Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.4.2016
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi (1) Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatkoopintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys, tuloksellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus, laatu
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi (2) Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen rajaaidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen. Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä.
Täsmennetyt suuntaviivat - kokonaisuus Yksi ammatillisen koulutuksen toimintalaki, jossa lähtökohtana osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys Työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastataan tutkintojärjestelmän puitteissa (tutkinnot ja tutkinnon osat) sekä ei-tutkintotavoitteisilla osaamiskokonaisuuksilla Valmentavilla koulutuskokonaisuuksilla tuetaan nopeaa siirtymistä tutkintotavoitteiseen koulutukseen Yksi näyttöperusteinen tapa suorittaa tutkinto Henkilökohtaistamisprosessi, joka koskee kaikkia ja joka soveltuu kaikille ammatillisen koulutuksen asiakkaille ja asiakasryhmille. Osaamisperusteista ja asiakaslähtöistä toimintaa tukeva opiskelijavalinta. Uusi säätely- ja ohjausjärjestelmä, joka rakentuisi jatkossa koulutuksen järjestämisluvasta, rahoituspäätöksestä ja tulosohjausmekanismista
Täsmennetyt suuntaviivat - kokonaisuus Osaamisperusteista toimintaa tukeva, tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan ohjaava rahoitusjärjestelmä, joka on selkeä, johdonmukainen, ennakoitava ja yhtenäinen Tietoarkkitehtuuri, joka tukee tietojärjestelmien yhteentoimivuutta sekä osaamisperusteista ja asiakaslähtöistä toimintaa Vahva laadunhallinta - kaikilla koulutuksen järjestäjillä on toimivat laadunhallinnan menettelyt sekä vahvistamalla osaamisen arviointia. Tutkintotavoitteinen ja osa ei-tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää
Tutkinnot, osaamisen hankkiminen ja osoittaminen Tutkintojärjestelmä: perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot Vähemmän ja laaja-alaisempia tutkintoja (erityisesti at ja eat) Yksi tutkinnon suorittamistapa, joka on näyttöperusteinen ja osaamisen hankkimistavasta riippumaton. Luovutaan ammatilliseen peruskoulutukseen perustuvasta ammatillisen perustutkinnon suorittamistavasta. Henkilökohtaistamisprosessi, joka koskee kaikkia opiskelijoita Säädetään osaamisen tunnustaminen koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi. Keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Osaaminen osoitetaan yhdenmukaisella tavalla pääsääntöisesti aidoissa työelämän tilanteissa.
Tutkinnot, osaamisen hankkiminen ja osoittaminen Osaamisen arviointi tapahtuu kolmikantaisesti. Arvioinnista vastaavat työnantajan, työntekijän ja opetusalan edustajat yhdessä. Tutkinnon osa on suoritettu, kun sen tutkinnon perusteiden mukainen osaaminen on osoitettu näyttämällä tai osaamisen tunnustamisella. Tutkinto on suoritettu, kun kaikki siihen tutkinnon perusteiden mukaan kuuluvat osat on hyväksytysti suoritettu. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä ammatillisen koulutuksen järjestämislupa oikeuttaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen järjestämiseen siinä mainituissa tutkinnoissa. Järjestämislupa oikeuttaa sekä tutkinnon suorittamiseksi tarvittavan osaamisen hankkimisen järjestämiseen että osaamisen osoittamisen (näyttöjen/näyttötilaisuuksien) järjestämiseen. Koulutusviennin esteet puretaan tutkintoihin liittyen.
Avoimet kysymykset Osaamisen arviointi ja tutkinnon myöntäminen: osaamisen arvioinnin ja tutkinnon antamisen riippumattomuus suhteessa tutkinnon ja koulutuksen järjestäjistä. Tavoitellaanko riippumattomuutta sekä osaamisen arvioinnin että tutkinnon myöntämisen osalta?: a. valtakunnalliset tai alueelliset kolmikantaiset alakohtaiset toimielimet päättäisivät arvioijista, ylläpitäisivät arvioijapoolia ja myöntäisivät tutkinnon arvioijien antaman arvioinnin mukaisina sekä toimisivat itseoikaisuelimenä. OPH asettaisi toimielimet. b. koulutuksen järjestäjän asettamat alueelliset tai koulutuksen järjestäjäkohtaiset kolmikantaiset alakohtaiset toimielimet päättäisi arvioijista ja myöntäisi tutkinnon arvioijien antaman arvioinnin mukaisesti sekä toimisi itseoikaisuelimenä. Tavoitellaanko riippumattomuutta ensisijaisesti osaamisen arvioinnin osalta? koulutuksen järjestäjä saisi koulutuksen järjestämisluvan puitteissa myös oikeuden antaa siinä lueteltuja tutkintoja. Koulutuksen järjestäjän / useamman järjestäjän yhdessä asettama alakohtainen kolmikantainen toimielin hyväksyisi arvioijat ja käsittelisi arvioinnin oikaisupyynnöt. Koulutuksen järjestäjä myöntäisi tutkinnon arvioijien antaman arvioinnin mukaisesti. Millä tavoin uudessa järjestelmässä mahdollistetaan se, että näyttöjä /näyttötilaisuuksia voivat järjestää tarvittaessa myös muut toimijat kuin nykyiset koulutuksen järjestäjät?
Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnat ja hakupalvelut Mahdollistetaan ympärivuotinen ja jatkuva koulutukseen hakeutuminen hyödyntämällä mahdollisimman laajasti sähköisiä hakupalveluita, erityisesti erillishakuja ja jatkuvia hakuja. Kehitetään ja jalkautetaan koulutuksen järjestäjien käyttöön ympärivuotista ja jatkuvaa hakeutumista edistäviä yhteisiä menettelytapoja, jotka mahdollistavat sujuvan siirtymisen koulutukseen tai koulutusalan vaihtamisen. Suunnataan yhteishaku ja valmentavien koulutusten yhteiset haut ensisijaisesti perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneille ja vahvistetaan erillishakujen ja jatkuvien hakujen roolia hakuväylänä. Koulutuksen järjestäjä päättäisi opiskelijaksi ottamisesta, poislukien TE-hallinnon asiakkaat, joiden osalta TE-hallinto päättäisi koulutukseen pääsystä
TE-hallinnon asiakkaiden osaamisen kehittämispalvelut Määrärahojen ja koulutuskokonaisuuksien siirroista on sovittu opetusja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriöin välillä. Vuoden 2017 työvoimakoulutuksen hankintamäärärahasta ei tehdä siirtoja OKM:n valtionosuusrahoitukseen. Vuonna 2018 tehdään määrärahasiirrot siten, että TEM:n vastuulla olevaan kokonaisuuteen kohdentuisi vuonna 2018 maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen ja työelämälähtöiseen ammatillisesti suuntautuneeseen koulutukseen yhteensä 112 M (josta kotoutumiskoulutuksen osuudeksi arvioitu 50 M ) ja OKM:n vastuulla olevaan ammatillisesti suuntautuneeseen koulutukseen siirrettäisiin 90 M.
TE-hallinnon asiakkaiden osaamisen kehittämispalvelut OKM:n vastuulla ovat 2018: Tutkintoon johtava toisen asteen ammatillinen koulutus (koko- ja osatutkinnot) Korkea-asteen tutkintoon johtava koulutus Aikuisten perusopetus (kaikki kolme edellä mainittua yhteensä 45 + 5 M ALVsiirto-osuudesta, koska myös OKM maksaa ALVin osasta koulutusta) Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien koulutus (5 M ) Osa ei-tutkintoon johtavasta ammatillisesti suuntautuneesta koulutuksesta (35 M ) TEM:n vastuulla ovat 2018: Pääosa ei-tutkintoon johtavasta ammatillisesti suuntautuneesta koulutuksesta (60 M ) Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus (52 M )
Uudistetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteita Käynnistetään koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma arvioidaan kaikkien ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjien ammatilliset ja taloudelliset edellytykset. Koulutuksen järjestäjiä kannustetaan vapaaehtoisiin fuusioihin ylläpitäjäneutraliteetti huomioon ottaen. Fuusioita tuetaan harkinnanvaraisilla yksikköhinnan korotuksilla. Tasoa varaudutaan nostamaan tulevaisuudessa Lisäksi selvitetään erilaiset mahdollisuudet edistää kiinteistöihin liittyviä järjestelyitä ja kiinteistöjen käytön tehokkuuden lisäämistä (esim. varainsiirtoverohuojennuksen jatkaminen, valtion luovuttamien kiinteistöjen käyvän arvon palautusvelvollisuudesta luopuminen)
Ammatillisen koulutuksen rahoitus Rahoitusmalli muodostuisi neljästä peruselementistä: perusrahoituksesta, suoritusrahoituksesta, vaikuttavuusrahoituksesta ja strategiarahoituksesta. Rahoitusmallissa otettaisiin porrastamalla huomioon keskeiset koulutuksen kustannuksiin vaikuttavat tekijät (esim. alat, erityinen tuki, majoitus, koulutuksen järjestämismuoto). Lisäksi rahoitusta voidaan tarvittaessa kohdentaa myös kohderyhmien perusteella (esim. perusasteen jälkeistä ammatillisesti suuntautunutta tutkintoa suorittamattomat). Tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan kannustettaisiin suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen avulla. Lisäksi kannustettaisiin oppisopimuskoulutuksen ja muun työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämiseen Riittävä ennakoitavuus ottaen huomioon suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen osuus Rahoitus myönnettäisiin ja maksettaisiin koulutuksen järjestäjille Rahoitus olisi laskennallista ja yleiskatteellista
