Miten arvioida akateemista osaamista? Johanna Annala & Marita Mäkinen Peda-forum-päivät, Aalto-yliopisto, 22.8.2012 1
Tavoitteen asettaminen Mieti aamupäivälle jokin henkilökohtainen osaamis- tai oppimistavoite? Kirjaa se paperin yläreunaan.
Osaamisen tausta UDACE (1989): osaaminen on sitä mitä ihmiset osaavat tehdä ennemmin kuin sitä mitä he tietävät EU (2008-2010): osaamisen käsitettä käytetään viitattaessa oppimistuloksiin (learning outcome) tietoon (knowledge) taitoon (skill) pätevyyteen (competence) Osaamiskolmio (knowledge-triangle): tietoperusta, koulutus, innovaatiot > Outcome based curriculum
Yliopistoyhteisön tulkinta? Käsitehierarkioiden hämäryys arkitietoon ja mielikuviin perustuvat tulkinnat talouselämän kieli, pedagogian kieli torjunta verbipeli merkitysten selvittäminen (miksi osaaminen?) teoreettiset yhteydet (curriculum, oppiminen, yhteiskunta) Millaisin käsittein eri aloilla on suotuisinta lähestyä yliopistokoulutuksen kehittämistä? merkitysneuvottelut
Kaksi lähestymistapaa osaamiseen Lineaarinen taidot (skills), standardit, havaittavien tulosten mittaaminen suhteessa ennalta määriteltyyn minimiin Dynaaminen opiskelijoiden potentiaalit (tiedolliset, taidolliset, asenteelliset, eettiset); millaisten prosessien kautta saavutetaan mahdollisimman ansiokas, myös odotukset ylittävä suoriutuminen (Mäkinen & Annala 2010)
Miten akateemista osaamista voi arvioida? (Knight 2007; Krathwohl 2002; Tynjälä 2004) 6
Lineaariset osaamiset ja arviointi havaittavissa ja standardoitavissa olevat tiedot, taidot, eettiset valmiudet, asenteet osaamistavoitteiden ja arviointiperusteiden määrittäminen kohtuullisen mutkatonta, mutta vaatii asiaan paneutumista Jakson suoritettuaan opiskelija - osaa esittää aineiston havaintomatriisimuodossa - osaa soveltaa tilastotieteen menetelmiä tutkimusaineiston kuvailussa sekä muuttujien välisten riippuvuuksien tarkastelussa - (hyv-hyl) Arvioinnin kohteet? Arviointimenetelmät? Arviointikriteerit? Arviointiasteikko? Arvioija(t)?
Dynaamiset osaamiset ja arviointi ennakoimattomat opiskelijoiden potentiaalit, kasvun ja kehityksen polut koskien tietoja, taitoja, eettisiä valmiuksia, asenteita osaamistavoitteiden ja arviointiperusteiden määrittäminen haastavaa Tavoitteena on, että opiskelijat - osaavat argumentoida tasa-arvoon liittyvää koulutuspolitiikkaa - arvioivat kriittisesti toiseutta tuottavaa luokittelua kasvatusyhteisöissä - ymmärtävät kollegiaalisen toimintakulttuurin välttämättömyyden kasvatusyhteisöissä - osaavat tukea monenlaisten oppilaiden oppimista, kasvua ja osallistumista heterogeenisissa opetusryhmissä (1-5) Arvioinnin kohteet? Arviointimenetelmät? Arviointikriteerit? Arviointiasteikko? Arvioija(t)?
Learning cafe -ryhmät 1) Mikä (osaaminen) on arvioinnin kohteena pitkäkestoisissa opinnäyteprosesseissa? 2) Millaisin menetelmin osaamisen karttumista voidaan arvioida? 3) Mistä löytää kriteerit dynaamisen osaamisen arviointiin? 4) Ketkä voivat ja osaavat arvioida osaamista ja sen karttumista?
