LYSEON PERUSKOULU OPETUSSUUNNITELMA

LYSEON PERUSKOULU OPETUSSUUNNITELMA 2006 2007

SISÄLLYSLUETTELO ALUEELLINEN OPETUSUUNNITELMAN KEHITTÄMISTYÖ.......... 4 1 YLEISTÄ.......................................................... 5 2 OPETUKSEN ARVOPOHJA JA TEHTÄVÄ............................ 5 3 KOULUN TOIMINTA AJATUS JA KULTTUURI...................... 6 4 KOULUN PAINOALUEET........................................... 7 5 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN.................................... 7 5.1 OPPIMISYMPÄRISTÖ........................................ 7 5.2 TYÖTAVAT................................................. 8 6 AIHEKOKONAISUUDET............................................ 8 7 TUNTIJAKO....................................................... 10 8 KIELIOHJELMA.................................................... 13 9 YHTEISET OPPIAINEET JA VALINNAISAINEET..................... 13 9.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS............................... 13 9.2 VIERAAT KIELET........................................... 17 9.2.1 A kieli............................................ 18 9.2.1.1 Englanti A1 kielenä......................... 18 9.2.1.2 Ranska A2 kielenä.......................... 23 9.2.1.3 Saksa A2 kielenä........................... 24 9.2.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsin kieli................... 26 9.3 MATEMATIIKKA............................................ 29 9.4 BIOLOGIA JA MAANTIETO.................................. 33 9.4.1 Biologia.......................................... 33 9.4.2 Maantieto......................................... 34 9.5 FYSIIKKA JA KEMIA........................................ 36 9.5.1 Fysiikka........................................... 36 9.5.2 Kemia............................................ 38 9.6 TERVEYSTIETO............................................. 41 9.7 USKONTO JA ELÄMÄNKATSOMUSTIETO.................... 43 9.7.1 Evankelisluterilainen uskonto......................... 43 9.7.2 Ortodoksinen uskonto............................... 45 9.7.3 Elämänkatsomustieto................................ 47 9.8 HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI............................ 51 9.8.1 Historia........................................... 51 9.8.2 Yhteiskuntaoppi.................................... 53 9.9 MUSIIKKI.................................................. 56 9.10 KUVATAIDE............................................... 56 9.11 KÄSITYÖ.................................................. 61 9.12 LIIKUNTA................................................. 65 9.13 KOTITALOUS.............................................. 69 9.14 OPPILAANOHJAUS......................................... 71 9.15 TIETO JA VIESTINTÄTEKNIIKKA.......................... 73 9.16 SEITSEMÄNNELTÄ LUOKALTA ALKAVAT VALINNAISAINEET........................................ 74 9.16.1 Liikunta, 2 vvt (liikuntapainotteinen luokka)............ 74 9.16.2 Musiikki, 2 vvt (musiikkikoululuokka)................. 74 9.17 SEITSEMÄNNELLÄ LUOKALLA OPISKELTAVAT VALINNAISAINEET....................................... 79 9.17.1 ATK, 2 vvt....................................... 79 9.17.2 Kuvataide, 2 vvt................................... 79 9.17.3 Liikunta, 2 vvt.................................... 80 9.17.4 Musiikin monitoimikurssi, 2 vvt...................... 80

9.18 KAHDEKSANNELTA LUOKALTA ALKAVAT VALINNAISAINEET....................................... 81 9.18.1 ATK, 2 vvt...................................... 81 9.18.2 ATK:n erikoiskurssi, 2 vvt.......................... 81 9.18.3 ATK:ta tytöille, 2 vvt.............................. 83 9.18.4 B2 kielet........................................ 83 9.18.1 Ranska................................ 84 9.18.2 Saksa.................................. 86 9.18.3 Venäjä................................. 89 9.18.5 Kotitalous, 2 vvt.................................. 90 9.18.6 Kuvataide, 2 vvt.................................. 91 9.18.7 Liikunta, 2 vvt.................................... 92 9.18.8 Mailapeli ja palloilukurssi, 2 vvt..................... 93 9.18.9 Musisoi, 2 vvt.................................... 94 9.18.10 Tekninen työ, 2 tai 4 vvt........................... 94 9.18.11 Tekstiilityö, 2 vvt................................. 95 9.19 KAHDEKSANNELLA LUOKALLA OPISKELTAVAT VALINNAISAINEET....................................... 97 9.19.1 Kamppailulajit ja itsepuolustus, 2 vvt.................. 97 9.19.2 Leivotaan lämpimäisiä, 2 vvt......................... 97 9.19.3 Mailapelit ja palloilu, 2 vvt........................... 98 9.19.4 Muotoilun ja maalauksen taito, 2 vvt................... 98 9.19.5 Musiikkiteknologia ja bändisoitto, 2 vvt................ 99 10 OPISKELUN YLEINEN TUKI........................................ 99 10.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ................. 99 10.2 OPPILASHUOLTO.......................................... 100 10.3 OPPIMISSUUNNITELMA.................................... 101 10.4 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN.............................. 101 10.5 TUKIOPETUS.............................................. 103 10.6 PSYKOLOGIPALVELUT JA TERVEYDENHUOLTO........... 103 10.7 KOULURUOKAILU......................................... 103 10.8 KOULUMATKAKULJETUS.................................. 104 11 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS........... 104 11.1 ERI TUKIMUODOT......................................... 104 11.2 OSA AIKAINEN ERITYISOPETUS........................... 104 11.3 ERI KIELI JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN OPPILAIDEN OPETUS..................................... 104 11.4 ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPETUS................................................... 105 11.5 HOJKS..................................................... 105 11.6 ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPETUSJÄRJESTELYT...................................... 105 12 ARVIOINTI........................................................ 106 12.1 OPPILAAN ARVIOINTI..................................... 106 12.2 KOULUN ITSEARVIOINTI.................................. 109 13 KOULUN MUU TOIMINTA.......................................... 110 13.1 OPPILASKUNTA............................................ 110 13.2 TUKIOPPILASTOIMINTA................................... 111 13.3 LEIRIKOULUT............................................. 111

