Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous



Samankaltaiset tiedostot
Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Karjanlannan käyttö nurmelle

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Savonia amk, LUKE Maaninka, YSAO

Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Järki Lanta - Lantayhteistyötä kotieläin- ja kasvitilojen välillä

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Timo Lötjönen MTT Ruukki

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LIETELANTA Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Karjanlannan käyttö, ravinteiden hyväksikäyttö ja ympäristö. Erkki Joki-Tokola, MTT Ruukki

Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen

Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Separoinnin hyödyt. Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys

Lannan typpi

Karjanlannan hyödyntäminen

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

YMPPI, Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet Yhteenveto LANTALOGISTIIKKA (Työtehoseura)

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Lietelannan jakeistamisen ja paremman hyödyntämisen kannattavuus

Karjanlanta nurmiviljelyssä ja rehun laatu

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Miten saan lannan ravinteet mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön peltoviljelyssä mitä tekniikkaa se vaatii? Erkki Joki-Tokola, MTT Ruukki

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Urakointihintakyselyn tuloksia

Esityksen rakenne. Lannan kuljetuksen mallintaminen perustietoa ennen optimointia. Kannattaa kunnes lannan:

Lannan hyödyntäminen ja talous. Kokemäki

Vesistövaikutusten arviointi

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui. Vuokko Mähönen POSELY

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Miten säästän energiaa kasvintuotannossa? Lehtori Juha Kilpeläinen Karelia AMK

Lannan tehokkaampi hyödyntäminen maatalouden ravinnekuormituksen vähentämisessä

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Lietelannan separointinäytös Juvalla

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ravinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

N:o 931/ Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Nitraattiasetus (1250/2014)

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Ajankohtaista nurmen lannoituksesta

EI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% LANTA-ANALYYSI. Markku Siljander. Näyte 001 Ei sis. Zeolit-Egoa Sekoitusaika n.

Nurmien fosforilannoitus

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Lietteen happokäsittelyllä typpi paremmin talteen

Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen

Viitasaaren biokaasulaitos

Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus

Ajankohtaista lannasta ja ravinnekierrätyksestä

Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä

TILATASON TOIMIEN YMPÄRISTÖ- JA KUSTANNUSTEHOKKUUS NAUTAKARJATILOILLA

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

REKITEC OY/Tero Savela Kalajoki

Kerääjäkasveista biokaasua

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin:

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen perustaminen ja lannoitus

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Viranomaisvaatimukset kierrätyslannoitteiden varastoinnille ja levitykselle

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Tiivistelmä. Kaisa Riiko, BSAG 11/2014

REKITEC OY/Tero Savela

Myllyvehnän lannoitus AK

Ympäristönsuojelumääräykset 19 / lannoitteiden levittäminen ja perustelut

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Transkriptio:

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke

Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet - Lietelannan levitys multauksen hyödyt erilaiset vannastyypit - Kuivalannan levitys - Lannanlevityksen kustannuksia ja hyötyjä Lannanlevityksestä aiheutuu kustannuksia, tallaustappioita ja hygieniariskejä. Plussapuolella ovat ravinteiden arvo ja maan rakennetta parantavat vaikutukset. Joka tapauksessa lannat täytyy johonkin levittää. Samalla kannattaa maksimoida hyödyt. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.3.2014 2

On monenlaista lantaa: - Lietelanta (kuiva-ainepitoisuus 5 10 %) - Kuivikelantajärjestelmän lanta, jossa virtsa varastoidaan erikseen (kuiva-ainepitoisuus noin 20 % tai yli) - Kuivikepohjan lanta (kuiva-ainepitoisuus noin 40 % tai yli) - Puolikiinteä lanta (kuiva-ainepitoisuus 10-20 %) - Separoitu lanta (nestejae ja kuivajae saadaan erilleen) Eläinlaji sekä kuivikkeen määrä, laatu ja käsittely vaikuttavat paljon lannan ominaisuuksiin. Esimerkiksi oljen repiminen/silppuaminen on suotavaa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.3.2014 3

Lannanlevityksessä valtaosa työajasta kuluu maantiellä, esimerkiksi 70 % => lanta on logistinen haaste Logistiikan ratkaisumahdollisuuksia: 1. Maantieajon siirtäminen kasvukauden ulkopuolelle => etäsäiliöt, patterointi 2. Monipuolinen kasvilajivalikoima => enemmän levitysajankohtia 3. Siirtoajo => välivarastokontti => levitys pellolle (kevyempi vaunu?) 4. Separointi tai kemiallinen fraktiointi 5. Syöttöletkulevitys (www.agromiljo.no tai www.agrometer.dk) 24.3.2014 4

Kiinteä osa (n. 20 % painosta) Raakaliete Kuiva-aine 9 % N PK Separointi Kuiva-aine 30 % N P K Nesteosa (n. 80 % painosta) Kuiva-aine 4 % N P K Separoinnin teho on vaihdellut käytännössä paljon (kts. Teho-hanke 6/2011). Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.3.2014 5

Syöttöletkulevitys (kuvat: www.agrometer.dk) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.3.2014 6

Lietelannan levitysmenetelmät Hajalevitys levityslautasella pellon pintaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.3.2014 7

