiden osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen, erikoistumismahdollisuudet

POLITIIKKA- SUOSITUKSET EKOLOGISESTI JA EETTISESTI KESTÄVÄLLE HEVOSTALOUDELLE Jotta hevostalouden ekologisesti ja eettisesti kestävä kehittyminen olisi mahdollista, tarvitaan EU:n ja kansallisen tason politiikkaohjausta. Lainsäädäntöä ja erilaisia tukimuotoja luotaessa tulisi hevostalouden erityispiirteet ja tarpeet ottaa huomioon. EquineLife-projektissa tehtiin vuonna 2005 vertailututkimus Suomen, Ruotsin ja Alankomaiden hevostaloustoimialoista. Tutkimuksen pohjalta muotoiltiin keskeisiksi havaittuja aihealueita koskevat politiikkasuositukset. HEVOSTEN REKISTERÖINTI JÄTE- JA LANTAHUOLTO Tallien ja paikallisten viljelijöiden yhteistyön lisääminen lantahuoltoon liittyen Mahdollisuudet maataloustukien räätälöintiin hevostalouteen paremmin sopiviksi tulisi kartoittaa Lannan energiakäyttömahdollisuuksien yhdenmukaistaminen koko EU:n alueella Lannan kompostointimahdollisuuksien kehittäminen Valumavesien kemiallisen puhdistamisen sisällyttäminen maatalouden ympäristötuen ehtoihin, tai muiden tukimuotojen luominen niille talleille, jotka eivät kuulu maatalouden ympäristötuen piiriin Investointituen myöntäminen tallien ympäristönsuojelun tilaa parantaviin investointeihin EMAS-järjestelmän soveltamisen edistäminen Rekisteröinnin yksinkertaistaminen ja edullistaminen Kuntakohtaiset tallirekisterit Kotimaisen kasvatuksen lisäminen tuontihevosten rekisteröimättömyyden vähentämiseksi Käyttökelpoisimpien tietoteknisten ratkaisujen hyödyntäminen rekisteröintijärjestelmien kehittämisessä Rekisteröinnin hyötyjen korostaminen hevosenomistajille Hevosalan organisaatioiden ja päätöksentekijöiden vuoropuhelun lisääminen

MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS Koko EU:n aluetta koskevien yhteisten sääntöjen luominen, kuitenkin niin, että paikalliset olosuhteet voidaan joustavasti huomioida Kaavoittajien ja muiden viranomaisten informoiminen hevostalouden erityistarpeista Maaseutu- ja kaupunkialueiden välisen yhteistyön ja ymmärryksen lisääminen HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS Erityisesti uusien hevosyrittäjien ja - harrastajien tietoisuuden lisääminen hevosten hyvinvointiin liittyvistä asioista Tietoisuuden lisääminen hevosten käyttäytymisestä ja tarpeista Rekisteröinnin tarpeellisuuden korostaminen jäljitettävyyden ja eläintautien hillitsemisen näkökulmasta Sairaiden ja vanhojen hevosten inhimillisen kohtelun varmistaminen sekä teurastusmahdollisuuksien lisääminen ja teuraskuljetusten olosuhteiden parantaminen Hevostapahtuminen turvallisuuden parantaminen luomalla selkeät yleiset säännöt hevosten ja ihmisten kohtaamisille Koko EU:n aluetta koskevien minimisäännösten luominen koskien kuljetuskalustoa sekä tarhojen ja laidunten kokoa Tieteellisen tutkimustiedon kääntäminen helposti käytäntöön omaksuttavaan muotoon

QuickTime and a Lisätietoja löydät osoitteesta www.equinelife.fi GIF decompressor are needed to see this picture.