LIITTEET 1 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 3 OPETUKSEN JA OPPILASHUOLLON TUKITOIMET 4 TOIMINTAOHJE KRIISITILANTEITA VARTEN 5 PÄIHDESTRATEGIA 6 KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN 7 KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTIKRITEERIT 8 KOULUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 9 ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ 10 VÄLITODISTUS 11 LUKUVUOSITODISTUS

ALUEELLINEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMISTYÖ Lyseon peruskoulun ja Kanervalan, Noljakan sekä Marjalan alakoulujen muodostaman pedagogisesti yhtenäisen peruskoulualueen koulut muodostavat esiopetuksesta peruskoulun päättövaiheeseen ulottuvan jatkumon, jossa eri kouluilla on yhteisiä tavoitteita ja toimintatapoja. Yhteinen toiminta ajatus Alueen kouluissa on sovittu seuraavista yhteisistä toimintaa ohjaavista periaatteista ja tavoitteista: riittävät perustaidot ja tiedot hyvät tavat vastuun ottaminen omasta opiskelusta ja yhteisestä työympäristöstä oppilaskeskeiset työtavat yhteistyö ja vuorovaikutustaidot yksilön ja yhteisön vastuu koulusta ja ympäristöstä (kestävä kehitys) avoin vuorovaikutus työyhteisössä erilaisuuden hyväksyminen oppimishalun herättäminen ja ylläpitäminen kulttuuriperinnön välittäminen yhteistyö kotien ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa Näillä periaatteilla ja tavoitteilla turvataan oppilaan kasvua ja kehitystä kohti tasapainoista, itsenäistä ja vastuullista aikuisuutta ja yhteiskunnan jäsenyyttä. Kehittämishankkeet ja opetuksen painotukset Lyseon peruskoulun ja alueen alakoulujen kesken on sovittu yhteisistä opetuksen painoalueista, jotka jatkuvat näin oppilaalla läpi koko perusopetuksen. Painoalueita ovat liikunta ja terveyskasvatus sekä alueen sisäinen kummiluokkatoiminta. Alakouluilla liikuntapainotus näkyy liikuntateemapäivinä ja yhteistyönä urheiluseurojen kanssa. Lyseon peruskoulussa liikunta ja terveyskasvatuksen painoalue toteutuu liikuntaluokkien toiminnassa, liikunnan runsaassa valinnaisainetarjonnassa ja monipuolisina liikuntapäivinä, jolloin oppilaat saavat itse valita liikuntakohteensa lukuisista eri vaihtoehdoista. Hyviä kokemuksia on myös liikuntaluokkalaisten yhteistyöstä alakoulujen liikuntapäivissä ja tätä toimintaa kehitetään edelleen. Kummiluokkatoiminta on oppilaalle ja luokanvalvojalle vapaaehtoista ja pohjautuu oppilaiden omiin mielenkiinnon kohteisiin ja harrastuksiin. Kummiluokkatoiminta on vapaamuotoista ja siihen voi kuulua esimerkiksi yhteisiä tapahtumia ja retkiä tai yhteydenpitoa Internetin välityksellä. Koulujen yhteisenä kehittämishankkeena on alueellinen opetussuunnitelmatyö, johon kuuluvat yhteiset VESO koulutuspäivät, erilaiset palaverit, retket ja illanvietot. Alueen koulujen välistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä tiivistetään oppilaiden pedagogisesti yhtenäisen perusopetuksen turvaamiseksi. Yhtenäisen perusopetuksen toteutuminen alueella on yksi koulun kehittämissuunnitelman kehittämiskohteista (liite 9). Käyttäytymisen yhteiset tavoitteet Koulujen kesken on sovittu käyttäytymisen yhteisistä tavoitteista, joita ovat vastuullisuus, luotettavuus, rehellisyys, hyvät tavat, erilaisuuden hyväksyminen, toisten huomioonottaminen, yhteistyökyky, koulun sääntöjen noudattaminen ja ympäristöstä huolehtiminen. Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit ovat tämän opetussuunnitelman liitteenä.

