PITKÄAIKAINEN TERVEYSSEURANTA JA SEN MERKITYS TYÖHÖN LIITTYVIEN SAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ KOLMELLA METALLITEOLLISUUDEN ALALLA

1 Työterveyslaitos Terveys ja työkyky Työhön liittyvät sairaudet Koskela, Riitta-Sisko, Mutanen, Pertti, Sorsa, Juha-Antti, Koski-Pirilä, Anna, Klockars, Matti ja Lukinmaa, Riitta PITKÄAIKAINEN TERVEYSSEURANTA JA SEN MERKITYS TYÖHÖN LIITTYVIEN SAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ KOLMELLA METALLITEOLLISUUDEN ALALLA LOPPURAPORTTI TYÖSUOJELURAHASTOLLE Työsuojelurahaston hanke numero: 105332 Vastuuhenkilö: Dos. Riitta-Sisko Koskela Työterveyslaitos, Terveys ja työkyky, Työhön liittyvät sairaudet Puhelin: 030-474 2399, Faksi: 030-474 2779 sähköposti: riitta-sisko.koskela@ttl.fi

2 Sisältö Sivu X Johdanto 3 Tutkimusryhmä 4 Lyhenteet ja avainsanat (key words) 5 Yhteenveto 6 Summary 10 1. Lähtökohta ja taustat 15 2. Tutkimuksen tavoitteet 17 3. Aineisto ja menetelmät 17 4. Tulokset 20 4.1 Valimon terveystarkastusaineisto 20 4.2 Valimokohortti 69 4.3 Kolmen metalliteollisuuden kohortit 141 5. Tautien varhais- ja yhteisesiintymät 177 Lähdeluettelo 178 X Taulukot ja kuvat ovat välittömästi tuloksia koskevien tekstien perässä

3 JOHDANTO Pitkäaikainen terveysseuranta ja sen merkitys työhön liittyvien sairauksien ehkäisyssä kolmella metalliteollisuuden alalla on seurantatutkimus kahdelle metallialan tutkimukselle, joissa työntekijäryhmien terveysmuutoksia on seurattu vuosina 1950-1992. Tutkimusten ensimmäisten seurantavaiheiden tulokset osoittivat työntekijöiden terveydellistä valikoitumisen vaikutuksia ja myöhempien seurantojen tulokset selvemmin työhön liittyviä terveysmenetyksiä. Nyt tehty 10 v:n jatkoseuranta v. 2002 loppuun antaa kuvan työhön liittyvän altistumisen pitkäaikaisvaikutuksista ja mahdollisuuden kokonaiskuvan saamiseen työhön liittyvästä sairastuvuudesta. Työsuojelurahasto on tukenut tukimusta taloudellisesti 25 000 euron määrärahalla. Tutkimuksen tekijät kiittävät Työsuojelurahastoa määrärahasta. Tutkimukseen on saatu rekisteripäivitystietoja Tilastokeskuksesta, Kansaneläkelaitoksesta, Stakesin syöpärekisteristä (Suomen Syöpärekisteristä) ja Eläketurvakeskuksesta. Kiitoksemme tietojen luovutuksesta ja muokkauksesta tutkimukselle käyttökelpoiseen muotoon. Tutkimuksen valvojina ovat toimineet johtaja Riitta-Liisa Lappeteläinen Työsuojelurahastosta sekä Metallialan työalatoimikunnan puheenjohtaja Osmo Knaapi, Metallityöväen Liitto ry:n työsuojelusihteeri Raimo Kärnä sekä hänen jälkeensä työsuojelusihteeri Juha Sutinen ja Toimihenkilöunionin työsuhdeasiamies Jari-Pekka Suokas. Parhaat kiitoksemme heille kaikille.