Kahvipöytäkeskustelun tavoitteet - paikka ajatusten vaihdolle ja yhteisen ymmärryksen synnyttämiselle - kuunnellaan toisen kokemukset ja ajatukset - jaetaan omat kokemukset ja ajatukset - rakennetaan yhteistä näkemystä pöytäryhmissä
Kahvilan toimintatapa Muodostetaan neljä pöytäryhmää, jossa jokaisessa on eri aihe Pöydillä pöytäliinat ja tussit sekä aiheeseen virittäviä kysymyksiä keskustelun pohjaksi Kirjoittakaa ja piirtäkää pöytäliinoihin (kysymyksiä, väitteitä, vastauksia,.) seuraava ryhmä pääsee kiinni mikä teitä puhutti, mietitytti Jokainen voi vapaasti hahmotella ajatuksiaan ja kehittää toisen ajatusta edelleen Munakellon pirinän jälkeen hakeudutaan uuteen pöytään (4 x 10-15 min). Jokainen käy kaikissa neljässä pöydässä.
1) Mikä (osaaminen) on arvioinnin kohteena pitkäkestoisissa opinnäyteprosesseissa? Millainen osaaminen on pitkissä prosesseissa karttuvaa ydinosaamista? (kandi, gradu, väitös) Osaamistavoitteiden suhde arviointikohteisiin? Prosessin ja tuotoksen painoarvo? Onko arvioinnin kohde takana, edessä vai takana- ja edessäpäin? Tieteenalan konventiot & substanssi vs. geneeriset taidot?
2) Millaisin menetelmin osaamisen karttumista voidaan arvioida? Osaamisjuonteet, esim. tieteellinen ajattelu, metodinen osaaminen, ammattityön käytännöt,. Jakso-, opintokokonaisuus-, vuositasolla, näytöt, final tests? Millaisiin menetelmin arvioinnin voi toteuttaa käytännössä? Millainen arviointi harjaannuttaa jatkuvaan, elinikäiseen oppimiseen?
3) Mistä löytää kriteerit dynaamisen osaamisen arviointiin? Minimitason osaamisen kuvaus, mutta maksimitason odotukset? Suhde ulkopuoliseen kriteeristöön, ryhmään, yksilöihin? Tarkoittaako kriteeriperustaisuus numeroista luopumista, hyv/hyl, osaa / ei osaa? Miten esim. SOLO tai Bloomin taksonomia soveltuu monenlaisen osaamisen arviointiin?
4) Ketkä voivat ja osaavat arvioida osaamista ja sen karttumista? Itsearviointi, vertaisarviointi, opettaja (-t), ulkopuoliset esim. harjoitteluohjaajien rooli? Voiko yliopiston ulkopuolinen arvioida akateemisen osaamisen karttumista? Voiko yliopiston sisältä arvioida työelämässä vaadittavaa osaamista? Kenen arviointi on osuvaa eri vaiheissa / tilanteissa?
Tavoitteen saavuttamisen arviointi Mieti miten hyvin saavutit työpajan alussa asettamasi henkilökohtaisen osaamis- tai oppimistavoitteen Oliko tavoite realistinen / osuva? Opitko jotain muuta mitä et tavoitellut? Jäikö oppimisen nälkä mitä haluat selvittää lisää? Kirjaa vastaus lyhyesti osaamistavoitteesi perään. Jaa ajatuksesi pöytäryhmäsi jäsenten kanssa Palauta paperi ryhmän vetäjille
Lähteet Knight, P. 2007. Grading, classifying and future learning. Teoksessa Boud, D. & Falchikov, N. 2007. Rethinking assessment in higher education. Learning for the longer term. London & New York: Routledge, 72 86. Krathwohl, D.R. 2002. A revision of Bloom s taxonomy: an overview. Theory into Practice 41 (4), 212 218. Mäkinen, M. & Annala, J. 2010. Osaamisperustaisen opetussuunnitelman monet merkitykset korkeakoulutuksessa. Kasvatus ja aika 4 (4), 41 61. http://www.kasvatus-jaaika.fi/dokumentit/artikkeli_makinen_&_annala_ 0712100353.pdf Tynjälä, P. 2004. Asiantuntijuus ja työkulttuurit opettajan ammatissa. Kasvatus 35 (2), 174 190.
Kiitos! www.campusconexus.fi johanna.annala@uta.fi marita.makinen@uta.fi Tampereen yliopisto 18