Järjestyssäännöt Alueen kouluilla on omat koulukohtaiset säännöt, joiden peruslinja on yhtenäinen. Selkeä yhteinen linja löytyy seuraavissa asioissa: 1. Oppilastoverin kunnioittaminen 2. Välituntikäyttäytyminen 3. Käyttäytyminen ruokalassa 4. Käyttäytyminen koulun sisätiloissa 5. Koulun ja toisten omaisuuden kunnioittaminen Koulun koko, fyysinen sijainti, oppilaiden ikäkausi ja muut koulun ominaispiirteet vaikuttavat sääntöihin. Pyritään kuitenkin siihen, että oppilaat tiedostavat sääntöjen jatkuvuuden siirryttäessä alakoulusta yläkouluun. Lyseon peruskoulun järjestyssäännöt ovat opetussuunnitelman liitteessä nro 1. Edellä esitellyt yhteiset periaatteet ja sopimukset luovat pohjan alueen pedagogisesti yhtenäiselle peruskoululle. Tämä oman alueen yhtenäinen toimintakulttuuri turvaa oppilaalle entistä eheämmän oppimispolun perusopetuksen ajaksi. 1 YLEISTÄ Lyseon peruskoulun opetussuunnitelma noudattaa perusopetuslaissa ja asetuksessa säädettyjä opetusja kasvatustavoitteita ja opetuksen järjestämistä koskevia määräyksiä sekä opetushallituksen 16.1.2004 vahvistamia Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ja Joensuun kaupungin vahvistettua perusasteen tuntijakopäätöstä ja opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä hyvän osaamisen (arvosana 8) kuvauksia ei toisteta tässä opetussuunnitelmassa, vaan ne ovat Internetissä osoitteessa www.oph.fi/info/ops ja saatavana myös koululta paperiversiona. Opetussuunnitelma on tehty koulun henkilökunnan ja alueen alakoulujen opettajakuntien sekä oppilaiden ja vanhempien yhteistyönä ja sitä muutetaan ja täydennetään tarpeiden mukaisesti vuosittain. Opetussuunnitelman tehtävänä on ohjata opetushenkilöstöä sisäistämään toiminnan päämäärä, tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet auttaa hahmottamaan yhteiset tavoitteet ja toiminnan rajat oppiaineiden välisen integraation ja työnjaon perustaksi auttaa oppilasta orientoitumaan opintoihin ja yksittäisiin oppimistapahtumiin ja tehtäviin toimia koulutuksen laadunvalvonnan välineenä. 2 OPETUKSEN ARVOPOHJA JA TEHTÄVÄ Valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Lyseon peruskoulu nostaa oman koulun keskeisinä arvoina esille seuraavat:

Koulu toimii avoimessa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja pyrkii näin kasvattamaan oppilaasta aktiivisen kansalaisen, joka tuntee omat yhteiskunnalliset oikeutensa ja velvollisuutensa. Kasvu tasapainoiseksi aikuiseksi nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää oppilaalta entistä enemmän niin tiedollisia, taidollisia kuin asenteellisiakin valmiuksia eli elämänhallinnan taitoja. Koulutyössä korostuu omakohtaisen tiedonhankinnan ja kriittisen ajattelun tärkeys. Koulu ohjaa oppilaita näkemään ihmisen elintärkeän ja monimuotoisen riippuvuuden luonnosta ja antaa oppilaalle valmiuksia tehdä elämässään luontoa säästäviä ja elämän säilymistä turvaavia ratkaisuja. Tämä edellyttää oppilaalta teknologian perusteiden ymmärtämistä. Koulu välittää oppilaalle monipuolisesti omaa paikallista ja kansallista kulttuuriperintöämme ja tietoa muista kulttuureista. Tavoitteena on vahva kulttuuri identiteetti ja ymmärtävä asenne muiden kulttuurien omaleimaisiin piirteisiin. Kasvussa sosiaalisuuteen ja kansainvälisyyteen koulu korostaa hyvien tapojen merkitystä. Koulun tavoitteena on oppimisympäristö, jossa oppilaita kohdellaan tasavertaisina ja jossa jokainen voi kokea onnistumisen elämyksiä ja myös turvallisesti epäonnistua. Oppilaita ohjataan yhteistyöhön ja vastuuntuntoon niin oppimismenetelmien kuin myös erilaisten sosiaalisten tilanteiden kautta. Koulu ohjaa oppilasta omaksumaan terveet elämäntavat ja kantamaan vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Sosiaalisia ongelmia ja syrjäytymisuhkaa pyritään ennalta ehkäisemään myös oppilashuollon toimenpitein. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. 3 KOULUN TOIMINTA AJATUS JA KULTTUURI Lyseon peruskoulu antaa oppilailleen heidän omien edellytystensä mukaista ja opetussuunnitelmaa noudattavaa opetusta. Tavoitteena on antaa riittävät tiedot ja taidot elämää, jatko opintoja ja elämänikäistä oppimista varten. Lyseon peruskoulun kaikessa toiminnassa noudatetaan seuraavia periaatteita: Oppilaskeskeiset työtavat: Oppilaalle itselleen annetaan yhä enemmän vastuuta oppimistapahtumassa. Tällä kehitetään omaa kriittistä ajattelua ja kartutetaan oma aloitteiseen tiedonhankintaan ja käyttöön tähtääviä taitoja. Vastuun ottaminen omasta opiskelusta ja työympäristöstä: Kouluyhteisössä edellytetään, että jokainen huolehtii työ ja opiskeluvälineistään, kotitehtävistään ja saapuu oppitunneille ajoissa. Työympäristön kunnosta ja viihtyisyydestä huolehtiminen on kaikkien yhteinen tehtävä. Hyvien tapojen korostaminen kaikessa kanssakäymisessä: Kohteliaat, toiset huomioon ottavat käytöstavat juurrutetaan oppilaisiin esimerkin avulla, tietoa jakamalla ja järjestämällä oppilaille tilaisuuksia, joissa he voivat konkreettisesti oppia, miten erilaisissa tilanteissa käyttäydytään. Oppilaita ohjataan asialliseen kielenkäyttöön. Rehellisyyteen kasvaminen: Kouluyhteisössä edellytetään tinkimätöntä rehellisyyttä suhtautumisessa toisen omaisuuteen, omilla tiedoilla ja taidoilla pärjäämistä koetilanteissa ja rehellisyyttä esim. poissaolojen selvittämisessä.

