cisvari CISV Suomen jäsenlehti 2009 innostus yhteistyo Arvokeskustelu Esittelyssä CISV:n arvot ja maaginen CISV-henki! Mitä arvot ovat ja miksi ne ovat tärkeitä? Asiaa pohtivat cisvarit ja SPR:n aktiivit. aktiivisuus avoimuus ystavyys Liitto tiedottaa Leirit 09 Paikallisyhdistykset 2010 tapahtuu Mielipiteet Uusi CISV:n työntekijä, uudet members-nettisivut ja CISV-passi Rainbow Faces Village Ruotsissa, IPP Egyptissä ja paljon muuta Esittelyssä upouusi paikallisyhdistys CISV Jyväskylä Suomen ensimmäinen IPP ja innovatiivinen Mosaicprojekti muodista Mikä maa, mikä valuutta: village Intiassa, mutta missä Intia?
Sisältö 1 Pääkirjoitus Liitto tiedottaa 2 Tervehdys puheenjohtajalta 2 members.fi.cisv.org 3 Incoming / outgoing 2 members.fi.cisv.org Uudet cisvareille suunnatut nettisivut y+ a+ 4 Arvokeskustelu 4 5 6 CISV ja arvon monet kaavat Arkea ja arvoja Yhteinen arvomaailma yhdistää Punaisen Ristin ja CISV:n 7 Japanilaisesta aamuhartaudesta CISV:n arvoihin i+ a+ CISV ja arvot y Johanna Råman avaa arvokeskustelun Kuva: Arttu Muukkonen Leirit 09 8 9 10 11 Minority Report Summer Camp Rainbow Faces Village My Footprint on Earth Ana Motatawaa Ta ala Saidni Paikallisyhdistykset 12 13 13 CISV Jyväskylä perustettiin kevätauringossa Lappeenrannassa Mosaic luo haasteita Esittelyssä Naantalin paikallisyhdistys 2010 tapahtuu 14 Mosaic motivoi! 15 Suomen ensimmäinen IPP Jyväskylässä Mielipiteet 16 Kehittääkö CISV-toiminta todellista kulttuurienvälistä herkkyyttä? 17 Miksi lapset mukaan CISV-toimintaan? cisvari 1 CISV Suomen uusi värikäs jäsenlehti 2 CISV Suomen jäsen ja CISV-henkeä huokuva maailmankansalainen Toimitus Kirsi Ojala, Pirjo Litmanen, Johanna Råman, Antti Kangaslahti, Linda Kronman Taitto finntastico.com Kannen kuvat: Linda Kronman Paino Finepress Oy Julkaisija Suomen CISV-liitto ry. Pohjoinen Hesperiankatu 15 A, 5. krs. 00260 Helsinki 8 Minority Report Charlotta Erikssonin kokemuksia Porvoon Summer Campilta 12 Vuonna 2010 järjestetään Suomen ensimmäinen IPP 15 Esittelyssä CISV Jyväskylä 17 Kati Renvall CISV vanhemman silmin
Pääkirjoitus Uusi CISV-passi Kuva: Vinh Prag Tässä lehdessä etsitään vastausta kysymykseen, mistä CISV ja sen henki on tehty? Onko Sinulla kerrottavaa? Jaa se cisvareiden kanssa! Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan artikkelin tai mainostamaan lehden seuraavassa cisvarin numerossa, ota yhteyttä toimitukseen: information.committee@fi.cisv.org. Tervehdys cisvarit ja CISV:n ystävät! Yhtä varmasti kuin syksyn lehdet putoavat, saapuu myös jokasyksyinen jäsenlehti. Viime vuonna lehden ulkoasu uudistui, mutta nimi jäi vielä mietintään. Hauduttaminen tuotti tulosta, ja toimitus esittelee nyt ylpeänä kaikkien aikojen ensimmäisen cisvarin. Toivottavasti vanhat cisvarit ottavat tämän uuden kaverin asiaankuuluvin tutustumisleikein mukaan iloiseen joukkoonsa. CISV:ssä puhumme usein CISV-hengestä, jonka kaikki tunnistavat esimerkiksi mukaviksi leirimuistoiksi, ystävien kanssa vietetyiksi hetkiksi tai talkoiksi hyvän asian puolesta. Jokainen käsittää CISVhengen omalla tavallaan, mutta kuinka sitä voisi kuvailla niille, jotka eivät ole päässeet siitä nauttimaan? Tässä lehdessä etsitäänkin vastausta kysymykseen, mistä CISV ja sen henki on tehty? Kysymys jatkaa vuosi sitten aloittamaamme keskustelua arvoista. Nyt toimitus kannusti kirjoittajia miettimään, miten CISV:n arvot toteutuvat käytännössä. Aihetta avaavat Suomen CISV-liitto ry:n työntekijä Johanna Råman kolumnissaan sekä Antti Kangaslahti, Katri Nikkanen ja Marjukka Huttunen. Arvojen pohdiskelu kirvoittaa myös kriittisiin kannanottoihin. Lue Kiti Paasovaaran ja Kati Renvallin mielipiteet mielipidepalstalta, joka toivottavasti on tullut jäädäkseen. Ei muuta kuin seuraavaan lehteen kirjoitusta sorvaamaan! Vuoden aikana on tietenkin paitsi pohdittu arvoja, myös toteutettu niitä käytännössä ja cisvattu sydämen kyllyydestä. Puheenjohtaja Kaisa Heininen esittelee CISV-passin, johon on kirjattu järjestömme kasvatukselliset periaatteet. Tarjolla on iki-ihania leirimuistoja, International People s Project (IPP) -intoa, paikallistoiminnan iloja ja haasteita sekä uuden Jyväskylän paikallisyhdistyksen syntytarina. Tulevaankin kurkotetaan jo aktiivisesti ja intoa puhkuen. Mosaicpaikallistoiminta konkretisoituu Helsingissä 5.2. 7.2.2010. Linda Kronmanin Mosaic-juttu ja kutsu muodin ja rauhan maailmaan saa toivottavasti teidät lukijat innostumaan ja vaikkapa miettimään omia Mosaic-kuvioita. Samalla aukeamalla voit jakaa Jyväskylän uuden paikallisyhdistyksen suuren unelman ja tavoitteen, elokuussa 2010 yhdessä SPR:n kanssa järjestettävän IPP:n. Ai niin, mistä se CISV-henki oikein nousee? CISV:n arvoista tietenkin: ystävyydestä, joka ei tunne me ja muut -ajattelua, avoimuudesta elämän kirjon edessä, innostavuudesta, joka tarttuu kaikenikäisiin, yhteistyön tekemisestä ja aktiivisesta vastuunottamisesta itsestä ja ympäristöstä. Niistä on CISV-henki tehty. Toivotamme mukavia ja ajatuksia herättäviä hetkiä cisvarin parissa! Ja kiitos kaikille lehden tekoon osallistuneille! Toimituksen puolesta, Kirsi Ojala kirsi.ojala@fi.cisv.org PS. Lehden herättämistä ajatuksista saa mielellään laittaa palautetta allekirjoittaneen sähköpostiin tai jutella tulevissa CISV-kokouksissa. 1
liitto tiedottaa Kuva: Felipe Portela Tervehdys puheenjohtajalta Puheenjohtajamme Kaisa Heinisen katsaus tapahtumiin Suomessa ja maailmalla. members.fi.cisv.org Viime vuonna lanseerattiin laajalle yleisölle suunnatut kotisivut. Nyt vuorossa on cisvareille tarkoitettu members-nettisivusto. Johanna Råman ja Antti Kangaslahti kertovat, miksi verkkosivut ovat juuri sinua varten! Toukokuun Maailma kylässä -festivaali Helsingissä alkoi sateisissa ja mutaisissa tunnelmissa, mutta kumisaappaat jalassa oli hauska kertoa kiinnostuneille ihmisille CISV:n toiminnasta. Suuressa teltassa esittäytyi parisataa järjestöä ja toimijaa. Mietimme jossain vaiheessa, miksi meidät oli sijoitettu muiden vapaaehtoisjärjestöjen viereen, sen sijaan että olisimme olleet samassa rivissä vaikka Rauhanliiton tai Rauhankasvatusinstituutin kanssa. Tulimme siihen tulokseen, että meidän kannaltamme tärkeintä festivaaleilla oli nimenomaan vapaaehtoistoimintaa etsivien ihmisten kohtaaminen. Toisaalta voi ajatella, että edustamamme kansainvälisyyskasvatus on laajempi käsite, johon rauhankasvatus kuuluu olennaisena osana. Erityisen hauskaa oli, kun vuosia sitten toiminnassa mukana olleet kävivät tervehtimässä ja muistelemassa omia kokemuksiaan. CISV-passi tuliaisina Guatemalasta Kansainvälistä vuosikokousta isännöi tänä vuonna CISV Guatemala. Menomatkalla kunkin passit tarkastettiin tietysti useita kertoja, mutta kotiin tullessa jokaisella meistä oli toinenkin passi: CISV Passport for Active Global Citizenship! Tähän passiin on koottu CISV:n näkemys rauhankasvatuksesta ja kansainvälisyyskasvatuksesta. Vihdoinkin järjestömme kasvatusperiaatteet mahtuvat yksiin kansiin ja vaikka takataskuun. Nyt kannattaakin päivittää omat tietonsa, sillä osa vanhoista tutuista työkaluista on hieman muuttunut. Esimerkiksi kahdeksanosainen rauhankasvatusympyrä on tiivistynyt neljään avainkohtaan. Ne ovat moninaisuus, ihmisoikeudet, ristiriitojen ratkaiseminen ja kestävä kehitys. Taloustilanteen ja maailmanlaajuisten terveysuhkien varjossakin vuosi on mennyt hyvin sitoutuneiden vapaaehtoistemme ansiosta. CISV Suomi järjesti Villagen ja IYM:n Helsingissä, Summer Campin Porvoossa ja lähetti lapsia, nuoria ja aikuisia eri puolille maailmaa. Ylpeitä olemme erityisesti uudesta paikallisyhdistyksestä: tervetuloa mukaan CISV Jyväskylä! Jännittäviä kehityksiä Tulevaisuudessa vakautta CISV-toimintaan luovat oma vakuutusyhtiömme ja uusi, oikeudenmukaisempi tapa jakaa kutsut leireille. Molempia projekteja on valmisteltu vuosikausia. Meillä on pian ikioma vakuutusyhtiö joka huolehtii kansainvälisestä vastuuvakuutuksestamme. Tänä päivänä jokainen kansainväliseen ohjelmaan osallistuja maksaa 27 puntaa vastuuvakuutuksesta, joka monessa maassa on leirin järjestämisen ehto. Jatkossa summa toivottavasti pienenee. Uusi vieraanvarainen tai vastavuoroinen kutsujen jakoperiaate tarkoittaa, että kun järjestämme vaikka Summer Campin 9 delegaatiolle, saamme saman verran kutsuja. (Ainakin melkein: pieni osa kutsuista varataan sellaisille maille, jotka eivät jostain syystä pysty järjestämään leirejä. Haluammehan kuitenkin, että järjestö kasvaa ja leviää.) Samoin leirimaksut yhtenäistyvät vihdoinkin: leirivuorokausi maksaa jatkossa saman verran ohjelmasta riippumatta. Satoi tai paistoi, toivotan kaikille palkitsevia ja innostuneita hetkiä vapaaehtoistyön parissa! Kaisa Heininen kaisa.heininen@fi.cisv.org Voit seurata CISV:n puheenjohtajan mietteitä uudesta blogista osoitteessa http://cisvsuomi.blogspot.com Ol e t k o ikinä k o k e n u t vaikeaksi löytää ajankohtaista tietoa siitä, mitä CISV:ssä tapahtuu? Nyt on luvassa helpotusta CISV:n sisäiseen viestintään. Tänä talvena on tavoitteena ottaa käyttöön uusi jäsenille suunnattu verkkosivusto h t t p:// m e m b e r s.fi.c i s v.o r g. Sivujen avulla liitto, sen komiteat sekä paikallisyhdistykset voivat tiedottaa cisvareille uusimmista aloitteista, ideoista tai muista ajankohtaisista aiheista. Kun ulkoisille kohdeyleisöillemme suunnatun w w w.fi.c i s v. o r g -sivujen päivityksestä pitää huolen CISV:n tiedotuskomitea, members-sivuilla sisältöä luovat hallitus, komiteat sekä paikallisyhdistykset. Memb er s.fi.c i s v.o r g -sivuilla on tulevaisuudessa tarkempaa tietoa komiteoiden ja paikallisyhdistysten toiminnasta. Siellä julkaistaan esim. kuukausittaista liiton uutiskirjettä sekä pöytäkirjoja. Memb er s.fi.c i s v.o r g -sivusto jatkaa siitä, mistä vanhoilla sivuilla ollut jäsenalue piti aikoinaan huolta. Nyt asioiden hoitaminen on vieläkin helpompaa, sillä mitään erillisiä salasanoja ei sivuille pääsemiseksi tarvita. Sivut toimivat toisin sanoen extranetin tavoin, mutta ovat periaatteessa julkisesti kaikille avoimet. Kaikkea tietoa sivuilla ei ole kuitenkaan tarkoitus julkaista. Tavoitteena on kehittää myös intranet-sivusto, jonne voitaisiin piilottaa salasanojen taakse CISV:n sisäisiä dokumentteja. Tiedotuskomitean tarkoituksena on myös kerätä sivuille cisvareille tarpeellista materiaalia oman CISVtoiminnan selkeyttämiseksi. Mikäli sinulle tulee mieleen dokumentteja tai muuta tietoa members-sivujen sisällön monipuolistamiseksi, voit lähettää ideasi joko Johannalle tai Antille. Tutustu, löydä ja ihastu! Johanna Råman & Antti Kangaslahti etunimi.sukunimi@fi.cisv.org 2 cisvari 2009