Perusrahoitus Talousarviossa päätetystä kokonaisrahoituksesta tietty osuus kohdennettaisiin perusrahoitukseen. Perusrahoituksen suoritteena käytettäisiin opiskelijavuotta. Opiskelijavuoden arvoon vaikuttaisivat porrastavina tekijöinä alat, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen tuki, majoitus ja kohderyhmätekijät (esim. perusasteen jälkeistä ammatillisesti suuntautunutta tutkintoa suorittamattomat) Opiskelijavuosien vuotuinen arvo määräytyy perusrahoituselementtiin osoitetun rahamäärän ja suoritteiden kokonaismäärän suhteena. Koulutuksen järjestäjälle myönnettäisiin tuloskeskusteluprosessin pohjalta tietty opiskelijavuosimäärä vuotuisella rahoituspäätöksellä. Rahoituspäätös toimisi näin määrällisen sääntelyn välineenä. Koulutuksen järjestäjä päättäisi opiskelijavuosien käytöstä ja kohdentamisesta järjestämisluvassa määritellyn koulutustehtävän puitteissa (pl. TE-hallinnon asiakkaille osoitettu resurssi)
Suoritusrahoitus Suoritteina käytettäisiin tutkintoja ja tutkintojen osia. Tutkintojen ja niiden osien laajuus otettaisiin huomioon osaamispisteillä. Tutkintotyyppi ei vaikuttaisi suoritteiden arvoon. Suoritteiden määrää ei säänneltäisi Suoritusrahoituksessa otettaisiin porrastavina tekijöinä huomioon alat ja tarvittaessa kohderyhmätekijät (esim. aikaisempi tutkinto tutkintoihin perustuvassa rahoituksessa) Tutkintojen ja niiden osien arvo olisi sama koulutuksen järjestämismuodosta riippumatta. Suoritteen arvo määrittyisi vuosittain niiden määrän, porrastustekijöiden ja talousarviossa osoitetun rahamäärän perusteella. Järjestäjän rahoitus määräytyisi aikaansaatujen tutkintojen ja niiden osien suhteellisen osuuden perusteella.
Vaikuttavuusrahoitus Vaikuttavuusrahoituksen kriteeripohja kattaisi koko ammatillisen koulutuksen (työllistyminen, jatko-opinnot, muuta?) Tuloksellisuuden kriteereille voitaisiin asettaa eri painoarvoja porrastamalla esim. kohderyhmittäin, mikäli se on tarpeen (esim. perusasteen jälkeistä ammatillisesti suuntautunutta tutkintoa suorittamattomat, TE-hallinnon asiakkaat) Strategiarahoitus Opetus- ja kulttuuriministeriölle varattaisiin ohjausvaikutusten aikaansaamiseksi, esim. fuusioiden tukemiseen, valtakunnallisiin kokeiluihin tai laajoihin kehittämishankkeisiin sekä äkillisiin rakennemuutostilanteisiin varautumiseen osa (esim. 3-5 %) kokonaisrahoituksesta.
Uusi ohjaus- ja säätelyjärjestelmä Vahvistetaan tulosohjauksen roolia koulutuksen järjestäjien ohjauksessa. Uusi ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja sääntelyjärjestelmäkokonaisuus muodostuisi kolmesta elementistä: järjestämisluvat, rahoituspäätökset, tulosohjausmekanismi. Järjestämisluvassa määritellään kullekin järjestäjälle kaikki se toiminta, johon järjestäjällä on oikeus ja kaikki ne velvollisuudet, joita järjestäjälle on asetettu. (yksi lupa) Tulosohjausmenettelyssä päätetään koulutuksen järjestäjien kanssa käytävien tuloskeskustelujen pohjalta toiminnan tavoitteista ja mitoitetaan resurssit sovitun tavoitteen pohjalta. Vuotuisella rahoituspäätöksellä myönnetään tuloskeskustelun pohjalta resurssit koulutuksen järjestäjälle. Toiminnan volyymin sääntely tapahtuu rahoituspäätöksen avulla. Koulutuksen järjestäjien asiointia ja ohjausta varten otetaan käyttöön sähköinen järjestämislupa ja siihen kytkeytyvä asiointi- ja päätöksentekojärjestelmä (Oiva)
Reformin valmistelun alustava aikataulu 9/2015 Valmistelutyö käynnistetty 11/2015 Reformin seurantaryhmä asetettu 4/2016 Rake-toimenpideohjelma käynnistyy 4/2016 Toimintaprosessien kehittämistoimet (ml. digitalisointi) käynnistyvät 4-5/2016 Tulosohjauspilotit käynnistyvät 3 + 9/2016 Rahoitusuudistuksen 1. vaiheen säädösmuutokset Eduskunnalle (vuoden 2017 säästöt) 4-8/2016 Valmistelu eri foorumeilla (työpajat, netti ym.) 11/2016 Lakiesitykset lausuntokierrokselle 1/2017 Toimintalaki- ja rahoituslaki HE:t eduskunnalle 2-6/2017 Uusien järjestämislupien valmistelu 2-6/2017 Asetusten valmistelu 6-8/2017 Päätökset uusista järjestämisluvista 1/2018 Uudistettu lainsäädäntö voimaan