Kestävän kehityksen tukeminen: Oppilaita ohjataan elämäntapoihin ja asenteisiin, jotka säästävät luontoa ja turvaavat elämän säilymistä. Kestävä kehitys otetaan huomioon kaikissa koulun arkipäivän toiminnoissa. Avoin vuorovaikutus: Työyhteisössä pyritään avoimeen keskusteluun esille tulevista ongelmista ja sitoudutaan yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin ongelmien ratkaisemiseksi. Yhteistyö kotien, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa: Koulu toimii avoimessa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja vastaa näin yhteiskunnan koulutyölle asettamiin haasteisiin. 4 KOULUN PAINOALUEET Koulun kasvatus ja opetustyön painoalueita ovat: perusopetuksen vahvistaminen käyttäytymis ja tapakasvatus liikunta ja terveyskasvatus musiikkikasvatus. Painoalueista kaksi ensimmäistä koskevat kaikkea koulun toimintaa ja kaksi viimeistä korostuvat vielä erikoisluokkien työskentelyssä. 5 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 5.1 OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristö on oppimiseen liittyvän fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuus, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Koulumme elää murroskautta, jossa koulu muuttaa väliaikaistiloihin Sortavalankadun ja Tonttulankadun kouluilla. Rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto vaihtuvat. Muutoksia tapahtuu myös koulun totutuissa rutiineissa. Opiskelutilojen ja välineiden suunnittelussa ja järjestämisessä lähtökohtana on luoda opiskeluympäristö, joka mahdollistaa monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea itsenäistä ja aktiivista opiskelua ja oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Tämä edellyttää mahdollisuutta tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä tietoverkkojen joustavaan käyttöön. Myös oppimisympäristön esteettisyyteen tulee kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta oppilas itse ja toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät asiat. Oppilaskunta ja tukioppilastoiminnalla on tärkeä rooli myönteisen sosiaalisen ympäristön luomisessa. Oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Oppimisympäristön tulee edistää oppilaan aktiivisuutta, itseohjautuvuutta, luovuutta ja oppimismotivaatiota. Oppimisympäristö tukee myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille.

5.2 TYÖTAVAT Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös luovaan toimintaan ja elämyksiin. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon työtapojen valinnassa. Opettaja valitsee työtavat ja hänen tehtävänään on ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän työskentelyä ja oppimista. 6 AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellään oppiainekohtaisten tavoitteiden rinnalla tavoitteet seitsemän aihekokonaisuuden opiskelulle peruskoulun aikana. Aihekokonaisuuksien tarkoituksena on opetuksen eheyttäminen siten, että oppilasta ohjataan tarkastelemaan ilmiöitä kokonaisuuksina. Aihekokonaisuuksien kautta koulutyö voi pureutua erityisesti ajankohtaisiin kasvatuksen kysymyksiin. Aihekokonaisuudet ovat seuraavat: 1. Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys 3. Viestintä ja mediataito 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknologia Aihekokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt liittyvät useisiin eri oppiaineisiin. Koska aihekokonaisuudet kulkevat koko perusopetuksen läpi, on tärkeää suunnitella ja arvioida kokonaisuuksien toteuttamista alueellisesti yhdessä. Aihekokonaisuudet tarjoavat luontevan mahdollisuuden oppiaineiden integraatioon ja yhteistoiminnallisten opiskelumenetelmien harjoitteluun. Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Mahdolliset aihekokonaisuuksiin liittyvät projektit ja retket tarkennetaan koulun lukuvuosittaisessa työsuunnitelmassa. 1. IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. Tiivis yhteistyö koulun ja kodin sekä muiden yhteistyötahojen kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Ihmisenä kasvaminen toteutuu läpi peruskoulun sekä koulun arjessa että erilaisissa koulun tapahtumissa. Kaikissa oppiaineissa sitä toteutetaan erilaisin painotuksin. Koulun oppilashuoltoryhmän toiminta tukee aihekokonaisuuden tavoitteita. 2. KULTTUURI IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS

Kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuriidentiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Erityisesti nämä korostuvat vieraissa kielissä, äidinkielessä, yhteiskuntaopissa, maantieteessä ja uskonnossa oppiaineina. Koko koulun tasolla perinteiset kalenterivuoden juhlat ja tapahtumat rikastuttavat koulun toimintaa. 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Viestintä ja mediataito aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. Harjoitellaan taitoja hankkia, vertailla ja valikoida eri tietolähteistä saatavia tietoja sekä vaikuttamisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Viestintä ja mediataitojen hallinta sisältyy oppiaineista erityisesti äidinkieleen, yhteiskuntaoppiin, tietotekniikkaan ja vieraisiin kieliin. 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaan sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joita hän tarvitsee kouluaikanaan sekä myöhemmin elämässä pystyäkseen elämään mahdollisimman itsenäisesti ja löytämään tavallisen tai tuetun työpaikan. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Tämän aihekokonaisuuden merkitys korostuu erityisesti esille taito ja taideaineissa, oppilaanohjauksessa ja yhteiskuntaopissa. 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Aihekokonaisuuden tulee näkyä koulun arjessa sekä kaikkien oppiaineiden sisällöissä. Aihekokonaisuus korostuu maantiedon, biologian, yhteiskuntaopin ja terveystiedon opetuksessa. 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE

Turvallisuus ja liikenne aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. Aihekokonaisuutena turvallisuus ja liikenne on osa koko koulun opetus ja toimintakulttuuria. Erityisesti aihekokonaisuus korostuu yhteiskuntaopin, terveystiedon ja liikunnan opetuksessa. 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Ihminen ja teknologia aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. Aihekokonaisuus toteutuu oppiaineiden sisällä ja koulun arjessa. Aihekokonaisuus näkyy erityisesti fysiikan, kemian, matematiikan, tietotekniikan ja yhteiskuntaopin opetuksen sisällöissä. Arviointi Aihekokonaisuudet eivät ole erikseen arvioitava alue, mutta oppilaan työskentelyä ja käyttäytymistä käsiteltäessä arvioidaan ne osana oppiaineen ja käyttäytymisen arviointia. 7 TUNTIJAKO Koulu noudattaa kaupungin yhteistä tuntijakoa. Seuraavissa taulukoissa on esitetty Joensuun kaupungin tuntijako ja valinnaisaineiden tuntijako.

