RATKAISUT: 5. Liikemäärä ja impulssi



Samankaltaiset tiedostot
RATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö

RATKAISUT: 7. Gravitaatiovoima ja heittoliike

RATKAISUT: Kertaustehtäviä

RATKAISUT: 8. Momentti ja tasapaino

KERTAUSTEHTÄVIÄ. LUKU v k = 12 m/s, x = 3,0 km, t =? x. LUKU v = 90 km/h = (90/3,6) m/s = 25 m/s, t = 1 s, s =? Kuljettu matka on m s

Physica 9 1. painos 1(8) 20. Varattu hiukkanen sähkö- ja magneettikentässä

RATKAISUT: Kertaustehtävät

Kertausosa. 2. Kuvaan merkityt kulmat ovat samankohtaisia kulmia. Koska suorat s ja t ovat yhdensuuntaisia, kulmat ovat yhtä suuria.

4.3 Liikemäärän säilyminen

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2004

LUKION FYSIIKKAKILPAILU avoimen sarjan vast AVOIN SARJA

b) Laskiessani suksilla mäkeä alas ja hypätessäni laiturilta järveen painovoima tekee työtä minulle.

Metallikuulan vieriminen kaltevalla tasolla

1. Oheinen kuvio esittää kolmen pyöräilijän A, B ja C paikkaa ajan funktiona.

RATKAISUT: 6. Pyörimisliike ja ympyräliike

53 ELEKTRONIN SUHTEELLISUUSTEOREETTINEN LIIKE- MÄÄRÄ

PD-säädin PID PID-säädin

Fysiikan perusteet. Liikkeet. Antti Haarto

Liikemäärä ja törmäykset

RATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit

Liikkeet. Haarto & Karhunen.

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2002

LUKION FYSIIKKAKILPAILU , ratkaisut PERUSSARJA

RATKAISUT: Kertaustehtäviä

RATKAISUT: 4. Mekaaninen energia

763105P JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 1 Ratkaisut 5 Kevät 2013

KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoski, professori. Lappeenrannan teknillinen yliopisto

7. Pyörivät sähkökoneet

Jakso 4: Dynamiikan perusteet jatkuu, työ ja energia Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on maanantaina

RATKAISUT: 9. Pyörimisen peruslaki ja pyörimismäärä

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka syksy 2006

Kertaustehtäviä. Luku 1. Physica 3 Opettajan OPAS

7.lk matematiikka. Geometria 1. Janne Koponen versio 2.0

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Kevät 2017

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä:

N p Katseluavaruudessa tehtävät operaatiot. Karsinta eli takasivueliminointi. Katselutilavuus

Viivakuormituksen potentiaalienergia saadaan summaamalla viivan pituuden yli

Rak Rakenteiden mekaniikka C, RM C (4 ov) Tentti

F Y S I I K K A KERTAUSTEHTÄVIÄ 1-20

Äänen nopeus pitkässä tangossa

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2011

Intensiteettitaso ja Doplerin ilmiö

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

MATEMATIIKAN KOE. AMMATIKKA top asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu. Oppilaitos:.

Vallox TEKNINENOHJE. Vallox SILENT. Tyyppi 3510 Mallit: VALLOX 75 VALLOX 75 VKL VALLOX 95 VALLOX 95 VKL VALLOX 95 SILENT VALLOX 95 SILENT VKL

POSITIIVISEN LINSSIN POLTTOVÄLI

MATEMATIIKKAKILPAILU

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

NESTEIDEN ja ja KAASUJEN MEKANIIKKA

1 Magneetin ympärillä on magneettikenttä Perustehtävät

C B A. Kolmessa ensimmäisessä laskussa sovelletaan Newtonin 2. ja 3. lakia.