Incoming / outgoing Kata CISV:n uusi työntekijä. Kuva: Katariina Paakkanen Upeaa työtä Suomen CISVliitto ry:n työntekijänä tehnyt Johanna Råman on tekemässä lähtöä. Katariina Paakkanen, eli Kata, otti marraskuun alusta CISV:n osa-aikaisen työntekijän pestin vastaan. Hän on pääkaupunkilaistunut kuopiolainen, joka opiskelee kehitysmaatutkimusta Helsingin yliopistossa. Tässä Kata päätoimittajan prässissä. Kuinka päädyit CISV:n osaaikaiseksi työntekijäksi? Tunnen muutamia cisvareita, mutta itse työpaikan hakeminen oli melkoista sattumaa: satuin CISV:n nettisivuille ja näin siellä hakuilmoituksen ja ajattelin hakea paikkaa. Kuulemani mukaan et ole ollut aiemmin CISV:n jäsen. Mikä CISV:ssä veti nyt puoleensa? Vaikuttavinta on ollut cisvari-tuttujen kertomukset ja innostuneisuus järjestöstä. Ihmiset CISV:ssä vaikuttavat todella rakastavan järjestöä. Mitä odotat työltäsi? Ihan ensimmäiseksi haluan tutustua cisvareihin ja järjestön toimintaan paremmin. Lisäksi toivon rutkasti uusia kokemuksia ja paljon uusia tuttavuuksia. Mitä teet, kun et ole CISV:n uuden työntekijän roolissa? Opiskelen Helsingin yliopistossa kehitysmaatutkimusta. Sivuaineeni ovat maailmanpolitiikkaa ja Lähi-idän tutkimus sekä naistutkimus. Harrastan erityisesti liikuntaa ja toimin ainejärjestössämme. Olen myös henkeen ja vereen koiraihminen ja haaveilenkin mäyriksen pennusta, mutta toistaiseksi opinnot ovat pitäneet minut vielä liian kiireisenä koiranomistajaksi. Kerro vielä kolme asiaa itsestäsi. Puhun viittä vierasta kieltä (englantia, ranskaa, espanjaa, ruotsia ja hepreaa). Pidän myöhäisistä ja kiireettömistä aamuista, jolloin voi nauttia brunssia hyvässä seurassa. Olen kasvissyöjä. Millaisia terveisiä lähetät lukijoille? Värikästä ja toimintarikasta talven odotusta kaikille! :) Suomen edustajana CISV:n kansainvälisissä kokouksissa on viimeiset kolme vuotta istunut Nina Koskinen, mutta nyt hänen on aika luovuttaa tuoli seuraavalle. Syystapaamisessa 2008 Suomen trusteeksi eli kansainväliseksi edustajaksi vuosille 2010 2012 valittiin Tuomas Erkinjuntti. Kaisa Heininen kyselee, mitkä ovat Ninan ja Tuomaksen tunnelmat muutosten hetkellä. Nina, mitkä olivat edustajakautesi 2007 2009 suuret muutokset? Järjestö onnistui mielestäni hyvin yhdistämään palkatun työvoiman ammattitaidon ja vapaaehtoisten näkemyksen ja innostuksen. IO:n eli kansainvälisen toimiston uudet työntekijät ovat saaneet paljon aikaan. Toinen saavutus oli ensimmäisen strategisen suunnitelman läpivieminen. Kun Kuva: Johanna Råman yhdessä päätetään, mihin suuntaan haluamme järjestöä kehittää, on toimiminen paljon helpompaa. CISV:n kehitys on ollut huimaa, ja toinen suunnittelu-kierros antaa odottaa vielä enemmän! Mitä ilman et koskaan matkusta? Visa-korttia. Kerro jokin hauska CISV-muisto! Viime kesänä kansainvälinen Summer Camp -komitea työskenteli muutaman päivän Italiassa Bolognan lähellä, jäsenemme äidin kotona. Ruoka, seura ja miljöö maalaismaisemineen ja tähtitaivaineen olivat täydelliset ja työkin sujui paremmin kuin koskaan! Kuva: Kaisa Heininen Tuomas, mitä odotat vuosilta 2010 2012 CISV:n päätöksenteon ytimessä? Odotan jännittyneenä uuden kansainvälisen pisteytyssysteemin ottamista käyttöön. Jokainen maa saa kutsuja ohjelmiin sen mukaan, kuinka monta ohjelmaa on järjestänyt edellisten kolmen vuoden aikana. Onnistuuko järjestelmä olemaan tasapuolinen ja silti kannustava? Miten CISV kasvaa ja säilyttää samalla korkealaatuisuuden ohjelmissaan? Mitä ilman et koskaan matkusta? Pakkaan mukaan ainakin hyvät kävelykengät. Helmasyntini on matkustaa liiankin kevyesti. Kerro jokin hauska CISV-muisto! Guatemalan AIM:in retkipäivänä pääsin kokeilemaan vaijerien varassa liukumista korkealla puiden yläpuolella. Se oli loistava tapa irrottautua kokousarjesta, tutustua ihmisiin ilman CISV-titteleitä ja rooleja ja ylittää itsensä rakentamalla kerta kerralta enemmän luottamusta natiseviin köysiratarakennelmiin. Tätä et tiennyt Tuomaksesta: Kasvo- ja nimimuistini on lähes olematon. Huvittavia tilanteita syntyy, kun sekoitan toisiinsa vaikkapa eri puolilta maailmaa olevat kaverit Onneksi CISV:ssä käytetään usein nimilappuja! 3
arvokeskustelu Ovatko järjestönne arvot jossakin nähtävissä? CISV ja arvon monet kaavat Johanna Råman avaa arvokeskustelun esittelemällä kaavan, jonka ainesosat muodostuvat CISV:n arvoista ystävyys, avoimuus, innostus, aktiivisuus ja yhteistyö. Arvopohdiskelua CISV:n työntekijä Johanna Råman. Kuva: Elina Tervonen Arvoitus, arvokas, arvonlisävero, arvonimi, maisterin arvo, tasa-arvo, raja-arvo, arvosana, markkina-arvo, arvo. Kun maistelee sanaa arvo tarpeeksi kauan, huomaa kohdanneensa melko omituisen makuisen sanan. Arvo tuo toimintamme lähtökohta, ihmisen ja filosofian ongelma, joka myös kansantaloustieteessä nousee useissa yhteyksissä vastaan. Rahaa en halua sekoittaa tähän arvokeskusteluun, mutta sanan monimerkityksisyys on kiinnostavaa. Onko vain sattumaa, että arvo esiintyy näennäisesti vastakohtaisissakin sanayhdistelmissä? Arvo-käsitteellä ei ole vastakohtaa, sillä myös epäarvot ja välinpitämättömyys ovat arvoja. Arvojen merkitys Mitä arvot merkitsevät minulle CISV:n työntekijänä ja mitä ne tarkoittavat kansainväliselle organisaatiolle? Onko olemassa globaaleja arvoja, joihin tietyn yhteisön jäsenet voivat sitoutua? Toukokuussa Maailma Kylässä -festivaaleilla korvaani osui kysymys: Ovatko järjestönne arvot nähtävissä jossakin? Aluksi hämmennyin, mutta pystyin kääntämään uuden esitteen takakannen näyttääkseni, että sieltä ne löytyvät. Olipa kyse empiirisestä tutkimuksesta tai ajankohtaisesta keskusteluaiheesta kansalaisjärjestössä, mielestäni kysymys oli kuitenkin kiinnostava. Kuinka avoimesti järjestöt tuovat arvojaan esille ja tarvitseeko niitä tuoda? Voivatko arvot olla myös eräänlaista hiljaista tietoa, jota ei julkisesti ole tunnustettu? Käännöstöitä Kevättalvella 2009 alkoi uuden esitteen kääntämistyö, jolloin keskustelimme siitä, miten CISV:n kansainväliset arvot voidaan kääntää suomen kielelle. Tehtävä ei ollut helppo, mutta mielestäni onnistuimme siinä melko hyvin. Jälkeenpäin pohdittuna näen tärkeänä, että arvot on käännetty myös suomeksi, koska ne luovat hyvän pohjan kansallisen tason yhteneväisyydelle. Olen saanut kunnian toimia Suomen CISV-liiton historian ensimmäisenä osaaikaisena työntekijänä. Olen kohdannut CISV:n arvot, tutustunut niihin, kriittisestikin niitä pohtinut ja niitä käytännön työssäni pyrkinyt edistämään. Arvomme näkyvät CISV:n toiminnassa suurempien kysymysten pohdinnasta aina pieniin konkreettisiin tekoihin. Toivon mukaan ne ovat myös jatkossa olennainen osa kaikkea toimintaamme. Johanna Råman johanna.raman@fi.cisv.org 4 cisvari 2009
Arkea ja arvoja Edelliskesänä Katri Nikkanen siivosi Hero-villagen jäljiltä 18 vessaa. Hiki valui ja otti päähään. Tässä Katri pohtii, miten vessojenpesu voi myös edistää rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamista. CISV on paljon muutakin kuin iloisia lapsia aktiviteeteissa, kansallisuusiltoja, koti-ikävää, laastareita polvissa ja vanhemmilta saapuneita kirjeitä. Jokaisella ohjelmalla on myös tavoitteita, joiden taustalla vaikuttavat CISV-arvot: ystävyys, yhteistyö, avoimuus, innostus ja aktiivisuus. Välillä meidän aikuisten on haastavaa tukea ohjelmiin osallistuvia lapsia ja nuoria keskittymään vaikka leirin teemaan liittyvien asiakysymysten pohdintaan, sillä ohjelmissa tapahtuu koko ajan niin paljon muutakin mielenkiintoisempaa kuin esim. vastuullisen maailmankansalaisuuden pohtiminen. Muistan, kuinka eräällä summer camp -leirillä pyrin motivoimaan teini-ikäistä tyttödelegaattiani keskittymään maailman menoa pohdiskelevien keskusteluaktiviteettien suunnitteluun. Tähän nuori lady totesi hymyssä suin: Arvaa, tulimmeko tänne aktiviteettien takia? Ja sitten hän käveli pois käsikkäin costaricalaisen poikaystävänsä kanssa. Arkiset työt kasvattavat CISV-ohjelmaan osallistumisen jättämiä jälkiä lapsen ja nuoren ajatteluun sekä elämänvalintoihin on melkein aina hankala mitata tässä ja nyt. Ystävyys, aktiivisuus ja yhteistyökyky ovat kyllä helposti todennettavissa jo ohjelmien aikana. Koska ohjelmissa aikuiset kantavat vastuuta lapsista ja nuorista, ei ketään jätetä yksin nurkkaan seisomaan. Kaikki otetaan mukaan aktiviteetteihin. Sääntö koskee kaikkia osallistujia ja kaikkia päivän ohjelmia, myös osallistujille epämielekkäitä. Samalta summer camp -leiriltä muistan Islannin leaderin, joka useampana aamuna kiskoi kädestä erästä nuorta naista pois piilosta patjakasan alta siivoamaan. Joskus mietin, muistaakohan kyseinen osallistuja koko tapahtumaa ollenkaan? Vai oliko leiri hänelle kokonaisuudessaan käänteentekevä kokemus tulevia elämänvalintoja ajatellen? Koska leireillä lähes kaikki tehtävät kuuluvat kaikille, on esim. meillä länsimaalaisilla paljon opetettavaa suurten elintasoerojen maista tuleville taloudellisesti varakkaille osallistujille. Useimmiten aina jokaisella leirillä siivous ja pyykinpesu tuottavat päänvaivaa. Brasilialainen 11-vuotias tyttö huusi leaderilleen: En ole siivoojanainen! Pari kesää sitten autoin parikymppistä meksikolaista nuorta miestä