JOENSUUN KAUPUNGIN PERUSASTEEN TUNTIJAKO

VALINNAISAINEIDEN TUNTIJAKO Valinnat 7 8 9 Normaali Valinnaistuntimäärä 2 2+2+2 2+2+1 A2 tunnit Valinnaistuntimäärä Erikoisluokkatunnit Valinnaistuntimäärä Erikoisluokka ja A2 Valinnaistuntimäärä 2 2 2 0 2+2 0 2 2+2 4 2 4+2 0 2 2+1 3 2 3+2 0 Oppilas teki osan valinnoistaan 4. luokalla Oppilas teki osan valinnoistaan 6. luokalla Oppilas teki valintansa 4. ja 6. luokalla Jos oppilas on valinnut A2 kielen, niin hänen kokonaistuntimääränsä on 7. vuosiluokalla 32 tuntia. Valinnaistuntien toteutusperiaate oppilaan näkökulmasta: Kurssi 1 2 2 2 Kurssi 2 2 2 Kurssi 3 tai 3 ja 4 2 1

8 KIELIOHJELMA Koulussamme noudatetaan alla olevaa Joensuun kaupungin perusasteen yhteistä kieliohjelmaa. Jatkossa käytettävät koodit kuvaavat kielenopetuksen laajuutta: A1 on alakoulussa alkava oppilaalle pakollinen kieli A2 on alakoulussa alkava oppilaalle vapaaehtoinen kieli B1 on yläkoulussa alkava oppilaalle pakollinen II kotimainen kieli B2 on yläkoulussa alkava oppilaalle valinnainen kieli B3 on lukiossa alkava oppilaalle valinnainen kieli A1 kielenä Joensuun kaupungin kouluissa on englanti, joka alkaa 3. luokalta. A2 kielen ryhmän muodostaminen Joensuun kaupungin kouluissa edellyttää vähintään 16 oppilasta. Esitys ryhmän perustamisesta tehdään alueellisesti yläkoulun johdolla. Jos oppilas valitsee A2 kielen, niin hän sitoutuu opiskelemaan sitä koko perusasteen ajan. Erittäin perustellusta syystä huoltaja voi anoa oppilaan A2 kielen opiskelun keskeyttämistä. Vapaamuotoinen anomus perusteluineen osoitetaan koulun rehtorille. Keskeytyksen hyväksyy koulun rehtori kuultuaan oppilaan opettajia ja alakoulun oppilaan kyseessä ollen tulevan yläkoulun rehtoria. Päättötodistuksen valinnaisen kielen numeroarvosana voidaan huoltajan pyynnöstä jättää merkitsemättä Oppilas, joka opiskelee sekä pakollista että valinnaista (vapaaehtoista) A kieltä, voi vaihtaa nämä kielet keskenään vain erittäin perustelluista syistä. Vapaamuotoinen anomus perusteluineen osoitetaan koulun rehtorille, joka hyväksyy anomuksen kuultuaan oppilaan kieltenopettajia. Syyksi ei kelpaa oletus tai tieto, että päättötodistukseen on tulossa pakollisesta A kielestä heikompi arvosana kuin valinnaisesta. Perusaste Opetus alkaa: kaupungin koulut luokka 1 2 Tutustuminen englannin kieleen (A1 kieli), vain joissakin kaupungin kouluissa 3 A1 pakollinen englanti 5 A2 vapaaehtoinen saksa tai ranska 7 B1 ruotsi 8 B2 valinnainen ranska saksa venäjä muuta Venäjää voi opiskella erityislaajana oppimääränä Itä Suomen koulussa ja A2 kielenä normaalikoulussa 9 YHTEISET OPPIAINEET JA VALINNAISAINEET 9.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto, taito ja taideaine. Sen perustana ovat kieli, kirjallisuus ja viestintätieteet. Äidinkieli on ajattelun, elämänhallinnan ja oppimisen väline ja samalla myös oppimisen kohde. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää ajattelua, ilmaisua, sosiaalisia suhteita sekä maailmankuvan että kulttuuri identiteetin muodostumista. Kielellisten opiskelu ja vuorovaikutus

taitojen kehittäminen on suunnitelmallista. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen viestijä ja lukija, joka osallistuu ja vaikuttaa yhteisössään. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys. Tekstit ovat puhuttuja, kirjoitettuja, kuvitteellisia, asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden elementtien yhdistelmiä. Ne ovat painettuja tai sähköisiä. Äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista. Se sisältää kaikki kielen osa alueet ja tehtävät. Oppimisen edetessä tieto kielestä ja sen mahdollisuuksista syvenee ja kielenkäyttö sekä viestintätilanteet muuttuvat entistä vaativammiksi. Vuosiluokka 7 Tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutustaitoja ja ilmaisurohkeutta kehittää luku ja kuuntelutaitoja harjaantua aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi oppia valitsemaan luettavansa harjaantua tulkitsemaan ja arvioimaan lukemaansa vahvistaa tiedonhankintataitoja kehittyä erilaisten tekstien laadinnassa syventää tietojaan kielen rakenteesta harjaantua hyödyntämään oppimaansa kielitietoa. KESKEISET SISÄLLÖT 7. LUOKKA Vuorovaikutustaidot keskustelut puheenvuoron valmistelu, pyytäminen ja esittäminen kuuntelu ja kysymysten teko omien töiden esittely selostukset haastattelut Tekstin tulkinta ja hyödyntäminen Kirjallisuus kirjaston käyttö kirjallisuuden lajit kaunokirjallisuuden peruskäsitteet 4 5 kokonaisteosta, novelleja, satuja, näytelmiä, runoja ja sarjakuva sisällön tulkinta ja arviointi draama, luova ilmaisu Tekstitieto tekstityypit mediateksti; sanomalehti elokuvan rakenne referaatti

