Nimi Henkilötunnus KIRJALLISUUSKOKEEN MALLIVASTAUKSET Suoninen, Eero ym. 2011: Arjen sosiaalipsykologia. WSOY, Helsinki. Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla käyttäen kysymysten alla olevaa vastaustilaa. Vastausten tulee perustua kirjaan, ja kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella. Kysymysten yhteydessä on kerrottu niiden maksimipistemäärä. 1.Daniel Goleman tunnetaan tunneälyä koskevista tutkimuksistaan. Mitä käsitteellä tarkoitetaan ja millaisia ulottuvuuksia siinä voidaan nähdä? (6 p) (s. 175-176) Daniel Golemanin kehittämä tunneälyn käsite liittyy ihmisten välisiin suhteisiin ja sosiaalisiin taitoihin. Goleman erottaa tosistaan seuraavat tunneälyn ulottuvuudet: - Emotionaaliset taidot, joilla tarkoitetaan omien tunteiden tunnistamista ja niiden hallittua ilmaisemista. - Kognitiiviset taidot, jolla tarkoitetaan kykyä käyttää sisäistä puhetta oman pystyvyyden kasvattamiseksi ja itsensä palkitsemiseksi. Sosiaalisten vihjeiden ymmärtäminen, käyttäytymisen rajojen hahmottaminen ja vaihtoehtojen tunnistaminen on tärkeää, jotta yksilö osaa hahmottaa itsensä sosiaalisen yhteisön osaksi. - Käyttäytymistaidot, joilla ymmärretään kieleen ja puheeseen liittyviä taitoja. Niitä ovat ajatusten selkeä esittäminen, kuuntelu ja myönteinen osallistuminen toimintaan. 2. Tajfelin ja Turnerin sosiaalisen identiteetin teoria käsittelee ryhmäjäsenyyden vaikutuksia. Mitkä ovat sen perusajatukset ja miten sen näkökulmasta selitetään sosiaalisen identiteetin muodostumis-ta? (6 p) (s. 220-221) Tajfelin ja Turnerin näkemys on tiivistettävissä kolmeen keskeiseen havaintoon, jotka ovat seuraavat: - yksilö sisällyttää ryhmään kuuluvuutensa osaksi minäkäsitystään - yksilöt pyrkivät pitämään myönteistä minäkuvaa itselleen edullisen ryhmävertailun avulla - ryhmärajojen tiedostaminen tuottaa eroja eli sosiaalisia kategorioita 1
Tajfelin mukaan sosiaalinen identiteetti syntyy jo pelkän ryhmäjaon ja ryhmien nimeämisen perusteella ilman ryhmän jäsenten aiempaa tuttavuutta tai etujen ristiriitaa. Tätä on tutkittu minimaalisten ryhmien kokeiden avulla, jotka perustuvat satunnaisesti jaettuihin ihmisryhmiin. Sosiaalisen identiteetin kannalta on keskeistä se, mihin ryhmään yksilö samaistuu sosiaalisesti. 3. Bruce Tuckman on esittänyt näkemyksen ryhmän kehitysvaiheista. Millainen tämä näkemys on sisällöltään? (6 p) (s. 206-207) Bruce Tuckman on tutkinut ryhmän kehitysvaiheita erottamalla viisi vaihetta tosistaan. Näkemys perustuu noin 100 ihmissuhdepainotteisen ryhmän kehitysprosessin selostukseen. Tuckmanin mainitsemat vaiheet ovat: - muotoutumisvaihe, jolloin uuden ryhmän jäsenet ovat ymmällään ja riippuvaisia johtajasta, eikä selvää johtajaa ole - kuohuntavaihe, jolloin ryhmässä kapinoidaan mahdollista johtajaa kohtaan ja näkemykset jakautuvat - normittamisvaihe, jolloin kiinteytyminen on aluillaan ja jolloin ristiriidat ja vastustus voitetaan - suoritus- eli työntekovaihe, jolloin ryhmän ihmissuhteista muodostuu tehtävän suorittamiseksi toimiva rakenne - hyvästelyvaihe, jolloin tehtävä on saatettu loppuun ja jolloin ryhmän hajaantuminen on väistämätöntä Tuckmanin mukaan nämä vaiheet toistuvat suppeammassa muodossa, jos ryhmän jäsenet tuntevat toisensa entuudestaan. 