RATKAISUT: 14. Aaltoliike, heijastuminen ja taittuminen

Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 46/2017

LUKION FYSIIKKAKILPAILU , perussarja PERUSSARJA

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2010

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti (esimerkki)

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

a) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n =

Caring kuormanvarmistuslaskurissa käytetyt yhtälöt

PAKONOPEUDET eli KOSMISET NOPEUDET

TEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg

10 Suoran vektorimuotoinen yhtälö

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta

S Piirianalyysi 2 Tentti

Luentomoniste: Mekaniikka Pasi Repo & Pekka Varis (päivitetty )

MP069 alueen sähköteknisten reunaehtojen laskeminen.

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Fysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto

Fy07 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1 / 5

OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen Mekaniikka 2

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen.

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku. Tilastolliset testit. Avainsanat:

RATKAISUT: 13. Harmoninen värähtely

LUKION FYSIIKKAKILPAILU perussarjan vastaukset PERUSSARJA

30 + x ,5x = 2,5 + x 0,5x = 12,5 x = ,5a + 27,5b = 1,00 55 = 55. 2,5a + (30 2,5)b (27,5a + 27,5b) =

Magneettinen energia

Suora. Määritelmä. Oletetaan, että n = 2 tai n = 3. Avaruuden R n suora on joukko. { p + t v t R},

3 KEHÄRAKENTEET. 3.1 Yleistä kehärakenteista

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2007

Valtion eläkemaksun laskuperusteet

Y56 Laskuharjoitukset 3 palautus ma klo 16 mennessä

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Harjoituksen 1 ratkaisuehdotukset

Matriisit ja vektorit Matriisin käsite Matriisialgebra. Olkoon A = , B = Laske A + B, , 1 3 3

1780 N:o 567 LIITTEET 1 2 LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE

X 2 = k 21X 1 + U 2 s + k 02 + k 12. (s + k 02 + k 12 )U 1 + k 12 U 2. s 2 + (k 01 + k 21 + k 02 + k 12 ) s + k

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka syksy 2010

S Piirianalyysi 2 Tentti

Ratkaisu: z TH = j0,2 pu. u TH. Thevenin jännite u TH on 1,0 pu ja sen impedanssi z = j0,2 pu.

MAOL-Pisteityssuositus Fysiikka syksy 2013

1 LAMMIMUURIN RAKENNE JA OMINAISUUDET 2 2 KÄYTTÖKOHTEET 2 3 MUURITYYPIT 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT Materiaalien ominaisuudet Maanpaine 3 4.

gallup gallup potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima

S FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH2. f i C C. λ 2, m 1 cos60,0 1, m 1,2 pm. λi λi

CST-elementti hum

Pythagoraan polku

Täydellistä harmoniaa.

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Transkriptio:

Phyica 9 1. paino 1(9) 5. Liikeäärä ja ipuli : 5. Liikeäärä ja ipuli 5.1 a) Kappaleen liikeäärä on p, joa on kappaleen aa ja kappaleen nopeu. b) Ipuliperiaate: Syteein liikeäärän uuto Δ p aikaälillä Δt on yhtä uuri kuin yteeiin aikuttaan kokonaioian I ΣFΔ t Δ p. Σ F ipuli I kyeiellä aikaälillä Δt eli c) Liikeäärän äilyilaki on yki uurita äilyilaeita: yteein liikeäärä alua on yteein liikeäärä lopua. Kun kahden kappaleen yteein oat oat uoroaikutukea ain toitena kana eli kappaleiiin ei aikuta ulkoiia oiia, yteein kokonailiikeäärä äilyy 1 1+ u 1 1+ u. d) Kioiaa töräykeä kappaleet eiät takerru toiiina. Kioiaa töräykeä liikeäärä äilyy. Täyin kioiaa töräykeä yö liike-energia äilyy. e) Kiottoaa töräykeä kappaleet takertuat toiiina. Kiottoaa töräykeä liikeäärä äilyy. 5. a) Kappaleen A aa on A 0,7 kg, alkunopeu A 3, / ja nopeu töräyken jälkeen u A 0,8 /. Kappaleen B aa on B,7 kg ja alkunopeu B 0 /. Koka kappaleet oat uoroaikutukea ain toitena kana, liikeäärä äilyy töräykeä + B B u + u B B. Valitaan kappaleen A alkuperäinen liikeuunta poitiiieki uunnaki. Saadaan kalaariyhtälö u + u B B. Ratkaitaan B:n loppunopeu Tekijät ja WSOY Oppiateriaalit Oy, 007 Piirroket: Pekka Könönen ja tekijät