4 1. TUTKIMUSRYHMÄ Työterveyslaitos, Terveys ja työkyky Työhön liittyvät sairaudet Riitta-Sisko Koskela FT, YTL, dosentti, johtava asiantuntija Juha-Antti Sorsa FM, atk-suunnittelija Anna Koski-Pirilä FT, tutkija Riitta Lukinmaa yo-merkonomi, projektiassistentti Työterveyslaitos, Hyvät käytännöt ja osaaminen Tilastotiedepalvelut Pertti Mutanen FM, vanhempi asiantuntija Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen laitos Matti Klockars LKT, professori

5 LYHENTEET Hav. = Aineistossa havaitut tapaukset (sairaus, työkyvyttömyys, kuolema) Od. = Tapausten odotettu määrä tutkittavassa ryhmässä SMR = Epäsuorasti vakioitu suhdeluku, jota käytetään verrattaessa altistuneen ryhmän sairastuvuutta / kuolleisuutta yleisen väestön luvuista laskettuun odotettuun sairastuvuuteen / kuolleisuuteen RR = Tutkittavan ryhmän tunnusluvun ja vertailuryhmän tunnusluvun suhde CI = Tutkittavan ryhmän tunnusluvun ja vertailuryhmän tunnusluvun suhteelle (esim. SMR, RR) laskettu luottamusväli, joka antaa rajat suhteen vaihtelulle tietyllä todennäköisyydellä P-arvo = Todennäköisyys, että pelkkä sattuma voisi aiheuttaa todetun tai sitä suuremman eron (tilastollisesti merkitsevä ero) N.S. (Non-significant) = Ei tilastollisesti merkitsevä ero Latenssi = Aika altistumisen alkamisesta taudin puhkeamiseen ID = Insidenssi (ilmaantuvuus) = Tiettynä ajanjaksona sairastuneiden määrä samana ajanjakson väestön keskimäärää kohti CID = Kumulatiivinen insidenssi (ilmaantuvuus) = Tapauskertymä, joka tarkoittaa sitä väestön osuutta, joka on sairastunut tietyn ajan kuluessa; esim. tiettyyn ikään mennessä tai vähintään tietyn latenssiajan jälkeen R = Rautavalimo (valimotutkimuksessa) T = Teräsvalimo (valimotutkimuksessa) M = Metalliseosvalimo (valimotutkimuksessa) V = Rautavalimoteollisuus (kolmen metalliteollisuuden tutkimuksessa) M = Metallituoteteollisuus (kolmen metalliteollisuuden tutkimuksessa) S = Sähkötekninen teollisuus (kolmen metalliteollisuuden tutkimuksessa) PAH = Polysykliset aromaattiset hiilivedyt CO = Hiilimonoksidi = Häkä EKG = Sydänsähkökäyrä RA (Rheumatoid arthritis) = Nivelreuma IHD (Ischemic heart disease) = iskeeminen sydänsairaus / sepelvaltimotauti CVD (Cardiovascular diseases) = verenkiertoelinsairaudet AVAINSANAT Valimotyö, Metallituoteteollisuus, Sähkötekninen teollisuus, Verenkiertoelinten sairaudet, Sepelvaltimotauti, Hengityselinsairaudet, Keuhkosyöpä, Tuki- ja liikuntaelinsairaudet, Kuolleisuus, Sairastuvuus KEY WORDS Foundry work, Metal product work, Fabrication of electrical devices, Cardiovascular diseases, Ischemic heart disease, Respiratory diseases, Lung cancer, Musculoskeletal diseases, Mortality, Morbidity