4. Ennakkoluuloisuus liittyy olennaisesti ryhmäsuhteisiin. Kerro, mitä ennakkoluuloisuudella tarkoitetaan ja miten rasismia voidaan selittää sen näkökulmasta. (6 p) (s. 226-227) Ennakkoluuloisuus on ryhmäsuhteissa esiintyvä ilmiö, joka vaikuttaa myös vaikeiden sosiaalisten ongelmien syntyyn, kuten syrjintään. Sitä on tutkittu pitkään sosiaalipsykologiassa. Ennakkoluuloisuutta selittää stereotypisointi, jota voidaan määritellä ryhmien välisissä suhteissa näkyväksi havaintoprosessin vinoutumaksi. Sosiaalipsykologisessa tutkimuksessa ennakkoluuloisuudella tarkoitetaan sisäryhmän jakamia negatiivisia tai jopa halventavia asenteita tai asenteiden kokonaisuutta ulkoryhmää kohtaan. Niitä pitää yllä voimakas tunnelataus, eivätkä ne lievene silloin, kun ne yleistetään ryhmästä yksilöön. Ennakkoluuloisuus voi myös johtaa toisen ihmisen tai ihmisryhmän vastaiseen toimintaan. Sitä ilmentää syrjintä eli epäoikeudenmukainen kohtelu esimerkiksi iän, sukupuolen tai etnisen taustan takia. Rasismi voidaan nähdä ennakkoluuloisuuteen perustuvaksi ryhmäilmiöksi. Se tarkoittaa ennakkoluuloisuutta tiettyä etnistä ryhmää kohtaan, ja se määritellään ideologiaksi, jonka mukaan tietty ihmisryhmä on toiseen verrattuna biologisin perustein moraalisesti, älyllisesti tai kulttuurisesti ylivoimainen. Rasismiin johtaa ryhmien välinen prosessi, joka alkaa kielenkäytössä luokitteluna ja nimittelynä. Tietyn ryhmän pitäminen alempiarvoisena voi johtaa siihen, että etnisiä puhdistuksia pidetään oikeutettuina. 2
5. Serge Moscovici tunnetaan sosiaalisia representaatiota koskevan teorian kehittäjänä. Mitä hän käsittää representaatioilla ja millaisia representaatioiden tyyppejä on olemassa hänen mukaansa? (8 p) (s. 267, 280-281) Sosiaaliset representaatiot ovat arvojen, ideoiden ja käytäntöjen systeemejä, joilla on kaksi tehtävää tai funktiota. Ensinnäkin ne luovat järjestyksen, joka mahdollistaa ihmisten orientoitumisen sosiaaliseen ja materiaaliseen maailmaa ja tekee maailmasta hallittavan. Toiseksi ne mahdollistavat kommunikaation yhteisön jäsenten kesken tarjoamalla heille koodin. Representaatiot ovat laaja-alaisempia kuin esim. asenteet tai kategoriat, ja auttavat ymmärtämään yksittäisiä arkielämään liittyviä ilmiöitä. Moscovicin mukaan sosiaaliset representaatiot voidaan luokitella kolmeen representaation päätyyppiin, jotka ovat: - hegemoninen representaatio, jonka yhteisön kaikki jäsenet jakavat ja jolla on pakottavaa voimaa heihin - emansipoitunut representaatio, jolla voidaan ymmärtää pienemmän alayhteisön keskenään jakamaa arkiteoriaa - poleemiset representaatiot, jotka ovat toistensa kanssa ristiriidassa olevia arkiteorioita, joita tuottavat keskenään kamppailevat ryhmät 6. Sosiaalipsykologiassa tehdään erottelu verbaalisen ja nonverbaalisen vuorovaikutuksen välille. Mitä erottelulla voidaan ymmärtää? (4 p) (s. 34) Verbaalisella kommunikaatiolla tarkoitetaan kielellistä ja nonverbaalisella ei-kielellistä kommunikaatiota. Kielellisen kommunikaation voima perustuu sanojen sisältämiin merkityksiin. Vuorovaikutuksen nonverbaalinen puoli perustuu sen sijaan eleisiin, puheen sävyihin, katseen suuntaan tai esim. yksilön asentoon. Näillä on suuri vaikutus siihen, miten tietty teko ymmärretään. 7. Peilaamisen käsite kuvaa ihmisen suhdetta sosiaaliseen ympäristöönsä. Selitä, mistä ilmiöstä tässä on kyse ja miten se näkyy arkielämässä. (6 p) (s. 127-129) Peilaamisen käsite liittyy G. H. Meadiin, jonka mukaan ihmisen näkemys itsestään muodostuu vuorovaikutuskokemusten välityksellä. Meadin mukaan ihmisen identiteetti muodostuu vuorovaikutussuhteissa muiden kanssa. Peilaaminen tarkoittaa sitä, että me tarkkailemme muiden reaktioita ja muutamme käyttäytymistämme sen mukaan. Päivittäinen vuorovaikutus ohjaa meitä siihen. Peilauksen kautta haetaan suuntaa omalle toiminnalle ja määritetään itsetuntoa. Ihmisten välillä on kuitenkin eroa siinä, kuinka autonomisia tai riippuvaisia he ovat suhteessa toisiin ihmisiin. David Riesmanin mukaan nykyaikainen ihminen on itseohjautuva, kun kyläyhteisöissä ihmisen käyttäytyminen ohjautui ulkoisesti. Herbert Marcuse on kuitenkin todennut, että mainonta ja muoti voivat ohjata meidän käyttäytymistämme kulutuksen ja markkinoiden hallitsemassa maailmassa. Ne muokkaavat meidän käsitystämme itsestämme ja muista. 3
