SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS

Samankaltaiset tiedostot
SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI

TYÖNTEKIJÄN TYÖKYKY JA HYVINVOINTI

TILASTOKATSAUS 4:2016

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

Mitä jäbä duunaa? - Tervetuloa seminaariin

Masennus työkyvyttömyyssyiden kärjessä - miksi?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

TimeEdit henkilökunnan ohje

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

Miten jaksan omaisena?

Suomalaisen työntekijän hyvinvointi

NUORTEN PÄRJÄÄMINEN ARJESSA

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Työterveyshuollon muutokset

Yhdessä työkyvyn tukena

Palvelujen ja prosessien johtaminen olennaisen tiedon avulla

Diakonian tutkimuspäivä 2014

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Liikuntapalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyt 2015 Espoo, Turku ja Vantaa FCG Finnish Consulting Group Oy

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla Jukka Murto

oma arvio työkykynsä ja työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja se tehdään nimettömänä.

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Työuran uurtaja ryhmämenetelmä

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto

Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Lastensuojelun palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus tilastoissa ja tutkimuksessa Järvenpää Antti Väisänen Terveys- ja

ATK- päivät Maakuntamallin toteutus Pentti Itkonen

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Suomalaiset Pohjoismaiden köyhimpiä

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

ONKO OSA- JA MÄÄRÄAIKAISILLA TYÖNTEKIJÖILLÄ YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET TYÖN JA MUUN ELÄMÄN TASAPAINOON?

HLJ 2015 Helsingin seudun liikkumistutkimus 2012

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Ammatillinen kuntoutus- Voimaa työvoimaan

Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero Työtömyysasteen kehitys Lahdessa ja Oulussa kuukausittain

DEFUSING ESIMIEHEN TYÖKALUNA Helsinki klo Asemamestari Antti Kosonen

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

OPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto

Metalliteollisuuden palkkakehitys 2. nelj. 2012

Seppo Soine-Rajanummi, Suomen Syöpäyhdistys

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Suomen ja ruotsinkielisten peruskoululaisten terveystottumukset

KANSALAISTEN TIETÄMYS KEHITYSYHTEISTYÖASIOISTA. Tutkimusraportti

Oma väylä hankkeen kuntoutuksen kehittämisprojekti vuosina

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

TYÖ JA PERHE Verkkoaivoriihen taustasta vaikutusmahdollisuudet omaan työaikaan

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Ohjelma! Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum

Luovissa saat olla oma itsesi. Opintoja omien tavoitteiden mukaan. Luovuus

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

KiVa Koulu -ohjelma. Kiusaamista ennaltaehkäisevä ja vähentävä toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopistossa Opetusministeriön rahoituksella

TYÖKYKY & ENERGISEMPI ARKI -VERKKOVALMENNUS YHTEENVETO VALMENNUKSEN TULOKSISTA

Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vuoden 2017 kunta-alan eläkemaksut ja ennakkotietoja vuosien maksuista

Joukkoistuuko työ Suomessa ja mitä siitä seuraa?

Drop out-ilmiö SPL:n Turun piirin juniorijalkapallossa

Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

To Care To Dare To Share CDS - projekti - tuloksista. HAMK 2012 Hovi Marjut

Tähän asiakirjaan on poimittu kutakin kysymystä koskevat Suomen tulokset, ja niitä verrataan EU:n keskiarvoon.

Suunterveyden huomioiminen OPY-työssä

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä

Salkin poliorokotekoe Ryhmän koko Sairastuvuus (per ) Hoitoryhmä Vertailuryhmä Ei saanut rokottaa

Suomen Lions-liitto ry Käyttäjätunnus ja sisäänkirjautuminen MyLCI - Käyttäjäohje Versio

Aineeton pääoma vaakalaudalla

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Opiskeluterveydenhuolto

Oppilaiden sisäilmakysely

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Nuorisoasiainkeskus Kehittämisosasto Kumppanuusyksikkö Kumppanuuspäällikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Teija Horsma

Taustaa Tutkimuksen käynnistäminen ja toteutus. Myönnetty, ei käytetty tulkkauspalvelun haasteet

TUNNUSMERKKEJÄ VALMIUDET OSAAMISEN JOHTAMISEEN

1(8) Oulun kaupunki, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Katu- ja viherpalvelut

Työssäoppimisjakson päiväkirja

Työhyvinvoinnin kehittäminen

palveluiden suunnittelun apuna

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

TerveysInfo. Depression orsakar muntorrhet. Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Movendos on 2012 perustettu yksilön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvä valmennus- ja teknologiayhtiö