Tekstin tuottaminen ja hyödyntäminen tietolähteiden käyttö kertomus, kuvaus, aineistoon perustuva kirjoitelma tekstien rakenteen harjoittelu: jaksotus, virkerakenne, välimerkkien käyttö tekstien vaatiman kielimuodon valinta tietotekstin tiivistäminen kirjoittaminen käsin ja tietokoneella Kielitieto sanaluokat ja niiden tehtävät verbien aikamuodot pronominien ja numeraalien käyttö sanojen taivutus: sijamuodot, persoonamuodot lausetyypit, välimerkit Vuosiluokka 8 Tavoitteena on rohkaistua tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan muiden ajatuksia oppia ottamaan kielenkäytössä huomioon tilanne, viestintäväline ja vastaanottaja oppia tunnistamaan, tulkitsemaan ja käyttämään kielellisiä vaikuttamisen keinoja harjaantua aktiiviseksi, kriittiseksi ja tulkitsevaksi lukijaksi, kuulijaksi ja kirjoittajaksi saada käsitys median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja sekä harjaantua medioiden ja niiden kielen kriittiseen tarkasteluun kehittyä monipuoliseksi ja persoonalliseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan syventää tekstilajien tuntemustaan oppia perustietoa omasta äidinkielestään ja sen rakenteesta monipuolistaa lukuharrastusta saada mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa saada mahdollisuuksia vahvistaa eettistä tietoisuutta ja laajentaa näkemystä kulttuureista oppia suhtautumaan suvaitsevaisesti erilaisiin kielenpuhujiin. KESKEISET SISÄLLÖT 8. LUOKKA Vuorovaikutustaidot viestien, puhutun kielen ja puhetyylien tarkastelua erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa lukukokemusten välittäminen, kirjallisuuskeskusteluun osallistuminen eri mieltä olemisen taidot, oman mielipiteen perustelu ja perustelutavat

Tekstin tulkinta ja hyödyntäminen Tekstien tuottaminen ja hyödyntäminen Tiedonhankintataidot tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä lähteiden luotettavuuden ja ymmärrettävyyden arviointia aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi Mediat ja tekstitieto keskeisten tekstilajien tunnistaminen ja erittely asiatekstien rakentumistavat (jäsentely, asiatyylin piirteet, sävy) mediatekstien analysointi ja tulkinta kuvan lukeminen omien viestintä ja mediankäyttötottumusten sekä taitojen kehittymisen seuraamista ja arviointia Kirjallisuus ja kulttuuri kirjallisuutta aihepiireittäin (esim. fantasia, scifi, kauhu, jännitys, dekkari ja nuorisokirjallisuus) maailmankirjallisuuden klassikkoteoksia 4 5 valinnaista kokonaisteosta lukuvuodessa novelleja, runoja teatteri tai elokuva; kokemusten erittelyä ja jakamista mielipidekirjoitukset ja vaikuttavat puheenvuorot erilaisten mediatekstien laatiminen asiatekstin rakentaminen oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen aineistopohjaisen kirjoittamisen harjoittelemista fiktioiden tuottamista kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen Kielitieto verbioppi: modukset lauseenjäsennys nominaalimuodot Vuosiluokka 9 Tavoitteena on pystyä toimimaan kokous ja neuvottelutilanteissa pystyä keskustelemaan ajankohtaisista asioista, kirjallisuudesta ja oman maan kulttuurista kasvaa kohtaamaan erilaisuus luonnollisena asiana oppia tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheet tutustua kotimaisiin klassikkoteoksiin oppia perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta sekä oppia sijoittamaan suomen kieli kielisukulaistensa joukkoon oppia käyttämään ja valitsemaan tarkoituksenmukaisia ja luotettavia tietolähteitä oppia huomioimaan tilanne, väline ja vastaanottaja tekstejä laadittaessa varmentaa oikeinkirjoitustaitoja ja kehittyä persoonalliseksi tekstien tuottajaksi pystyä laatimaan jokamiehen asiakirjoja.