Phyica 9 1. paino (9) 5. Liikeäärä ja ipuli + u ub B 0,7 kg 3, + 0,7 kg 0,8 1,0370 1, 0.,7 kg b) Liike-energia aluki E 1 1 ka 0,7 kg (3, ) 3,584 J 3,6 J. Liike-energia lopuki 1 1 E u + u kl B B 1 1 0,7 kg (0,8 ) +,7 kg 1,0370 1,6757 J 1,7 J. Liike-energia ei äily. Vatau: a) Nopeu on 0,66. b) Liike-energia alua on 3,6 J ja lopua 1,7 J. Liike-energia ei äily. 5.3 Oppilaan nopeu alua on 0 3,4 /, oppilaan ja laudan nopeu lopua u ja keittilaudan nopeu alua 0 /. Oppilaan aa on 0 56,0 kg ja laudan aa 5,0 kg. Oletetaan, että alkunopeu on hypäteä aakauora. Koka uut kappaleiiin aikuttaat oiat (kitka ja uut atuoiat) oat pieniä niiden kekinäietä uoroaikutuketa euraaiin oiiin errattuna, liikeäärä äilyy. Siten ( + ) u. 0 0 0 Koka alkunopeu ja loppunopeu oat aanuuntaiia, aadaan kalaariyhtälö ( + ) u. 0 0 0 Tekijät ja WSOY Oppiateriaalit Oy, 007 Piirroket: Pekka Könönen ja tekijät

Phyica 9 1. paino 3(9) 5. Liikeäärä ja ipuli Ratkaitaan loppunopeu 0 0 u + 0 ja ijoitetaan lukuarot u 56 kg 3,4 3,113 3,1. 56 kg + 5,0 kg Vatau: Nopeu on 3,1 /. 5.4 Kala on taaieti kiihtyää liikkeeä. Oletetaan, että kalaa aletaan notaa leota, jolloin at. 1 a) Kalan paikka taaieti kiihtyän liikkeen allin ukaan on y at, iten kuaaja ei ole uora aan paraabeli. b) Kalan liikeäärä p at. Koka kiihtyyy a ja aa oat akioita, kuaaja on nouea uora. c) Kalan kiihtyyy a akio, kuaaja on aakauora uora. 5.5 Kappaleiden aat oat A 183 g ja B 483 g. Kuion ukaan kappaleen A paikan aro aluki pienenee ja B:n kaaa. Siten aluki kappaleet liikkuat toiiaan kohti. Vaunut töräiät toiiina hetkellä 1,4, jolloin A:n liikeuunta aihtui ja B jatkoi alkuperäieen uuntaana pieneällä nopeudella. Tarkatellaan liikeäärän ja ekaanien energian äilyitä. Koka ekä liikeäärän että liike-energian lakeia taritaan kappaleen nopeu, ääritetään enin aunujen nopeudet ennen töräytä ja töräyken jälkeen. Kuiota nähdään, että aunujen paikka uuttuu likiäärin lineaarieti. Siki nopeudet aadaan pitejonoihin oitettujen uorien fyikaaliena kulakertoiena. Tekijät ja WSOY Oppiateriaalit Oy, 007 Piirroket: Pekka Könönen ja tekijät