Päiväkodin toiminta johtajan arvioimana

Vaasan muuttoliike

Mielipiteet sote-uudistuksesta

Transkriptio:

SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS Riikka Mattila, asiantuntijalääkäri, Odum Oy 1

ESITYKSEN SISÄLTÖ Tutkimuksen aineisto ja toteutus Aineiston koko Sukupuolijakauma Työkykyennusteen muutos Työkykyriskiin vaikuttavia tekijöitä Terveyskäyttäytyminen Liikunta-aktiivisuus Alkoholinkäyttö Tupakointi ja nuuskaaminen Henkinen hyvinvointi Väsymys ja nukkumisongelmat Poissaolot SIVU 2

SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI 2009 / 2011 / 2013 Aineiston koko on 100 813 vastaajaa Miehiä 48.7%, naisia 51.3% Tiedot on kerätty vuosien 2005 2013 aikana Aineisto 2009 (2005 2009), n = 38 694 Aineisto 2011 (2010 2011), n = 29 776 Aineisto 2013 (2012 2013), n = 32 343 Aineisto on koottu Odumin kumppaniyrityksistä, pääosin suuria ja keskisuuria yrityksiä Diacorin työterveyshuoltoasiakkailta, pääosin pieniä ja keskisuuria yrityksiä SIVU 3

SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI 2009 / 2011 / 2013 Raportin vertailuryhmät Työkyvyn mukaan: ennuste työkyvystä kahden vuoden kuluttua (oma arvio) Kohonnut tai korkea työkykyriski Ei työkykyriskiä Ikäryhmien mukaan 18 29, 30 39, 40 49, 50 59-vuotiaat SIVU 4

VERTAILURYHMÄT TYÖKYVYN NÄKÖKULMASTA Ryhmä 1 ( Ei riskiä ) Henkilö on vastannut kysymykseen: Uskotko, että terveytesi puolesta pystyisit työskentelemään nykyisessä ammatissasi kahden vuoden kuluttua?: Melko varmasti Ryhmä 2 ( Korkea riski ) Henkilö vastannut yllä olevaan kysymykseen: En ole varma tai tuskin SIVU 5

SIVU 6 TYÖKYKYENNUSTEEN MUUTOS 2009 2011 2013

30% 25% KORKEAN TYÖKYKYRISKIN MUUTOS TYÖKYKYRISKI ON HIEMAN PARANTUNUT KAIKISSA IKÄRYHMISSÄ, SELKEIN MUUTOS NÄKYY 50 59-VUOTIAIDEN IKÄRYHMÄSSÄ En ole varma tai tuskin 20% 17,6 % 15% 14,8 % 13,6 % 2009 2011 10% 5% 7,6 % 7,7 % 7,1 % 5,5 % 6,6 % 6,1 % 9,0 % 8,2 % 7,5 % 2013 0% 18-29 v. 30-39 v. 40-49 v. 50-59 v. SIVU 7

KORKEAN TYÖKYKYRISKIN MUUTOS 18-59 V. LASKENNALLINEN SÄÄSTÖ TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKEMENOIHIN OLISI 110M / VUOSI 20,0 % 18,0 % 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % 10,5 % 9,2 % 8,2 % 2009 2011 2013 Korkeassa työkykyriskissä olevien työntekijöiden osuus koko aineistossa on vähentynyt 2009 vuodesta vuoteen 2013 2,3 prosenttiyksikköä. Ei varma/tuskin SIVU 8

KORKEAN TYÖKYKYRISKIN SYYT 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 18-29 v. 18-29 v. 30-39 v. 30-39 v. 40-49 v. 40-49 v. 50-59 v. 50-59 v. 2011 2013 2011 2013 2011 2013 2011 2013 Työhön liittyvät syyt vaikuttavat työkykyriskiin keskeisesti kaikissa ikäryhmissä. Vanhemmilla ihmisillä myös oireiden ja sairauksien osuus on merkittävä. Oireet ja sairaudet Työhön liittyvät tekijät SIVU 9

VOIMAKKAIDEN KIPUOIREIDEN VAIKUTUS TYÖKYKYRISKIIN 80% 70% 60% Kipuoireiden osuus kasvaa vanhemmissa ikäryhmissä. 50% 40% 30% 20% 10% 0% 18-29 30-39 40-49 50-59 Kipu Ei riskiä - 2011 Kipu Korkea riski - 2011 Kipu Ei riskiä - 2013 Kipu Korkea riski - 2013 SIVU 10