6 YHTEENVETO Pitkäaikainen terveysseuranta ja sen merkitys työhön liittyvien sairauksien ehkäisyssä kolmella metalliteollisuuden alalla on seurantatutkimus kahdelle metallialan tutkimukselle, joissa työntekijäryhmien terveysmuutoksia oli seurattu vuosina 1950-1992. Tutkimusten ensimmäisten seurantavaiheiden tulokset osoittivat työntekijöiden terveydellistä valikoitumisen vaikutuksia ja myöhempien seurantojen tulokset selvemmin työhön liittyviä terveysmenetyksiä. Nyt tehty 10 v:n jatkoseuranta v. 2002 loppuun antaa kuvan työhön liittyvän altistumisen pitkäaikaisvaikutuksista ja mahdollisuuden kokonaiskuvan saamiseen työhön liittyvästä sairastuvuudesta yli kaikkien seurantajaksojen. Valimotutkimuksen aineisto käsitti 2 834 vuosina 1950-72 rauta-, teräs ja metalliseosvalimoihin työhön tullutta työntekijää (joista oli <1 vuotta altistuneita 972, 3-4.9 vuotta altistuneita 629 ja 5 vuotta altistuneita) sekä 931 v. 1972 työssä ollutta työntekijää, joille tehtiin terveystarkastus. Altistumista pölylle ja kemikaaleille mitattiin työhygieenisin mittauksin työpaikoilla v. 1972, polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) mitattiin v. 1978. Kummankin tutkimusryhmän kuolleisuutta ja sairastavuutta on aiemmin seurattu sairausrekistereistä v:n 1992 loppuun. Kyselyllä ja haastattelulla on täydennetty ammattihistorioita vuonna 1993. Kolmen metalliteollisuuden aineisto käsitti 6415 rautavalimoihin, 3901 metallituoteteollisuuteen ja 5398 sähkötekniseen teollisuuteen vuosina 1950-76 työhön tullutta työntekijää. Aineistot muodostettiin edustavana otoksena näiltä kolmelta fyysisen raskaustason (raskas, keskiraskas, kevyt) työalalta. Alojen tuli olla hengitystiealtistumisen ja verenkiertoelimistön altistumisen suhteen samassa "raskausjärjestyksessä" kuin fyysinen raskaustaso. Kohorttien kuolleisuutta ja sairastavuutta on aiemmin seurattu v:n 1992 loppuun. Ammattihistoriatietoja on täydennetty aineisto-otoksille v. 1980 kyselyn ja haastattelun avulla. Nyt tehdyssä seurantatutkimuksessa päivitettiin kumpaankin aineistoon v:n 2002 loppuun asti kansallisista rekistereistä tiedot ammatista, erityiskorvattavista lääkkeistä, työkyvyttömyyseläkkeistä, syöpätiedot ja kuolemansyytiedot. Valimotutkimus Verenkiertoelinten sairaudet. Verenpainetautiin sairastuneita oli häkäaltistuneilla tupakoivilla yli kaksinkertainen määrä verrattuna häälle altistumattomiin tupakoimattomiin. Verenkiertoelinten sairauksien aiheuttamia kuolemia oli vastaavasti kolminkertainen määrä. Sepelvaltimotautikuolleisuus oli suurin rautavalimoissa työskennelleillä. Sepelvaltimotautikuolemaa ennustivat merkitsevästi ikä, EKG-muutokset, säännöllinen häkäaltistuminen ja runsas alkoholinkäyttö; riskiä lisäsivät myös korkea verenpaine ja tupakointi. Hengityselinten sairaudet. Vuoden 1973 terveystarkastuksen tulokset osoittivat sekä tupakoinnin että valimotyön pölyisyyden itsenäisesti lisäävän vaikean yskän ja kroonisen bronkiitin esiintymiä. Korkeimmat esiintymät aiheutti tupakan ja pölyn toisiaan voimistava yhdysvaikutus. Rekisteriseurannassa v. 1973-2002 todettiin hengityselinsairauksien johtaneen työntekijöiden työkyvyttömyys-