pesemään pyykkiä elämänsä ensimmäistä kertaa. Kulttuurisen tietoisuuden lisääminen ja ennakkoluulojen raivaaminen alkaa CISV-ohjelmissa paljon yksinkertaisimmista asioista kuin edes huomaa ajatella. Hengenheimolaisuutta Vaikka ohjelmissa oppii paljon uusista ja ristiriitaisistakin tilanteista, suurin osa ohjelma-ajasta on yleensä innostunutta toimintaa. Välillä tunnelma on käsinkosketeltavaa yhteen hiileen puhaltamista. Esimerkiksi leireillä iltaisin lasten mentyä nukkumaan, johtajien todellinen leiripäivä vasta alkaa. Uusia aktiviteetteja pitää suunnitella tuleviksi päiviksi ja sen lisäksi pitäisi kasvattaa aikuisporukan välistä yhteishenkeä. Muistan eräänkin kerran, kun ulvoin naurusta hammastahnaläiskät otsassa yön pikkutunteina. Ikimuistoisia hulluttelukokemuksia siis. Yleensä CISV:n aikuisporukkaan hakeutuu avoimia ja itsensä likoon laittavia aktiivisia kansalaisia. Vaikka aikuiset edustavatkin eri ammattialoja, kaikkia yhdistää tietynlainen avarakatseisuus. On kiinnostavaa keskustella eri lähtökohdista tulevien ihmisten kanssa ja huomata, kuinka loppujen lopuksi ihmisten elämä eri puolilla maailmaa on sittenkin aika samanlaista. Vaikka ystävyys tai yhteydenpito ei säilyisikään ikuisesti, tietoisuus mukavan ihmisen olemassaolosta lämmittää. Viimeisin CISVkokemukseni, IPP Egyptissä viime vuodenvaihteessa, opetti että hengenheimolaisuutta voi löytyä niin parikymppisestä egyptiläispojasta kuin kuusikymppisestä saksalaisnaisestakin. Hulabaloota Eläminen leiriolosuhteissa intensiivisesti muutaman viikon ajan viidenkymmenen muun eri kulttuureista tulevan henkilön kanssa on kasvattava sulatusuuni. Ystäväni ovat välillä kyselleet, miten minä jaksan aikuisena moista hulabaloota. Sen lisäksi, että aikuiselle ohjelmat tarjoavat mahdollisuuden elää hetken omasta elämästä täydellisesti poikkeavassa maailmassa, ohjelmissa myös pystyy solmimaan elinikäisiä ihmissuhteita. Toisten aikuissuhteiden lisäksi on mukava seurailla lasten kasvamista nuoriksi ja aikuisiksi. Osa CISV- lapsistani, jotka siis nykyään ovat jo aikuisia, pystyvätkin kertomaan elämänvalinnoistaan, joihin CISV- toiminnalla on ollut merkittävä vaikutus. Nähtäväksi jää, minkälaisen jäljen maailmaan nämä nuoret jättävät tulevina päättäjinä sekä aktiivisina ja vastuullisina maailmankansalaisina. Ainakin Hero-villagen vessojen peseminen antoi joukolle lapsia ja nuoria mahdollisuuden saada eväitä omaan kasvuunsa sekä avarakatseisuutta ja ymmärtämystä paremman maailman rakentamiseen. Katri Nikkanen 38-vuotias CISV-veteraani katri.nikkanen@fi.cisv.org En ole siivoojanainen! Brasilian delegaation 11-vuotias tyttö 5
arvokeskustelu Yhteinen arvomaailma yhdistää Punaisen Ristin ja CISV:n Vastaperustettu Jyväskylän paikallisyhdistys on käärinyt hihat ylös ja saanut kansainvälisesti tunnetun nimen yhteistyökumppaniksi. SPR:n Marjukka Huttunen pohtii järjestöjen yhteisiä arvoja. Ennen CISV Jyväskylän perustamista yhdistyksen tuleva puheenjohtaja Minna Parkkinen otti yhteyttä meihin SPR:n nuorisotoiminnan edustajiin IPPyhteistyöehdotuksen merkeissä. Kuultuamme kuvauksen tästä meille uudesta järjestöstä lämpenimme heti sen arvomaailmalle. Arvot olivat tuttuja myös Punaisen Ristin piiristä, ja pystyimme sitoutumaan niihin heti. Punaisen Ristin arvomaailmaa Kansainvälisellä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeellä on seitsemän määriteltyä perusperiaatetta, jotka on vahvistettu vuonna 1965. Samat periaatteet ja arvot ohjaavat toimintaa ja vapaaehtoisia kaikkialla maailmassa. Nämä ovat inhimillisyys, tasapuolisuus, puolueettomuus, riippumattomuus, vapaaehtoisuus, yleismaailmaallisuus ja ykseys. Punainen Risti perustettiin alun perin auttamaan haavoittuneita taistelukentillä. Siitä lähtien käytössä on ollut inhimillisyyden periaate, joka yleensä mainitaan periaatteista tärkeimmäksi. Pyrkimyksenä on sekä kansallisesti että kansainvälisesti lievittää inhimillistä kärsimystä kaikkialla maailmassa sekä suojella elämää, terveyttä ja ihmisarvoa. Inhimillisyys edistää ihmisten välistä ymmärrystä, yhteistyötä, ystävyyttä ja pysyvää rauhaa. Tasapuolisuuden periaatteen mukaan Punainen Risti pyrkii lievittämään ihmisten kärsimyksiä ainoastaan avun tarpeen, ei kansallisuuden, uskonnon, ihonvärin, sukupuolen, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnallisen aseman perusteella. Etusija on aina niillä, jotka ovat suurimmassa hädässä. Puolueettomuuden periaate on erittäin tärkeä järjestön käytännön työn kannalta, sillä apua annetaan usein juuri maailman konfliktialueille. Voidakseen nauttia kaikkien osapuolten luottamusta ja auttaa kaikkia uhreja järjestö pidättäytyy kannanotoista vihollisuuksien yhteydessä eikä sekaannu poliittisiin, uskonnollisiin tai aatteellisiin ristiriitoihin. Tämän periaatteen takia järjestö on ainoana maailmassa onnistunut säilyttämään esimerkiksi etuoikeutensa tehdä vankilavierailuja kaikissa maissa; tehtävänä on ollut vain varmistaa vankien asianmukainen kohtelu eikä ottaa kantaa vangitsemisen syihin. Punaisen Ristin liike on itsenäinen. Vaikka kansalliset yhdistykset toimivat yleensä humanitaarisissa tehtävissä omien maidensa hallitusten apuna ja ovat niiden lainsäädännön alaisia, niiden tulee aina säilyttää itsemääräämisoikeutensa niin, että ne voivat noudattaa Punaisen Ristin liikkeen periaatteita. Lisäksi Punainen Risti on vapaaehtoisjärjestö, jonka toiminta on kaikin tavoin pyyteetöntä. Tämä on ollut perusperiaatteena jo liikkeen perustamisen idean syntymästä asti: liikkeen perustaja Henry Dunant organisoi Solferinon taistelun aikana (1859) paikallisia italialaisia naisia auttamaan taistelussa haavoittuneita sotilaita täysin vapaaehtoisesti. Ykseyden periaate merkitsee, että kussakin maassa voi olla vain yksi kansallinen Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun yhdistys, joka on avoin kaikille maan kansalaisille ja ulottaa toimintansa koko maan alueelle. Kansainvälinen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liike on yleismaailmallinen, ja lähes jokaisella maailman maalla onkin oma kansallinen yhdistyksensä. Ne ovat kaikki tasavertaisia ja niillä on velvollisuus auttaa toinen toisiaan. Ajan tarpeisiin mukautumista Vaikka liikkeen alkuperäinen idea oli auttaa haavoittuneita sotilaita ja sittemmin myös muita sodan uhreja sekä saada aikaan sitovat kansainväliset sopimukset näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, liikkeen idea on myös kehittynyt ja muuttunut matkan varrella paikallisista olosuhteista riippuen. Suomen Punainen Risti on auttanut sodan uhreja alusta alkaen, mutta maailmansotien jälkeen, kun maa on ollut rauhan tilassa, 6 cisvari 2009
Samat periaatteet ja arvot ohjaavat toimintaa ja vapaaehtoisia kaikkialla maailmassa työn painopiste on ollut rauhanomaisen yhteiskunnan kehittämisellä hyvinvointia lisäämällä. Järjestö on toisin sanoen keskittynyt ruohonjuuritason työhön, juuri kaikkein haavoittuvimpien, eli vanhusten, yksinäisten, nuorten ja onnettomuuksien uhrien auttamiseen. Myös valistus- ja ehkäisytyö on ollut tärkeää: järjestö esimerkiksi levittää tietoa HIV:stä ja opettaa ensiapua. Sen jälkeen, kun kansainvälinen rauhanliike voimistui 1970-luvulla, järjestö on panostanut rauhankasvatukseen ja palannut juurilleen levittämällä tietoa humanitaarisesta ja kansainvälisestä oikeudesta sekä suurelle yleisölle että armeijan työntekijöille. Sysäyksen tälle antoi oivallus, että järjestön työ on perustaltaan rauhantyötä, koska se käsittelee sodan taustalla olevia ongelmia ja pyrkii lisäämään inhimillisyyttä maailmassa. Yhteisiä arvoja Lienee selvää, että näiden periaatteiden perusteella SPR ja CISV toimivat varsin yhtenevästi ja samalta arvopohjalta, joten tuleva yhteistyö on varmasti hedelmällistä. Molempien järjestöjen käytännön työn perustana on oletus, että heikoimpien auttaminen ja ruohonjuuritason työ nimenomaan nuorten asennekasvatuksen muodossa johtavat rauhanomaiseen yhteiskuntaan. Rauha- ja konfliktitutkija Johan Galtungin tekstejä lukeneet tietävät, ettei rauha merkitse pelkästään sodan poissaoloa. Positiivinen rauha syntyy tuomalla hyvinvointia yhteiskuntaan niin, että yksilöillä on mahdollisuudet toteuttaa itseään parhaan kykynsä mukaan. Juuri tätä järjestötyö pohjimmiltaan on. SPR:n nuorten motto on Dare to Care Uskalla välittää, ja se heijastaa ideologiaa, jonka mukaan hyvä ja rauhanomainen yhteiskunta rakentuu alhaaltapäin. Välittämisen ja sosiaalisen vastuunkannon asenne lähtee nuorista. Marjukka Huttunen marjukka.huttunen@gmail.com Japanilaisesta aamuhartaudesta CISV:n arvoihin Espanjalainen tuttavani oli töissä eräässä tunnetussa japanilaisessa teknologiayrityksessä. Useista paikalliseen työkulttuuriin liittyvistä hauskoista tarinoista mieleenpainuvin oli ystäväni kuvaus yrityksen joka-aamuisesta hartaushetkestä: yrityksen laulun veisaamisen lisäksi luettiin aina ääneen myös yrityksen arvot. Kuulostaa huvittavalta, mutta varmaa on kuitenkin se, että jokainen kyseisen yrityksen työntekijä osaisi kysyttäessä heti luetella edustamansa työpaikan arvot. Kuinka useassa yrityksessä tai järjestössä vastaava pitää paikkaansa? Parhaimmat yritykset investoivat arvojensa ylläpitämiseen paljon. Esimerkiksi useimmalla FTSE100-yrityksellä on mittavat Code of Conducts -nimiset oppaat, joissa ohjeistetaan työntekijöitä, kuinka yrityksen arvojen tulisi näkyä jokapäiväisessä työssä. Yritysmaailman lisäksi myös suurimmat järjestöt, kuten Greenpeace, Punainen Risti ja vaikkapa Oxfam ovat erittäin tietoisia omista arvoistaan ja tuovat niitä johdonmukaisesti esille sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässään. Ei ole muuten yhteensattumaa, että nimekkäimmät järjestöt ovat juuri niitä, jotka ovat tietoisimpia omista arvoistaan. Myös CISV on viime vuosina kunnostautunut arvojohtamisessa. Miksi arvot ovat sitten niin tärkeitä? Arvot ovat