IBERIALAIS-AMERIKKALAISEN SÄÄTIÖN STRATEGIA 2015 2019



Samankaltaiset tiedostot
Satakunnan taidetoimikunta -asiantuntija ja vaikuttaja. Päivi Setälä Satakunnan taidetoimikunta

Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry. Toimintasuunnitelma 2016

IBERIALAIS-AMERIKKALAINEN SÄÄTIÖ / SUOMEN MADRIDIN-INSTITUUTTI TAVOITE- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2018

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

HANKETAPAAMINEN. Suomussalmi KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179

Katseet kohti Latinalaista Amerikkaa! Ari Mäki 1

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA

Asteen verran paremmin

KARVI arviointi- ja tutkimustiedolla ohjaamisen, johtamisen ja kehittämisen kentässä

Visio suomalaisesta ammattikorkeakoulutuksesta 2014

Iberialais-amerikkalainen säätiö - Madridin-instituutti. Suomi-Espanja Seuran vuosikokous Juha Korppi-Tommola

Rakensimme myynnille jo omansa, joka toimii. Nyt on huollon vuoro. HUOLLON UUSI VALMENNUS- OHJELMA. yhteistyössä:

TIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Yhdessä erilainen. Jyväskylän museoiden pedagoginen strategia ja toimintasuunnitelma

Strategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen

Luonnollisesti töissä -hankkeen toimenpiteitä

Yhdistyksen jäsenet Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi hallitus hyväksyä jokaisen, joka on suorittanut tutkinnon Lahden ammattikorkeakoulussa.

Peruskoulujen tasa-arvo hanke

Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen

Strategia vuosille Tarkistetut tavoitteet Strategiset päämäärät:

MIKSI KANNATTAA OPISKELLA TERÄSRAKENTEITA

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO TOIMINTASUUNNNITELMA Johdanto

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Koulutusasiainvaliokunta

DEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia. Pori kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Mitä on kestävä kehitys

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää?

Itä-Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Veikkausvoittovarojen käyttö taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sekä tieteen edistämiseen

Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunto hankehakemukseen

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

Tuutori verkossa: Yksin vai yhdessä?

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Me-säätiö. Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen. Ulla Nord me. säätiö Me-säätiö

1.3. Hankkeen nimi Yhteistyöhanke Joutsenten reitin alueen ja Koillis-Kiinan alueen välillä

OKM:n CSC:tä koskeva omistajastrategia

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

LASTENSUOJELUN PRAKSIS

OpKu I Vaikuttajana alakoulussa

Avoimesti ja yhteisymmärryksessä. Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelma

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Turun Musiikkijuhlasäätiön säännöt. Turun Musiikkijuhlasäätiön säännöt

Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan Finnvera oyj

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

KOULUTUSVIENTI JA RAHOITUS. Jouni Kangasniemi, opetus- ja kulttuuriministeriö

Ndoromo Owen Suomen Punainen Risti Vaasan suomalainen osasto. Miten kotoutua maahanmuuttajasta kuntalaiseksi?

Tehostetaan oman erikoisalaan liittyvän asiantuntija-avun

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

Kuurojen työllisyyden ja yrittäjyyden edunvalvonta ja tukeminen

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

Kestävän kehityksen toimikunnan rooli ja työ kaudella

MANNERHEIMIN LASTENSUOELULIITON LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

<Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia > Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia

Kaija Blom suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kaija Blom

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Korkeakoulutus ja digitalisaatio -webinaari Ilmari Hyvönen

Hyvä vesihuoltohanke, suunnittelijan näkökulma

Palosuojelurahasto Aktiivisesti ja avoimesti tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämisen puolesta

Eskarista ekalle. eskariope mukana ekaluokan alussa

Kulttuuripalvelut, toimintamallien vertailu

ARENEn strategia Helsinki ARENEn hallitus

Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

JATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Selvitys OKM:n hallinnonalan konserniohjauksesta ja rakenteesta

Strategia Suomen YK-Nuoret

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen

Auli Korhonen, neuvotteleva virkamies, TEM Hyvinvointialan toimialatietopäivä, Joensuu

MUUT MÄÄRITYKSET. Kunniavaltuuskuntaan kuuluu enintään 12 jäsentä. Kunniavaltuuskunnan jäsenet kutsuu ja sen puheenjohtajan nimittää edustajisto.