8. John Bowlby tunnetaan kiintymissuhdeteorian kehittäjänä. Millaisia pikkulasten kiintymysmalleja on johdettu Bowlbyn teoriasta ja mikä merkitys kiintymyssuhteilla on yksilön kehityksessä? (8 p) (s. 151-153) Bowlbyn kiintymyssuhdeteorian mukaan kiintymyssuhteen laatu vaihtelee sen mukaan, millaisia vuorovaikutuskokemuksia lapsella on kiintymyksensä kohteen kanssa. Tässä suhteessa voidaan tehdä ero turvallisesti kiintyneisiin ja turvattomaan tai riittämättömään kiintymykseen. Turvallinen kiintyminen tarkoittaa sitä, että lapsi kehittää hyvin itsearvostuksen ja odotuksen siitä, että muut ovat hyväksyviä ja vastuullisia. Turvattomalla kiintymyksellä voi sen sijaan olla useampia muotoja, joita ovat seuraavat: - varautunut kiintymys viittaa itsearvostuksen puutteeseen, mutta positiiviseen arvioon muista - pelokas kiintymys liittää itsearvostuksen puutteeseen sen, että muut ovat epäluotettavia ja torjuvia - torjuvan kiintymyksen sisältö on edelleen se, että itsearvostamiseen liittyy negatiivisia odotuksia toisista. Kiintymyssuhteen perustehtävä on varmistaa lapsen henkiinjääminen ja tukea kehityksessä. Kiintymyssuhteen tyyppi luo myös perustan myöhempien läheisten suhteiden eli ystävyys- ja seurustelusuhteiden kehittymiselle. 9. Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet (20 p, 2 p/käsitteenmäärittely) a) rooli (s. 32) Rooli määritellään niiden odotusten kokonaisuudeksi, joita yksilöön kohdistuu, kun hän toimii tietyssä tehtävässä. b) attraktio (s. 172) Tarkoittaa myönteisiä tunteita toista ihmistä kohtaan, ja siihen liittyy taipumus hakeutua toisen seuraan. c) sosiaalinen kategorisointi (s. 99) Tarkoittaa ihmisten luokittelua sosiaalisten kategorioiden perusteella, esim. iän, sukupuolen tai kansalaisuuden perusteella. d) minuus (s. 68, 72) Minuudella tarkoitetaan yksilön ymmärrystä omasta itsestään eli käsitystä itsestään. e) digitaalinen vuorovaikutus (s. 73) Viittaa uusilla digitaalisilla kommunikaatiovälineillä, kuten matkapuhelimilla ja tietokoneilla, tapahtumaan viestintään. f) koheesio (s. 199) Ryhmän kiinteyttä kuvaava käsite, joka selittää sitä, miksi ja miten ryhmä pysyy koossa. 4
g) asenne (s. 250) Tarkoitetaan johonkin kohteeseen esimerkiksi ideaan tai ihmiseen liittyvää myönteistä tai kielteistä suhtautumista. h) retorinen sosiaalipsykologia (s. 85) Sosiaalipsykologinen suuntaus, jossa tarkastellaan argumentaatiota arkielämässä. i) konformistisuus (s. 25) Kuvaa ihmisten taipumusta yhdenmukaisuuteen sosiaalisessa käyttäytymisessään. j) skeemat (s. 246) Skeemoilla tarkoitetaan psyykkisiä rakenteita, joiden avulla ihmiset organisoivat tietoa. Ne luovat odotuksia ja toimivat apuna tarjolla olevan informaation valikoimisessa ja tulkinnassa. 10. Vastaa seuraaviin kysymyksiin lyhyesti mainitsemalla henkilön etu- ja sukunimi (10 p, 2 p/nimi) a) Kuka sosiaalitieteilijä tunnetaan dramaturgisen sosiaalipsykologian kehittäjänä? (s. 83) - Erving Goffman b) Kuka sosiaalipsykologi tunnetaan moraaliarvostelmien kehityksen tutkijana? (s. 263) - Lawrence Kohlberg c) Kuka tunnettu englantilainen nykysosiologi on käsitellyt elämäntyyliä, refleksiivisyyttä ja identiteetin muodostumista tuotannossaan? (s. 132, 298) - Anthony Giddens d) Kuka tunnettu sosiaalitieteilijä on kirjoittanut teoksen One-dimensional Man, joka kritisoi kulutusta ja markkinoiden ylivaltaa? (s. 129) - Herbert Marcuse e) Kuka sosiaalipsykologi tunnetaan tottelevaisuutta koskevista tutkimuksistaan? (s. 17) - Stanley Milgram / 80 p Kiitos mielenkiinnostasi yhteiskuntatieteitä kohtaan! Hyvää kesää! 5