7 eläkkeelle siirtymiseen rautavalimoista useammin kuin teräs- ja metalliseosvalimoista. Hengityselinsairauskuolemia oli pölyisimmissä ammattiryhmissä 1,5-kertaisesti verrattuna vastaavan ikäiseen miesväestöön. Keuhkosyöpä. Polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (PAH) paljon altistuneet valimotyöntekijät sairastuivat useammin keuhkosyöpään kuin samanikäinen miesväestö; riski sairastua keuhkosyöpään kasvoi työhön tulosta kuluneen ajan myötä. Ylisairastuvuus oli suurin rautavalimotyöntekijöiden ryhmässä. Heillä keuhkosyöpäriski oli 10 vuotta työhön tulosta 1,7-kertainen ja 45 vuotta työhön tulosta 3,6-kertainen väestön odotusarvoon nähden. Tupakointi ja ikä lisäsivät merkitsevästi sairastuvuutta keuhkosyöpään. Tilastollinen malli, joka laskettiin 40 vuotta työhön tulosta, osoitti tupakan ja PAH:n yhdysvaikutuksen merkitsevän 3,5-kertaista keuhkosyöpäriskiä tupakoimattomiin PAH:lle vähän altistuneisiin verrattuna; tupakan ja pölyn yhdysvaikutuksen vastaavasti 3,1-kertaista riskiä. Kuolleisuus keuhkosyöpään oli väestön odotusarvoon nähden 3,9-kertainen työntekijöillä, joita oli seurattu vähintään 45 vuotta työhön tulosta ja jotka olivat altistuneet paljon sekä PAH:ille että pölylle. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Vuoden 1993 kyselytutkimuksessa valimotyöntekijöiden ilmoittamat lääkärin toteamat iskias- sekä niska-hartiaseudun kiputilat ennustivat merkitsevästi tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä seuraavan 10 vuoden aikana. Vuonna 1973 terveystarkastukseen liittyen kysyttiin eri työasennoissa työskentelyä. Päivittäin kauan kiertyneessä asennossa tai kädet koholla työskentely ennustivat iskiaskiputilaa, seisomatyö puolestaan niska-hartiaseudun kiputilaa. Kauan kiertyneenä tai ahtaissa paikoissa työskentely ennustivat tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä v. 2002 loppuun mennessä. Valimotyöntekijät sairastuivat nivelreumaan kaksi kertaa useammin kuin samanikäinen väestö. Nivelreumaa oli paljon pölylle altistuneilla merkitsevästi enemmän kuin vähän pölylle altistuneilla. Nivelreumaan sairastuneet olivat tehneet hyvin pitkään valimotyötä. Kolmen metalliteollisuuden tutkimus Verenkiertoelinten sairaudet. Vuoden 1980 kyselyssä vaikea tai lievä angina pectoris oli merkitsevästi yleisempää rautavalimo- kuin metallituote- tai sähköteknisen alan työntekijöillä. Tupakointi ei selittänyt ryhmien välisiä eroja. Rekisteriseurannassa vuoden 2002 loppuun rautavalimotyöntekijöille oli myönnetty oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin sekä sydämen vajaatoiminnan vuoksi useammin kuin sähköteknisen alan työntekijöille, metallituotetyöntekijöille puolestaan verenpainetaudin vuoksi useammin kuin rautavalimotyöntekijöille ja sydämen vajaatoiminnan vuoksi useammin kuin sähköteknisen alan työntekijöille. Työkyvyttömyyseläkkeitä verenkiertoelinten sairauksien vuoksi oli rautavalimotyöntekijöille myönnetty merkitsevästi enemmän kuin metallituote- tai sähköteknisen teollisuuden työntekijöille, vastaavasti metallituoteteollisuuden työntekijöille enemmän kuin sähköteknisen teollisuuden työntekijöille. Kuolleisuus kaikkiin verenkiertoelinten sairauksiin sekä sepelvaltimotautiin erityisesti oli merkitsevästi suurempaa rautavalimoiden kuin metallituote- tai sähköteknisen teollisuuden työntekijöillä.