Phyica 9 1. paino 4(9) 5. Liikeäärä ja ipuli Kuion peruteella: nopeudet ennen töräytä: A 0,65 1,4 0,464, B 0,73 1,4 0,51, nopeudet töräyken jälkeen: u A 0,78 1,8 0,433, u B 0,9 1,8 0,161. Tutkitaan enin äilyykö yteein liikeäärä. Liikeäärä ennen töräytä: pe AA + BB 0,183 kg ( 0,464 ) 0,483 kg 0,51 + 0,167 kg. Liikeäärä töräyken jälkeen: pj AuA + BuB 0,183 kg 0,433 0,483 kg 0,161 + 0,157 kg. Mittautarkkuuden rajoia liikeäärät oat yhtä uuret: yteein liikeäärä äilyy tarkatellua töräykeä. Liike-energian äilyinen: Liike-energia ennen töräytä: 1 1 E + ke B B 1 1 Liike-energia töräyken jälkeen: 0,183 kg ( 0,433 ) + 0,483 kg (0,51 ) 0,083 J. 1 1 E u + u ke B B 1 1 0,183 kg (0,433 ) + 0,483 kg (0,161 ) 0,03 J. Liike-energia ei äily. Mekaaninen energia on liike-energia ja potentiaalienergian ua. Koka aunut kulkeat aakauoralla ilatyynyradalla, niiden potentiaalienergiat eiät uutu. Koka liike-energia ei äily, ei yökään ekaaninen energia äily. Vatau: Liikeäärä äilyy, utta ekaaninen energia ei. Tekijät ja WSOY Oppiateriaalit Oy, 007 Piirroket: Pekka Könönen ja tekijät

Phyica 9 1. paino 5(9) 5. Liikeäärä ja ipuli 5.6 Auken aa on 1 50 kg, auken lähtönopeu 1 490 /, tykin aa 48 000 kg ja taon kalteuukula α 1. Tapahtua oidaan jakaa kahteen oaan: laukau tykin liike laukauken jälkeen. Laukau: Syteein (tykki + au) liikeäärä äilyy. Koka ekä tykki että au oat aluki paikallaan, liikeäärä on aluki nolla. 0 1 1+. Kun alitaan poitiiinen uunta tykin aaan nopeuden uuntaan, aadaan kalaariyhtälö 0 1 1+. Ratkaitaan tykin nopeu 1 1 50 kg 490 48 000 kg,551. Tykin liike laukauken jälkeen: Kun oletetaan kikoja pitkin pyörillä liikkuan tykin liikeatuoiat pieniki, oidaan oeltaa ekaanien energian äilyilakia. Siten tykin potentiaalienergian uuto en painopiteen noutea h:n erran on yhtä uuri kuin tykin laukauken jälkeinen liike-energia 1 gh. Ratkaitaan korkeu h ja ijoitetaan nopeuden laueke, jolloin aadaan h 1 1 g g (50 kg) (490 ) (48000 kg) 9,81 0,330 0,33. Vatau: Tykin painopite nouee 0,33. Tekijät ja WSOY Oppiateriaalit Oy, 007 Piirroket: Pekka Könönen ja tekijät

Phyica 9 1. paino 6(9) 5. Liikeäärä ja ipuli 5.7 Vaunun A aa on A 3 kg, aunun A alkunopeu A,0 /, aunun B aa B 18 kg, aunun A nopeu lopua u A 0,87 / ja nouukorkeu h. Liikeäärä äilyy, joten u + u B B. Olkoon poitiiinen uunta aunun A alkunopeuden uunta. Tällöin aadaan kalaariyhtälö u + u B B. Ratkaitaan u B u ( + u ) A B. B Koka ieriiatu on erkityketön, aunun B ekaaninen energia äilyy aunun ierieä. Kun aunu juuri ja juuri pääee ylätaanteelle, en loppuliikeenergia on nolla. 1 u gh B B B u ( + u ) h B A g gb (3 kg) (,0 + 0,87 ) 9,81 (18 kg) Vatau: Vaunu nouee korkeudelle,6 c. 0,06,6 c. 5.8 Moottoripyörän nopeu on alua a ja lopua l. Nopeuden uuruu on 9,7 / ja kokonaiaa 30 kg. a) Ipuliperiaatteen ukaan I Δ. Nopeuden uuto Δ + ( ) l a l a Tekijät ja WSOY Oppiateriaalit Oy, 007 Piirroket: Pekka Könönen ja tekijät