Miksi lietelanta kannattaisi mullata? Kasvi ja Lanta Levitystapa Liukoisen typen kasvuvaihe hyväksikäyttöaste, % Säilörehunurmi Naudan lietelanta Hajalevitys 19 25 1. niiton jälkeen Letkulevitys 24 38 Sijoitus 28 50 Lähde: Mattila 2006, väitöskirja => Säästö keskim. 17% Väkilannoitetypenkin hyväksikäyttöaste saattaa jäädä alle 50 % nurmen pinnalle levitettäessä. Multauksen tuoma parannus typen hyväksikäytössä on karkeasti samanarvoinen kuin multauksen aiheuttamat lisäkustanukset (noin 20 e/ha). Lisäksi multaus mahdollistaa: - parempi rehun laatu - muiden ravinteiden parempi hyväksikäyttö (fosfori, kalium) - 2 kk lisää levitysaikaa syksyllä - lietelannan sijoitustuki 56 eur/ha Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.3.2014 8

Letkulevitys Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.3.2014 9

Veitsimultain Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.3.2014 10

Maahan tehdyn viillon koko määrää, kuinka paljon siihen mahtuu lietettä. Kiekkomultain kapeilla yksöiskiekoilla Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.3.2014 11

Kiekkomultain leveillä yksöiskiekoilla Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.3.2014 12

Kiekkomultain kapeilla yksöiskiekoilla, lisänä vakoa avartavat vantaat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.3.2014 13

Kiekkomultain leveillä yksöiskiekoilla. Kiekkomultain kaksoiskiekoilla. 14

Palmu-levitin, jolla multaus onnistuu 10-15 cm:n syvyyteen. Vannasväli 50 cm. (Kuva: www.palmuvaunut.fi) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.3.2014 15

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.3.2014 16

Kaksoiskiekkomultain 17

VREDO testaus MTT Ruukissa 2010 6000 5000 4000 RV 11,0 RV 10,6 RV 12,2 - Lannoitus 28 tn liete + SS = N80kg /ha - Maalaji m KHt - Korjuu pyöröpaaleihin 3000 D 639 D 636 D 628 2000 1000 VHBI - tulos 0 Letku Vredo NPK Nurmen kuiva-ainesato 2. Niitto (6.8.2010) 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 Tunkkainen tuoksu /lanta haisi 400 000 200 000 Tässä kokeessa sijoittaminen lisäsi satoa yli 800 ka kg/ha Lisätypellä valkuaispitoisuutta ylös! 0 Vredo1 Vredo2 Vredo3 Letku1 Letku2 Hyvä, kirkas tuoksu Raija Suomela ja Essi Saarinen 2010 Väkil lannoite1 Väkil lannoite2

Kuivalannan levitysmenetelmät Kuivalannanlevitin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.3.2014 19

Kuivalannanlevitin. => www.dlg.org 24.3.2014 20

Lannanlevityksen kustannukset urakointihinnoin Lietteen hajalevitys Lietteen letkulevitys 2,05 2,19 Voit laskea omalla kalustolla tehdyn työn hinnan esim. TTS-Kone-ohjelmalla Lietteen sijoitus 269 2,69 Kuivalannan levitys 2,42 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 Levityskustannus, eur/m3 Urakointihinnat perustuvat vuonna 2012 tehtyyn kyselyyn. Jana ilmaisee vastausten t keskihajonnan. kih Lähde: Palva, 2013. Konetyön kustannukset k t ja tilastolliset urakointihinnat, TTS:n tiedote 645 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.3.2014 21

MTT:n Kasper fosforilaskuri 3/2014 Lietelannan arvoa voi yrittää laskea: N (liuk.) P K Lietteen pitoisuus 1,8 0,5 2,9 kg/m3 Ravinnekilon hinta väkilannoitteessa: 102 1,02 182 1,82 100 1,00 e/kg Lietekuution arvo, N hyväksikäyttö 50%: 0,92 0,77 2,90 e/m3 P hyväksikäyttö 85%: Lietteen arvo, yhteensä: 4,6 e/m3 Kaliumia tulee yli tarpeen, lietekuution käypä arvo voisi olla 3,1 e/m3 Tästä täytyy vähentää kuljetus- ja levityskustannukset! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.3.2014 22

, eur/m3 Kustannus 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 0 5 10 15 20 Ajomatkayhteen suuntaan, km Siirto + levitys kustannus Siirto + levitys sijoitustuella Ravinteiden arvo Lietelannan siirto- ja levityskustannukset multainvaunulla urakointihinnoilla. Katso myös laskuri: www.rekka.savonia.fi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24.3.2014 23

Lopuksi: - lietelanta sisältää yli 90 % vettä => onko tätä järkeä ajaa pitkin kyliä? - selvitä mahdollisuudet yhteistyöhön naapureiden kanssa ravinteidenvaihdon, lohkojenvaihdon ja koneyhteistyön osalta - laske, kannattaako urakoitsijan käyttö vai omat koneet - olisiko etävarastointi järkevä ratkaisu? - olisiko separointi/ fraktiointi järkevää? 24.3.2014 24