8 Hengityselinten sairaudet. Rautavalimotyöntekijöillä todettiin vuoden 1980 kyselyssä kroonista bronkiittia enemmän kuin metallituote- ja sähköteknisen alan työntekijöillä tupakointitavoista riippumatta. Rekisteriseuranta v. 2002 loppuun osoitti, että rautavalimotyöntekijät olivat siirtyneet työkyvyttömyyseläkkeelle hengityselinsairauksien vuoksi useammin kuin metallituote- ja sähköteknisen teollisuuden työntekijät ja metallituotetyöntekijät sähköteknisen teollisuuden työntekijöitä useammin. Hengityselinsairauksien aiheuttamia kuolemia oli rautavalimotyöntekijöillä merkitsevästi enemmän kuin sähköteknisen teollisuuden alan työntekijöillä. Syöpäsairaudet. Rautavalimotyöntekijöiden sairastuvuus ja kuolleisuus pahanlaatuisiin kasvaimiin oli merkitsevästi yleisempää kuin metallituote- ja sähköteknisen teollisuuden työntekijöiden, ero alojen välillä johtui pääosin keuhkosyöpään sairastumisen eroista. Rautavalimotyöntekijöillä todettiin keuhkosyöpiä merkitsevästi enemmän kuin vastaavan ikäisessä miesväestössä; metallituotetyöntekijöillä todettiin sidekudossyöpiä ja sähköteknisen teollisuuden työntekijöillä keuhkosyöpiä ja sidekudossyöpiä väestön odotusarvoa enemmän. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Vuoden 1992 rekisteriseurannassa todettiin, että v. 1980 kyselyssä ilmoitettu lanneristiselkäkivun aiheuttama 1 kk:n sairauspoissaolo, samoin kuin niska-hartiaseudun diagnosoitu kiputila ennustivat kumpikin merkitsevästi tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä valimo- ja metallituoteteollisuudessa. Vuosina 1969-2002 rekisteriseurannan mukaan tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi rautavalimotyöntekijöille oli myönnetty työkyvyttömyyseläkkeitä merkitsevästi enemmän kuin metallituote- tai sähköteknisen teollisuuden työntekijöille sekä metallituoteteollisuuden työntekijöille enemmän kuin sähköteknisen teollisuuden työntekijöille. Työkyky. Erinomainen työkyky muuttui oireiluksi, diagnosoiduiksi sairauksiksi ja vakaviksi terveysmenetyksiksi varhaisemmassa iässä rautavalimon kuin metallituote- tai sähköteknisen teollisuuden työntekijöillä. Pisimpään työkykyisinä pysyivät sähköteknisen teollisuuden työntekijät. Tautien varhais- ja yhteisesiintymät. Kaikkia tautitapahtumia tarkasteltiin kokonaisuutena tautien perättäin ja yhteisesiintyminä eli monisairastuvuuslukuina. Näin sairaudet voitiin havaita vuosia varhemmin kuin normaaleissa työkyvyttömyys- ja kuolleisuusanalyyseissä. Esimerkiksi rautavalimotyöntekijöillä verenkiertoelinten sairauksista oli n. 50 % todettavissa 50 ikävuoteen mennessä, kun taas työkyvyttömyys- ja kuolleisuusanalyyseissä samaan ikään mennessä vain n. 10-15 %. Sama oli nähtävissä muissa metallialan aineistoissa. Verenkiertoelinten ja hengityselinten sairauksien yhteisesiintymätapauksista noin 60%:lla hengityselinsairaus edelsi verenkiertoelinten sairautta. Krooninen bronkiitti, keuhkokuume ja ylähengitysteiden infektiot ennustivat merkitsevästi sepelvaltimotautia. Työntekijöiden pölyaltistuminen ei merkitsevästi ennustanut sepelvaltimotautiin sairastumista, mutta pölyaltistumisella oli välillinen vaikutus infektiivisten hengityselinsairauksien kautta. Krooninen bronkiitti myös ennusti tautien pe-

