Ympäristöilta Huittinen 23.11.2011 Ajankohtaista maatalouden tukijärjestelmistä Elina Liinaharja MTK-Satakunta
EU:n maatalouspolitiikan uudistus
EU:n maatalouspolitiikkauudistus CAP 2020 Kommission lainsäädäntöehdotukset 12.10.2011 Elinvoimaisen elintarviketuotannon ylläpitäminen Luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmastonmuutos Tasapainoinen alueellinen kehitys jotka toimeenpannaan 7 asetuksella: suorien tukien asetus markkinajärjestelyasetus maaseudun kehittämisasetus horisontaaliasetus (rahoitus, valvonta, täydentävät ehdot) hintojen ja tukien vahvistamisasetus vuoden 2013 siirtymätoimia koskeva asetus ja viinialaa koskevat mukautukset
Komission keskeiset linjaukset Suorien tukien asteittainen tasoittaminen jäsenvaltioiden välillä Siirtyminen kansalliseen tai alueelliseen tasatukeen kaikissa maissa Suorien tukien tarkempi kohdentaminen; uusia tukimuotoja Markkinatoimenpiteiden tehostaminen Sokerin kiintiöjärjestelmän lakkauttaminen 2015 Maaseudun kehittämistoimien kohdentaminen EU2020 - strategian tavoitteisiin ja tehostettu vaikuttavuuden seuranta; uusien riskienhallintavälineiden luominen
Komission ehdotus: suorat tuet (1) Tukimuodot vuodesta 2014 alkaen: Pakolliset (kaikissa jäsenvaltioissa): Perustuki "Viherryttäminen" (tuki ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisille viljelykäytännöille) Nuorten viljelijöiden tuki TAI Vapaaehtoiset (jäsenvaltion valinnan mukaan): Tuotantoon sidottu tuki Nämä tukimuodot ovat täydentävien ehtojen alaisia Maatilojen neuvontajärjestelmää laajennetaan Aktiivitilan määritelmä Tuki luonnonhaitta-alueille Pienten tilojen yksinkertaistettu tukijärjestelmä (pakollinen kaikissa jäsenvaltioissa, viljelijälle vapaaehtoinen)
Täydentävät ehdot Komission ehdotus: suorat tuet (2) Asteittainen tukikatto (kaikki tuet viherryttämistä lukuun ottamatta) Tuotantoon sidottu tuki Useat eri tuotannonalat Enintään 5 % tai 10 % suorien tukien määrärahoista Yli 10 % komission luvalla Enintään 2 % suorien tukien määrärahoista Alle 40-vuotiaille Viljelyn monipuolistaminen Pysyvä nurmi Ekologinen ala Kansallinen tai alueellinen tasatuki v. 2019 mennessä Jäsenmaa määrittää alueet ja kriteerit Nuorten viljelijöiden tuki "Viherryttäminen" Perustukijärjestelmä Tuki luonnonhaitta-alueille Alueet, joilla luonnonolosuhteista johtuvia rajoituksia Enintään 5 % suorien tukien määrärahoista Korkeintaan 5 vuoden ajan Aloittamistuki 30 % suorien tukien määrärahoista Uudet tukioikeudet vuonna 2014 Maatalouden harjoittamisen määritelmä Aktiiviviljelijän määritelmä Pienten tilojen tukijärjestelmä Korvaa muut suorat tuet Hakemusten ja valvonnan yksinkertaistaminen Ei viherryttämisvaatimusta Ei täydentäviin ehtoihin liittyviä sanktioita Jäsenvaltioiden määrittelemä kertasuoritus (500-1000 euroa/vuosi) Enintään 10 % suorien tukien määrärahoista TAI