KESKEISET SISÄLLÖT 9. LUOKKA Vuorovaikutustaidot kokous, puhe, esitelmä ja sen arviointi keskustelu ajankohtaisista asioista, kirjallisuudesta ja oman maan kulttuurista Tekstin tulkinta ja hyödyntäminen Tekstin tuottaminen ja hyödyntäminen Suomen kirjallisuuden vaiheet Kalevala ja kansanperinne Suomen kirjallisuuden klassikkoteos ja useita katkelmia ja näytteitä kotimaisten kirjailijoiden teoksista tutustuminen oman maakunnan kirjailijoiden teoksiin suomalaista nykykirjallisuutta runojen tulkintaa teatterissa käynti lähteiden käytön vahvistaminen, luotettavuuden arviointi ja viitteiden merkintä aineistopohjainen kirjoitelma pohtiva kirjoitelma kaunokirjallisuuteen pohjautuvia kirjoitelmia lopputyö asioimiskirjoitus Kielitieto ja kulttuuri kansanrunous ja kansanperinne kielen rakenteiden kertaus lauseenvastikkeet oikeinkirjoitustaitojen vahvistaminen kielen synty ja maailman kielet kielten sukulaisuus suomen kielen ominaispiirteet sanasto ja nimistö ARVIOINTI Arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan kehitystä ja oppimista. Tuotokset arvioidaan sanallisesti tai numeroin. Oppilas arvioi myös itse edistymistään. Arviointi perustuu hyvän osaamisen kuvauksiin ja kriteereihin. 9.2 VIERAAT KIELET Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä ymmärtämään ja arvostamaan eri kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena vieras kieli on tieto ja kulttuuriaine. 9.2.1 A KIELI

A1 kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena A2 kielenä. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A kielen opiskelun myötä oppilaassa alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky 9.2.1.1 ENGLANTI A1 KIELENÄ Vuosiluokat 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. Pyrkimyksenä on myös, että oppilaalle muodostuu myönteinen asenne englannin kieltä ja sen opiskelua kohtaan, ja että hän uskaltaa käyttää kieltä rohkeasti omien edellytystensä mukaisesti. 7. luokan oppilas oppii Kieli ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä selviytymään myös epävirallisista keskustelu tilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia Kulttuuritaidot ymmärtämään brittiläistä elämänmuotoa kertomaan omasta elinpiiristään englanniksi viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa Oppimisstrategiat käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa työskentelemään itsenäisesti ja vastuullisesti toimimaan ryhmän jäsenenä hyödyntämään tieto ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan 8. luokan oppilas oppii Kieli ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä, kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä selviytymään myös hieman vaativammista keskustelu tilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista Kulttuuritaidot ymmärtämään suomalaista ja kohdekulttuurin elämänmuotoa (mm. Australia, Etelä Afrikka, Kanada, Irlanti) viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa

tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden Oppimisstrategiat käyttämään johdonmukaisemmin erilaisia, itselle hyväksi havaittuja opiskelustrategioita sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan kehittyneemmin omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan 9. luokan oppilas oppii Kieli ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä, kuullusta tai luetusta, tekstistä selviytymään myös hieman vaativammista keskustelu tilanteista sekä kertomaan laajemmin suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia tiedostamaan keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista Kulttuuritaidot ymmärtämään suomalaista ja kohdekulttuurin elämänmuotoa (mm. Yhdysvallat) kertomaan Joensuusta, Pohjois Karjalasta ja Suomesta viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden Oppimisstrategiat käyttämään monipuolisesti ja tehokkaasti itselle sopivia opiskelustrategioita työskentelemään vastuullisesti oppimistavoitteiden saavuttamiseksi hyödyntämään monipuolisemmin tieto ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan tekemään projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan syvällisemmin omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan KESKEISET SISÄLLÖT

Tilanteet ja aihepiirit 7. luokka perhe ja ystävät, asuminen, lemmikit 8. luokka vapaa aika ja harrastukset, urheilulajeja, nuorisokulttuuri, ystävyyssuhteet ja suhteet vanhempiin koulu ja opiskelu terveys ja hyvinvointi, terveelliset elämäntavat matkailu 9. luokka opiskelu, työ ja elinkeinoelämä, julkiset palvelut ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys tiedotusvälineet, elokuva, teatteri, musiikki, taide vieraat kulttuurit ja tavat Rakenteet 7. luokka verbien taivutus ja aikamuodot (kerraten: preesens, imperfekti; uutena: perfekti ja pluskvamperfekti) substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö 8. luokka aikamuotojen vahvistaminen, I konditionaali, futuuri relatiivipronominit sanajärjestys adverbit 9. luokka II konditionaali, passiivi, infinitiivi, ing muoto epäsuora kysymyslause Viestintästrategiat 7. 9. luokat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloituksen ja lopetuksen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö ARVIOINTI Arvioinnin tulee perustua sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon. Arvioinnin pohjana on kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta yhdeksännen vuosiluokan päättyessä (arvosana 8): Kieli (OPH:n taitokuvausasteikon mukaan) (liite 2)

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen B1.1 A2.2 B1.1 A2.2 Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, yhtäläisyyksiä ja eroja sekä historiallisia juuria. Oppimaan oppiminen Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 9.2.1.2 RANSKA A2 KIELENÄ Vuosiluokat 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. 7. luokan oppilas oppii Kieli ymmärtämään kouluikäisten nuorten elämään liittyvää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä kommunikoimaan tavallisimmissa arkipäivän tilanteissa suullisesti ja kirjallisesti ja kuvailemaan lähipiiriään kirjoittamaan suppeita viestejä ja pieniä kertomuksia hyvin tutuista aiheista Kulttuuritaidot arvostamaan omaa ja ranskankielisten maiden kulttuuria viestimään ja toimimaan ranskankieliselle kulttuurille ominaisella tavalla arkipäivän tilanteissa tuntemaan ranskankielisten maiden maantietoa ja kulttuuria sekä joitain tunnetuimpia henkilöitä mm. tieteen ja taiteen alalta Oppimisstrategiat ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan asettaen tavoitteita opiskelulleen ja arvioiden omaan työskentelyään ja kielitaitoaan sekä tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan työskentelemään sekä itsenäisesti että ryhmässä ja kehittämään yhteistyötaitojaan käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa ja muita osaamiaan kieliä ymmärtämään, että kielen opiskelu vaatii sinnikästä viestinnällistä