Phyica 9 1. paino 7(9) 5. Liikeäärä ja ipuli Koka nopeudet oat yhtä uuret, kolio on taakylkinen, jolloin kula on 45. Nopeuden uutoken uuruu Δ + a l 9,7 + 9,7 13,7179 13,7. Kokonaiipulin uuruu I Δ 30 kg 13,7179 4389,78 kg 4 400 kg. b) Ipulin aiheuttaa renkaiiin aikuttaa tien kitkaoia. Vatau: a) Kokonaiipuli on 4 400 N. 5.9 a) Opettaja ponnitaa hetkellä 1,75, koka illoin oia kaaa. Hetkellä,1 opettaja lähtee ylöpäin, koka oia pienenee. Hetkellä,16 tukioia on pienentynyt opettajan painon uuruieki. Opettaja painaa tukileyä yhä äheän. Hetkellä, opettaja irtoaa oialeytä, koka illoin oia on nolla. b) Ipuli aadaan graafiella integroinnilla. Yki ruutu kuioa ataa 100 N 0,1 10 N. Kuion yläoaa on kokonaiia ruutuja 6 ja ajaita 19, joten niiden ala on 6 + 19 15,5 ja iten ipuli on 15,5 10 N 155 N. Kuion alaoaa on ajaita ruutuja 8, joten ala on 4 ja iten ipuli on 4 10 N 40 N. Kokonaiipuli on 155 N 40 N 115 N. c) Opettajan aa aadaan kuaajata, illä alua oia on noin 70 N. Koka opettaja on tällöin paikallaan, e G 70 N on yö hänen painona. Siten 73,3945 kg 73 kg. g 9,81 Ipuliperiaatteen ukaan I I Δ 115 N 73,3945 kg 1,5669 1,6. Δ, jota aadaan nopeuden uuto Ilalennon aikana opettaja on taaieti kiihtyää liikkeeä, kiihtyyy a g. Tekijät ja WSOY Oppiateriaalit Oy, 007 Piirroket: Pekka Könönen ja tekijät

Phyica 9 1. paino 8(9) 5. Liikeäärä ja ipuli Huippukohdaa nopeu on nolla 0 gt 0 0 gt, joten nouuaika on 0 t. g Opettajan paikka 1 x t gt 0 0 1 ( ) g 0 0 g g 0 g (1,5753 ) 9,81 0,165 0,13. Vatau: b) Ipuli on 115 N. c) Opettaja noui 0,13. 5.10 Jääkipaleen aa on 1,5 kg ja nopeu 0 6, /. Ipuliperiaatteen ukaan I Δ p. Δ p ( ). 0 0 I + 0 Nopeu on. Ipulin uuruu aadaan graafiella integroinnilla äärittäällä oiakuaajan ja aika-akelin älinen pinta-ala ajanhetkeen 1,3 ati. Pinta-ala aadaan, kun ähennetään uurean kolion pintaalata (haraa) pieneän kolion pinta-ala: 1,6 50 N 0,3 18 N 37,3 N. 0 1,5 kg 6, 9,3 kg 9,3 N. Vektorin :n pituu aadaan koinilaueella ( ) ( ) + I ( ) I coβ. 0 0 α β Tekijät ja WSOY Oppiateriaalit Oy, 007 Piirroket: Pekka Könönen ja tekijät

Phyica 9 1. paino 9(9) 5. Liikeäärä ja ipuli Kula β 180 α 180 55 15. Nopeu on ( ) + I ( ) I coβ 0 0 (9,3 N) + (37,3 N) 9,3 N 37,3 N co15 1, 5 kg 8,8730 8, 9. Suunta aadaan inilaueen aulla in γ in β I in β in γ I in 15 in γ 37,3 N 1,5 kg 8,8730 0,7055 γ 44,86 45. Vatau: Kappaleen nopeu on 8,9 / ja uunta 45 alkuperäietä uunnata oian uuntaan. Tekijät ja WSOY Oppiateriaalit Oy, 007 Piirroket: Pekka Könönen ja tekijät