Suorat tuet Tuki aktiiviviljelijälle Ei tukea, jos viljelijän suora tuki on alle 5 % muun kuin maataloustoiminnan kokonaistuloista (edellisenä verovuonna), tai viljelijän maatalousmaa on pääasiassa luontaisesti laiduntamiseen tai viljelyyn sopivassa kunnossa eikä sillä noudateta jäsenmaan määrittämiä hoidon vähimmäisvaatimuksia. Suorille tuille yläraja Leikkaus: 20 % välillä 150 000-200 000 euroa/vuosi 40 % välillä 200 000-250 000 euroa/vuosi 70 % välillä 250 000-300 000 euroa/vuosi 100 %, kun suora tuki yli 300 000 euroa/vuosi Perustuki Nykyiset tilatukioikeudet lakkautetaan vuoden 2013 lopussa Uudet tukioikeudet myönnetään keväällä 2014 jätetyn tukihakemuksen perusteella Perustuki voidaan muodostaa tasaosasta ja tasaosan korotuksesta. Korotus on sulautettava tasatukeen viimeistään vuodesta 2019 alkaen Viim. v. 2028 lopussa tukioikeuksien arvot ovat yhtenevät koko EU-alueella 7
Suorat tuet Viherrytäminen Tuen saaminen edellyttää kolmen vihertämistoimenpiteen noudattamista Luomutiloille ja Natura 2000 alueen tiloille vihertämistuki automaattisesti Rahoitus 30 % suorien tukien määrästä. Viljelyn monipuolistaminen Vähintään kolme viljelykasvia, joista kutakin vähintään 5 %, ei kuitenkaan yhtä kasvia enempää kuin 70 % tilan koko viljelysmaan alasta Vaatimusta ei sovelleta, jos koko ala on nurmiviljelyssä tai kesantona tai tilan pinta-ala enintään 3 ha Pysyvien nurmialojen säilyttäminen Tilan pysyvä nurmiala saa vähentyä enintään 5 % vuoden 2014 viitealasta Ekologinen ala Vähintään 7 % tilan alasta, pl. pysyvät nurmet, oltava ekologista alaa Kesannot, maisemapiirrealat, suojakaistat ja maaseutuohjelman mukaisesti metsitetyt alat. 8
Suorat tuet Tuotantoon sidotut tuet 9 Tukeen oikeuttavat tuotannonalat: durumvehnä, valkuaiskasvit, riisi, pähkinät, energiakasvit, tärkkelysperuna, maito ja maitotuotteet, siemenet, peltokasvit, lampaan- ja vuohenliha, naudan- ja vasikanliha, palkoviljat, oliiviöljy, silkkiäistoukat, pellava ja hamppu, kuivattu rehu, humala, sokerijuurikas, sikuri sekä hedelmät ja vihannekset. Tuotannonaloilla tai alueilla, joilla esiintyy erityisiä vaikeuksia tietyissä viljelymuodoissa tai maataloustuotannon aloilla, ja jotka ovat erityisen tärkeitä taloudellisista, sosiaalisista tai ympäristöllisistä syistä. Voidaan maksaa vain siinä määrin kuin tarpeen tuottajien kannustamiseksi säilyttää tuotanto nykyisessä laajuudessa. Oltava yhteensopiva EU:n tukijärjestelmien ja politiikan kanssa. Tuotantoon sidottuna tukena enintään 5 % tai 10 % tai erityisin perustein yli 10 % suorien tukien kokonaismäärästä.