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma. Kulttuurivoltti Utajärvi : Satu Jehkonen ja Katri Tenetz

Verkkokurssien ulkopuolinen arviointi. Tie Vie - asiantuntijakoulutus Turku, Aino-Maija Hiltunen HY, HILMA-verkosto

KIVININET Rajatonta kasvua Kaakossa

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam Kuntaliitto

Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset Vastuullinen lahjoittaminen ry

Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?

Isännän Ääni- Seuraseminaari. Kokkola SJK - juniorit

Väli- ja loppuraportointi

Ajankohtaista koulutuspolitiikassa. Johtaja Mika Tammilehto Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 9.12.

Lohjan kaupunginkirjaston kehittämisohjelma

HONKALAHDEN PUUTYÖNTEKIJÄIN AO 005 RY:N TOIMINTASUUNNITELMA 2009

STRATEGIA Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

Kuntien sote-menot ,6 miljardia

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki

Vammaiset naiset näkyviksi kaikilla areenoilla

LIITE 1 TOIMIJARYHMÄOHJESÄÄNTÖ

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

114.fi on avoin eteläsavolainen ohjauksen malli

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Työelämän pelisäännöt

-kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8

Viestintäsuunnitelma

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Mikko Härkönen

Transkriptio:

IBERIALAIS-AMERIKKALAISEN SÄÄTIÖN STRATEGIA 2015 2019 Säätiön hallituksen hyväksymä 27.2.2015

1. Säätiö, toiminta-ajatus ja tarkoitus Iberialais-amerikkalainen säätiö perustettiin vuonna 1993. Säätiön sääntöjen mukaan Iberialaisamerikkalaisen säätiön tarkoituksena on edistää espanjalais-portugalilaista kulttuuripiiriä (Iberian niemimaata, Ibero-Amerikkaa ja muita niihin historiallisesti liittyviä alueita) koskevaa molemminpuolista tieteen, kulttuurin ja talouselämän tuntemusta ja vuorovaikutusta. Säätiö ei tavoittele taloudellista voittoa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiöllä on Suomen-instituutti Iberian niemimaalla sekä se ylläpitää sitä. Säätiö voi myöhemmin perustaa myös muita instituutteja. Instituutin tehtävänä on harjoittaa ja edistää säätiön tarkoitukseen liittyvää suomalaista tieteellistä ja taloudellista tutkimusta sekä molemminpuolista kulttuurin ja talouselämän tuntemusta ja vuorovaikutusta. Säätiö toimii tiedeyhteisön, kulttuurintuottajien ja ulkomaankaupan välisessä maastossa ja edistää niiden kaikkien kansainvälisyyttä ja tunnettuutta kohdemaissa. Iberialais-amerikkalainen säätiö hallinnoi vuonna 1996 perustettua Suomen Madridin-instituuttia. Instituutin toiminta-alueeksi on määritelty koko espanjan- ja portugalinkielinen maailma. Tällä kulttuurisesti ja taloudellisesti merkittävällä alueella on yli 700 miljoonaan asukasta. Madridin-instituutti kansainvälistää suomalaista taidetta ja tiedettä, toimii asiantuntija- ja palveluorganisaationa kansainvälisyyteen pyrkiville taiteilijoille ja kehittää luovan talouden verkostoja Suomessa ja kohdemaissa sekä itsenäisenä toimijana että Team Finland -verkostojen aktiivisena jäsenenä. Instituutti edistää suomalaista elinkeinoelämää, vientiä ja asiantuntijoiden liikkumista Suomen ja kohdemaiden välillä. Säätiöllä on asiamiesverkosto Portugalissa ja Latinalaisessa Amerikassa. Säätiö hallinnoi Buenos Airesin Suomi-taloa (entinen Suomen Merimieskirkon rakennus). Tässä strategiassa Iberialais-amerikkalainen säätiö tarkoittaa koko tätä kokonaisuutta, ellei erikseen haluta korostaa Madridin-instituutin työtä tai toimintaa tietyssä kohdemaassa. 2. Säätiön toimintaympäristö ja strategiset kumppanit 2.1 Toimintaympäristö Iberialais-amerikkalaisen säätiön toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut ja muuttuu edelleen monestakin syystä. Suomalaisten talous- ja kulttuurielämän voimien yhdistäminen suurlähetystöjen koordinoimaan Team Finland -yhteistyöhön tehostaa suomalaisten toimijoiden yhteistyötä ja tukee myös säätiön toimintaa. Säätiön toimintamaissa, etenkin Latinalaisessa Amerikassa, kulttuurituotanto kasvaa voimakkaasti. Tämä lisää vastavuoroisen kulttuurivaihdon mahdollisuuksia, ja kiihtyvä kaupan ja taiteen globalisaatio muuttaa alueellisen toiminnan edellytyksiä. Tässä tilanteessa Iberialais-amerikkalaisen säätiön vahvuus on sen laaja toiminta-alue, vaikka laajuus kieltämättä on myös suuri haaste suppeille henkilö- ja toimintaresursseille. Suomessa kulttuuri- ja tiedeinstituuttien perusrahoitus on kaventumassa valtion säästötoimien vuoksi. Säätiö toimii opetus- ja kulttuuriministeriön veikkausvoittovaroista myöntämällä yleisavustuksella. Sen lisäksi Madridin-instituutti hankkii projektikohtaista rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä mm. kulttuurivientiin osoitetuista määrärahoista, Suomen Akatemiasta, ulkoasianministeriöstä ja yksityisistä säätiöistä. Toimintaa rahoitetaan enenevässä määrin erikseen valtiolta ja yksityisiltä säätiöltä haettavalla hankerahoituksella. Rahoituksen pirstoutuessa hallintoon käytettävä työaika lisääntyy. 1

