RUOKa & RaVITSEmUs Kesäkurpitsapasta Kirsikkatomaattisalsa Cashewpähkinäranskankerma 56 voi hyvin 4
Kukkakaali-parsakaalicouscous Mausteiset pähkinäpyörykät Reilusti raakaa Raakaravintoa säännöllisesti syövät kehuvat ruokavalion vaikutuksia: olo on energinen, unen tarve vähenee ja iho hehkuu. Aloita raakaruokailu kokeilemalla helppoa kesäkurpitsapastaa tai taivaallista avokado-suklaakakkua. Teksti Pia Rautio Ruokaohjeet Annika Rantala Kuvat Riikka Kantinkoski 4 voi hyvin 57
Kun talven selkä on taittunut, moni kaipaa tavallista vähemmän lämmintä ruokaa. Toiset kuitenkin vannovat kuumentamattoman raakaravinnon nimeen ympäri vuoden. Kiinalainen ja ayurvedinen lääketiede ottavat huomioon nämä yksilölliset erot. Raakaravintoa säännöllisesti syövät hehkuttavat ruokavalion hyvää tekeviä vaikutuksia: olo on energinen, ruoka sulaa helposti, iho hehkuu, hiusten kunto paranee, unen tarve vähenee ja uni on aiempaa syvempää. Painokin pysyy paremmin toivotuissa lukemissa. Mitä on raakaravinto? Raakaravinnoksi sanotaan ruokaa, jota ei kuumenneta yli 47-asteiseksi. Kuumemmassa suurin osa entsyymeistä kuolee. Joillekin entsyymeille alhaisempikin lämpötila voi olla tuhoisa. Entsyymit ovat elintärkeitä monissa elimistön toiminnoissa. Ruoka ei sula ilman niitä. Jos ruoansulatus on huono, sitä voidaan avittaa syömällä entsyymipitoista tuoreravintoa. Kuumentamattomassa ravinnossa vitamiinit eivät tuhoudu ja herkät tyydyttymättömät rasvat, joita on pähkinöissä, siemenissä ja niistä tehdyissä öljyissä, pysyvät muuttumattomina. Raakaruokavalioon kuuluu paljon vihreälehtisiä vihanneksia, marjoja, hedelmiä, ituja, pähkinöitä ja siemeniä. Ruokia voidaan rikastaa kuivatuilla merilevillä ja hiivahiutaleilla. Suolana käytetään merisuolaa tai soija kastiketta. Raakaravinnon nauttija pyöräyttää usein viherpirtelöitä ja marjasmoothieita ja kuivattaa ruokia kuivurissa. Raakaruokailijan suosikit Tuoreet vihannekset Käytä runsaasti erilaisia vihanneksia ja suosi sesongin vihannestarjontaa. Nauti talvella juureksia ja kaaleja, kesällä lehtivihanneksia, kesäkurpitsaa, kurkkua, tomaattia ja yrttejä. Suosi luomutuotteita. Marjat ja hedelmät Käytä runsaasti kotimaisia marjoja ja omenia. Jälkiruoat, kakut ja smoothiet voi makeuttaa liotetuilla taateleilla, viikunoilla tai rusinoilla ja kypsillä banaaneilla. Pähkinät ja siemenet Pähkinöistä ja siemenistä saa hyviä rasvoja, proteiinia, vitamiineja ja kivennäisaineita. Niitä kannattaa syödä päivittäin ja vaihdella lajeja. Kokeile saksanpähkinöitä, pekaanipähkinöitä, hasselpähkinöitä, cashewpähkinöitä ja kuorellisia manteleita. Siemenistä parhaita ovat auringonkukan-, seesamin-, hampun-, pellavan- ja kurpitsansiemenet. Siemenet on hyvä liottaa ennen käyttöä. Viljat Viljanjyvät kannattaa idättää ja jauhaa raaka puuroksi tai kuivata näkkileiväksi. Viljan jyvän itäessä niiden elimistöä happamoittava vaikutus häviää. Suosi gluteenittomia viljoja ja viljan tapaan käytettäviä siemeniä, kuten tattaria, hirssiä ja kvinoaa. Idut ja versot Erilaiset siemenet ovat arvokasta ravintoa, mutta idättämällä niistä saa entistä parempia: siementen vitamiinipitoisuus kasvaa ja sulavuus paranee. Siemenistä tulee idättämisen jälkeen entsyymipitoista tuoreravintoa. Vihreät versot, oraat ja kaikki tummanvihreät yrtit, lehtivihannekset, kuten nokkonen, pinaatti, persilja, lehti- ja parsakaali ja tammenlehväsalaatti, sisältävät runsaasti klorofylliä (lehtivihreää), vitamiineja, kivennäisaineita, amino happoja ja entsyymejä. Eniten lehtivihreää on chlorella-jauheessa. Käytä ituja ja vihreitä vihanneksia runsaasti salaateissa tai pyöräytä niistä viherpirtelöitä. Nesteeksi sopii tuoremehulingolla tehty porkkanamehu. Avokado pyöristää maun. Helpon viherlisän saa pakasteena myytävästä orasmehusta. Miksi raakaravintoa kannattaa syödä? Ruoka muuttuu koko ajan. Suuri muutos tapahtui, kun siirryttiin keräilytaloudesta maanviljelijöiksi. Teollistuminen pari sataa