KIVUN AIHEUTTAMA HEIKENTYNYT TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN TOIMINTAKYKY 80% 70% 60% 50% Tules-oireiden merkitys kasvaa iän myötä ja on yleisempää korkean riskin ryhmissä. Tuki- ja liikuntaoireiden alentunut toimintakyky selittää korkeaa työkyvyttömyyden riskiä. 40% 30% 20% 10% Tules Ei riskiä - 2011 Tules Korkea riski - 2011 Tules Ei riskiä - 2013 Tules Korkea riski - 2013 0% 18-29 30-39 40-49 50-59 SIVU 11

TYÖHÖN LIITTYVÄT KORKEAN TYÖKYKYRISKIN SYYT 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Työhön liittyvillä tekijöillä merkittävä osuus, stressin osuus on kasvanut. 2011 18-59 v. 2013 18-59 v. SIVU 12

SIVU 13 TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN

LIIKUNTA-AKTIIVISUUS 2009-2011-2013 EI LIIKUNTAA LAINKAAN 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Niiden henkilöiden määrä, jotka eivät harrasta liikuntaa lainkaan, on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä. Ei riskiä - 2009 Korkea riski 2009 Ei riskiä - 2011 Korkea tai korkea riski - 2011 Ei riskiä - 2013 Korkea riski - 2013 0% 18-29 30-39 40-49 50-59 SIVU 14

ALKOHOLINKÄYTTÖ 2009-2011-2013 VÄHINTÄÄN 5 / 7 ANNOSTA KERRALLAAN USEITA KERTOJA KK:SSA 80% 70% 60% 50% Runsas alkoholinkäyttö on vähentynyt nuorten ikäryhmässä. Alkoholin käytössä ei ole erityistä eroa ei riskiä ja korkean riskin ryhmien välillä. 40% 30% 20% 10% 0% 18-29 30-39 40-49 50-59 Ei riskiä - 2009 Korkea riski - 2009 Ei riskiä - 2011 Korkea riski - 2011 Ei riskiä - 2013 Korkea riski - 2013 SIVU 15

TUPAKOINTI JA NUUSKAAMINEN TUPAKOINTI JA NUUSKAAMINEN SILLOIN TÄLLÖIN TAI SÄÄNNÖLLISESTI 80% 70% 60% Tupakointi on vähentynyt erityisesti nuorissa ikäryhmissä, joskin nuoret tupakoivat edelleen eniten. 50% 40% 30% 20% 10% Ei riskiä - 2009 Korkea tai kohonnut riski - 2009 Ei riskiä - 2011 Korkea tai kohonnut riski - 2011 Ei riskiä - 2013 Korkea tai kohonnut riski - 2013 0% 18-29 30-39 40-49 50-59 SIVU 16

HENKINEN HYVINVOINTI TULEVAISUUS TUNTUU MINUSTA MELKO MASENTAVALTA 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 18-29 30-39 40-49 50-59 Tulevaisuuden näkymät ovat parantuneet nuorten ryhmässä. Ei riskiä ja korkean riskin ryhmien välillä suuri ero, ja huoli tulevaisuudesta korostuu keski-iän ikäryhmissä. Ei riskiä - 2009 Korkea riski - 2009 Ei riskiä - 2011 Korkea riski - 2011 Ei riskiä - 2013 Korkea riski - 2013 SIVU 17

HENKINEN HYVINVOINTI MINUSTA TUNTUU, ETTÄ OLEN EPÄONNISTUNUT PYRKIMYKSISSÄNI TAVALLISTA USEAMMIN 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % Epäonnistumisen tunne korostuu korkean riskin ryhmässä. Ei riskiä - 2009 Korkea riski - 2009 Ei riskiä - 2011 Korkea riski - 2011 Ei riskiä - 2013 Korkea riski - 2013 0,0 % 18-29 30-39 40-49 50-59 SIVU 18

HENKINEN HYVINVOINTI TUNNEN ITSENI ALAKULOISEKSI JA SURULLISEKSI 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 18-29 30-39 40-49 50-59 Erot ei riskiä ja korkean riskin ryhmien välillä ovat suuria, korkean riskin ryhmässä hienoista positiivista kehitystä keski-iän ja vanhempien ikäryhmissä. Ei riskiä - 2009 Korkea riski - 2009 Ei riskiä - 2011 Korkea riski - 2011 Ei riskiä - 2013 Korkea riski - 2013 SIVU 19

UNIONGELMAT KÄRSIN UNETTOMUUDESTA, NUKAHTAMISVAIKEUKSISTA TAI LIIAN AIKAISIN KESKEN UNIEN HERÄÄMISESTÄ 80,0 % 70,0 % 60,0 % Uniongelmat ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä. 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 18-29 30-39 40-49 50-59 SIVU 20 Ei riskiä - 2009 Korkea riski - 2009 Ei riskiä - 2011 Korkea riski - 2011 Ei riskiä - 2013 Korkea riski - 2013

LYHYET POISSAOLOT 1-3 PÄIVÄN POISSAOLOT EDELTÄVÄN 6 KK:N AIKANA (1-4) ERILLISTÄ POISSAOLOJAKSOA 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % Lyhyissä poissaoloissa ei ole mainittavaa eroa ei riskiä ja korkean riskin ryhmien välillä. Iän myötä lyhyet sairauspoissaolot näyttävät vähenevän. Ei riskiä - 2009 Korkea riski - 2009 Ei riskiä - 2011 Korkea riski - 2011 Ei riskiä - 2013 Korkea riski - 2013 0,0 % 18-29 30-39 40-49 50-59 SIVU 21

PITKÄT POISSAOLOT YLI 10 PÄIVÄN POISSAOLOT EDELTÄVÄN 6 KK:N AIKANA (1-4) ERILLISTÄ POISSAOLOJAKSOA 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 18-29 30-39 40-49 50-59 SIVU 22 Pitkät poissaolot ovat samalla tasolla eri ikäryhmissä. Pitkät poissaolot keskittyvät korkean riskin ryhmiin. Ei riskiä - 2009 Korkea riski - 2009 Ei riskiä - 2011 Korkea riski - 2011 Ei riskiä - 2013 Korkea riski - 2013

YHTEENVETO SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINNISTA VUOSINA 2009 / 2011 / 2013 Työkykyennuste on parantunut kaikissa ikäryhmissä ja koko aineistossa muutos vuodesta 2009 vuoteen 2013 on -2,3 prosenttiyksikköä Nuorten korostunut työkykyriskin uhka on pienentynyt vuoden 2009 tilanteesta Työhön liittyvät syyt ovat keskeisin korkeaa työkykyriskiä selittävä tekijä kaikissa ikäryhmissä Sairauksien merkitys työkykyriskin selittäjänä kasvaa ikäryhmittäin Ikäryhmässä 50 59 v. sairaudet ensisijaisia Koetuilla kivuilla on ilmeinen yhteys kohonneeseen työkykyriskiin Tuki- ja liikuntaelinoireisiin liittyvä heikentynyt toimintakyky korostuu korkean työkykyriskin ryhmissä Poissaolojen määrä on vähentynyt Lyhyet poissaolot ovat vähentyneet kaikissa paitsi 50 59-vuotiaiden ikäryhmässä Ei mainittavia eroja ei riskiä ja korkean riskin ryhmien välillä Pitkät poissaolot keskittyvät korkean riskin ryhmiin, ja niissä näkyy myönteistä kehitystä korkean riskin ryhmissä. SIVU 23

YHTEENVETO SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINNISTA VUOSINA 2009 / 2011 / 2013 Henkinen hyvinvointi Henkisen hyvinvoinnin ongelmat keskittyvät korkean-riskin-ryhmiin Henkinen hyvinvointi on keskeistä työkyvyn säilymisen kannalta, ja se näyttää korostuvan 50 59- vuotiaiden ikäryhmässä Stressitekijöiden merkitys on kasvanut korkean työkykyriskin omaavilla Uniongelmat ja stressin kokeminen ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä Terveyskäyttäytymisessä on tapahtunut myönteinen kehitys Liikkumattomien määrä on vähentynyt kaikissa ryhmissä Runsas alkoholinkäyttö on vähentynyt merkittävästi nuorimmassa ikäryhmässä (18 29 v.) erityisesti korkean riskin ryhmässä, joskin se on edelleen yleisintä tässä ikäryhmässä Tupakointi vähentynyt kaikissa ikäryhmissä, myös korkean riskin ryhmissä, nuoret tupakoivat edelleen eniten. SIVU 24

SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI SELVITYS Riikka Mattila, asiantuntijalääkäri, Odum Oy 25