Sosiaalinen media ja digitalisoituminen tuovat uusia mahdollisuuksia ja verkostoja sekä mahdollistavat tulevaisuudessa yhä enemmän resurssisäästöjä. Säätiölaki on muuttumassa ja se tuonee muutoksia lähinnä hallintoon. 3.2 Strategiset kumppanit Suomessa säätiö toimii osana Team Finland -verkostoa. Säätiö kuuluu Suomen Kulttuuri-instituutit ry:n verkostoon ja osallistuu tiedeinstituuttien Tiedefoorumiin. Merkittäviä yhteistyökumppaneita ovat suomalaiset ja lusohispaanisen alueen tieteen ja taiteen toimijat (yliopistot, ammattikorkeakoulut, museot, taiteen tiedotuskeskukset) sekä konsuliverkosto ja kauppakamarit ja muut ulkomaankaupan organisaatiot, kuten Finpro. Vientiä harjoittavien yritysten kanssa on mahdollista rakentaa yhteisiä hankkeita. Madridissa instituutilla on työtila Complutense-yliopistossa, joka on tärkeä yhteistyökumppani. Tämä yhteistyö tuo instituutille verotuksellisen autonomian. Latinalaisen Amerikan maissa yhteistyökumppaneita ovat aiemmin mainittujen ohella sekä julkiset kulttuuritoimijat että yksityiset kulttuurin tuottajat ja yliopistot. Näyttelyitä järjestetään mm. yhdessä taidegallerioiden ja museoiden kanssa. 3. Säätiön arvot Säätiön arvoja ovat: - aloitteellisuus: proaktiivisuus, ketteryys ja nopea reagointi ovat tuloksellisen toiminnan edellytyksiä, kun resurssit ovat rajalliset. Aloitteellisuus edellyttää myös avoimuutta uudelle. - pitkäjänteisyys: säätiön toiminnalliset painopisteet (tiede, kulttuuri) tuovat syvyysulottuvuutta ja tarvittavaa lisäarvoa Suomen ja lusohispaanisen maailman taloudelliseen yhteistyöhön - laatu ja luotettavuus: säätiö pyrkii toiminnassaan laadukkuuteen ja ammattimaisuuteen. 4. Strategiset tavoitteet ja painopistealueet 4.1. Strategiset tavoitteet Strateginen tavoite 1: Suomalaisen kulttuurin monipuolinen tuntemus toiminta-alueella, erityisesti Latinalaisessa Amerikassa, kasvaa Säätiön toiminnan tavoitteena on, että viisivuotiskauden päättyessä suomalaista kulttuuria tunnetaan toiminta-alueella laajasti, kulttuurivienti sekä -vaihto kukoistavat ja koulutuspalvelujen viennille on kehitetty toimintamuodot. Yksittäisten kulttuurihankkeiden vaikutus kestää pitempään kun kummankin eri maan toimijan suhdeverkostot sekoittuvat keskenään ja alkavat kehittää uusia hankkeita. Suomalaisen kulttuurin tuntemus tehostuu vuorovaikutteisuutta lisäämällä. Kohdemaissa vuorovaikutteisuus kehittyy kun kulttuuriviejät verkottuvat paikallisten toimijoiden kanssa, esimerkiksi suomalaisten ja paikallisten toimijoiden yhteisten näyttelyjen ja tapahtumien kautta. Vuorovaikutuksessa syntyvät henkilökohtaiset suhteet syventävät kulttuurien tuntemusta ja juurruttavat toimijoita toistensa maaperään. 2