vuotta sitten toi mukanaan uuden keksinnön: viljan jyvät opittiin kuorimaan, ja niistä ryhdyttiin tekemään valkoista vehnäjauhoa. Samalla menetettiin jyvien kuorikerrosten arvokkaat kivennäisaineet. Nykyään monet syövät ruokaa, jossa on kylliksi energiaa mutta vähän ravintoaineita. Usein ruoka sisältää myös liian paljon eläinkunnan tuotteita ja pitkälle jalostettuja, tehoviljeltyjä ruoka-aineita. Tällainen ruokavalio saattaa aiheuttaa elimistön happamoitumista, joka voi olla osasyynä moniin nykyisiin terveysongelmiin, kuten osteoporoosiin, nivelvaivoihin, munuaiskiviin ja reumaan. Happo-emästasapainoa voidaan korjata raaka ruokavaliolla ja muilla ruokavalioilla, jotka sisältävät runsaasti vihreitä kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Miten elävä ravinto eroaa raakaravinnosta? Elävä ravinto on raakaravintoa, mutta joitain eroja raa alla ja elävällä ravinnolla on. Elävän ravinnon ruokavalion noudattamiseen on selkeät ohjeet. Niihin kuuluu muun muassa oraiden ja versojen kasvattaminen, joka voi tuntua työläältä. Eräs selkeä ero raakaravinnon ja elävän ravinnon välillä on se, että elävässä ravinnossa ei käytetä öljyjä, suolaa eikä etikkaa. Hapan maku saadaan hapattamalla. Tärkeät rasva hapot saadaan siemenistä, pähkinöistä ja avokadosta. Merilevät korvaavat suolan. Raakaravintoa nauttivat käyttävät myös kylmä puristettuja öljyjä, kuten kookos-, pellavansiemen-, hamppu-, oliivi- ja avokadoöljyä. Elävää ravintoon kuuluu olennaisesti itujen, versojen ja oraiden kasvatus ja syönti. Päivittäin nautittavaa, tuoreista oraista puristettua mehua pidetään tärkeimpänä terapeuttisena ruoka-aineena. Vehnänorasmehulla on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Se lisää valkoisten verisolujen muodostusta ja parantaa siten immuniteettia, tuhoaa bakteereja ja neutraloi muita haitallisia aineita elimistössä. Elävässä ravinnossa yleisiä ruoanvalmistusmenetelmiä ovat jauhaminen ja hapattaminen. Niiden ansiosta ruoasta tulee helpommin sulavaa. Hapattaminen kuuluu oleellisena osana elävään ravintoon, mutta ei niinkään raakaravintoon. Auringonkukan- ja seesaminsiemenistä tehtyjen murekkeiden ja kastikkeiden annetaan hapantua ennen syömistä. Maitohappokäymisen avulla valmistetaan myös juomia. Elävän ravinnon ruoanvalmistusmenetelmät tekevät ruoasta helposti sulavaa, ja elävä ravinto saattaa olla raakaravintoakin terapeuttisempaa erilaisten terveysongelmien hoidossa. Raakaruokavalio-ohjelmaa on kuitenkin käytännössä helpompi toteuttaa. S LÄHTEET JA LUETTAVAA: Bailey, Christine: Raakaravinto Tie terveyteen, vireyteen ja painonhallintaan. Minerva 2012. Ervamaa, Elsa: Elävä ravinto. WSOY 2003. elavaravinto.net Miikkola, Maija: Iloiset raakaherkut. Pieni Karhu 2013. Niemi, Merja: Aurinkoista ruokaa. Bazar 2004. raakaravinto.net 58 voi hyvin 4
Kuumentamattomassa ravinnossa vitamiinit eivät tuhoudu ja tyydyttymättömät rasvat pysyvät muuttumattomina. Vietnamilaiset kevätrullat ja seesamikastike. 4 voi hyvin 59
1. 2. Salaatinlehtitacot: saksanpähkinäliha, kirsikkatomaattisalsa, cashewpähkinä-ranskankerma. Taivaallinen avokado-suklaakakku. Kurkkujuoma. Kukkakaali-parsakaalicouscous. 3. 4. 60 voi hyvin 4
Kesäkurpitsapasta, tomaatti-vesimelonikastike, mausteiset pähkinäpyörykät ja seesamikastike. Näin idätät Käytä luomusiemeniä aina, kun on mahdollista. Poista rikkoutuneet siemenet ja roskat. Huuhtele hyvin. Laita siemenet lasipurkkiin ja kaada päälle haaleaa vettä. Liota 3 12 tuntia siemenen koosta riippuen. Laita liotetut siemenet idätysastiaan ja huuhtele niitä muutaman kerran päivässä. Idätä pimeässä, esimerkiksi astiankuivatuskaapissa. Helpoin tapa idättää on käyttää 1 2 litran lasipurkkia, hyttys- tai nailonverkkoa ja vahvaa kumilenkkiä. Saatavana on myös idätysastioita. Huom! Jos siemeniä ei huuhdo, pinnalla mahdollisesti olevat bakteerit ja homeitiöt heräävät kosteassa ja lämpimässä henkiin ja saattavat pilata koko sadon. 4 voi hyvin 61