Suorat tuet ja maaseututuet Pitkäaikainen rahoituskehysehdotus (EU-taso) Kokonaissumma 2014-2020 nykyhinnoin; miljardia euroa CAP Suorat tuet & markkinat 317.2 (76%) Maaseudun kehittäminen 101.2 (24%) Kokonaisuudessaan pilarit 1 & 2 418.4 (100%) Pilarien I ja II välinen jousto Enintään 5 % suorien tukien määrästä voidaan käyttää maaseutuasetuksen mukaisten toimenpiteiden rahoittamiseen. Tietyt jäsenmaat, ml. Suomi, voivat käyttää enintään 5 % maaseudun kehittämistoimenpiteisiin tarkoitetusta maaseuturahaston kirjekuoresta suorien tukien rahoittamiseen. 10
Maaseudun kehittämisasetus; Ympäristötuki Toimenpiteet, jotka ylittävät täydentävien ehtojen, vihertämisen sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytön vähimmäisvaatimusten ja kansallisen lainsäädännön pakolliset vaatimukset. Sitoumukset 5-7 vuoden mittaisia, joissain tapauksissa pidempiä Mahdollisuus jatkaa sitoumusta vuoden jaksoissa ensimmäisen viiden vuoden jakson päätyttyä. Tuki kattaa osan tai kokonaan sitoumuksesta johtuvat lisäkustannukset tai tulon menetykset. Transaktiokustannus enintään 20 % tai enintään 30 % viljelijöiden yhteenliittymän tekemässä sitoumuksessa Jäsenmaa voi valita tuensaajat tarjouskilpailulla Tuen määrä voi olla enintään 600 eur/ha yksivuotisista kasveista, 900 eur/ha monivuotisista kasveista, 450 eur/ha muusta maankäytöstä ja 200 eur/ey alkuperäisroduilla. Ympäristötukea ei makseta luomutuen piiriin kuuluvista toimenpiteistä 11
Maaseudun kehittämisasetus; Luonnonmukainen tuotanto Toimenpiteet, jotka ylittävät täydentävien ehtojen, lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytön vähimmäisvaatimusten ja kansallisen lainsäädännön pakolliset vaatimukset. Sitoumukset 5-7 vuoden mittaisia Kun kyse on luomutuotannon jatkamisesta, mahdollisuus jatkaa sitoumusta vuosittain ensimmäisen viiden vuoden jakson päätyttyä Tuki kattaa sitoumuksesta johtuvat lisäkustannukset tai tulon menetykset. Transaktiokustannus enintään 20 % tai enintään 30 % viljelijöiden yhteenliittymän tekemässä sitoumuksessa Tuen määrä voi olla enintään 600 eur/ha yksivuotisista kasveista, 900 eur/ha monivuotisista kasveista ja 450 eur/ha muusta maankäytöstä. 12
Markkinajärjestelyasetus Tuottajaorganisaatio on tuottajien perustama tuottajien yhteenliittymä (horisontaalinen) huolehtii mm. tarjonnan keskittämisestä ja laadun kohottamisesta ja täten vahvistaa tuottajien asemaa Toimialaorganisaatio koostuu tuottajien ohella maataloustuotteen jalostuksen, jakelun ja kaupan alalla toimivista tahoista (vertikaalinen) luo tuottajien ja elintarvikeketjun muiden toimijoiden välisen neuvottelu- ja sopimusmekanismin (yhteisten etujen tunnistamiseksi ja edistämiseksi) Jäsenvaltion on hyväksyttävä tuottajaorganisaatio tai toimialaorganisaatio, joka täyttää ehdot. 13
Markkinajärjestelyasetus Sokerin kiintiöjärjestelmä loppuu 30.9.2015 Suomella säilyy oikeus sokerin kansalliseen tukeen 14
Markkinatoimet Tuotantosidonnaiset tuet Pienten tilojen tuki Nuorten viljelijöiden tuki Luonnonhaittatuki II pilari I pilari Nykyinen CAP Uusi ehdotettu CAP Tilatuki Viherryttämistuki Perustuki Luonnonhaittakorvaus Ympäristötuet Maaseudun kehittäminen 15
MTK:n näkemykset maatalouspolitiikan uudistuksesta
Huonoa esityksissä Esityksissä ei kiinnitetä riittävästi huomioita tuotannon kannattavuuteen ja viljelijöiden tuloihin Esitys uhkaa maatalouden kilpailukykyä Viherryttämisen sisältö ristiriidassa ruoan tuottamisen globaalin kasvutavoitteen kanssa. Viherryttämisen yleiseurooppalaiset ehdot eivät sovellu Suomen erityisoloihin. Suomen vapaaehtoisuuteen perustuva, laajasti sovellettu viherryttämismalli huomattavasti ehdotettua toimivampi malli Viljelijöihin kohdistuva hallinnollinen taakka uhkaa lisääntyä Maaseudun kehittämisrahoituksen jako jää auki Sokerin kiintiöjärjestelmän lakkauttaminen 17
Hyvää esityksessä Komissiolla on halu parantaa viljelijän asemaa elintarviketjussa - mahdollistetaan tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden perustaminen Komissio tunnustaa tarpeet tuotantoon sidottuihin tukiin Maaseudun kehittämisasetuksissa runsaasti joustoa ja mahdollisuuksia (eläinten hyvinvointi, ympäristötuki, luomu, riskienhallintajärjestelmät, pilareiden välinen jousto) LFA aluejakoa koskeva esitys (koko Suomi on LFA aluetta) sekä LFA:n ylärajan nosto 18
Kansallisen tuen ratkaisu 2012
Maatalouden tukipolitiikan muutokset Vuodet 2012-2013 Kansallisia tukia koskevat EU:n komission päätökset voimassa vuoden 2013 loppuun Art. 141-päätös on neuvoteltava uudelleen Art. 142-päätös jatkuu, mahdollinen muutostarve arvioitava kotimaassa, EU-komission käsitystä tarkistustarpeesta ei ole tiedossa Keskeisessä asemassa Etelä-Suomen kansalliset tuet, jotka alenevat vuoteen 2013 mennessä yhteensä 20,97 milj. euroa eli 25 % Sika- ja siipikarjatalouden tuen alennus vastaavasti 16,75 milj. euroa (-51%) MTK:n esitys maatalouskomissaari Ciolokselle (18.9.2011): Art. 141 päätöstä muutetaan siten, että vuosien 2012-13 tuki maksetaan vuoden 2011 tasoisena eli 32,75 milj. euroa vuodessa
Kansallisen tuen ratkaisu 2012 Valtion ja tuottajajärjestöjen yhteisessä ratkaisunosassa: YKSIKKÖTUKI SÄILYY VUODEN 2011 TASOLLA Nautaryhmässä (emolehmät (AB-alueella +7 /ny), sonnit, uuhet ja kutut, hevoset, pohjoiset sonnituet, teurastetut hiehot), maito (myös milj. eurot v. 2011 tasolla) Myös pohjoiset ha-tuet, yleinen ha-tuki ja nuorten viljelijöiden pohjoinen ha-tuki LFA:n kansallinen lisäosa ja AB-alueen peltoalaperusteiset tuet
Kansallisen tuen ratkaisu 2012 Ratkaisun ongelmakohdat: TUKIEN LEIKKAUKSET KOHDENTUVAT SIKA- JA SIIPIKARJA-, KASVIHUONE- JA PERUNATUKIIN Sika- ja siipikarja (valtion ratkaisu): AB: - 7,52 milj. (- 23,1 %) C: - 4,41 milj. (- 14,3 %) C-alueen leikkaus 2/3-osaa AB-alueen pudotuksesta Kasvihuone- ja varastointituki: AB: - 0,99 milj. (- 6,0 %), C: - 0,82 milj. (- 3,8 %) Ruoka- ja ruokateollisuusperuna: Tuki (7,2 milj. ) loppuu vuoden 2011 lopussa EU:n aiemman päätöksen vuoksi
LFA ja ympäristötuki 2012-2013 v. 2007 sitoumuksen tehneet
LFA => uudet 5 vuoden sopimukset v. 2012 Ympäristötuki => sopimusten jatko 2 vuodella rajoitettu muutosmahdollisuus lisätoimenpiteiden osalta voi luopua tai vaihtaa: viljelyn monipuolistaminen, tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttö, lannan levitys kasvukaudella. AB-alueella oltava kuitenkin yksi pakollinen lisätoimenpide lietelannan sijoitus erityistukisopimus mahdollinen, jos luopuu lannan levitys kasvikaudella -lisätoimenpiteestä kasvipeitteisyydeltään vähäisempi toimenpide voidaan AB-alueella vaihtaa vaativampaan ei takaisinperintää, sopimus ollut 5 vuotta voimassa
Tiedätkö ruokasi alkuperän?