Kun viime vuosina on panostettu voimakkaasti suomalaisen designin esittelyyn ja vientiin, nyt keskitytään visuaaliseen nykytaiteeseen sekä suomalaisen draaman esille tuomiseen. Myös yhteistyötä designin esittelemiseksi jatketaan. Alkavalla viisivuotiskaudella toiminnan kehittämisen painopiste siirtyy Latinalaiseen Amerikkaan. Tämä luo uusia haasteita, sillä kohdealue on hyvin laaja, toimintaympäristö on jokaisessa maassa erilainen, kumppaniverkostot vaihtelevat ja Team Finland-verkostojen toiminta on sidoksissa paikalliseen kontekstiin. Instituutti ja säätiö vastaavat erilaisten toimintaympäristöjen haasteisiin toimimalla aktiivisesti Team Finland -verkostoissa Latinalaisen Amerikan ja Pyreneiden niemimaan asiamiesverkoston välityksellä. Koulutuspalvelujen vientihankkeisiin luodaan sujuvia toimintatapoja ja säätiö kouluttaa muita kulttuuri- ja tiedeinstituutteja näiden hankkeiden edistämisessä. Yhteistyötä suomalaisten koulutuspalvelujen levittämiseksi tiivistetään. Säätiöllä on jatkuvasti erillisrahoituksella tutkimushankkeita, joissa säätiöllä ja Madridin-instituutilla voi olla myös kevyt fasilitoijan rooli. Säätiö seuraa tieteen ja taiteen ajankohtaisia painopisteitä siten, että koko laajalla toiminta-alueella huomioidaan kulttuurimme merkkivuosia kuten: Jean Sibeliuksen syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta 2015, Madridin-instituutin 20-vuotisjuhlallisuudet 2016 ja Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlallisuudet vuonna 2017. Strateginen tavoite 2: Säätiön tunnettuus lisääntyy Suomessa Säätiö, instituutti ja niiden toiminta tunnetaan myös Suomessa pienen aktiivisen harrastajajoukon ulkopuolellakin. Säätiön vuorovaikutteisen toiminnan ja vastavuoroisten vierailujen ansiosta lusohispaanisen alueen kulttuuria tunnetaan Suomessa nykyistä paremmin. Säätiön hallituksessa toimii edelleen monipuolinen joukko lusohispaanisen kulttuurin ja säätiötoiminnan asiantuntijoita. 5.2.Painopistealueet Espanja Madridin-instituutin toiminta on jo vakiintunut ja sen verkostot on luotu. Instituutti on sulautunut näkyväksi osaksi miljoonakaupungin kulttuurielämää. Se toimii yhteistyössä Complutense-yliopiston kanssa, missä sillä on toimipiste. Yhteistyötä Complutense-yliopiston kanssa jatketaan ja tarjotaan suomalaisille tutkijoille mahdollisuutta työskennellä säätiön työtilassa Complutense-yliopistossa. Vuosittain keskitytään kahteen tai muutamaan merkittävään taiteilijavierailuun, joiden medianäkyvyyteen panostetaan. Tämän lisäksi tuotetaan yhdessä taiteilijoiden kanssa kevyitä helposti liikutettavia näyttelyitä, joita kierrätetään Espanjan ja mahdollisuuksien mukaan myös muiden kohdemaiden taidelaitoksissa. Instituutin kahden tieteellisen projektin päättyessä niiden tuloksista tiedotetaan laajasti. Uusia tutkimushankkeita valmistellaan. Portugali Portugalissa toimii säätiön asiamies. Strategiakauden aikana keskitytään nykytaidetta, erityisesti kirjallisuutta ja visuaalista taidetta koskeviin hankkeisiin ja tiivistetään Team Finland -yhteistyötä. Latinalainen Amerikka 3