organisaation toiminnan punainen lanka. Jos ne tuodaan viestinnässä selvästi ilmi, yritys tai organisaatio alkaa ajan myötä vetää puoleensa arvomaailmansa jakavaa kohdeyleisöä. Organisaation vision lisäksi arvot ohjaavat myös päätöksentekoa ja käyttäytymistä, ellei tietoisesti, niin yleensä ainakin alitajuisesti. Parasta olisi kuitenkin tietoisesti antaa arvojen ohjata käyttäytymistä. Arvot olisikin hyvä pitää mielessä, kun suunnitellaan uusia CISV-aktiviteetteja, ollaan yhteydessä potentiaalisiin jäseniin, vanhempiin, tukijoihin tai vaikkapa muihin organisaatioihin. Kysymys, joka jokaisen cisvarin tulisi aina pitää mielessä on: Miten tämä tapahtuma tai aktiviteetti tukee arvojamme?. Vastaamalla tähän kysymykseen voi päätellä, antaisiko suunnitteilla oleva tapahtuma oikeanlaisen ensikosketuksen siitä maagisesta CISV-hengestä. Seuraavaksi esittelyssä CISV:n arvot, jotka juontavat juurensa aina perustajamme Doris Allenin kasvatuksellisiin lähtökohtiin. Ystävyys toisen kulttuurin tai uskonnon omaavan henkilön kanssa avartaa cisvarien maailmankatsomusta. Ystävyys tekee kasvatuksellisesta kokemuksesta pysyvän. Lainaus järjestömme perustajalta, Doris Allenilta, kuvastaa hyvin uskomuksiamme: Lasting peace is possible only if individuals and groups learn to live together as friends. Avoimuus uusia kulttuureita, luovia ideoita ja erilaisia näkökulmia kohtaan on osa CISVhenkeä. Cisvari suhtautuu erilaisuuteen vilpittömän ja ennakkoluulottoman kiinnostuneesti, eikä sorru uskomaan stereotyyppejä. Erilaisuus on cisvarille mahdollisuus oppia uutta. Oli kyse sitten ulkonäön, ihonvärin, kulttuurin, uskonnon, sosioekonomisen lähtökohdan tai seksuaalisen suuntautumisen erilaisuudesta, cisvari antaa erilaisuudelle kirjaimellisesti ison halauksen. Innostus kuvastaa cisvareiden luovaa ja inspiroivaa yhteishenkeä. CISV-toiminta on hauskaa ja pistää mielikuvituksen liikkeelle inspiroiden cisvareita järjestämään aina uusia ohjelmia, tapahtumia ja perustamaan uusia paikallisyhdistyksiä. Varoitus: innostava CISV-henki on nopeasti tarttuvaa, eikä siitä ole paranemista! Aktiivisuus on kasvatuksellisen lähestymistapamme perusperiaate. CISV-toiminta on mukaansatempaavaa tekemällä oppimista, eikä pelkkää teoriaa. Vaikka cisvari voi olla lukutoukka, hän ei ole sohvaperuna vaan soveltaa teoriaa käytäntöön ja käytäntöä teoriaan aktivoiden muita esimerkillään. Hän menee, tulee, tekee ja kokee. Jokaisen cisvarin Doris-isoäitiä lainaten: Experiences should be direct, not second-hand. Yhteistyö ja yhteen hiileen puhaltaminen on cisvareille tärkeää, oli kyseessä sitten hallituksen kokous, paikallisyhdistyksen varainkeruuprojekti tai vaikkapa leiriaktiviteetti. Cisvari tekee yhteistyötä myös muiden järjestöjen kanssa. Tanskalaista cisvaria Gitteä lainaten: I remember the joy of working with others and the great feeling when things succeeded after working together for a common goal. Antti Kangaslahti antti.kangaslahti@fi.cisv.org 7
leirit 09 Kuluneen vuoden aikana Suomen cisvarit osallistuivat joukoin leireille Suomessa ja ulkomailla. Tässä kokemuksia railakkaasta menosta vuoden varrelta. Leirikatsaus Minority Report Summer Camp Charlotta Eriksson oli yksi Porvoon Summer Campin järjestäjistä: Raskasta hommaa mutta palkitsevaa! T änä kesänä järjestimme Porvoossa Summer Camp -leirin 15-vuotiaille. Leiripaikka oli Kuggomin koulu Pernajassa, aivan upeissa maisemissa. Rakennukset olivat täydellisiä leiriä varten, ja viihdyimme siellä erittäin hyvin. Leirin teema, kuten ehkä leirin nimi jo paljastaa, oli vähemmistöt eri näkökulmista. Saimme leirin aikana kokea, millaista on olla sokea, miltä tuntuu, kun joutuu syrjinnän uhriksi ja miten vihaiseksi voi tulla, kun mielipiteitä ei oteta huomioon, vain siksi että on vähemmistössä. Saimme tutustua ihmisiin, jotka edustavat eri vähemmistöjä, kuten seksuaalista tai etnistä vähemmistöä. Lisäksi leirillämme vieraili ihminen, joka Suomessa kuuluu enemmistöön, mutta on itse asunut ulkomailla ja siellä kuulunut vähemmistöön. Hän myös otti esiin, miten monia erilaisia vähemmistöjä on olemassa, ja huomasimme, että periaatteessa jokai- 8 cisvari 2009 nen kuuluu johonkin vähemmistöön. Me kaikki staffin jäsenet olimme ensimmäistä kertaa Summer Camp -leirillä, ja se oli kyllä melko jännittävää alussa. Suurin osa staffista oli ollut Ranskassa koulutuksessa, joten he tiesivät paljon Summer Campista, ainakin teoriassa, mutta nopeasti opimme, miten juuri tämä leiri toimi käytännössä. Leirikomitea ja staff olivat tietysti aloittaneet suunnittelun ja järjestelyn jo kauan ennen leirin alkua. Jälkikäteen tuntuu siltä, että leiri onnistui todella hyvin. Tietenkin kohtasimme monia haasteita ja hankaluuksia, mutta kaikesta selvittiin. Suuri kiitos leirin onnistumisesta ahkeralle leirikomitealle, joka teki pienellä porukalla lujasti töitä. Sitoutuminen on vapaaehtoistyössä äärimmäisen tärkeää, ja toivottavasti löydämme seuraavaa leiriä varten vähintäänkin yhtä sitoutuneet ja motivoituneet taustajoukot. Leirin järjestäminen oli hauskaa ja antoisaa, mutta myös rankkaa, ja olisimme tarvinneet vähän enemmän sitoutumista. Ja vaikka tuntuu hankalalta välillä, leirin järjestäminen antaa niin paljon. Leirin järjestäminen ei ole antoisaa vain staffille, joka on mukana leiripaikan CISV-tunnelmassa joka päivä. On myös ihanaa nähdä, miten iloiseksi osallistujat tulevat, kun isäntäperheet tulevat käymään leiri-paikalla, tai kuulla, miten nuoret menevät keittiöön ruokailun jälkeen kiittääkseen hyvästä ruoasta. On myös aivan upeaa seurata Facebookissa, miten osallistujat suunnittelevat jälleentapaamista Suomessa, koska heillä on ollut ihana kokemus täällä. Charlotta Eriksson charlotta.erikson@fi.cisv.org
Rainbow Faces Village Hannes Hahkio oli JC:nä Ruotsissa järjestetyssä kesäkylässä. O lin JC:nä (Junior Councellor) Ruotsissa Rainbow Faces -villagella 24.6. 23.7.2009. Leirin teemana oli ajatus siitä, että olemme kaikki kyllä erilaisia ulkonäöltämme, mutta sisimmiltämme samanlaisia. Tavoitteena oli saada lapset ymmärtämään muiden kansallisuuksien tapoja ja näkökulmia. Kun saimme alun nimileikit leikittyä, alkoi leirin tavoite jo itsestään toteutua, sillä lapset rupesivat pian tutustumaan toisiinsa paremmin sekä aktiviteeteissä että vapaa-ajalla. Hyvä esimerkki kehityksestä oli, kun thaimaalaiset eivät olleet tottuneet, että kukaan koskee heidän päähänsä, sillä se on Thaimaassa epäkunnioittavaa ja alentavaa. Silti heidän oli eräässä leikissä ryömittävä toisten alitse, jolloin muut tykkäsivät kosketella heidän hiuksiaan ja taputella päähän. Ensihämmästyksen ja leaderin kanssa puhumisen jälkeen Thai-delegaation lapset ymmärsivät, etteivät muut halua osoittaa hiusten pörrötyksellä tai silityksellä epäkunnioitusta. Lopulta he tottuivat uusiin tapoihin ja osallistuivat leikkiin. Tuntui, että olisin tuntenut kaikki jo vuosia. N, y, t nyt! Minority Report Summer Camp Porvoossa. Kuvat: Arttu Muukkonen CISV-henki näkyi lapsissa leirin alusta lähtien. Tämä tuli vahvimmin esiin host family weekendin jälkeen: kun lapset näkivät toisensa uudestaan, oli kuin he olisivat tunteneet toisensa vuosikausia ja tavanneet toisensa pitkästä aikaa. Myös leaders weekend oli odotettu tapahtuma meille, jotka jäimme leiripaikkana toimineelle koululle. Saimme nukkua pitkään ja oppia tuntemaan toisiammekin paremmin. Varsinkin kitchen staffille se oli helpotus, sillä heidän tarvitsi kokata vain kahdellekymmenelle ihmiselle kuudenkymmenen sijaan! Kun kokoan kaikki aktiviteetit ja kokemukset yhteen, uskon saavuttaneemme leirin teeman ja enemmänkin! Niin lapset kuin aikuisetkin leirillä viisastuivat huimasti ja kasvoivat ihmisinä. Opimme valtavasti ja pidimme paljon hauskaa. Olin joskus aivan poikki, kun olin ollut planning groupissa ja kaikessa 100 % mukana, mutta koskaan ei tuntunut, ettei se olisi sen arvoista! Leiri oli aivan mahtava ja kaikki lapset siellä myös. Kuukausi kului nopeasti, ja pian oli jo lähtöpäivä. Ei tuntunut siltä, että olisin ollut leirillä kuukauttakaan, vaikka tuntui, että olisin tuntenut kaikki jo vuosia. En ole koskaan ollut villagella aikaisemmin, ja tämä oli jotain aivan ihmeellistä. Suosittelen sitä kaikille, joilla intoa riittää. Se on kokemus, jota ei kenenkään pitäisi missata. Leiri kuuluu tärkeimpiin muistoihini. Hannes Hahkio hannes.hahkio@fi.cisv.org 9
leirit 09 My Footprint on Earth CISV-henki kukki, ja ekologinen jalanjälki pieneni kansainvälisellä Mosaic-leirillä Vaasassa. Kuvat: Mathilda Hinttu Aurinkoiseen Vaasaan saapui kesäkuun lopussa ryhmä 10 15-vuotiaita suomalaisia ja norjalaisia lapsia ja aikuisia My Footprint on Earth -leirille. Ryhmä kuljetettiin paikallisten cisvarien avustamana Björköbyn koululle, joka sijaitsee UNESCON maailmanperintöalueella Raippaluodon saarella Vaasan länsipuolella. Leirin osallistujista osa oli hakemassa ensi kosketusta CISV:iin, ja toiset taas pitivät yllä edellisten kesien hienoja muistoja vähän lyhyemmällä leirillä tällä kertaa. Mukana oli yhteensä 24 lasta, kolme norjalaista ja 21 suomalaista Vaasasta, Kankaanpäästä, Porvoosta ja Järvenpäästä. Leadereinä olivat Katja Ojaniemi kankaanpääläisten mukana ja Anette Kvarv Gitmark norjalaisten kanssa. Lisäksi leiriä pitivät pystyssä staffit Johanna Hirvikoski ja Saija Sigfrids ja ensimmäisen päivän vierailevana tähtenä Anna-Pia Annis Halmesmäki ja viimeisenä päivänä Edith Häkkinen. Loistavasta CISV:n kansainväliset ohjelmat Ohjelma Ikäryhmä Kesto Koko Village kesäkylä Interchange perhevaihto muonituksesta vastasivat Marja-Sisko ja Timo Paloneva, Essi Jaakkonen ja Annamari Sipilä. Leirin staffit, Jossu ja Saija, olivat alkukesän suunnitelleet ohjelmaa ja hoitaneet käytännön järjestelyjä yhdessä Vaasan CISV:n hallituksen kanssa. Leirille tarvittiin kaikenlaista tyhjistä säilykepurkeista pelastusliiveihin, olihan tarkoitus, että leiriläiset saisivat maistaa ekologisempaa elämää ja keksiä keinoja siihen, kuinka omaa ekologista jalanjälkeä saisi pienemmäksi arjessa. Neljän päivän leirillä ryhdyttiin heti tuumasta toimeen. Staff oli miettinyt etukäteen, että haluaisi leiriläisten kokevan CISV-henkeä, nauttivan Raippaluodon ihmeellisestä luonnosta, oppivan uutta ja tietysti pitävän hauskaa ja saavan monta hyvää ystävää. Koska leiri oli lyhyt, ohjelma oli suunniteltu pääpiirteittäin etukäteen, mutta yksityiskohtia hiottiin vielä mukana olleiden leadereiden Anetten ja Katjan kanssa. 11 28 päivää ryhmiä 10 12 eri maasta ryhmässä 2 poikaa, 2 tyttöä ja ryhmänohjaaja kuusi 16 17 vuotiasta junioriohjaajaa 12 15 12 28 6 12 osallistujaa / ryhmä kahden maan välinen vaihto-ohjelma Summer Camp 13 15 21 ryhmiä 6 9 eri maasta ryhmässä 4 6 nuorta ja ryhmänohjaaja Seminar Camp seminaarileiri 17 18 21 30 nuorta 5 ohjaajaa Youth Meeting 12 19+ 8 / 15 25 35 nuorta (ikäryhmä vaihtelee) alle 16-vuotiaiden mukana ryhmänohjaaja International People s Project Tavoitteet 19+ 21 25 osallistujaa yhteistyössä paikallisen organisaation kanssa Oh j e l m i e m m e tavoitteena o n, että kultuurisilta ja etnisiltä taustoiltaan erilaiset ihmiset tapaavat ja oppivat toisiltaan sekä solmivat elinikäisiä ystävyyssuhteita. Tavoitteena on, että kokemukset auttavat ymmärtämään sekä omaa että muita kulttuureita. Vierastaminen ja ennakkoluulot vähenevät, kun ihmiset eri puolilta maailmaa kohtaavat toinen toisensa, tutustuvat ja ystävystyvät. Toimintamme on jatkuvaa ja pitkäjänteistä kansainvälisyyskasvatusta. Eri-ikäisille suunnatuista ohjelmistamme rakentuu koulutusohjelma, jonka tavoitteena on, että nuorista kasvaa suvaitsevaisia, vastuuntuntoisia, oma-aloitteisia ja aktiivisia maailmankansalaisia. Toimintamme perustana on suvaitsevaisuuskasvatuksen aloittaminen mahdollisimman aikaisin, 11-vuotiaista lapsista. Tässä iässä lapset ovat riittävän itsenäisiä, mutta myös samalla avoimia, värisokeita ja ennakkoluulottomia ystävystymään erilaisten ihmisten kanssa. Näiden kuuden kansainvälisen ohjelman lisäksi CISV:lla on kaksi paikallista ohjelmaa: MOSAIC ja Junior Branch. Lue ohjelmistamme kotisivuiltamme (www.fi.cisv.org) tai ota yhteyttä (yhteystiedot takasivulla). Ensimmäinen päivä potkaistiin käyntiin Pony Songilla ja muilla CISV:stä tutuilla lämmittelyleikeillä. Kun kaikkien nimet oli opittu ja matkan väsymystä saatu vähän karistettua, päästiin itse asiaan. Osa leiriläisistä kävi tekemässä omaa paperia, ja yhdessä mietittiin ja tehtiin julisteita kestävämmän kehityksen puolesta. Vaikka leiri oli vasta näin alussa, osallistujat olivat todella innokkaita keskustelemaan ja ideoimaan. Illalla laulettiin tietysti lullabies ja käytiin jossain vaiheessa myös unten maille. Toisen päivän teema oli ekologisuus. Päivän aikana leiriläiset rakensivat kaupunkeja vaasalaisten käytetyistä purkeista ja purnukoista ja sen jälkeen parantelivat niitä luonnonmateriaaleilla ekologisemmiksi. Taloihin syntyi aurinkopaneeleita ja kaupunkeihin vesivoimaloita. Iltapäivällä teimme ekotaidetta ja -esineitä kierrätysmateriaaleista, ja illalla oli vuorossa avoimet ovet. Siellä leiriläisten tekemiä koruja, pehmoleluja ja footbageja esiteltiin paikalle saapuneille. Yllätysvieraina avoimiin oviin saapui joukko egyptiläisiä nuoria opettamaan kaikille maansa tanssia. Siinä itse kullakin tanssijalka vipatti ja lantio keinui. Onneksi sen jälkeen saatiin popsia paikallisyhdistyksen ihmisten tekemiä muuripohjalettuja, niin taas jaksoi. Torstai oli retkipäivä. Kävimme Svedjehamnissa vaeltamassa, onkimassa, grillaamassa ja lopuksi vielä uimassakin. Hyttyset vähän kiusasivat, mutta vaellusreitti tehtävineen oli muuten todella onnistunut. Kalaakin tuli, ei ehkä sankokaupalla, mutta tuli. Uimaretki virkisti mukavasti ennen paluuta leirille, jossa saimme syödä sen toisen ryhmän onkimia savuahvenia ja vielä myöhemmin grillata vaahtokarkkeja kansainvälisessä hengessä. Viimeisenä päivänä jokainen painoi vielä oman, toivottavasti kutistuneen, jalanjälkensä itse tehdylle paperille ja sai siihen terveisiä uusilta tuttavuuksilta. Leiri oli kaikin puolin todella onnistunut, ja oli kiva huomata, että myös lyhyessä ajassa ehtii päästä CISV-tunnelmaan ja saamaan paljon aikaan, kun vain on oikea asenne, ja sitä jokaiselta leiriläiseltämme takuulla löytyi. Tästä saattaa tulla perinne Johanna Hirvikoski, Saija Sigfrids ja Marja-Sisko Paloneva 10 cisvari 2009
Ana Motatawaa Ta ala Saidni I m a volunteer, come give me a hand oli CISV Egyptin vuodenvaihteessa 2008 2009 järjestämän kansainvälisen vapaaehtoistyöprojektin eli IPP:n nimi. Kairoon laskeutui joulukuussa 2008 kaikkiaan parisenkymmentä innokasta IPP-osanottajaa ympäri maailman. Vapaaehtoisia saapui Saksasta, Italiasta, Kreikasta, Australiasta, Kanadasta, Norsunluurannikolta ja Suomesta. Tähän kirjavaan joukkoon liittyi vielä kahdeksan kairolaista, joista kolme muodostivat Egyptin delegaation, ja loput viisi kuuluivat staffiin eli paikalliseen johtoryhmään, joka oli valmistellut projektia usean kuukauden ajan. Minusta oli mahtavaa ja antoisaa, että osallistujat olivat eri-ikäisiä. Nuorin oli vasta 20-vuotias, kun taas ryhmän vanhin jäsen oli jo täyttänyt 60 vuotta. Ryhmässä oli edustettuna myös monia eri ammatteja, myyjästä arkkitehtiin. Lisäksi mukana oli eri alojen opiskelijoita, kuten tuleva insinööri ja kehitysmaatutkimuksen asiantuntija. Toisin sanoen ryhmässämme oli monenlaista kokemusta ja näkemystä elämään ja sen arkeen. Yhteistä kaikille oli se, että jokainen halusi auttaa ja irtaantua omista arkikuvioistaan ja huolistaan. Oli kertakaikkisen puhdistavaa viettää pari viikkoa erilaisia työtehtäviä tehden uusien ystävien ja uuden ympäristön keskellä. Aurinkokatoksia Farafran keitaalle Matkustimme Kairosta bussilla useita tunteja Farafran keitaalle, missä asuimme ja työskentelimme. Farafra on noin 5000 asukkaan kyläyhteisö. Paikalliset asukkaat ovat lähinnä beduiineja, ja heidän pääelinkeinonsa on maatalous. Mielestäni meidät otettiin lämpimästi vastaan, ja erityisesti paikalliset lapset ja nuoret olivat vilpittömän kiinnostuneita paikalle pölähtäneestä ulkomaalaisryhmästä. Tämän IPP:n tavoitteena oli vapaaehtoistyön lisääminen ja juurruttaminen paikalliseen yhteisöön. Halusimme esimerkillämme innoittaa farafralaisia tällaiseen toimintaan. Lähes joka päivä kuljimme pitkin kylän pääkatua tapaamaan paikallisia asukkaita. Projektin aikana rakensimme kylään kolme aurinkokatosta. Teimme ne kyläläisten avustuksella ja pääosin heidän ohjeitaan noudattaen. Ensimmäisinä päivinä mukana oli vain muutamia paikallisia miehiä, mutta viikon kuluttua heitä oli työskentelemässä kanssamme jo huomattavasti enemmän. Aurinkokatosten rakentaminen oli konkreettista tekemistä, josta jäi varsin näkyvä jälki. Näiden katosten lisäksi CISV:n vapaaehtoisten joukko rohkaisi paikallisia naisia ja tyttöjä tapaamaan toisiaan kylän kirjastossa ja jakamaan omia tietojaan ja taitojaan toinen toisilleen. Ensimmäisellä tapaamisella järjestimme eräänlaisen Beauty parlor -tilaisuuden, jossa kaunistauduimme omia naisellisia tapojamme jakaen. Seuraavilla kerroilla tanssimme, askartelimme ja keskustelimme jokapäiväisistä rutiineistamme. Jää nähtäväksi, haluavatko paikalliset naiset ja tytöt jatkaa säännöllisiä tapaamisiaan. Perinteisiä CISV-leikkejä Monille meistä ikimuistoisimpia olivat vierailut päiväkodeissa ja kouluissa. Lasten ja nuorten kanssa leikimme perinteisiä CISV-leikkejä, jotka mitä todennäköisimmin erosivat varsin paljon heidän päivittäisistä rutiineistaan. Tarkoituksena oli levittää CISV:n sanomaa rauhanomaisemmasta ja suvaitsevaisemmasta maailmasta. Päiväkodit ja koulut saivat arabiankielisen käännöksen CISV:n aktiviteettikirjoista. Järjestimme yhdessä paikallisten yhteistyöhenkilöidemme kanssa Farafran kulttuurifestivaalit. Se ei ollut vain yhden illan juhla, vaan festivaalit jatkuivat kolme iltaa. Jokainen osallistujamaa esitti ohjelmaa omasta maastaan ja kulttuuristaan. Katsoimme esimerkiksi muutaman minuutin mittaisia videoita eri maista, tanssimme ja lauloimme, sekä maistelimme erilaisia makuja maailmalta. Myös farafralaiset muusikot esiintyivät ja tanssivat. Tapahtuma oli erittäin suosittu, ja se keräsi paikalle runsaasti paikallisia lapsia ja nuoria. IPP tuo yhteen saman arvomaailman jakavia järjestöjä Suosittelen IPP:tä eli kansainvälistä vapaaehtoistyöprojektia kaikille, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan monikulttuurisessa ympäristössä yhteisen tavoitteen puolesta! Mielestäni tässä ohjelmassa on paljon potentiaalia, ja pidän sitä CISV:n tulevaisuutena, sillä tämän ohjelman kautta tavoitetaan ihmisiä, jotka eivät ole koskaan kuulleetkaan kansainvälisyyskasvatusta harjoittavasta CISV:stä. Tällaiset vapaaehtoistyöprojektit järjestetään aina yhdessä jonkun toisen järjestön tai tahon kanssa, joilla on CISV:n kanssa samankaltainen arvomaailma. Toisin sanoen halutaan edistää rauhanomaisemman ja tasaarvoisemman maailman muodostumista. Jokaisen ihmisen pienikin panos on tärkeä. Olen sitä mieltä, että jos pidät CISV:stä ja sen tavoitteista, pidät myös IPP:stä. Sekä CISV-konkareilla että ensikertalaisilla on varmasti paljon annettavaa mille tahansa projektille. Haluan kannustaa kiinnostuneita lähtemään IPP:lle, ja erityisesti haluan korostaa sitä, että IPP on oiva jatke muille CISV-ohjelmille. Mielestäni IPP:llä on mahdollisuus konkreettisesti käyttää CISVohjelmissa opittuja tietoja ja taitoja. Totta kai niitä voi hyödyntää myös arkielämässä, omassa lähiympäristössä. IPP:ltä minulle jäi käteen valtavasti hyviä, positiivisia muistoja ja kokemuksia. Farafrassa mieleeni jäi itämään ajatus ensimmäisestä Suomessa järjestettävästä IPP:stä. Idea on itänyt ja kasvanut, sillä sellainen järjestetään Jyväskylässä yhdessä Suomen Punaisen Ristin kanssa elokuussa 2010. Minna Parkkinen minna.parkkinen@fi.cisv.org Päiväkodit ja koulut saivat arabiankielisen käännöksen CISV:n aktiviteettikirjoista. Kuvat: Pauline Shanley-Ridding 11
paikallisyhdistykset CISV Jyväskylä perustettiin kevätauringossa Kaveripiirissä syntynyt visio sai tuulta purjeisiin, ja Jyväskylässä yhdistyi 5.5.2009 kahden järjestön väkeä uudeksi paikallisyhdistykseksi, jolla on suuri tavoite: järjestää IPP Jyväskylässä elokuussa 2010. Tässä esittelyssä Jyväskylän tekijät. Toukokuisena aamuna oli kirkasta. Ovikello soi kerran ja kohta toisen. Kolme cisvari-naista kokoontui pieneen keittiöön hörppäämään aamukahvit hyväntuulisen odotuksen ja pienen jännityksen valtaamina. Pian he kiisivät polkupyörillään lyhyen matkan SPR:n Länsi- Suomen piirin toimistolle, jossa oli tärkeä tapaaminen. Siellä he ja kaksi SPR:läistä iloitsivat päästessään tutustumaan toisiinsa, suunnittelemaan International People s Projectia (IPP) ja ennen kaikkea perustamaan CISV Jyväskylän paikallisyhdistyksen. CISV Jyväskylä syntyi vihdoin vuosia kestäneen jahkailun jälkeen. Suomen CISV-liitosta oli vihjailtu jo aika suoraan, että Jyväskylä tarvitsee oman paikallisyhdistyksen. Sysäys perustamiseen tuli Minna Parkkisen ajatuksesta, että Jyväskylään olisi saatava IPP. Tämän kuultuaan Kirsi Ojala innostui heti. Mukaan puhuttiin myös pitkän linjan CISV-leader Kiti Paasovaara ja SPR:n Länsi-Suomen piiristä Marjukka Huttunen ja Riitta Kangaskesti. Kun vakuudeksi tuli vielä pieni tuuppaus liitosta, ei yhdistyksen perustamisessa enää epäröity. Ketkä ovat CISV Jyväskylä? Minna (puheenjohtaja) hurahti cisvariksi vuonna 1998 ollessaan Kalevala Campin johtoryhmässä Porvoossa. Sen jälkeen hän on ohjannut, johtanut ja kouluttanut eri ohjelmissa sekä uudistanut tiedotuskomitean toimintaa. Minnan uusin intressi on IPP, ja hän onkin Suomen IPP-vastaava (National IPP Coordinator, NIPPC, eli suomalaisittain nipsi ). Minna työskentelee myyjänä, ja on iloinen siitä, että työajat joustavat tarvittaessa CISV-touhujen mukaan. Kiti (varapuheenjohtaja) on kartuttanut CISV-leirikokemuspankkiaan leaderinä Perustajajäsenet, jotka muodostavat myös hallituksen. Takana vasemmalta: Riitta Kangaskesti, Minna Parkkinen, Kirsi Ojala. Edessä vasemmalta: Marjukka Huttunen, Kiti Paasovaara. Tämä on upea mahdollisuus saada kansainvälinen tuulahdus Jyväskylään ja uudenlainen toiminnan paikka myös Punaisen Ristin vapaaehtoisille. Tennesseessä, Itävallassa ja Intiassa. Kiti valmistui juuri luokanopettajaksi. Hänen gradunsa käsittelee CISV-kesäkyläkokemuksien vaikutuksia 12 13-vuotiaiden oppilaiden kouluaktiivisuuteen, sosiaaliseen ja henkiseen kehitykseen, englannin kieleen, kansainvälistymiseen sekä maahanmuuttaja-asenteisiin. Luokanopettajan sijaisuuksien lomassa hän vetää jumppia Jyväskylän yliopistoliikunnan ohjaajana. Kirsi (sihteeri) kuunteli monta vuotta Minnan CISV-juttuja ja päätti lähteä mukaan toimintaan vuonna 2005. Paikallistoimintaa ja CISV-leirielämää hän ei ole ehtinyt kokeilla, mutta niitähän on nyt tulossa Jyväskylään roppakaupalla. Kirsi vaikuttaa tiedotuskomiteassa ja siviilissä hän toivoo saavansa historian väitöskirjan vihdoin valmiiksi. Marjukka (rahastonhoitaja) opiskelee Malmössä rauhan- ja konfliktintutkimusta. Onnekkaasti juuri hän sattui olemaan harjoittelussa SPR:ssä, kun Minna kävi hieromassa tuttavuutta ja neuvottelemassa IPPkumppanuudesta. Marjukka syttyi CISV:lle välittömästi, sillä vapaaehtoinen järjestötyö on lähellä hänen sydäntään. Marjukka toimii Suomen ja Ruotsin Punaisen Ristin ja Tanssiteatteri Krampin puuhanaisena. Riitta (hallituksen jäsen) työskentelee SPR:n Länsi-Suomen piirin nuorisotoiminnan suunnittelijana. Myös hän oli heti valmis heittäytymään CISV-maailmaan. Tämä on upea mahdollisuus saada kansainvälinen tuulahdus Jyväskylään ja uudenlainen toiminnan paikka myös Punaisen Ristin vapaaehtoisille, Riitta toteaa. Riitta tuo uuteen yhdistykseen pitkän linjan järjestötyökokemuksensa. Kirsi Ojala kirsi.ojala@fi.cisv.org 12 cisvari 2009
Lappeenrannassa Mosaic luo uusia haasteita Esittelyssä Naantalin paikallisyhdistys Päivi Uro esittelee CISV Naantalin toimintaa ja miettii samalla, mikä CISV:ssä on niin koukuttavaa ja mitkä ovat järjestön arkiset haasteet. Kuva: Rauha Kauppinen CISV:llä on ollut toimintaa Lappeenrannassa jo yli 30 vuotta. Toimintamme on perustunut kerhotoimintaan, viikonloppuleireihin ja kansainvälisten leirien järjestämiseen. Seuraava suuri ponnistus on Summer Camp -leiri ensi kesänä. Perustoiminta pyörii täällä jo varsin vankalla rutiinilla, tosin ainaisena huolena on riittävien ihmisresurssien ylläpitäminen. Tulevaisuuden haasteena on saada MOSAIC-ohjelma käyntiin ja vakiintumaan osaksi toimintaamme. CISV:n tavoitteenahan on, että kulttuurisilta ja etnisiltä taustoiltaan erilaiset ihmiset tapaavat ja oppivat toisiltaan sekä solmivat elinikäisiä ystävyyssuhteita. Vierastaminen ja ennakkoluulot vähenevät, kun ihmiset eri puolilta maailmaa kohtaavat toinen toisensa, tutustuvat ja ystävystyvät. Näitä tavoitteita olemme toteuttaneet täällä Etelä-Karjalassakin lähinnä suuria kansainvälisiä leirejä järjestämällä ja lähettämällä omia jäseniämme vastaaville leireille ympäri maailmaa. Paikalliset mahdollisuudet monikulttuuriseen toimintaan ovat valitettavasti jääneet lähes hyödyntämättä. Etelä-Karjalassa asuu runsaasti mm. venäjänkielistä väestöä, mutta emme ole vielä osanneet houkutella heitä oikealla tavalla mukaan toimintaan. Nyt meillä on siis korkea aika tarttua haasteeseen ja alkaa suunnitella tosissaan ensi keväänä toteutettavaa MOSAIC-projektia. Toivottavasti saamme siihen mukaan myös maahanmuuttajanuoria. Sirkku Mattero CISV Lappeenrannan puheenjohtaja sirkku.mattero@fi.cisv.org Naantalin paikallisyhdistys on perustettu vuonna 1975, ja siihen kuuluu noin 100 varsinaista ja 80 perhejäsentä. Toimimme Varsinais-Suomen alueella järjestäen paikallisia viikonloppuleirejä, kansainvälisiä leirejä ja perhevaihtoja sekä lähettäen osallistujia CISV:n kansainvälisiin ohjelmiin. Yhdistyksen toiminnasta vastaa hallitus, joka valitaan vuosittain. Hallituksen lisäksi tarvitaan toiminnan ylläpitämiseksi myös muita aktiivi-cisvareita. Omia kansainvälisiä leirejä varten kootaan erilliset toimikunnat, jotka huolehtivat leirin onnistumisesta. Toimintamme ytimessä ovat paikalliset viikonloppuleirit, joita järjestetään Naantalin ympäristössä vuosittain viidestä kuuteen kertaan. Leireille osallistuu kerrallaan 40 60 lasta ja nuorta, joukossa on aina niin kaikennähneitä CISV-konkareita kuin myös ensikertalaisia. Ihanaa on ollut huomata, kuinka tärkeitä leirit monelle ovat: joskus oikein ihmetyttää, miten ne pitkiksi venähtäneet, jo 11-vuotiaana toimintaan mukaan tulleet 17-vuotiaat edelleen jaksavat leireillä. Se joku, joka koukuttaa, pystyy lasten ja nuorten lisäksi onneksi imaisemaan mukaansa myös meitä aikuisena mukaan tulleita. Ei ole pakko kasvaa mukana lapsesta asti, mukaan ehtii myöhemminkin. Leirien mukaansatempaavassa toiminnassa leikkien, laulaen, taiteillen ja keskustellen kuin huomaamatta leiriläisiin tarttuu CISV:n arvot: ystävyys, avoimuus, innostavuus, yhteistyö sekä aktiivisuus. Tekemällä opitaan ja aktiviteettien lomassa ystävystytään. Paikallisleirit toimivat monelle ponnahduslautana kansainvälisiin CISVohjelmiin. Viikonloppuleiriemme tavoitteena onkin valmistaa lapsia kansainväliseen kokemukseen ja toisaalta monikulttuurisen ohjelman jälkeen reflektoida kokemuksia, säilyttää kiinnostus CISV:n toimintaan ja ideologiaan, ylläpitää sekä vahvistaa opittuja asenteita, taitoja ja tietoja. Kansainväliseen ohjelmaan osallistuminen ei kuitenkaan ole edellytys paikallisleireille osallistumiseen, ja leireillämme on mukana myös lapsia, nuoria ja aikuisia, jotka eivät välttämättä koskaan osallistu kansainvälisiin ohjelmiin, mutta ovat silti paikallistasolla aktiivisia. Monelle toiminnassamme mukana olevalle CISV on elämäntapa, ei vain harrastus! Haasteenamme onkin pystyä sitouttamaan lapset, nuoret ja aikuiset CISV:n toimintaan. Sitouttamisen perustana on viikonloppuleirien järjestäminen ja niihin panostaminen. Ilman aktiivista jäsenistöä ei meillä ole mitään. Ei ole olemassa mitään CISV:tä tuolla jossain, vaan CISV muodostuu meistä jokaisesta, sinusta ja minusta. Yhtään leiriä tai vaihtoa ei pystytä järjestämään ilman vapaaehtoisten apua. Mahdollisuuksia toiminnassa mukana oloon on niin monia, että jokainen löytää varmasti oman tapansa toimia. Hallituksessa toimimisen, kasvatuksellisten aktiviteettien organisoinnin tai delegaation johtajana toimimisen lisäksi voi mukana olla muun muassa toimimalla viikonloppuleirien keittiössä, osallistumalla varainhankintaan, joulupaketointiin, kesäteatterilippujen myyntiin tai tekemällä markkinointityötä. Suurin vapaaehtoisten joukko tarvitaan joka toinen vuosi järjestettävien kansainvälisten leirien organisoimisessa. Silloin työtä riittää esimerkiksi viikonloppuperheinä toimijoille, patjojen kantajille sekä autonkuljettajille. Kesällä 2010 yhdistyksemme järjestää villageleirin, jonka järjestelyissä jokainen voi olla mukana. Jos tunnet jonkun, jota kiinnostaa kansainvälisyys, monikulttuuriset leirit ja vaihdot, mahtavat viikonloppuleirit sekä ystävät läheltä ja kaukaa, kerro hänelle toiminnastamme. Innostu itse ja innosta myös toiset mukaan maailmanlaajuisen ystävyyteen kasvamiseen. Päivi Uro paivi.uro@fi.cisv.org 13
2010 tapahtuu Mosaic motivoi! Killer Fashion Revolution on sekä Mosaic-projekti että päättötyö Taideteolliseen korkeakouluun. Helmikuussa luodaan vanhoista vaatteista uutta ihmisoikeuksia edustavaa muotia! V iime keväänä Naantalin Regional Training Forum -tapahtumassa osallistuin työpajaan nimeltä Sustainable voluntary leadership, eli kestävä vapaaehtoinen johtajuus. Pienessä ryhmässämme keskustelimme siitä, mitkä asiat motivoivat meitä ja muita sitoutumaan vapaaehtoistyöhön. Yksi esille tulleista asioista oli omakohtaisuus. Esim. Mosaicprojekti, jonka aihe liittyy omaan harrastukseen tai muuhun kiinnostuksen kohteeseen voi tuoda aivan uutta motivaatiota CISVtoimintaan. Siitä sain ajatuksen käsitellä Taideteollisen korkeakoulun päättötyössäni mediataiteen ohella myös rauhankasvatusta. Materiaalia työhöni kerään Mosaicprojektin avulla, jonka nimenä on Killer Fashion Revolution. 14 cisvari Miten tämä liittyy päättötyöhöni medialabrassa? Mosaic-projektin luomuksista tulee osa tekemääni yhteisömediataiteen installaatiota. Killer Fashion Revolution -installaation kautta voi myös tutustua muoti- ja ihmisoikeusteemaan Mosaic-ohjelmasta tuttujen osien kautta. Mosaic-ohjelmaan kuuluu kolme osiota: Löytäminen (Discover) Tässä osiossa esitellään teema, eli tässä tapauksessa muodin maailma. Osiossa tiedostetaan eri näkökulmia teemaan liittyen, eli paljastetaan projektin juoni. Ymmärtäminen (Understand) Tässä osiossa tutustutaan tarkemmin aiheeseen, eli mietitään, miten muotimaailman eri tahot vaikuttavat meihin ja miten me voimme vaikuttaa ympäristöömme muodin ja käsityön kautta. Mietimme myös, miten ihmisoikeusteeman voi liittää muotiin. Luominen (Create) Tässä osiossa osallistuja aktivoituu, toimii ja saa aikaan muutoksen, joka vaikuttaa päivittäiseen elämään. Miten voimme muuttaa maailmaa muodin ja käsityön kautta? Nämä osiot toistuvat sekä Mosaicviikonlopussa, että installaatiossa, joka toivottavasti saa ensiesittelynsä Taideteollisen korkeakoulun MOA (Masters of Art) 2010 -näyttelyssä. Jos päättötyöprojekti onnistuu, tulevaisuudessa järjestetään lisää työpajoja, joiden tavoitteena on rakentaa yhteisö, joka muuttaa maailmaa muodin keinoin. Nettiin kerätään vinkkejä ja ohjeistuksia oman työpajan perustamisesta. Miten olisi esimerkiksi 101 tapaa muuntaa vanha CISV- t-paitasi uuteen! Jos et usko, että voit vaikuttaa ympäristöösi käsityön ja muodin kautta, vilkaisepa seuraavia linkkejä netistä: microrevolt.org, craftivism.com, riittaikonen.com (Me again) ja mit.edu/~azra/ SurvivalMosque.htm. Mosaic-projekti voi siis olla osa päättötyötä. Muita mahdollisuuksia löytyy loputtomiin. Mieti, mikä motivoi sinua ja mikä saisi sinut palamaan halusta tehdä jotain vapaaajallasi. Näin saatat löytää teeman seuraavalle Mosaic-projektille. Mosaic-projektin aihehan voi olla melkein mitä vaan, kunhan sen voi liittää CISV:n arvoihin. Linda Kronman linda.kronman@fi.cisv.org Killer Fashion Revolution -FJSJMMÊ MVPEBBO $*47 BLUJWJUFFUUJFO LBVUUB IVMMVB IBVTLBB IJFOPB IÚMNÚÊ PNBB wibvuf DPVUVSFw NVPUJB LJFSSÊUZT,JMMFS 'BTIJPO SFWPMVUJPO.PTBJD QSPKFLUJ WBBUUFJTUB KB UBWBSPJTUB -VPNVLTJTUB UFF TF JUTF NVPUJB LJFSSÊUUÊFO 7JJLPOMPQQVMFJSJ UVMFF PTB JTPNQBB UBJEFJOTUBMMBBUJPUB )FMTJOHJO BMVFFMMB KPUFO KPLBJTFMMF MÚZUZZ WBSNBTUJ NJFMFJTUÊ *OOPTUVJULP,JJOOPTUVJLP UFLFNJTUÊ FTJN WJEFPEPLVNFOUPJOUJB -JTÊUJFUPKB TBBU -JOEBMUB UBJ NVPUJKVUUVKFO LJSKPJUUBNJTUB Haluatko Mukaan? 2009 MJOEB LSPONBO!LJMMFS GBTIJPOSFWPMVUJPO DPN XXX LJMMFSGBTIJPO SFWPMVUJPO DPN 'BDFCPPL $*47.PTBJD w,jmmfs 'BTIJPO 3FWPMVUJPOw WJJLPOMPQQV Yhteystietoja! Mosaic Killer Fashion Revolution -viikonloppu, kierrätystä ja ihmisoikeudet haute couturissa! Mosaic-ohjelmaan kuuluu eripituisia ja eriikäisille tarkoitettuja paikallisia projekteja, jotka toteutetaan yhdessä jonkin toisen järjestön tai tahon kanssa. Olen siis järjestämässä ensi helmikuussa Killer Fashion Revolution -viikonloppuleiriä, missä keskitytään itseilmaisuun muotia luoden. Jujuna on kuitenkin kestävä kulutus, kierrätys ja ihmisoikeudet. Hauskojen aktiviteettien kautta suunnittelemme ja luomme hullua, hauskaa, hienoa, hölmöä, omaa haute couture -muotiamme kierrätysvaatteista ja -tavaroista. Mietimme, miten muiden luoma muodin maailma vaikuttaa meihin ja miten voimme vaikuttaa maailmaan muodin kautta. Killer Fashion Revolution -nimi viittaa siihen, että leirillä käytämme mm. muotiluomuksia, joiden alkuperä viittaa eri sotiin, ja luomme niistä jotain uutta, joka kuvaa ihmisoikeuksia. Kaikki muotitietoiset fashionistat, suunnittelijasielut, käsityöläiset, paparatsit, brändääjät, aktivistit tai muuten vaan muotiteemasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Tarvitsemme erilaisia tyyppejä, joilla on erilaisia näkökulmia ja osaamista eri alueilta. Iällä ei ole väliä. Tämä on oiva tilaisuus ottaa myös kaveri mukaan tutustumaan CISV-meininkiin. Käsityö ja tee-se-itse -kulttuuri ovat taas in. Tarkoitus on ottaa viikonloppu aikaa oivaltamiseen ja yhdessä tekemiseen.
Suomen ensimmäinen IPP Jyväskylässä 2010 CISV:n uusi Jyväskylän paikallisyhdistys aloittaa toimintansa järjestämälllä Suomen kautta aikain ensimmäisen International People s Projectin. C ISV:n tuorein ohjelma, International People s Project (IPP) on rantautunut nyt myös Suomeen. IPP on yli 19-vuotiaille suunnattu kansainvälinen vapaaehtoistyöprojekti, joka kestää vähintään kaksi viikkoa. Projektin teeman valitsee johtoryhmä ja yhteistyöjärjestö. IPP koostuu teemanmukaisesta käytännön vapaaehtoistyöstä, kasvatuksellisista tehtävistä ja keskusteluista. Kipinä Suomen IPP:stä syttyi Egyptin aavikolla. Minna Parkkinen, Kaisa Kannuksela ja Katri Nikkanen toivat Farafran IPP:ltä tuliaisena innon ohjelman järjestämiseen. Kaisa ja Minna hakivat vahvistusta ajatuksilleen Hampurin Regional Training Forumista (RTF) toukokuussa. RTF:n jälkeen löytyi yhteistyökumppani, Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piiri, jonka toimisto on Jyväskylässä. SPR:ssä Riitta Kangaskesti ja Marjukka Huttunen innostuivat ajatuksesta, ja yhteistyökuvioita ryhdyttiin kehittämään heti. Samalla tuli perustettua myös CISV Jyväskylä. Lähtökohtana paikallinen toiminta, tavoitteena yleismaailmallisuus Työnimellä We Dare to Care kulkeva Jyväskylän IPP pidetään 12. 28.8.2010. Kutsut ovat jo lähteneet kahdeksaan maahan, myös Suomeen. Leirin teema pitää sisällään kaksivaiheisen ajatuksen. Ensimmäiseksi tavoitellaan Jyväskylään jo ennen leiriä kantaväestöä ja maahanmuuttajataustaisia yhdistävää SPR:n ja CISV:n nuorisotoimintaa. Toinen askel on saada nämä nuoret järjestämään yhdessä IPP-osallistujien kanssa viriketoimintaa palvelutaloissa asuville vanhuksille. Suomen ensimmäisellä IPP:llä on tavoitteenaan näin aktivoida nuoria CISV:n ja SPR:n paikalliseen toimintaan, tarjota tilaisuus erilaisten ihmisten kohtaamiseen ja antaa eväitä ymmärtää kotikaupungin ihmiskirjoa. Lisäksi suomalaisten ja ulkomaalaisten leiriläisten avulla näkökulman toivotaan laajentuvan myös kotikaupungin ulkopuolelle. Suunnittelua ja taustatyötä Käytännön valmistelut ovat jo alkaneet IPP:n johtoryhmässä ja SPR:ssä. Johtoryhmään kuuluvat Minna Parkkinen, Kiti Paasovaara, Kaisa Kannuksela, Kirsi Ojala, Marjukka Huttunen ja Riitta Kangaskesti. Marjukka ohjaa humanitaarisiin kysymyksiin perehtyvää SPR:n nuorisoryhmää lokakuusta alkaen. IPP:n johtoryhmä tutustuttaa nuoria CISV-maailmaan ja valmentaa heitä syksyn ja ensi kevään aikana yhteistyöhön IPP-osallistujien kanssa. Johtoryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa jo toukokuussa. Sen jälkeen on suurin toivein tehty apurahahakemuksia leirin budjetin kattamiseksi, mietitty kuvioita ja piirretty ajatuskarttoja. Vuodenvaihteessa vuorossa on johtoryhmän valmennus, kun egyptiläinen IPP-kouluttaja Ali Azmy saapuu Jyväskylään. Ei muuta kuin hihat heilumaan ja elokuu 2010 onkin jo kohta ovella! Lisätietoja Jyväskylän IPP:stä saat sähköpostitse allekirjoittaneilta. International People s Project Go out, find out, help out International People s Project (IPP) on tietyn aiheen ympärille suunniteltu kansainvälinen projekti, jossa pyritään käytännön työn kautta antamaan ideoita CISV:n tavoitteiden saavuttamiseksi osallistujan omassa ympäristössä. IPP:n aiheena voi olla esimerkiksi luonnonsuojelu, siirtolaisuus tai nuorisotyö. IPP toteutetaan yhteistyössä jonkun paikallisen organisaation kanssa. IPP:ssä tehdään konkreeettista työtä, joka lisää kaikkien osallistujien sosiaalista pääomaa. Tavoitteet Perustaa kansainvälinen projekti yhteistyössä paikallisten CISV:n ajatusmaailman jakavien järjestöjen kanssa ja valita projektille kohde ja aihe. Tutustua projektiin liittyviin aiheisiin ja toimintaan kotimaassa ja paikalliseen toimintaan projektikohteessa. Auttaa paikallisyhteisöä. Lisätä tietoisuutta kansainvälisen yhteistoiminnan muodoista ja mahdollisuuksista. Innostaa osallistujia käyttämään tietotaitoaan ja kehittämään itseään. Minna Parkkinen Suomen IPP-yhteyshenkilö ja Jyväskylän IPP:n johtaja minna.parkkinen@fi.cisv.org Kirsi Ojala Jyväskylän IPP:n staff-jäsen kirsi.ojala@fi.cisv.org Ensimmäiseksi tavoitellaan Jyväskylään jo ennen leiriä kantaväestöä ja maahanmuuttajataustaisia yhdistävää SPR:n ja CISV:n nuorisotoimintaa. Kuva: CISV International image bank 15
mielipiteet Kehittääkö CISV-toiminta todellista kulttuurienvälistä herkkyyttä? Suomen delegaatio matkasi kesäkylään Intiaan. Todellinen Intia jäi kuitenkin näkemättä. Kiti Paasovaaran mielestä olisi ollut hyvä raottaa ovea paikalliseen elämään, jotta länsimaiset asenteet olisivat saaneet uuden näkökulman. Osallistuin vuoden vaihteessa CISVkesäkylään Intiassa. Olin asunut aiemmin Ugandassa, joten odotin uudelta aluevaltaukseltani jotain uutta ja erilaista, todellista Intiaa. Takaraivossani takoi kuitenkin koko ajan: Älä innostu liikaa. Olet menossa CISV-kesäkylään, et reppumatkailemaan tai paikallisten pariin töihin. Uskoin silti, että tämä kokemus tulisi avartamaan maailmankuvaani ja kehittämään kulttuurienvälistä herkkyyttäni, kuten CISVoppaissa mainitaan. Näin osittain kävikin, uusien ystävyyssuhteiden kautta, mutta paikallisiin sain vain minimalistisen kontaktin, pääasiassa staffiin ja Intian delegaatioon tutustumalla. Koin kuitenkin Intiasta vain sen toisen puolen rikkaiden valtakunnan. Asiaa ei helpottanut yhtään se, että me kaikki osallistujat olimme myös etuoikeutettuja maailmanlaajuisesti katsottuna. Miten tällaisessa, tiukasti paikallisen kulttuurin ulkopuolelle rajatussa ympäristössä on mahdollista kehittää todellista ymmärrystä erilaisuutta kohtaan? Ymmärrän, että Mumbain terrori-iskut tiukensivat turvallisuusmääräyksiä niin valtion kuin CISV:nkin taholta. Ymmärrän myös, että Intiassa on syvä kuilu rikkaiden ja köyhien välillä, mikä aiheuttaa levottomuutta ja turvattomuutta. Muun muassa näiden tekijöiden vuoksi oli helppo sulkeutua omaan pieneen CISV-maailmaan, missä erilaisuutta lähestytään pehmeän laskun kautta. Lapset oppivat toimimaan melko sujuvasti keskenään, mutta tietyt luonteenpiirteet, kuten sosiaalisuus, rohkeus, aktiivisuus ja kenties kielitaitoisuuskin, hallitsivat ystävyyssuhteiden luomista ja sitä kautta kesäkylässä viihtymistä. Vahvat yksilöt halusivat olla pääasiassa itsensä kaltaisten kanssa tekemisissä, jolloin erilaisten persoonallisuuksien huomiointi jäi vähemmälle. Ristiriitoja Ihmetyksekseni huomasin, että myös kesäkylässä toimivat aikuiset olisivat tarvinneet lisää ymmärrystä erilaisuutta kohtaan. Esimerkiksi intialaisen staffin ja useiden, pääasiassa länsimaista kotoisin olevien CISV-ryhmänjohtajien välillä oli ristiriitoja. Ryhmänjohtajien mielestä staff ei noudattanut tarpeeksi tarkkaan CISV:n sääntöjä, ja heidän toimintatapojaan verrattiin jatkuvasti länsimaiseen tapaan toimia. On totta, että CISV on maailmanlaajuinen järjestö, jonka toiminnan tulisi olla mahdollisimman yhtenäistä paikasta riippumatta, mutta eikö pientä armoa voitaisi antaa esimerkiksi ei-länsimaille? Huomasin, että staff yritti parhaansa mukaan vastata ohjaajien ehdotuksiin ja vaatimuksiin, mutta se ei kuitenkaan riittänyt ohjaajille. Myöskään länsimainen tyyli käsitellä asioita suoraan ei helpottanut tätä tilannetta. Mielestäni paikallisen ja CISV-kulttuurin kohtaaminen olisi ollut erittäin tärkeää kulttuurienvälisen herkkyyden kehittämisen ja erilaisuuden ymmärtämisen kannalta. Se olisi ollut myös täysin mahdollista, sillä esimerkiksi Mosaic-toiminnan ja kesäkylän olisi voinut linkittää siten, että kesäkyläläiset olisivat tutustuneet johonkin paikallisen CISV-yhdistyksen projektiin. Se olisi voinut olla esimerkiksi vierailu johonkin orpokotiin, jossa eri olosuhteista tulevat lapset olisivat kohdanneet. Tämän kohtaamisen olisi tietysti pitänyt tapahtua yhteistoiminnallisesti, jolloin molemmat osapuolet olisivat huomanneet erojen lomassa myös yhtäläisyyksiä. Tämä kokemus olisi jäänyt varmasti paljon paremmin kesäkyläläisten mieleen kuin niin sanotut suuret kliiniset aktiviteetit, kuten Rich and Poor. Ehdoituksia Vaikka CISV-järjestössä kaikki on mietitty teoriassa melko tarkkaan, käytännön toteutuksessa on vielä paljon parantamisen varaa. CISV-järjestön tulisi ehdottomasti lisätä kulttuurienvälisen herkkyyden painottamista esimerkiksi ohjaajakoulutuksissa ja CISV-ohjelmiin lähtijöiden orientaatiossa. Järjestön tulisi kehittää myös paikallistoimintaansa hankkimalla lisää jäseniä maahanmuuttajista ja eri sosioekonomisista taustoista tulevista lapsista ja nuorista. Tällöin osallistujat voisivat oppia muidenkin kokemuksista, ottaa uuden näkökulman omaan kulttuuriin ja elämään sekä tulla Länsimainen ajattelu dominoi selvästi eilänsimaista ajattelua: intialaisten odotettiin kehittävän kulttuurista herkkyyttään ja mukautuvan länsimaiseen tyyliin. ja kriittisesti ei sopinut intialaiseen tyyliin, joka välttelee ristiriitatilanteita viimeiseen asti. Näin ollen länsimainen ajattelu, joka on vallalla myös CISV-järjestössä, dominoi selvästi ei-länsimaista ajattelua: intialaisten odotettiin kehittävän kulttuurista herkkyyttään ja mukautuvan länsimaiseen tyyliin. Kesäkylän aikana selvisi, että suurin osa ohjaajista ei ollut koskaan aiemmin käynyt missään kehitysmaassa. Näin ollen keinotekoisessa pienoisyhteiskunnassa asuminen vähemmän etnosentrisiksi. Uusien jäsenten rekrytoimiseksi voitaisiin kenties hyödyntää koulujen valmiita verkostoja ja muita mahdollisia resursseja. Palkaksi koulut saisivat muun muassa uutta tietotaitoa kulttuurienvälisestä kasvatuksesta. Jotta CISV voisi kehittyä, sen on lisättävä yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa. Kiti Paasovaara kiti.paasovaara@fi.cisv.org 16 cisvari 2009
Miksi lapset mukaan CISVtoimintaan? Kati Renvallin kummipoika, tämän kesän villagelainen, ihmetteli miksi joidenkin ystävien vanhemmat eivät päästäneet lapsiaan CISVleirille. Katin on vaikea kuvitella, miksi. Vietin yhden elämäni parhaista kesistä 11-vuotiaana CISVperhevaihdossa (Interchange) Göteborgin ulkopuolella kallioisella Käringin saarella. En osannut ruotsia enkä juuri englantiakaan, mutta pärjäsin, nautin ja sain paljon uusia kavereita. Kaksi muuta ikimuistoista kesää kului Ohiossa, jossa vietin ensin CISV-kuukauden ja sitten vaihto-oppilasvuoden toisen Interchangeperheeni luona. Kaikki CISV-kokemukseni ovat muokanneet maailmankatsomustani ja vaikuttaneet valintoihini esimerkiksi opiskelu- ja työpaikkojen suhteen vuosikymmenien ajan. Tältä pohjalta oli itsestään selvää, että halusin myös omat lapseni mukaan CISV:n toimintaan. Cisvarin vanhempana vasta tajuankin, kuinka paljon CISV lapsille ja nuorille antaa. Moni toivoo CISV-kokemuksiltaan ennen kaikkea ystäviä eri puolilta maailmaa onhan kansainväliseen ystävyyteen rakentaminen koko CISV-toiminnan ydin. Nykyisin Facebookit, chatit ja muut vielä helpottavat yhteyksien pitämistä ohjelmien jälkeenkin. Arkielämässä kansainvälisiä kavereita tärkeämmäksi nousevat kuitenkin CISV:n kautta saadut uudet kaverit Suomessa. Nämä kaverit ovat käyneet läpi samat leirit, vannovat hassujen CISV-leikkien nimeen (vaikka muut kaverit eivät niitä ymmärräkään) ja muutenkin jotenkin jakavat saman elämänasenteen. CISV kasvattaa nuoria rohkeuteen kohdata uusia asioita; lähteä maailmalle ilman perhettä, tutustua moninaisista taustoista tuleviin ihmisiin, oppia hyväksymään erilaisia näkemyksiä. CISV rohkaisee myös miettimään jo nuorena, miksi maailmamme on sellainen kuin on. Miksi on rikkaita ja köyhiä? Miten sodat vaikuttavat ihmisiin? Hienointa CISV:ssä on, ettei kenellekään syötetä valmiiksi purtuja vastauksia, vaan oivallus syntyy tekemisen, kokemisen ja kanssakäymisen kautta. Uusien kokemusten kautta myös itseluottamus kasvaa. Koska CISV:n koko toiminta perustuu yhteistyöhön ja yhdessä tekemiseen, cisvarit oppivat jo nuorena kantamaan vastuuta: ensin ohjelmissa, sitten omissa paikallisyhdistyksissään. 15 16-vuotiaat järjestävät paikallisleirejä, hoitavat leirikeittiötä tai julkaisevat yhdistyksen lehteä. Vähän vanhemmat cisvarit laittavat kasaan ja pyörittävät lomallaan ilman palkkaa vaikkapa 70 hengen kesäkylää tai ottavat vastuulleen 4 lapsen ryhmän luotsaamisen maailmalla. Turhan monet vanhemmat vierastavat ajatusta 11-vuotiaan lähettämisestä neljäksi viikoksi maailmalle. Syiksi luetellaan maailman levottomuus ja eri vuosina vaihtelevat epidemiat, perheen yhteisen loman häiriintyminen tai vanhemman, varsin usein äidin, yleinen haluttomuus päästää lapsesta irti: Ehtiihän sitä vaihtoon opiskeluaikana. CISV:n arvot ystävyys, avoimuus, innostavuus, yhteistyö ja aktiivisuus ovat kaikki taitoja, joita nykyelämässä tarvitaan. On hienoa, että voin CISV:n kautta tarjota omille lapsilleni turvallisen tavan tutustua maailmaan ja paremmin valmistautua vaikkapa työelämään. CISV is better than college education, sanoi amerikkalaisen vaihtoperheeni isä, high schoolin historianopettaja. Minä olen hänen kanssaan samaa mieltä. CISV-leiri tai muu ohjelma on monille ainutkertainen kokemus, joka vie ehkä yhden kesän, mutta antaa eväitä loppuelämäksi. Kati Renvall CISV-äiti, kati.renvall@fi.cisv.org Voitko kuvitella, että jotkut vanhemmat eväävät lapsiltaan mahdollisuuden osallistua kansainväliselle lastenleirille Italiassa? Kati Renvallin kummipoika Kuva: Sami Kulju 17
CISV on sitoutumaton, vapaaehtoisvoimin toimiva kansainvälisyyskasvatusjärjestö. Ohjelmamme tarjoavat erityisesti lapsille ja nuorille monikulttuurisia kokemuksia. Maailmanlaajuiseen ystävyyteen kasvaminen jo lapsena on CISV:n perusta. Hallitus 09 PUHEENJOHTAJA Kaisa Heininen: president@fi.cisv.org VARAPUHEENJOHTAJA Tuomas Erkinjuntti: vicepresident@fi.cisv.org RAHASTONHOITAJA Eetu Anttonen: finance@fi.cisv.org TRUSTEE Nina Koskinen: trustee@fi.cisv.org JUNIOR BRANCH -EDUSTAJA Venla Takkinen: juniorbranch@fi.cisv.org SIHTEERI Annette Guillou: secretary@fi.cisv.org Paikallisyhdistykset HELSINKI helsinki@fi.cisv.org JYVÄSKYLÄ jyvaskyla@fi.cisv.org KANKAANPÄÄ kankaanpaa@fi.cisv.org LAPPEENRANTA lappeenranta@fi.cisv.org NAANTALI naantali@fi.cisv.org PORVOO porvoo@fi.cisv.org TAMPERE tampere@fi.cisv.org VAASA vaasa@fi.cisv.org Ohjelmat VILLAGE viisum.committee@fi.cisv.org INTERCHANGE interchange.committee@fi.cisv.org SUMMER CAMP viisum.committee@fi.cisv.org YOUTH MEETING viisum.committee@fi.cisv.org SEMINAR CAMP semiipp.committee@fi.cisv.org INTERNATIONAL PEOPLE S PROJECT semiipp.committee@fi.cisv.org MOSAIC mosaic.committee@fi.cisv.org JUNIOR BRANCH juniorbranch.committee@fi.cisv.org Muissa asioissa TIEDOTUS & MARKKINOINTI information.committee@fi.cisv.org KOULUTUS & KASVATUS leadertraining.committee@fi.cisv.org Suomen CISV-liitto ry. Pohjoinen Hesperiankatu 15 A, 5. krs. 00260 Helsinki finland@cisv.org www.fi.cisv.org World Vision antaa avullesi kasvot Vanhempansa menettänyt 3-vuotias Victor asuu Nabuyogassa Ugandassa. Suomen World Vision tekee työtä Victorin yhteisössä lasten elinolojen parantamiseksi. Nabuyogassa avun tarve on suuri ja työmme vasta alussa. Muut kohdemaamme ovat Kenia, Intia, Sri Lanka Peru ja Kolumbia. Suomen World Vision on Suomen ulkoministeriön kumppanuusjärjestö ja osa maailman suurinta kummilapsijärjestöä World Visionia. Auttaminen on helppoa.