harjoittelua 8. luokan oppilas oppii Kieli ymmärtämään pääkohdat yleis tai asiatietoa sisältävästä yleiskielisestä puheesta ja tekstistä kommunikoimaan sujuvammin erilaisissa arkipäivän tilanteissa suullisesti ja kirjallisesti kirjoittamaan monipuolisempia ja laajempia kuvauksia tutuista aiheista. Kulttuuritaidot ymmärtämään yhä paremmin suomalaista ja ranskalaista elämänmuotoa ja kertomaan yksinkertaisia asioita Suomesta ja Joensuusta ranskaksi viestimään ja toimimaan ranskankieliselle kulttuurille ominaisella tavalla arkipäivän tilanteissa tuntemaan laajemmin ranskankielisten maiden maantietoa ja kulttuuria tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden Oppimisstrategiat käyttämään itselle hyväksi havaittuja työtapoja ja opiskelustrategioita ja tunnistamaan oman oppimistyylinsä tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan yhä kehittyneemmin omaa työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin 9. luokan oppilas oppii Kieli ymmärtämään yksityiskohtaisemmin yleis tai asiatietoa sisältävää yleiskielistä puhetta ja tekstiä selviytymään sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista kirjoittamaan yksityiskohtaisempia kuvauksia ja viestejä Kulttuuritaidot tuntemaan oman ja ranskankielisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, yhtäläisyyksiä ja eroja sekä historiaa viestimään kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tuntemaan laajemmin ranskankielisten maiden maantietoa ja kulttuuria Oppimisstrategiat tuntemaan yhä paremmin oman oppimistyylinsä ja hyödyntämään tehokkaammin erilaisia oppimisstrategioita tekemään projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä KESKEISET SISÄLLÖT 7. 9. luokka

Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta Luokilla 3 4 käsitellyn lisäksi vapaa ajan vietto ja harrastukset julkiset palvelut opiskelu, työ ja elinkeinoelämä kestävä kehitys terveys ja hyvinvointi tiedotusvälineet Rakenteet 7. luokka epäsäännöllisten verbien preesens, passé composé, adjektiivien taivutus ja paikka, objektipronominit, partitiivinen artikkeli 8. luokka imperfekti, imperatiivi, futuuri, painolliset persoonapronominit, adjektiivien vertailu 9. luokka relatiivipronominit, suora ja epäsuora objekti, adverbit, indefiniittipronominit, gerundi, konditionaali, subjunktiivi Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloituksen ja lopetuksen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö ARVIOINTI Arvioinnin tulee perustua sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon. Arvioinnin pohjana on kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta yhdeksännen vuosiluokan päättyessä (arvosana 8): Kieli (OPH:n taitokuvausasteikon mukaan) (liite 2) Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.2 A2.1 A2.2 A2.1 Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, yhtäläisyyksiä ja eroja sekä historiallisia juuria. Oppimaan oppiminen Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

9.2.1.3 SAKSA A2 KIELENÄ Vuosiluokat 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. Pyrkimyksenä on myös, että oppilaalle muodostuu myönteinen asenne saksan kieltä ja sen opiskelua kohtaan, ja että hän uskaltaa käyttää kieltä rohkeasti omien edellytystensä mukaisesti. Oppilas oppii Kieli 7. luokka kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista 8. luokka edellisen lisäksi selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään 9. luokka edellisten lisäksi ymmärtämään nuorten elämään liittyvää sekä yleis tai asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä Kulttuuritaidot Oppimisstrategiat 7. 9. luokka 7. luokka ymmärtämään suomalaista ja kohdekulttuurin elämänmuotoa viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa 8. ja 9. luokka edellisen lisäksi tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan KESKEISET SISÄLLÖT 7. 9. luokka

Tilanteet ja aihepiirit 7. luokka perhe ja ystävät vapaa ajan vietto ja harrastukset arkinen asioiminen eri tilanteissa 8. luokka asuminen terveys ja hyvinvointi matkailu tiedotusvälineet 9. luokka opiskelu, työ ja elinkeinoelämä julkiset palvelut kestävä kehitys Rakenteet 7. luokka verbin perustaivutus ja aikamuodot (preesens, perfekti) substantiivien, adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö sijamuodot (nominatiivi, akkusatiivi, datiivi) keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet Viestintästrategiat 7. 9. luokat 8. luokka aikamuotojen vahvistaminen, imperfekti ja pluskvamperfekti suomen konditionaalin vastineet, imperatiivi sijamuotojen vahvistaminen 9. luokka futuuri, passiivin preesens ja imperfekti substantiivien genetiivi pronomineja adjektiivin taivutus kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloituksen ja lopetuksen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö ARVIOINTI Arvioinnin tulee perustua sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon. Arvioinnin pohjana on kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta yhdeksännen vuosiluokan päättyessä (arvosana 8):

Kieli (OPH:n taitokuvausasteikon mukaan) (Liite 2) Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.2 A2.1 A2.2 A2.1 Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurinsa keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria. Oppimaan oppiminen Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 9.2.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSIN KIELI Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia ruotsinkielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään ruotsin kielen taitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on tieto ja kulttuuriaine. Ruotsi B1 kielenä Oppilaan, joka ei opiskele ruotsia A oppimäärän mukaan, tulee opiskella ruotsin B oppimäärä. Vuosiluokat 7 9 Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitoja ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä. 7. 9. luokan oppilas oppii Kieli 7. luokka kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa 8. luokka kertomaan lisää perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään edellisvuotta laajemmin jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana