KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2013 MAALISKUU Kiinteistöliiton jäsenedut ja -palvelut Kiinteistöliitto Kotisi asialla LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / Uusi laki muutti yhtiökokouksen säännöksiä I s. 1 Toiminnantarkastaja lisää luottamusta taloyhtiössä I s. 6 Asukkaiden turvallisuuteen huomiota LVI-remonteissa II s. 6
kiinteistöviesti pohjois-savo nro 1 / 2013 maaliskuu sisältö Yhteystiedot: Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Puheenjohtaja: Veijo Hyvärinen p. 044 7648 401 Kiinteistöliitto Itä-Suomen toimisto: Maaherrankatu 15 70100 KUOPIO puhelin 017 262 6633 (toimisto) faksi 017 262 6634 sähköpostit: mirjami.kauppinen@kiinteistoliitto.fi anne.verger@kiinteistoliitto.fi Neuvonta: jäsenyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja tilintarkastajille Arkisin klo 9-12, p. 017 262 6633 Kiinteistönetti: Yhdistyksen omat www-sivut: www.kiinteistoliitto.fi/ita-suomi (sisältää myös jäsensivut) Suomen Kiinteistöliitto ry: www.kiinteistoliitto.fi Taloyhtiöiden kiinteistöportaali: www.taloyhtio.net (sisältää myös jäsensivut) Kiinteistöviestin julkaisija: Kiinteistöviesti: Ilmestyy vähintään neljästi vuodessa Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Painosmäärä: 1200 kpl Vastaava toimittaja: Mirjami Kauppinen Paikallissivujen avustaja: Anna-Liisa Pekkarinen Taitto: Viestitär Ky, Kuopio Tulostus: Kopijyvä Oy, Kuopio 2013 itä-suomen sivut...osio I ajankohtaista Uusi laki muutti yhtiökokouksen säännöksiä...1 Yhtiökokoukset meneillään - katso videot ja perehdy asioihin...5 Kiinteistöliiton kunniamerkki - palkinto ansiokkaasta työstä!...5 Kilpailu etsii vuoden 2013 parasta putkiremonttia...5 Kiinteistöliitto selvitti: Toiminnantarkastaja lisää luottamusta taloyhtiössä...6 Suurin osa kerrostalojen tuhopoltoista alkaa sisätiloista...7 lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö Energiatodistuslaki voimaan 1.6.2013...8 Taloyhtiön osakkaiden yhtiölainat varainsiirtoveron piiriin...8 Taloyhtiön hissihankkeeseen ei tarvitsekaan aina soveltaa hankintalakia...9 Kuluttajariitalautakunta ei suosittanut hinnanalennusta asunnon kosteusvaurioista...9 Tupakoitsija syyllistyi vuokrakerrostalossa yleisvaaran tuottamukseen...10 tapahtumia ja julkaisuja Talousarvio-ohje on päivitetty...10 Verohallinto on julkaissut ohjeen kotitalousvähennyksestä...10 Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustusten haku 27.3. mennessä...11 Vuoden taloyhtiöteko 2013 -kilpailu on käynnissä - ilmoittaudu mukaan!...13 Taloyhtiösivuja perustettu jo yli 2500...13 Jäsenlehdet kaikille hallituksen jäsenille...13 Taloyhtiön lakipokkari...14 Taloyhtiön osakkaille tietoa yhtiön taloudenhoidosta...15 kolumni Kyllä minä niin mieleni pahoitin...16 pohjois-savon aluesivut...osio II Pääkirjoitus...1 Maankäyttö- ja rakennuslakiin muutoksia vuoden alussa: Asukkaiden turvallisuuteen huomiota LVI-remonteissa...2 Kaksi taloyhtiötä fuusioitui yhdeksi...4 Ensimmäinen Pielavedellä: Hissit jälkiasennettiin vanhaan kerrostaloon...6 Iisalmen ensimmäinen jälkiasennettu hissi Rautavihtaan...7 Etukansi: Kiinteistöliitto on postittanut jäsenkortit 2013-14. Taloyhtiön puheenjohtaja ja isännöitsijä saavat molemmat oman jäsenkortin niiden tietojen mukaisesti kuin jäsenrekisterissä on merkittynä (puheenjohtajatiedot 7.2. ja isännöitsijätiedot 17.2. jäsenrekisteritietojen perusteella). Jäsenetuopas tulee uutena liitteenä jäsenkorttien mukana.
ajankohtaista KUVA: Anne Verger Kiinteistöliiton lakimies Kristel Pynnönen. Uusi laki muutti yhtiökokouksen säännöksiä - Saamme Kiinteistöliittoon paljon puheluita koskien yhtiökokousmenettelyä. Siksi päätimme järjestää aiheesta koulutuskiertueen, kertoi Suomen Kiinteistöliiton lakimies Kristel Pynnönen Kuopiossa, juuri ennen kurssi-illan alkua helmikuun alussa. Kyseleväisessä illassa oli paikalla lähes 150 kuulijaa, sillä yhtiökokousten alla oli aiheelle tilausta. Koulutuskiertue jatkui Kuopiosta Joensuuhun ja sieltä Mikkeliin ja Savonlinnaan. Kutsun oltava perillä kaksi viikkoa ennen kokousta Uudessa asunto-osakeyhtiölaissa tuli muutoksia entiseen. Esimerkiksi yhtiökokouskutsun tiedoksiantoaika muuttui. - Ennen kutsu piti olla osakkaalla viimeistään viikko ennen kokousta, nyt viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Taloyhtiöt kysyvät, mitä tehdä, jos on toimittu entisen lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Silloin on aina riski moitekanteesta olemassa ja on harkittava, pitääkö ja kannattaako kokousta siirtää, Pynnönen kertoo. Yhtiöjärjestykset kannattaa päivittää uuden lain mukaisiksi, mutta Pynnönen korostaa, ettei laki kuitenkaan velvoita tähän. - Silloin, kun yhtiöjärjestystä päivitetään, niin se on kaikilta osin päivitettävä uuden lain mukaiseksi. Maistraatit ovat lakiuudistuksen vuoksi ruuhkautuneet ja käsittelyajat ovat kuukausia. Kutsu toimitettava kirjallisesti osakkaalle Vanhan lain mukaan riitti, kun kutsu yhtiökokoukseen oli ilmoitustaululla. Nyt ei riitä. Kutsu on toimitettava kirjallisesti osakkaalle. Jos osakas on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa kutsun toimittamista varten, sähköpostikin kelpaa. Jos joku väittää, ettei ole saanut kutsua, riittää isännöitsijän vakuutus siitä, että kutsu on lähetetty ajoissa. Yhtiö vastaa vain kutsun lähettämisestä, ei siitä, että kutsu tulee perille. - Monet yhtiöt ovat ottaneet yhtiöjärjestyksestään kohdan todisteellisesti toimitettava pois, koska se on vaatinut kutsun kirjattuna kirjeenä lähettämistä. Koska kirjattu kirje ei kuitenkaan todenna kirjeen saapumista vastaan- kiinteistöviesti i -
ajankohtaista KUVA: Mirjami Kauppinen Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Jaana Sallmén luennoi Joensuun Kurssi-illassa Ongelmatapaukset yhtiökokouksessa. ottajalle mitenkään, kirjatun kirjeen käyttäminen tavallisen kirjeen sijasta on joskus koettu turhaksi kulueräksi. Asiasta, jota ei ole kokouskutsussa mainittu, ei voi tehdä päätöstä. Siitä voidaan vain keskustella ja ottaa se päätösasiaksi seuraavaan yhtiökokoukseen, tarvittaessa ylimääräiseen. - Esimerkiksi jos kutsussa mainitaan, että keskustellaan tulevasta putkiremontista, ei urakoitsijan valinnasta voida tässä päättää, ellei siitä ole mainintaa kutsussa. Pienetkin asiat voivat aiheuttaa konfliktin, onpa joskus äänestetty jopa pihakukkien väristä. - Eri asia on, moittisiko päätöstä kukaan, ja menestyisikö moite oikeusprosessissa. Järkeä saa käyttää. Vuokralainen saa osallistua kokoukseen tietyin ehdoin Joskus on kysytty muiden kuin osakkaiden osallistumisoikeudesta yhtiökokoukseen, esimerkiksi vuokralaisten tai muun asunnossa asuvan henkilön, kuten sukulaisen. - Jos yhtiössä on vähintään 5 osakehuoneistoa, joilla on eri omistajat, i - kiinteistöviesti
ajankohtaista ja käsitellään yhtiön järjestyssääntöjä, yhtiön yhteisten tilojen käyttöä tai kunnossapitoa tai uudistusta, joka vaikuttaa olennaisesti asukkaan huoneistoon tai yhteisten tilojen käyttöön, on asukkaalla osallistumis- ja puheoikeus kokouksessa. Äänestysoikeutta asukkaalla ei ole. - Asia, jossa asukkaalla on oikeus olla läsnä, kannattaa käsitellä kokouksen alussa, jotta asukas voi sen jälkeen poistua kokouksesta. Asukkaille on niin ikään ilmoitettava kokouksesta vähintään kaksi viikkoa ennen. Ilmoitus kokouksesta on pidettävä nähtävillä yhtiön ilmoitustaululla tai ilmoitus toimitetaan jokaiseen huoneistoon, jossa asuu vuokralainen tai muu asukas. Uutena lakiin tullutta hallituksen kunnossapitotarveselvitystä ovat taloyhtiöt joskus virheellisesti tulkinneet hallituksen oma-aloitteiseksi remonttipäätökseksi, mutta päätös se ei ole, korostaa Pynnönen. - Kunnossapitotarveselvitys on hallituksen selvitys keskustelun aloittamiseksi tulevista korjauksista, jotta osakkaat ovat niistä tietoisia ja osaavat olla niistä aikanaan päättämässä. Päätöksiä myös ilman yhtiökokousta Pieniä taloyhtiöitä helpottavaa on, että päätöksiä voidaan nyt tehdä myös yhtiökokousta järjestämättä. Silloin on kuitenkin kaikkien yhtiön osakkaiden oltava yksimielisiä ensinnäkin siitä, että asia päätetään ilman kokousta, sekä itse päätöksen sisällöstä. Tämä käytäntö voi mahdollisesti auttaa esimerkiksi kiireistä asiaa päätettäessä, koska vältytään kahden viikon kokouskutsun lähetysajoista. Kokouksessa ei tarvita puheenjohtajaa, mutta päätöksestä on tehtävä kirjattu päätös, jonka ainakin kaksi osakasta allekirjoittaa. - Suosittelemme, että kaikki allekirjoittavat, niin ei tule myöhemmin epäselvyyttä siitä, olivatko kaikki osakkaat paikalla ja hyväksyivät menettelyn ja päätöksen. Leski ei saa äänestää ilman kuolinpesän valtuutusta Uuden lain myötä ovat myös valtuutukseen liittyvät säännökset muuttuneet. Valtuutus voidaan edelleen osoittaa päivätyllä valtakirjalla, mutta myös muutoin luotettavalla tavalla, esimerkiksi sähköpostilla. Yhdessä asuvilla yhteisomistajapuolisoilla on katsottu olevan asemavaltuutus kotinsa osalta, eli valtuutusta ei tarvita. Tilanne on eri, jos jompikumpi on ilmoittanut, ettei toinen saa häntä edustaa. Asemavaltuutus ei kuitenkaan koske esimerkiksi yhdessä asuvia sisaruksia tai muita yhdessä asuvia ja yhdessä omistavia. Leskelläkään ei ole asemavaltuutusta. Aikaisemmin on katsottu, että leski on saanut edustaa kuolinpesää ilman valtakirjaa. Nykyään leski tarvitsee kuolinpesän osakkailta valtuutuksen. Jos leski itse omistaa osan huoneistosta, on hänellä osallistumis- ja puheoikeus yhtiökokouksessa, mutta äänestää ei saa. - Leski voi pyytää muilta omistajilta ikuisesti voimassa olevan jatkuvan valtakirjan, jottei asia käy turhan vaikeaksi. Sähköpostitse toimitettu riittää, jos pesän osakkaat ovat ympäri maailmaa. Kannatusmenettely nopeuttaa kokouksia Turhia äänestyksiä voidaan välttää hyväksymällä kokoukseen kannatusmenettely. Yhtiökokouksen puheenjohtaja voi ehdottaa kokouksen alussa, että vain kannatetuista vastaehdotuksista äänestetään. Lakiin ei kannatusmenettelyä ole kirjattu, mutta Kiinteistöliitto suosittelee tätä kokousten nopeuttamiseksi. Jos yksikin vastustaa, ei kannatusmenettelyä voida käyttää. Äänileikkurisäädös on myös muuttunut. Valtuutetun edustamien osakkeiden äänimääriä ei enää lasketa yhteen, eli valtuutettu voi käyttää kaikkia valtakirjalla edustamiaan ääniä. Kuitenkin jos yhtiöjärjestyksessä on säännös yhtiökokouksessa kukaan ei saa äänestää enemmällä kuin viidennellä osalla kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä tulkitaan tämä lain tiukennukseksi, ja valtuutetun edustamat äänet lasketaan yhteen. Häirikköä kokouksessa ei tarvitse sietää Joskus kokoukset venyvät myös jonkun osakkaan kyselyaktiivisuuden vuoksi, osakkaallahan on yhtiökokouksessa kyselyoikeus. Jos osakkaan kysymykseen ei pystytä vastaamaan heti, on vastaus annettava kirjallisesti kahden viikon kuluessa. - On hyvän hallintotavan mukaista vastata osakkaan kysymyksiin viimeistään yhtiökokouksessa, Pynnönen huomauttaa. Kuopion tilaisuudessa kysyttiin myös, miten häiriköivän osakkaan voi poistaa kokouksesta. - On muistettava, että osakkaalla on ehdoton oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Poikkeustilanteessa jossa kokouksen pitäminen ei onnistu häiritsevän osakkaan vuoksi, on katsottu, että yhtiökokous voisi enemmistöpäätöksellä päättää poistaa osakas kokouksesta. Kuitenkin on muistettava, että jos päätöstä moititaan, on pystyttävä näyttämään häirintä toteen. Hallitus saa äänestää erottamisestaan Valtuutetun henkilökohtaisella esteellisyydellä ei ole enää merkitystä. Tämä tarkoittaa, että silloin kun osakas on esteellinen, hän ei voi oman huoneistonsa hallintaan oikeuttavien osakkeiden osalta äänestää, koska on esteellinen. Jos osakas on saanut esimerkiksi naapureilta valtakirjat ja naapurit eivät ole esteellisiä, näiden huoneistoiden osakkeilla hän saa äänestää valtuutuksien nojalla. Jos hallitus halutaan erottaa, hallituksen jäsenet saavat olla mukana äänestämässä asiasta. - Jos hallituksen puheenjohtaja on kiinteistöviesti i -
ajankohtaista valittu myös yhtiökokouksen puheenjohtajaksi ja joku osakas vastustaa asialistalla olevaa vastuuvapauden myöntämistä hallituksen puheenjohtajalle, on asiasta päätettäessä suositeltavaa jäävätä itsensä vastuuvapaudesta päättämisen ajaksi. Tilalle voi valita toisen puheenjohtajan kyseisen asiakohdan käsittelyn ajaksi. Mikäli kannatusmenettely on hyväksytty kokouksessa, eikä osakas saa kannatusta vastustukselleen, asiasta ei tarvitse äänestää, vaan vastuuvapaus tulee myönnetyksi, Pynnönen kertoo. Skypelläkin voi osallistua kokoukseen Nykyaikaa ovat myös kysymykset yhtiökokoukseen osallistumisesta tietoliikenneyhteyksien kautta, esimerkiksi skypellä. - Tästä ei laissa ole mainintaa, mutta hallitus voi päättää sallia osakkaan osallistumisen kokoukseen esimerkiksi videopuhelun välityksellä. Riski yhteyksien toimivuudesta on kuitenkin osakkaalla, eli jos yhteys katkeaa, hänen osallistumisensakin katkeaa. Yhtiökokoukselle videopuhelu ei saa olla riski. Kokouksen jälkeen pöytäkirjan nähtäville saamisesta on myös tullut sanomista, koska se on viipynyt parikin kuukautta kokouksesta. Lain mukaan pöytäkirja on oltava kaikkien nähtävillä viimeistään neljän viikon kuluttua. Jos osakas pyytää lähettämään pöytäkirjan itselleen, voi postitus- ja kopiokuluista periä hallituksen vahvistaman kohtuullisen maksun. - Joskus pöytäkirja viipyy pöytäkirjantarkastajan allekirjoituksen puuttumisen vuoksi. Tarkastaja ei voi vaatia omia kokouksen kulusta eroavia mielipiteitään pöytäkirjaan ja sen vuoksi kieltäytyä allekirjoittamasta sitä. Jos kuitenkin näin tapahtuu, seuraavassa kokouksessa valitaan uusi pöytäkirjantarkastaja, joka on ollut edellisessäkin kokouksessa, ja hän allekirjoittaa pöytäkirjan. Tilintarkastajien lausunnot muine tilinpäätösaineistoineen pitää olla osakkaiden nähtävillä kaksi viikkoa ennen yhtiökokousta, mutta usein ne myöhästyvät. Se on osakkaalle moiteperuste, mutta jos tilintarkastuslausunto on niin sanottu puhdas kertomus, moitekanne tuskin menestyisi. - Kannattaa kuitenkin harkita kokouksen siirtämistä, Pynnönen huomauttaa. alp Faktalaatikko: Esteellisyys Osakas tai hänen valtuutettunsa ei saa äänestää asiassa, joka koskee: - osakkaan ja yhtiön välistä sopimusta ja oikeustointa - osakkaan vastuuvapautta, kannetta, vapautusta vahingonkorvausvelvollisuudesta tai muusta velvoitteesta - osakkaan uudistusta tai muuta kuin välttämätöntä kunnossapitoa, joka poikkeaa muista huoneistoista - osakkaan huoneiston hallintaanottoa - lisäksi yhtiön ja kolmannen välisessä asiassa, jos osakkaalle odotettavissa olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa. Lisää tietoa yhtiökokousmenettelystä Lakimies Pynnösen luentokalvot löytyvät helmi-maaliskuun ajan osoitteesta taloyhtio.net/oma etusivu/koulutuksen aineistot. Tarvitset yhtiösi jäsennumeron kirjautuessasi sivuille. i - kiinteistöviesti
ajankohtaista Yhtiökokoukset meneillään - katso videot ja perehdy asioihin Kiinteistöliiton julkaisemat videot auttavat taloyhtiöiden osakkeenomistajia ja hallituksia valmistautumaan yhtiökokouksiin. Videot tarjoavat avoimesti ja maksutta tietoa kuinka yhtiökokouksissa toimitaan, mitä asioita ja kuinka siellä käsitellään. Tiedon saatavuuden parantamisella pyritään kannustamaan osakkaita osallistumaan oman taloyhtiönsä yhtiökokoukseen. Tutustu yhtiökokousoppaaseen ja videoihin Taloyhtio.netin sivuilla. Kiinteistöliiton kunniamerkki - palkinto ansiokkaasta työstä! Onko taloyhtiössänne tai työyhteisössänne henkilö, jolle haluatte osoittaa arvostuksenne kiinteistöalan kunniamerkillä? Kiinteistöliiton kunniamerkki on tunnustus kiinteistöalan pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä. Kunniamerkkejä voivat hakea kaikki kiinteistöalan toimijat. Tutustu kunniamerkkeihin ja tilaa osoitteesta www.kiinteistoliitto.fi/palvelut/kunniamerkit. Kilpailu etsii vuoden 2013 parasta putkiremonttia Vuoden 2013 -putkiremonttikilpailu etsii taloyhtiöitä, jotka ovat toteuttaneet putkiremontin menestyksellisellä tavalla. Vuoden paras putkiremontti - kilpailu järjestetään tänä vuonna seitsemännen kerran. Kilpailuun voivat osallistua kaikki taloyhtiöt, jotka ovat toteuttaneet putkiremontin. Putkiremontin on oltava valmistunut kuitenkin viimeistään 16.9.2013 mennessä. Kilpailuehdotuksia voivat tehdä taloyhtiöt, suunnittelijat ja urakoitsijat. Ehdotuksen tulee olla taloyhtiön hallituksen hyväksymä. Vapaamuotoiset kilpailuehdotukset liitteineen on toimitettava 4.10.2013 mennessä sähköpostilla osoitteeseen marjukka.vainio@ kiinteistoliitto.fi tai juhani.siikala@ saunalahti.fi. Tuomaristo kutsuu voittajaehdokkaat haastatteluun esittelemään hankkeensa ennen voittajan valitsemista. Vuoden putkiremontti 2013 -kilpailun voittaja julkistetaan Kiinteistö 2013 -messuilla Suomen Messukeskuksessa Helsingissä. Kilpailutoimikunnan puheenjohtajana toimii RI, ekonomi Juhani Siikala (AKHA ry) ja jäseninä ovat rakennusneuvos, AKHA ry:n puheenjohtaja Ben Grass, kehityspäällikkö Jari Virta (Kiinteistöliitto), neuvontainsinööri Jaakko Laksola (Kiinteistöliitto Uusimaa), päätoimittaja Asko Sirkiä (Kiinteistölehti) ja viestintäpäällikkö Marjukka Vainio (Kiinteistöliitto). Vuoden putkiremontti -kilpailun järjestävät Hallitusammattilaiset AKHA ry, Kiinteistöliitto ja Kiinteistölehti. kiinteistöviesti i -
ajankohtaista Kiinteistöliitto selvitti: Toiminnantarkastaja lisää luottamusta taloyhtiössä Kiinteistöliiton tuore selvitys osoittaa, että taloyhtiöt valitsevat osakkeenomistajien turvaksi kohtuullisesti toiminnantarkastajia. Kyselyyn vastanneista 800 liiton jäsentaloyhtiöstä 54 prosentilla on toiminnantarkastaja. Lukumäärä on ilahduttava, mutta taloyhtiön toiminnan läpinäkyvyyden varmistamiseksi se saisi olla huomattavasti korkeampi, toteaa pääekonomisti Jukka Kero. Toiminnantarkastus koskee jokaista Suomen 85 000 taloyhtiöstä Suomessa on 85 000 taloyhtiötä, joista jokaista toiminnantarkastus koskee. Isommankin taloyhtiön kannattaa valita aina sekä tilin- että toiminnantarkastaja. Talossa asuvilla henkilöillä on ulkopuolista tilintarkastajaa paremmin mahdollisuus todentaa esimerkiksi, että tietyt korjaustyöt tai hankinnat on tehty, Kero kuvaa. Kiinteistöliiton kysely osoitti, että toiminnantarkastus on otettu taloyhtiöissä hyvin vastaan ja sen koetaan hyödyttävän yhtiöitä ja tuovan läpinäkyvyyttä yhtiöiden toimintaan. Toiminnantarkastajan löytäminen on koettu helpoksi (70 % vastauksista). Kun taloyhtiössä on joku, joka seuraa hallinnon toimintaa, vältytään turhilta epäilyiltä, jotka voivat konkretisoitua tilinpäätösyhtiökokouksessa railakkaina riitoina. Pahimmassa tapauksessa toiminnantarkastajan ja tilintarkastajan puuttuminen taloyhtiössä voi johtaa epäselvyyksien selvittämiseksi jälkikäteiseen erityistilintarkastukseen, joka on kallis, Kero muistuttaa. Pelkästään toiminnantarkastajan oli valinnut 23 prosenttia yhtiöistä. Lain mukaan pelkän toiminnantarkastajan voi valita alle 30 huoneiston taloyhtiöt. Toiminnantarkastajan valinta onkin pienissä yhtiöissä tyypillisempää. Alle 10 huoneiston yhtiöistä 72 prosenttia ilmoitti kyselyssä valinneen toiminnantarkastajan. Yli 30 huoneiston yhtiöissä osuus jäi 40-50 prosentin tienoille. Vaikka välitöntä velvollisuutta yhtiöjärjestyksen muuttamiseen ei asunto-osakeyhtiölain muutos mukanaan tuonut, vastaajayhtiöistä 44 %:ssa yhtiöjärjestys on päivitetty vastaamaan nykyistä lakia. Toiminnantarkastajat valittu pääosin taloyhtiön sisältä Toiminnantarkastaja halutaan valita pääosin taloyhtiön sisältä. Nähdään, että talon osakas tai asukas tuntee yhtiön asiat parhaiten ja on siten kykenevin niitä toiminnantarkastuksessa tarkastelemaan. Suurimmassa osassa yhtiötä toiminnantarkastajaksi löytyi helposti yksi ehdokas (68 %) - osassa yhtiöitä toiminnantarkastajasta äänestettiin useamman ehdokkaan väliltä (5 %). Vastaajayhtiöistä 12 % ei ole löytänyt toiminnantarkastajaa omasta yhtiöstä, vaan tarkastaja on etsitty yhtiön ulkopuolelta. Toiminnantarkastajan tiedonsaantioikeuden nähdään toimineen hyvin Toiminnantarkastajan tiedonsaantioikeus on toiminut vastaajien mielestä erittäin hyvin (90 % vastaajista). Vain noin viidessä prosentissa vastauksia oli mainintoja isännöitsijän tai hallituksen toimien aiheuttamista hankaluuksista toiminnantarkastuksen suorittamisessa. Kyselyyn vastanneen 45 toiminnantarkastajan mielestä tiedonsaantioikeus on toiminut hieman keskiarvotuloksiin verrattua huonommin, mutta heilläkin hyvin toimineiden tapausten osuus oli korkea, 75 %. Alle kolmannekselle toiminnantarkastajia maksetaan palkkioita Palkkiota toiminnantarkastajalle maksetaan vain hieman alle 30 % vastaajayhtiöistä. Pienemmissä yhtiöissä maksetaan harvemmin kuin isoissa. Toiminnantarkastajan palkkiossa on paljon vaihtelua yhtiöstä toiseen: useissa yhtiöissä toiminnantarkastajan palkkio rinnastetaan hallituksen palkkioihin. Rahalliset palkkiot vaihtelivat 50-500 euroon, keskiarvon ollessa noin 200 euroa. Toiminnantarkastuksesta toivotaan koulutusta Vastaajat toivoivat laajempaa koulutusta toiminnantarkastajille. Koulutuksen tavoitteena olisi saada useammat kiinnostumaan toiminnantarkastuksesta sekä varmistaa, että toiminnantarkastaja on kykenevä lukemaan tilinpäätöstä ja ymmärtää asunto-osakeyhtiölain perusteet. Toivottavaa olisi myös, että toiminnantarkastuskertomukset olisivat edes jossain määrin standardoituja ja että toiminnantarkastuksen laajuuteen olisi ohjeistusta. i - kiinteistöviesti
ajankohtaista Suurin osa kerrostalojen tuhopoltoista alkaa sisätiloista KUVA: Mari Saarelainen Pelastussuunnitelma oltava jo kolmen huoneiston taloyhtiöillä Julkisuudessa on varoitettu tuhopolttoriskin vuoksi säilyttämästä jäteastioita talojen seinustalla. Onkin tärkeää sijoittaa jäteastiat niin, että tulipalo ei pääse leviämään rakennuksiin. Kiinteistöliitto muistuttaa, että lisäksi on tärkeää huolehtia sisätilojen kunnosta, sillä suurin osa tulipaloista saa alkunsa sisätiloista kuten rappukäytävästä, ullakolta ja kellarikomeroista. Suomessa tehdään joka päivä keskimäärin viisi tuhopolttoa ja päivittäin yritetään polttaa tai poltetaan yksi rakennus. Tehokas tapa estää tuhopoltto on huolehtia siitä, että poltettavaksi kelpaavia aineita tai herkästi syttyviä tavaroita, kuten paperikasoja ei säilytetä ullakkoja varastotiloissa. Niissä ei myöskään saa säilyttää esimerkiksi mopoja tai akkuja. Tuhopolttojen estämiseksi on pidettävä talon yhteiset tilat, ullakot, kellarit ja autotallit lukittuina. Turvallisuuden vuoksi on tärkeää, että taloyhtiöt huolehtivat rappukäytävien esteettömyydestä. Käytävissä ei saa säilyttää esimerkiksi lastenvaunuja, rollaattoreita, polkupyöriä tai urheiluvälineitä, eikä muuta irtotavaraa edes väliaikaisesti. Palaessaan esimerkiksi lastenvaunut täyttävät rapun myrkyllisellä pikimustalla savulla ja aiheuttavat rappuun pakeneville hengenvaaran. Viime kesänä voimaan tullut pelastuslaki velvoittaa asuinkiinteistöjä ennalta ehkäisemään tulipaloja ja muita onnettomuuksia sekä varautumaan tulipalojen sammuttamiseen ja muihin pelastustoimenpiteisiin, joihin omatoimisesti kyetään. Pelastussuunnitelma on oltava kaikilla asuinrakennuksilla, joissa on vähintään kolme huoneistoa. Uudisrakennuksiin suunnitelma piti laatia 1.7.2012 mennessä. Pelastussuunnitelma on päivitettävä 1.7.2013 mennessä Taloyhtiöiden on päivitettävä vanhat pelastussuunnitelmat 1.7.2013 mennessä. Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla siten, että sen sisältö vastaa asuinkiinteistön kulloistakin tilannetta. Olosuhteet voivat muuttua vaikkapa yhtiön korjaushankkeiden takia tai siksi, että naapuritontille ryhdytään rakentamaan. Pelastussuunnitelma on samalla sekä turvallisuuden parantamisen työväline että lopputuote. Pelastussuunnitelman avulla hahmotetaan taloyhtiön vaaranpaikat ja suunnataan toimenpiteitä vaarapaikkojen poistamiseen. Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän tehtävänä on varmistaa, että pelastussuunnitelmassa arjen turvallisuuden parantamiseksi todetut toimenpiteet tulevat todella myös tehdyksi. Pelastussuunnitelmaan on muun ohella tarpeen kirjata pääsulkujen ja sähkökeskuksen sijainnit, ilmanvaihdon pysäytyspainikkeen sijainti sekä paloteknisten laitteiden tiedot kuten porraskäytävän savunpoistoluukun avauspainikkeen sijainti. Pelastussuunnitelmassa huomioidaan myös asuinkiinteistön sammutuskaluston toimintakunto. Samoin esimerkiksi tikkaat, poistumistieopasteet ja valaistus on tarkastettava ja huollettava säännöllisesti. Ks. ohje SPEKn sivuilta: www.spek. fi/suomeksi/varautuminen-ja-vss/pelastussuunnitelma/pelastussuunnitelmalomakkeet kiinteistöviesti i -
lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö Energiatodistuslaki voimaan 1.6.2013 Tasavallan presidentti vahvisti 18.1.2013, että uusi energiatodistuslaki tulee voimaan 1.6.2013. Laki rakennuksen energiatodistuksesta sisältää uusia säännöksiä rakennusten energiatodistuksista ja todistusmenettelystä. Energiatodistusten sisältöön ja käyttöön tehdään muutoksia ja luodaan valvontamenettely sekä säädetään seuraamuksista. Eduskunta edellyttää, että ympäristöministeriö seuraa lain täytäntöönpanoa ja energiatodistuksen hintatason määräytymistä markkinoilla sekä hintatason kohtuullisuutta suhteessa siitä saatavaan hyötyyn ja antaa valiokunnalle selvityksen tilanteesta sekä laatijoiden pätevyydestä ja todistusten laadusta sopivan ajan kuluessa lain voimaantulosta ottaen erityisesti huomioon mahdollisuuden tarkastella pientaloja koskevia käytäntöjä. Kolmesta erilaisesta energiatodistuksesta yhteen malliin Uusi energiatodistuslainsäädäntö selkeyttää nykyistä tilannetta, kun kolmen todistuksen malli vaihtuu yhden todistuksen malliksi ja todistusten voimassaoloaika yhtenäistyy 10 vuoteen. Lisäksi uudistus tuo viimein pienille taloyhtiöille ja pientaloille mahdollisuuden vertailla niiden energiakulutusta, kiittelee ympäristöministeriön yli-insinööri Maarit Haakana. Energiatodistus on esitettävä rakennuksen tai huoneiston myynnin tai vuokrauksen yhteydessä sekä uudisrakentamisessa rakennuslupaa haettaessa. Tähän mennessä energiatodistuksen hankkiminen on myynti- ja vuokratilanteissa ollut vapaaehtoista vanhoissa, enintään kuuden asunnon asuinrakennuksissa. Keskeinen muutos koskeekin pieniä taloyhtiöitä ja vanhoja pientaloja, jotka uudistuksen myötä tulevat vaiheittain energiatodistuksen piiriin. Jatkossa isännöitsijä tai taloyhtiön puheenjohtaja eivät voi tehdä niitä ilman pätevöitymistä. Eduskunnan joulukuussa 2012 hyväksymän lain mukaan energiatodistusten laadun varmistamiseksi sekä uudis- että olemassa olevassa rakennuksessa energiatodistusten laatijoina voivat toimia vain energiatodistuksen laatijan pätevyyden omaavat, rekisteröidyt henkilöt, joita oli Suomessa marraskuun alussa 620. Maarit Haakana korostaa uudistuksen lisäävän erityisesti todistusten vertailtavuutta ja niiden antajien luotettavuutta. Uusien todistusten avulla ostaja tai vuokraaja voi entistä paremmin vertailla rakennuksen ominaisuuksia. Kiinteistönomistajien kannalta on myös ensiarvoisen tärkeää, että jatkossa energiatodistusten tekijöitä ja todistusten laatua valvotaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn toimesta, sanoo Haakana. Taloyhtiön osakkaiden yhtiölainat varainsiirtoveron piiriin Asunto-osakkeiden kauppoja koskeva varainsiirtoverotus muuttuu 1. maaliskuuta 2013 alkaen. Veroprosentti nousee 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin. Asunto-osakkeiden kauppaa tehtäessä isännöitsijätodistuksen merkitys korostuu lainmuutoksen seurauksena entisestään. Kiinteistöliitto korostaa, että isännöitsijöiden ja kiinteistönvälittäjien on syytä perehtyä huolellisesti lain tuomiin muutoksiin. Uudistuksen myötä myös veropohja laajenee. Veroa on maksettava kauppahinnan lisäksi osakkeisiin kohdistuvasta yhtiölainaosuudesta. Vero lasketaan siis jatkossa niin sanotusta velattomasta myyntihinnasta. Mukaan lasketaan sellaiset asunto-osakeyhtiön velat, jotka osakkaalla on oikeus tai velvollisuus maksaa yhtiölle kerralla lainaosuutena tai pääomavastikkeena. Uudiskohteessa veron kohteena on velaton myyntihinta eli koko kauppahinta. Varainsiirtoveroa ei makseta sellaisista taloyhtiön lainoista, joihin osakkaalla ei ole takaisinmaksuoikeutta. Tällaisia lainoja ovat yhtiöissä esim. ns. limiittilainat ja hoitolainat, joilla hoidetaan lähinnä juoksevia hoito- ja ylläpitokuluja. Veromuutoksen lopulliset vaikutukset asuntokauppaan ja kauppahintoihin jäävät markkinoiden määriteltäviksi. Mikäli asuntojen kysyntä verotuksen kiristyksen myötä pienenee, voivat kauppahinnat laskea. Silloin veroprosentin korotus toisi lisäkustannuksen myyjälle. Silloin osa verotuksen kiristymisestä valuisi myyjien kontolle laskevien markkinahintojen muodossa, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. i - kiinteistöviesti
kiinteistöviesti pohjois-savo Pääkirjoitus Osakkeenomistaja käyttää oikeuksiaan yhtiökokouksissa Tämä lehti sisältää nyt runsaasti yhtiökokouksiin sisältyvää tietoa sekä kertaa yhtiökokouksiin liittyvää juridiikkaa. Järjestimme alkuvuodesta aiheesta supersuosituiksi osoittautuneita kurssi-iltoja Joensuussa ja Kuopiossa. Mikkeli ja Savonlinna ovat vuorossa maaliskuun alussa. Osakkeenomistaja käyttää yhtiökokouksissa kyselyoikeuttaan. Silloin hallitus ja isännöitsijä ovat velvollisia vastaamaan osakkaiden esittämiin kysymyksiin ja antamaan asioista tarkempia tietoja. Yhtiökokousten välillä hallitus voi itsenäisesti harkita, mistä asioista se haluaa tiedottaa ja mistä ei. Taloyhtiössä tieto kulkee helposti epämääräisinä huhupuheina piha- ja porraskäytäväkeskusteluissa. Vain yhtiökokouksessa osakas voi saada tietoa siitä, miten asiat oikeasti ovat! Osakkaan kannattaa perehtyä yhtiökokousasiakirjoihin huolella jo ennen kokousta ja kysyä rohkeasti häntä askarruttavista asioista niiden käsittelyn yhteydessä. Yhtiökokouksella on toki oikeus rajata osakkaan kyselyä siten, että vain asiaankuuluviin kysymyksiin vastataan. Oma koti, asunto on osakkaan elämän kallein sijoitus. Vain osallistumalla taloyhtiön vuosikokoukseen osakas saa tietää, mitä taloyhtiössä tapahtuu. Samalla osakas voi vaikuttaa siihen, mitä talolle tehdään ja millaista asuminen omassa taloyhtiössä on. Yhtiökokous tekee taloyhtiön kannalta tärkeimmät päätökset, kuten valitsee hallituksen, päättää yhtiövastikkeen ja esimerkiksi vesimaksujen määrästä. Osakkaan kannattaa siis avata suunsa. Mikäli osakas ei itse ehdi kokoukseen, on hänellä lain mukaan oikeus käyttää asiamiestä esimerkiksi luotettavaa naapuria kokouksessa. Suositeltavin tapa on antaa kirjallinen valtakirja. Vuokralaiset mukaan yhtiökokoukseen Jos yhtiössä on vähintään viisi osakehuoneistoa, joilla on eri omistajat, yhtiössä asuvilla vuokralaisilla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen, jos kokouksessa käsitellään järjestyssääntöjä, yhteisten tilojen käyttöä tai kunnossapitoa, joka vaikuttaa olennaisesti huoneiston tai yhteisten tilojen käyttöön. Hyvinä esimerkkeinä pidän laajoja peruskorjaushankkeita ja autopaikkasääntöjen vahvistamista. Taloyhtiön tai osakkaiden vuokralaiset saavat kokousilmoituksen eli siten, että se kiinnitetään ilmoitustaululle. Kokousilmoitus on pudotettava asukkaan postiluukusta, jos taloyhtiön rakennuksessa ei ole lainkaan ilmoitustaulua. Yhtiökokouksen kulkuun ja tekniikkaan voi tutustua Taloyhtio.netin sivujen yhtiökokousoppaassa, josta löytyy paljon tietoa sekä Kiinteistöliiton yhtiökokousvideot. Asiatiedon lisäksi yhtiökokousopas tarjoaa käytettäväksi myös erilaisia valmiita lomakepohjia ja - malleja, jotka helpottavat yhtiökokousten sujumista. Tällaisia ovat muun muassa yhtiökokouksen puheenjohtajan kokousnuotit sekä täytettävä kunnossapitotarveselvitys lomake. Hyödynnä yhtiökokous-verkko-opasta sekä vaikuta osaltasi yhtiökokousten onnistumiseen! Mirjami Kauppinen Kiinteistöliitto Itä-Suomi toiminnanjohtaja Lähde: kiinteistoliitto.fi kiinteistöviesti II -
kiinteistöviesti pohjois-savo Maankäyttö- ja rakennuslakiin muutoksia vuoden alussa: Asukkaiden turvallisuuteen huomiota Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset astuivat voimaan 1.1.2013. Muutamat uudet vaatimukset on otettava huomioon taloyhtiöiden LVISremonteissa. Kuopion kaupungin rakennustarkastaja Esa Koponen oli kertomassa vaatimuksista taloyhtiöiden päättäjille ja isännöitsijöille Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen järjestämissä tilaisuuksissa 19.2. Koponen huomautti kuitenkin, että laissa on siirtymäsäännös. Merkittävimmät muutokset tulevat voimaan vasta yksityiskohtaisten rakentamismääräysten uusimisen jälkeen viimeistään viidessä vuodessa. LVI-remontille tarvitaan rakennuslupa Rakennuslupa tarvitaan putkiremonttiin, kylpyhuoneiden vesieristyksien uusimiseen ja huoneiden käyttötarkoitusten muutoksiin, kun kyseessä ovat vettä käyttävät tilat. Kaikilla rakennusluvallisilla töillä on oltava suunnittelija ja vastaava työnjohtaja. Myös putkien sukituksen ja pinnoituksen yhteydessä tarvitaan rakennuslupa, jos rakennuksen palo-osastointeja joudutaan lävistämään. Koponen jätti mietittäväksi, onko sukitus tai pinnoitus riittävä toimenpide muualla kuin suorissa viemäriputkissa. - Taloyhtiön tulee tapauskohtaisesti putkien kuntoarvion ja ammattilaisten avulla sekä kustannusarvioiden perusteella ratkaista remontin suoritustapa ja laajuus, hän sanoi. Putkien uusiminen on pitkäikäisempi ja laajempi remontti. Putkien sukitus aiheuttaa vähemmän muita töitä ja on jonkin verran edullisempi vaihtoehto. Hyvin huonokuntoisiin putkiin sukitus tai pinnoitus ei kuitenkaan ole enää riittävä toimenpide. Uutena vaatimuksena tuli LVIS-remontin aloituskokouksen järjestäminen. Kokoukseen osallistuu vastaava työnjohtaja, pääsuunnittelija ja rakennusvalvonnan ja taloyhtiön edustaja. Aloituskokouksessa varmistetaan, että työn tekijät ovat ammattilaisia ja että työn aloittamiseen on riittävät suunnitelmat ja muut lähtökohdat. Rakennusvalvonnalla on ollut Kuopiossa jo entuudestaan viisi katselmusta tehtävänä työn aikana. Saako työmaalla asua? KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN - Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tarttuvat erityisesti asukkaiden turvalliseen asumiseen remontin aikana, kertoi rakennustarkastaja Esa Koponen luennollaan isännöitsijöille ja taloyhtiöiden päättäjille. Eniten asukkaisiin vaikuttava uusi vaatimus on ennakkoon tehtävä selvitys asumisesta remontin aikana. Urakoitsijat toivovat, että talossa ei asuttaisi työn aikana. Kenen on vastuu, jos jotain onnettomuuksia tai sairastumisia sattuu asukkaille remontin aikana? - On nurinkurista, että työntekijöiden on suojauduttava turvakypärin, mutta säädökset eivät koske asukkaita. Äidit lapsineen kulkevat rappukäytävissä ilman mitään suojausta, Koponen huomauttaa. Ensisijaisesti vastuussa on rakennuttaja eli taloyhtiön hallitus, toiseksi vastaava työnjohtaja ja kolmanneksi rakennusvalvonta. Rakennusvalvonta edellyttää LVIremontin rakennuslupahakemuksen liitteeksi selvityksen talossa asumisesta remontin aikana. Hakijan ja suunnittelijan tulee ennakkoon miettiä remontin työjärjestys ja työtavat siten, että epäterveellisissä tai turvattomissa (melu, pöly, paloturvallisuus) olosuhteissa ei rakennuksessa asuta. Taloyhtiön on remontin teettäjänä tiedostettava vastuunsa asukkaiden turvallisuudesta remontin aikana. Tarvittaessa on velvoitettava asukkaita muuttamaan remontin ajaksi pois asunnosta. Asukkaan tulee olla tietoinen asumisen riskeistä (kirjallinen ohjeistus) työmaalla. Muutostöillä ei saa huonontaa asuttavuutta Remonttien aiheuttamat asuntojen kylpyhuoneiden kynnysten korottamiset ovat aiheuttaneet vaikeuksia liikkumiselle asunnossa. Lainsäätäjä tähtää turvalliseen asumiseen sekä siihen, että asuttavuus ei saa remonttien jälkeen huonontua. - Myös vanhusten on voitava asua kodeissaan mahdollisimman pitkään joutumatta laitoshoitoon, taustoittaa Koponen. Tähän tähtää sekin, että kylpyhuoneiden kynnyskorkeus saa olla enintään entinen tai 35 milliä, ja asunto- II - kiinteistöviesti
kiinteistöviesti pohjois-savo LVI-remonteissa jen uudet oviaukot 80 senttiä leveitä. Oven vaihto olevaan aukkoon voi olla entisen kokoisena. Remontin kustannukset pidettävä kohtuullisina Remonttikustannuksia pienentävä muutos on, että väestönsuojan korjausvelvoite remontin yhteydessä poistuu. Rakennuslupapäätöksessä kunnossapidosta vain muistutetaan. Väestönsuoja on muutoinkin pidettävä lain mukaan 72 tunnin käyttövalmiudessa. - Pyrkimys on pitää vaatimukset kohtuullisina, jotta taloyhtiöiden remonttikustannukset eivät nouse ylipääsemättömiksi, Koponen sanoo. Vesijohtoja uusiessa edellytetään huoneistokohtaisia vesimittareita ja IV-hormien kunnostuksessa tiiveys on varmistettava. Kuopion kaupungin rakennusvalvonnan LVIE-insinööri Kari Laukkanen kehotti painokkaasti taloyhtiöitä tutkimaan ja tilkitsemään vanhat tiilihormit ilmanvaihtosaneerauksissa. Paine- ja savukokeella voi tutkia hormien kunnon. - Usein asennetaan pelkästään uudet venttiilit hormin seinään, mutta hormissa oleville ilmavuodoille ei tehdä mitään. Jos venttiileiden ilmamäärät jäävät vajaiksi, on monesti houkutus korjata tilanne lisäämällä poistoilmapuhaltimelle lisää kierroksia taajuusmuuttajalla. Tämä aiheuttaa hallitsematonta ilmanvaihtoa hormiston vuotojen takia ja lisää sekä lämmitys- että sähköenergian kulutusta. Isännöitsijä Jukka Vanninen huomautti, että pitää muistaa olla yhteydessä vakuutusyhtiöön työn alkaessa, jossa rakennusaikainen vakuutus on kunnossa. Myös rakennustuotteiden CE-merkinnät tulevat pakollisiksi 1.7.2013 alkaen. Sen Koponen suositti merkittäväksi urakka-asiakirjoihin urakoitsijan vastuulle. Paloturvallisuuden varmistaminen Muutoksessa varmistetaan porrashuoneen paloturvallisuus, jos muutostöitä tehdään myös näissä tiloissa. Porrashuoneen ylin ikkuna on toteutettava avattavaksi savunpoistoikkunaksi vähintään 3-kerroksisissa taloissa, jos porrashuoneeseen tehdään sähkö- tai putkiroiloja. Se tarkoittaa porrashuoneen yläosaan noin yhden neliömetrin savunpoistoikkunaa, joka on ulospäin avautuva, alasaranoitu ja alatasanteelta avattavissa. Porrashuone on toteutettava omana palo-osastointinaan ja kerrostasomerkinnät on asennettava porrashuoneisiin. Vanhoja palo-ovia saa käyttää, Ammatti-isännöitsijäinfoon ja Kiinteistöiltaan oli ilmoittautunut yli 160 henkilöä. jos ne toimivat. Jos sähköjä uusitaan, on asuntoihin laitettava sähköverkkoon kytkettävät palovaroittimet. Asuntoihin on jaettava pelastautumisohje, samantapainen kuten on hotellihuoneissa. Sen teon voi siirtää suunnittelijan velvoitteeksi. Vanhat palopostit on korvattava pikapaloposteilla liike- ja kellarikerroksissa ja käsisammutin hankittava kellarikerroksen käytäville. Asuinkerrosten palopostit voi poistaa ja korvata käsisammuttimilla. Toiminnanjohtaja Mirjami Kauppinen kysyi lopuksi, mitä kaikki uudet vaatimukset maksavat taloyhtiölle. Koponen rauhoitteli, että muun muassa väestönsuojan korjausvelvoitteen poisjäämisen vuoksi kustannukset pikemminkin laskevat. Muutoinkin nyt esitetyt Kuopion rakennusvalvonnan vaatimukset ovat minimivaatimukset ja aiempaa vähäisemmät. alp Rakennusluvan liitteeksi LVI-remonteissa Piirustukset kaksi sarjaa Asemapiirros, nostolava-auton paikat ja ulottumat asuntojen varateille Pohjapiirustukset, leikkauspiirustus ja julkisivut Periaatepiirros LVI- ja S-hormien ja koteloiden palo-osastoinnista Periaatepiirros kylpyhuoneen vesieristyksestä ja kynnyskorkeudesta Kuntotutkimus Asbestikartoitus, kosteusvauriokartoitus Selvitys asumisesta remontin aikana (uusi vaatimus) Rakennuksen käyttöturvallisuus työn aikana (asunto, porrashuone) Paloturvallisuus työn aikana (työt ja materiaalit porrashuoneessa, palo-osastojen lävistykset) Pöly ja melu remontin aikana Wc- ja pesumahdollisuus Kenen on vastuu asukkaan tapaturmassa tai sairastumisessa, kun rakennustyömaalla asutaan? - taloyhtiön hallitus - vastaava työnjohtaja - rakennusvalvonta 19.2.2012 Asuinkerrostalon LVIS-remontti Esa Koponen kiinteistöviesti II -
kiinteistöviesti pohjois-savo KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Takimmainen As Oy Herttuatar fuusioitui kahteen ensimmäiseen, As Oy Herttuaan. Kaksi taloyhtiötä fuusioitui yhdeksi Kaksi varkautelaista asunto-osakeyhtiötä, Huruslahden rannalla olevat Varkauden Herttua ja Herttuatar, laittoivat hynttyyt yhteen eli fuusioituivat viime vuoden lopussa. Idea nostettiin pöydälle hallituksen kokouksessa syksyllä 2011. Asia eteni ripeästi ja fuusio toteutui rekisteröintipäivämäärällä 31.12.2012. Kolmen talon kompleksi on nyt pelkästään Asunto Oy Varkauden Herttua. Kahdesta talosta koostuva Herttua on valmistunut 2006 ja yhden talon Herttuatar 2007. Huoneistoja taloissa on yhteensä 36. Päällekkäiset kulut vähenevät II - kiinteistöviesti Perusteina fuusiolle oli, että kaksi vierekkäistä taloyhtiötä kokivat turhaksi rahanmenoksi päällekkäisen hallinnon, isännöinnin, kirjanpidon ja tilintarkastuksen, sekä kiinteistönhoidon, jätehuollon, siivouksen ja ulkoalueiden hoidon ostamisen, kun yhtiöt olivat niin samanlaisia. Hallinto kevenee, kun jatkossa on järjestettävänä vain yksi yhtiökokous ja vain yksi hallitus pitää kokouksia isännöitsijän kanssa. Lisäksi yhtiöillä oli jo yhteinen lämmönjakohuone ja sähkön- ja vedenmittaus, joten yhtiöiden välinen sisäinen laskutuskin työllisti. - Laskimme säästävämme muutaman tuhannen euron fuusiokustannukset synergiaetuina jo parissa vuodessa, arvioi fuusion vastaanottaneen As Oy Herttuan, hallituksen puheenjohtaja Raimo Sikanen. Lait huomioitava heti alusta alkaen Yhtiöt nimesivät yhteyshenkilökseen selvittelytyössä Herttuan hallituksen jäsenen Jaakko Räisäsen ja isännöitsijänsä, aluksi Raija Sivosen, jonka muutettua pois paikkakunnalta tilalle tuli Eija Sutinen. - Tietoa asunto-osakeyhtiöiden sulautumisesta oli hankala löytää. Palkkasimme juristiksi Arto Ullakonojan, ja hänen avullaan toteutui uusi yhteinen yhtiöjärjestys ja sulautumissuunnitelma, Räisänen kertoo. Räisänen löysi joitakin sulautumisesimerkkejä Etelä-Suomesta, mutta ei ole kuullut muista vastaavista näillä seuduin. - Patentti- ja rekisterihallitus vaatii useamman eri ilmoituksen fuusion eri vaiheissa, ja fuusioituvissa taloyhtiöissä on pidettävä vähintään kaksi yhtiökokousta. Ensimmäisessä hyväksytään yhtiöjärjestys ja sulautumissuunnitelma, ja ne lähetetään PRH:een, kertoo isännöitsijä Sutinen. Tilintarkastajan lausunto, kuulutus virallisessa lehdessä ja velkojien, eli käytännössä sopimuskumppaneiden, kuuleminen vaativat oman aikansa. Kun PRH oli hyväksynyt lähetetyt asiapaperit, ja kun velkojilta ei tullut huomautettavaa, oli toisen ylimääräi-
kiinteistöviesti pohjois-savo sen yhtiökokouksen tehtävänä vahvistaa sulautuminen. Fuusion toteutumiseksi piti saada sulautuvasta yhtiöstä osakkaiden yksimielinen suostumus. Se saatiin, mutta kaikeksi varmuudeksi yhtiöt päättivät pyytää suostumukset myös vastaanottavan yhtiön osakkailta. Määräaikojen noudattaminen ja niiden rajoissa toimiminen toivat haasteita hankkeelle. Nyt on vielä kirjanpitäjällä meneillään vanhojen yhtiöiden tilinpäätökset, ja isännöitsijällä osakekirjatilaukset ja niille väliaikaistodistukset. Talousarviot yhdistetään ja uusi tilikausi alkaa. Fuusiossa ei liikkunut rahaa, sillä sulautuminen tehtiin apporttina. Merkintähinnan sijasta sulautuva yhtiö luovutti suunnatussa osakeannissa taseensa mukaiset varat ja velat. Fuusion edellytyksenä yhtiöiden samankaltaisuus Isännöitsijä Sutinen katsoo tulevaan ja näkee sulautumisesta olevan etua myös seuraavissa ylläpito- ja kunnostustöissä, etenkin kun taloilla on yhteisiä teknisiä järjestelmiä. Isompien yksiköiden remontit myös tulevat osakasta kohden pientä halvemmaksi. Sutinen korostaa, että fuusiota suunnittelevien kannattaa aivan aluksi selvittää asukaskyselyllä, haluavatko osakkaat jatkaa ennallaan vai liittyä yhteen. Yksikin sulautuvan yhtiön vastahankainen osakas riittää kaatamaan hankkeen tai ainakin pitkittämään prosessia melkoisesti. - Nyt olemme jo kilpailuttaneet yhteisesti isännöinnin ja kiinteistönhuollon, ja muun muassa hissit on siirretty samalle sopimukselle. Muita laskuttajia on informoitu sulautumisesta. Pian on ensimmäinen yhteinen yhtiökokous, jossa osakkaat valitsevat uuden hallituksen, jonka toivotaan muodostuvan tasavertaisesti kaikkien kolmen talon osakkaista. - Ainoa asia, mitä tässä hävisimme, oli nimemme, onhan Herttuattarena paljon hienompaa olla kuin Herttuana, vitsailee Jussi Viljakainen. alp - Sulautuminen onnistuu, jos yhtiöt ovat samanarvoisia ja samanikäisiä, jotta kumpikaan osapuoli ei koe häviävänsä kaupassa. Jos toinen talo hoitanut asiansa hyvin ja toinen ei, fuusio on vaikeampi toteuttaa, sanoo Herttuattaren hallituksen puheenjohtaja Jussi Viljakainen. - Meillä tämä vei hieman toista vuotta, sen nopeammin ei fuusiota kannata tehdä. Yhtiöt ovat ylläpidollisesti samanlaisia. Ainoa eroavaisuus on, että Herttuassa on kylmiöt, ja niistä maksavat Herttuan asukkaat jatkossa erillistä kylmiövastiketta. Se, miksi talot alun alkujaan on rakennettu erillisiksi yhtiöiksi, lienee rakentajan riskienhallintaa. Vasta kun ensimmäisen yhtiön asunnot olivat jokseenkin myydyt, uskallettiin harkita seuraavan toteutusta. Korjaukset halpenevat osakasta kohden - Loppujen lopuksi fuusioituminen ei ollut hankalaa, mutta työlästä tietenkin, kaikkine paperihommineen ja selvityksineen, sanovat As Oy Herttuan hallituksen jäsen Jaakko Räisänen, isännöitsijä Eija Sutinen ja hallituksen puheenjohtaja Raimo Sikanen. KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN kiinteistöviesti II -
kiinteistöviesti pohjois-savo Ensimmäinen Pielavedellä: Hissit jälkiasennettiin vanhaan kerrostaloon KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN - Hissi maksoi osakkaalle asunnon koosta riippuen 1.800-12.700 euroa, kertoo Kalevi Rautiainen, hallituksen puheenjohtaja. Kiinteistöviesti kertoi joulukuussa 2011 pielaveteläisestä vuonna 1972 valmistuneesta kerrostalosta Pielanrannasta, johon aiottiin rakentaa hissi kaikkiin kolmeen portaaseen. Nyt hissit ovat valmistuneet, lopputarkastus tehtiin 21.11.2012. Hissit ovat kunnassa ensimmäiset vanhaan taloyhtiöön jälkikäteen rakennetut. Kolmikerroksisen talon asukkaat nautiskelevat hissistään. Hissien saaminen sallii asumisen jatkumisen omassa kodissa myös huonojalkaisille. Heitä talossa on, Pielavesi kun on vanhusvaltainen kunta. Päätös hissien rakentamisesta oli yhtiössä yksimielinen. Pielanranta sai kokonaiskustannuksiin valtion asuntorahaston 50 prosentin hissiavustuksen ja lisäksi Pielaveden kunta myönsi 10 prosentin avustuksen. II - kiinteistöviesti - Kunnan suhtautuminen oli hyvin myönteistä, sillä sosiaalitoimi näki, että palveluiden tuominen vanhuksille kotiin on laitospaikkaa halvempi ratkaisu, kertoo hallituksen puheenjohtaja Kalevi Rautiainen. 1.800-12.700 euroa osakasta kohden Hissit maksoivat 278.000 euroa ja muine töineen koko urakka yhteensä 342.120 euroa. - Budjetti ylittyi peräti 1.900 euroa, naurahtaa Rautiainen. Se on olemattoman vähän. Pienimmälle ensimmäisen kerroksen yksiölle hissi tuli maksamaan noin 1.800 euroa, ja suurin 96 neliön asunto maksoi hissistä 12.700 euroa. Hissikustannusten laskennassa opasti Helsingin kaupungin hissiasiamies Erkki Holappa. Rautiainen selvitteli yhdessä isännöitsijä Leevi Jauhiaisen kanssa edullisimman tavan hissirakentamiseen, ja päätökset tehtiin yhdessä hallituksen kanssa. Halvimmaksi tuli kaventaa portaita ja tehdä hissikuilu portaikkoon. Rakennusvalvonta myönsi luvan rakennusmääräysten 90 sentin vaatimusta kapeampiin 86 sentin levyisiin portaisiin, kun pelastuslaitos oli käynyt paarien kanssa koekävelemässä rappuset. Syvät tasanteet mahdollistivat paarien kääntymisen ongelmitta. Hissitarjousta pyydettiin seitsemältä toimittajalta, mutta vain yksi hissifirma pystyi toimittamaan tilaan mahtuvia 80-senttisiä, molemmin puolin avautuvia hissejä, sillä sisääntuloker-
kiinteistöviesti pohjois-savo ros on porrastettu etu- ja takapuolellaan. Ekstraa ovat hissin lasiseinät. Pielanranta halusi ne, vaikka ne maksoivat hieman lisää, koska ne antavat pienehköön porrastilaan valoa ja avaruutta. Portaikot ovatkin valoisat ja siistin tyylikkäät. Urakoiden jakaminen osiin kannatti Rautiainen tarkan euron puheenjohtajana selvitti, että hissiprojekti kannattaa jakaa eri urakoihin ennemmin kuin ostaa tilaajalle helppo avaimet käteen -toimitus. - Säästimme siinä 100.000 euroa, hän toteaa saamiensa tarjousten perusteella. Työtä se toki teetti huomattavasti enemmän, koska hän joutui tarjouskilpailuttamaan suunnittelun, rakennustekniset työt, maalaustyöt, mattofirmat, sähkötyöt ja asbestipurku- ja betonisahausyritykset. Hissin rakentamiseksi jouduttiin portaita kaventamaan 30 senttiä, ja siihen tarvittiin betonisahaajaa ja asbestipurkajaa, loppusisustukseen mattomiestä. Hissi oli sähköistettävä, ja hissi vaati myös savunpoistojärjestelmän tekemisen. Nyt hissi lipuu kellarikerrokseen asti, jossa ovat yleiset tilat. Hissin ulosrakentamista erilliseen torniin jokaiselle rapulle mietittiin myös, mutta se vasta kalliiksi olisi tullut. - Betonisahaus piti kovaa melua ja pölyistäkin se oli, mutta eivät asukkaat valittaneet. Rakennusurakoitsija huolehti turvallisuudesta hienosti laittamalla portaikon kaiteisiin väliaikaisvanerit, jottei putoamisvaaraa ollut, kertoo Rautiainen. Työ valmistui aikataulussa. Rakentamisen kustannuksia ei Pielaveden laisessa hiljaisessa maalaiskunnassa saa välttämättä takaisin asuntoa myytäessä, mutta hissi varmistanee sen, että taloon halutaan asukkaaksi. Nyt Rautiainen ja Jauhiainen ovat Pielaveden epävirallisia hissiasiamiehiä, sillä Pielanrannan hissi on herättänyt kiinnostusta muissakin taloyhtiöissä. alp Puheenjohtaja Pekka Mäkinen suunnittelee jo hissin avajaisia maaliskuun lopulle. Silloin hissi on käytössä. Iisalmen ensimmäinen jälkiasennettu hissi Rautavihtaan Makkaralahdella sijaitsevaan 27 asunnon 3-kerroksiseen As Oy Rautavihtaan ollaan parhaillaan asentamassa hissiä. Se on ensimmäinen asunto-osakeyhtiöön jälkiasennettava hissi Iisalmessa, kaupungin vuokrakerrostaloihin hissejä on tehty aiemminkin. Hallituksen puheenjohtaja Pekka Mäkinen on touhun mies. Kun hän muutti taloon seitsemän vuotta sitten ja tuli hetimmiten valituksi puheenjohtajaksi, alkoi tapahtua. Entinen VR:n työntekijöiden asuintalo on ehostunut kivijalasta kattoon. Siihen on vaihdettu ikkunat ja ovet, kaikki yleiset tilat ja porrashuoneet on remontoitu, peltikatto on maalattu ja yläpohja ilmastoitu, täydellinen piharemontti sekä lvi-remontit tehty ja nyt viimeisimpänä L-mallisen luhtitalon sakarakulmaan tulee jälkiasennuksena hissi maaliskuun loppuun mennessä. - Eiköhän remontit ole tässä joksikin aikaa, Mäkinen myhäilee. Koko talo kuntoon kympillä per osake KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Hissin tarve lähti siitä, kun talonväki alkoi ikääntyä ja pari asukasta oli jo jäänyt kotinsa vangeiksi, liikuntarajoitteisina he eivät päässeet rappuja kulkemaan. Hissi kelpaa myös vauvaperheille vaunuineen, perheenäitien ja -isien ostoskassien raahausta yläkerroksiin se helpottaa myös. Lisäksi Rautavihdan yleiset tilat ovat keski- ja kolmoskerroksessa, joten hissistä on kiistatta hyötyä kaikille. Asiaa valmisteltiin neljä vuotta. Asukkaat olivat aluksi hissin asennusta vastaan, kun luulivat sen tuo- kiinteistöviesti II -
kiinteistöviesti pohjois-savo van yhtiövastikkeisiin jättikorotuksen. He muuttivat mielensä nähtyään isännöitsijän ja hallituksen laskelmat. Kun taloyhtiöllä on myydä talonmiehen asunto, siitä saatu hinta, valtion 50 prosentin hissiavustus ja Iisalmen kaupungin 10 prosentin avustus hissin rakentamisen kokonaiskustannuksiin, huojensi maksurasituksen pieneksi. Yhtiökokouksen oli helppo tehdä yksimielinen päätös. - Taloyhtiössä viimeisen kahden vuoden aikana tehtyjen korjauksien kustannukset, hissi mukaan lukien, ovat arviolta yhteensä noin 290.000 euroa. Hissiavustuksien ja talonmiehen asunnon myynnin jälkeen jäisi asukkaille maksettavaa noin 10,50 euroa osaketta kohden, laskee isännöitsijä Tuula Ruotsalainen. - Moniko yhtiö on saanut tähän hintaan talolleen moisen arvonnousun, mikä tulee hissistä ja huolitellusta ulkonäöstä, Mäkinen korostaa. Taloyhtiöstä ei juuri ole asuntoja myynnissä, ihmiset eivät halua sieltä pois, vaikka talo ei olekaan torin laidalla, vaan kahden kilometrin päässä siitä. Realisoitava omaisuus helpotti päätöstä Mäkinen kannustaa taloyhtiöitä uskaltautumaan hissirakentamiseen, hissi lisää niin suuresti asumismukavuutta. Puheenjohtajalta se vaatii rohkeutta viedä asiaa läpi. Rautavihtaa helpotti myytävän omaisuuden olemassaolo. Hissityö kilpailutettiin kokonaisurakkana. Seitsemältä rakennusurakoitsijalta pyydettiin tarjousta, mutta vain kaksi antoi. Urakan sai Rakennusliike J & H Yhtymä Oy. Pääsuunnittelun teki kiuruvetinen Erkki Tiikkainen, hän toimii myös työn valvojana. Työ on edennyt suuremmitta ongelmitta vaikka alkuperäisten suunnitelmien löytymisessä oli vaikeuksia, onhan talo rakennettu jo vuonna -79. Hissilaskuri oiva työkalu Isännöitsijä Ruotsalainen antaa vinkin muille hissirakentamista suunnitteleville. Oikeusministeriö ja ympäristöministeriö ovat avanneet hissilaskuri-verkkopalvelun. Korjaustieto.fi-sivustolla avatun palvelun avulla voi laskea, kuinka hissin jälkiasennuksen kustannukset jakautuvat asunto-osakeyhtiön osakkaiden kesken. - Palvelu on helppokäyttöinen, syöttää vain oman talon tiedot sinne ja laskuri laskee kullekin asunnolle koituvan kustannuksen. Rautavihdassa halvin ensimmäisen kerroksen pienen asunnon laskennallinen hissikustannus oli 2.200 euroa ja kallein kolmannen kerroksen ison asunnon 15.000 euroa. Nämä hinnat on laskettu arvioiduista kokonaiskustannuksista, ilman avustuksia ja muita rahoituksia. Nyt Rautavihdassa on tehtävä vielä talonmiehen asunnon myynnistä johtuva yhtiöjärjestyksen muutos, osakepääoman korotus ja osakeanti. alp KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN II - kiinteistöviesti Iisalmen Rautavihta on huolella hoidettu talo, joka hissin saatuaan nostaa arvoaan entisestään.
lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö Taloyhtiön hissihankkeeseen ei tarvitsekaan aina soveltaa hankintalakia Markkinaoikeus on antanut viime vuoden lopulla taloyhtiömyönteisen päätöksen (MAO:396/12) liittyen hissihankkeiden kilpailuttamiseen. Markkinaoikeuden kanta oli, ettei asuntoosakeyhtiön, joka on saanut ARA:lta varauksen ja päätöksen enintään 50 prosentin tuesta, tarvitse kilpailuttaa hanketta hankintalain mukaisesti, jos kaupungin myöntämästä tuesta ei toimittajan valintaa tehdessä ole varmuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiö voisi välttää julkisen kilpailutuksen hakemalla kaupungin tuen toimittajan valinnan jälkeen. Ratkaisussa on ollut kyse asunto-osakeyhtiön tekemästä hissien jälkiasennuksesta, johon päätöksessä todetuin tavoin voi saada julkista tukea 60 % hankinnan arvosta (50 % valtiolta ja 10 % Helsingin kaupungilta). Kyseisessä asiassa oli ennakolta saatu päätös vain valtion tuen osuudesta, kun taas kaupungin tuen osuudesta hakemus aiottiin tehdä vasta jälkikäteen. Päätöksen mukaan asunto-osakeyhtiö oli kuitenkin tehnyt nimenomaisen päätöksen siitä, että se hakee molempia avustuksia. Kaupungin avustuksen myöntämisen edellytyksenä päätöksen mukaan on, että valtion avustuksen myöntävä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on hyväksynyt hissin rakentamishankkeen kustannukset ja myöntänyt hankkeelle korjausavustuksen. Näin oli tässä tapauksessa tehtykin eli edellytykset kaupungin tuen saannille olivat tässä suhteessa olemassa. Tässä tilanteessa taloyhtiön hissihankintaan ei markkinaoikeuden mukaan sovellettu hankintalakia. ARA:n Hissiavustusohjeessa 2013 markkinaoikeuden ratkaisu on jo huomioitu ja avustuksen hakijoita ohjeistetaan seuraavasti: Avustettavien toimenpiteiden tulee olla kohtuulliset ja mahdollisimman hyvin kilpailutetut. Hankkeen kilpailuttamisessa on noudatettava julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007, muut. 321/2010) silloin, kun julkinen viranomainen myöntää hankintaan tukea yli puolet hankinnan arvosta, vähintään 150 000 euroa. Näin voi käydä esim. silloin, kun kunta myöntää hissin rakentamiseen tukea ARA:n myöntämän avustuksen lisäksi. Tässä tapauksessa ratkaisevaa on se aloitetaanko hankinta silloin, kun päätökset yli 50 %:n julkisesta tuesta on jo annettu. Kuluttajariitalautakunta ei suosittanut hinnanalennusta asunnon kosteusvaurioista Asiassa oli riitaa siitä, oliko 28,5 m² suuruisessa 27.10.2010 ostetussa asuinhuoneistossa asuntokauppalaissa tarkoitettu virhe keittiön ja kylpyhuoneen kosteusvaurion johdosta. Ostaja vaati, että myyjät maksavat hänelle hinnanalennuksena 5 858,99 euroa. Myyjät kiistivät ostajan vaatimukset. Asiassa oli tullut näytetyksi, että keittiössä oli ollut noin 1 m² suuruinen ja kylpyhuoneessa noin 4 m² suuruinen kosteusvaurio. Lautakunta piti todennäköisenä, etteivät myyjät ja ostaja tienneet rakenteissa olevista vaurioista kauppaa tehtäessä. Näin ollen vauriot olisivat voineet tulla korvattaviksi ainoastaan salaisena virheenä, jolta edellytettiin merkittävyyskynnyksen ylittymistä. Arvioitaessa virheen merkittävyyttä lautakunta otti huomioon markkinoinnin yhteydessä huoneistosta annetut tiedot. Kerrostalo, jossa huoneisto sijaitsi, oli rakennettu vuonna 1966. Kyseessä oli ollut pääosin remontoimaton huoneisto, jota ei ollut markkinoitu hyväkuntoisena. Myöskään kylpyhuoneen mahdollisesta edellisestä remontista ja sen ajankohdasta ei ole annettu tietoa. Virheen merkittävyyskynnyksen arvioinnissa lautakunta otti huomioon korjauskustannusten määrän suhteessa kauppahintaan. Asunto-osakeyhtiö vastasi vähintään huoneiston rakenteiden ja eristeiden kunnossapidosta, mikä puolestaan vähensi ostajalle aiheutuneita kustannuksia. Kun vielä huomioitiin keittiön ja kylpyhuoneen korjausten johdosta saavutettu merkittävä tasonparannus, lautakunta katsoi, ettei virheen merkittävyyskynnys ylittynyt. Näin ollen lautakunta ei suosittanut ostajalle hyvitystä kosteusvaurion johdosta. Ostaja oli myös vaatinut 1 700 euroa käyttöhyödyn menetyksestä 11.5.2011-1.7.2011 väliseltä ajalta. Lautakunta totesi, että välillisen vahingon korvaamiselta edellytetään, että myyjät ovat toimineet huolimattomasti. Koska myyjien ei ollut osoitettu toimineen huolimattomasti, lautakunta ei suosittanut välillisen vahingon korvaamista ostajalle. kiinteistöviesti i -
lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö Tupakoitsija syyllistyi vuokrakerrostalossa yleisvaaran tuottamukseen Vuokralainen tupakoi ennen nukkumaanmenoa ja tumppasi savukkeen lähes täynnä olevaan tuhkakuppiin. Vuokralaisen nukahdettua tuli pääsi kuitenkin tarttumaan ikkunaverhoihin. Vuokralainen havahtui aamuyöllä siihen, että verhot olivat ilmiliekeissä. Pelastauduttuaan asunnosta pihalle vuokralainen pyysi pihalla tapaamaansa lehdenjakajaa soittamaan palokunnan paikalle. Tuhoutunut asunto sijaitsi kahdeksankerroksisen vuokratalon alimmassa kerroksessa. Asuntoja rakennuksessa oli yhteensä 74. Tulipalo aiheutti noin 35000 euron vahingot asunnon omistaneelle vuokrataloyhtiölle. Henkilövahinkoja palossa ei aiheutunut. Käräjäoikeus katsoi, että vuokralainen oli aiheuttanut onnettomuuden ja samalla hengenvaaran kerrostalon muille asukkaille huolimattoman tupakoinnin seurauksena. Käräjäoikeuden mukaan miehen olisi pitänyt huolehtia tumpatessaan lähes täpötäyteen tuhkakuppiin, että tuhkakuppi on riittävän etäisyyden päässä helposti syttyvistä verhoista. Oikeuden mielestä vuokralaisen tupakankäsittely oli yksiselitteisesti varomatonta. Oikeus tuomitsi vuokralaisen yleisvaaran tuottamuksesta sakkorangaistukseen. Lisäksi vuokralainen velvoitettiin maksamaan vuokrayhtiölle vakuutuksen omavastuuosuus 3000 euroa. talous- ja veroasiat Talousarvio-ohje on päivitetty Kiinteistöliiton talousarvio-ohje on päivitetty. Ohje on tarkoitettu vain Kiinteistöliiton jäsenkiinteistöjen käyttöön ja se löytyy taloyhtio.net -portaalista. Ohjeen on laatinut pääekonomisti Jukka Kero, joka myös huolehtii sen ajantasaisuudesta. Tämä päivitys lokakuussa 2012 julkaistuun ohjeeseen perustuu 2.1.2013 saatavilla olleeseen informaatioon. Ohjetta tulee soveltaa kiinteistön omien olosuhteiden mukaisesti. Esimerkiksi paikkakuntaan, lämmitystapaan, kiinteistön ikään ja taloyhtiön kokoon sidonnaiset vaihtelut voivat aiheuttaa huomattavia eroja hoitokulujen tasoissa. Talousarvio-ohjeen julkaiseminen kokonaan tai osittain ilman Kiinteistöliiton antamaa kirjallista lupaa on kielletty. Verohallinto on julkaissut ohjeen kotitalousvähennyksestä Aikaisempaa ohjetta on muutettu vuoden 2013 alusta voimaan tulleen lainmuutosten johdosta. Taloyhtiöiden kannalta oleellisempia ovat loppuvuodesta 2012 ohjeeseen tehdyt lisäykset kotitalousvähennyksestä asunto-osakeyhtiössä. Kunnossapitovastuun jakautuminen asunto-osakeyhtiön ja osakkaan välillä vaikuttaa siihen, mitkä kustannukset hyväksytään kotitalousvähennyksen oikeuttaviksi kustannuksiksi. Kunnossapitovastuu jakautuu yhtiön ja osakkaan kesken asunto-osakeyhtiölain mukaisesti, mikäli yhtiöjärjestyksessä ei ole määräyksiä kunnossapitovastuun jakautumisesta toisin. Osakkeenomistaja voi saada kotitalousvähennystä ainoastaan hänen kunnossapitovastuullaan olevista töistä, jotka hän on itse teettänyt. Näin ollen osakkeenomistaja ei voi saada kotitalousvähennystä, vaikka hän suorittaisi yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvien töiden kustannuksia. www.vero.fi i - 10 kiinteistöviesti