Vuorovaikutuksen ja toiminnan lisääminen Latinalaisessa Amerikassa kanssa on strateginen painopiste. Sen varmistamiseksi asiamiesverkoston toimivuus on ensisijaisen tärkeä. Syksyllä 2014 aloitettua asiamiesten koulutusta jatketaan. Asiamiehet sitoutetaan säätiön työhön ja Team Finland verkostoihin. Vapaaehtoisista asiamiehistä pidetään huolta tehokkaan tiedotuksen ja koulutuksen avulla. Argentiina: Argentiinassa toteutetaan säätiön hallituksen laatimaa kolmivuotista toimintasuunnitelmaa. Argentiinalainen elokuvataide on maanosan korkeatasoisinta ja säätiö keskittyy kulttuurivaihtoon mm. tällä alueella. Brasilia: Laajan kulttuurialueen kasvava ja monipuolinen kulttuurintuotanto, sen taloudellisen toimeliaisuuden tuomat resurssit sekä suomalaisten vientiyritysten toiminta maassa luovat säätiölle hyvät toimintaedellytykset. Muu Latinalainen Amerikka: Asiamiesverkoston avulla vuorovaikutus Latinalaisen Amerikan kanssa lisääntyy ja Suomen näkyvyys alueella on kauden päätyttyä hyvä. Synergiaetuja maiden välillä käytetään mahdollisuuksien mukaan hyväksi, esimerkiksi näyttelykierroissa. Suomen suurlähetystöjen kanssa jatketaan hyvää yhteistyötä. Säätiö tuo Team Finland -toimintaan kulttuuri- ja tiedeulottuvuuden mukana lisäarvona tunnettuutta ja uskottavuutta. 5 Vaikuttavuuden arviointi Strategisille tavoitteille luodaan mittarit strategiakauden alussa seurantaa varten. Toiminnan vaikutuksia tarkastellaan monesta näkökulmasta: Suomi-kuvan, taiteen, tieteen ja kulttuuriviennin kannalta. Mittareita toiminnan ja vaikuttavuuden arvioimiseen kehitetään yhdessä Suomen Kulttuuri-instituuttien yhdistyksen kanssa. Säätiön vaikutusta lusohispaanisen kulttuurin ja tieteen tunnettuuden lisääntymiseen Suomessa mitataan myös. Asiamiesverkoston vakautta ja sitoutumista seurataan sen suuren lisäarvon vuoksi. Strategiakauden puolivälissä (2017) hallitus tarkastelee strategian toteutumista ja muutostarpeita. 4

Liite Iberialais-amerikkalainen säätiö ja sen toimintamuodot Iberialais-amerikkalaista säätiötä johtaa hallitus, jonka jäsenet valitaan kolmivuosikaudeksi kerrallaan siten, että puolet jäsenistä on erovuorossa. Hallitukseen valitaan tiedeyhteisön, kulttuurielämän ja elinkeinoelämän edustajia. Säätiöllä on Suomessa toimiva pääsihteeri, FT Elina Liikanen. Hänen työaikansa on keskimäärin kahdeksan tuntia viikossa. Madridin-instituutti toimii hallituksen valitseman johtajan johdolla omalla budjetillaan. Instituutissa työskentelee johtajan lisäksi tiedottaja sekä opiskelijaharjoittelijoita. Argentiinassa säätiö omistaa huonossa kunnossa olevan Suomi-talon. Säätiöllä on asiamies Portugalissa ja useissa Latinalaisen Amerikan maissa (Argentiina, Brasilia, Chile, Kuuba, Meksiko, Peru, Kolumbia ja Uruguay). Asiamiehet toimivat Madridin-instituutin johtajan ohjauksessa lukuun ottamatta Argentiinaa, jossa Suomi-talon asioita hoitava asiamies toimii suoran hallituksen ohjauksessa. Kaikkialla ollaan aktiivisessa vuoropuhelussa Team Finland -verkoston kanssa. Madridin-instituutti ja asiamiehet järjestävät yhdessä taiteilijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa näyttelyitä, taiteilijavierailuja, esitelmätilaisuuksia, seminaareja ja esityksiä. Säätiö fasilitoi koulutuspalvelujen vientiä ja toimii siinä yhteistyökumppanina kasvatustieteen tutkijoiden ja täydennyskoulutusta harjoittavien yhteisöjen kanssa. Säätiö toimii opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) vuosittain myöntämällä avustuksella, hankkeita rahoitetaan sekä OKM:n vientituella että yksityisten säätiöiden myöntämillä apurahoilla. Tutkimushankkeet toteutetaan niitä varten erikseen myönnetyillä varoilla. Niiden hallintoa varten säätiö saa rahoituksesta yleiskulukorvauksen. Instituutilla on kaksi tutkimushanketta: - Professori Martti Pärssisen johtama Suomen Akatemian rahoittama Yhdistynyt diversiteetti; Monumentaalinen maisema, paikallisuus ja kulttuurien dynamiikka Kolumbusta edeltäneessä Länsi-Amazoniassa. (vuodet 2011 2015) - Instituutin johtajan, FT Auli Leskisen johtama Koneen säätiön rahoittama Espanjan, Portugalin ja Latinalaisen Amerikan nykykirjallisuuden historia 1970 2010. (vuodet 2011 2015) 5