9 rättäisesiintymien analyysin mukaan merkitsevästi keuhkosyöpää rautavalimo-, metallituote- ja sähköteknisen alan työntekijöillä. Johtopäätöksiä Tutkimus osoitti, että hengityselinten infektiotaudit ennustivat merkitsevästi sepelvaltimotautiin sairastumista. Pölyaltistuminen taas ennusti hengityselinten sairauksiin sairastumista. Altistuminen polysyklisille hiilivedyille (PAH) ja pölylle ennustivat keuhkosyöpään sairastumista. Pölyaltistuminen ja tupakointi edesauttavat virusten ja bakteerien pääsyä hengitysteihin ja alentavat vastustuskykyä, myös tautitilat kroonistuvat. Tutkimus osoittaa verenkierto- ja hengityselinsairauksien varhaisen havaitsemisen ja ennalta ehkäisyn tärkeyden työpaikoilla ja työterveyshuollossa vakavampien terveysmuutosten torjumiseksi. Terveitä elintapoja tulisi lisätä, erityisesti tupakan ja alkoholin käytön vähentämisellä. Hengitysteitse elimistöön kulkeutuvia työaltisteita (kemikaalit, pöly) tulisi vähentää ja torjua.

10 SUMMARY The purpose of this study was to investigate long-term effects of exposures on workers health, morbidity and mortality in three branches of metal industry. The special interest was paid to the follow-up of cardiovascular, respiratory, musculoskeletal diseases, and cancers. Based on exceptionally long periods of follow-up, the final aim was to investigate the occurrence of disease patterns in relation to duration of follow-up, disease sequences, and disease combinations in these occupational cohorts. Two occupational cohort studies were included into this follow-up: 1) ca. 3,800 foundry workers (iron, steel, and metal foundry workers), and 2) ca. 15,700 workers in three branches of metal industry (iron foundry workers, metal product workers, and electrical workers). Foundry workers The study population comprised a cohort of 2857 men hired in 1950-1972 by 20 Finnish foundries (1305 exposed for at least five years, 606 for three to five years, and 946 for three months to one year) and also 931 men who were still active in 1972, exposed for at least 4.2 years, took part in a health examination in 1973. These groups were followed up to the end of 2002. Data for the mortality, disability and morbidity analyses were obtained from national death, disability and disease registers. The follow-up periods have been ended to 1973, 1981, 1987, 1993 and 2002. In 1973 a questionnaire on occupational history, morbidity, and the causes of turnover was sent to current and former workers. A follow-up questionnaire concerning occupational history and health was carried out in 1993 for the health examined group. Cardiovascular diseases. The potential predictors of ischemic heart disease (IHD) mortality were studied among 931 foundry workers who participated in a health examination in 1973. They were followed up to 1993 through registers and via a questionnaire. In 1973, the systolic and diastolic blood pressures of workers exposed to carbon monoxide (CO) were slightly higher than those of unexposed workers. The prevalence of angina pectoris showed a clear dose-response relationship with regard to CO-exposure. The electrocardiogram (ECG)-findings indicating past myocardial infarction or suggesting coronary artery disease as a function of smoking and/or CO-exposure was not evident. In the follow-up of 1987 the rate ratio for IHD mortality was estimated as 4.4 for the CO-exposed smokers, as compared with the unexposed nonsmokers. IHD mortality in 1973-93 was analyzed by the Cox proportional hazards model. The statistically significant predictors were age, pathological ECG findings in 1973, regular CO exposure, and abundant drinking. The risk to die from IHD was increased by working in iron foundries, by hypertension, and by smoking. Respiratory diseases. According to the health examination in 1973 the prevalence of chronic bronchitis showed a dose-response relation (dust: RR=5.3; smoking: RR=10.6, dust and smoking: RR=19.6). In the lung function tests in 1973 the most evident effect was due to smoking. The register follow-up until 2002 showed higher disability due to respiratory diseases in iron than in steel or

11 metal foundries. Workers exposed to dust had higher mortality from respiratory diseases than was expected based on the general male population (SMR=155). Lung cancer. Workers with heavy exposure to PAHs had a statistically significant excess morbidity from lung cancer after 20 years' latency as compared to the male population of the same age. The excess lung cancer morbidity originated in high rates among iron foundry workers. The risk of morbidity from lung cancer increased statistically significantly by current smoking and age. Exposure years, iron foundry work, and exposure to dust increased the risk to some extent. The rate ratio for heavy exposure to PAHs increased according to increasing latency years (separate models were computed for 10; 20, 30, 40, and 50 latency years. In the last category the rate ratio was 2.8, and p-value 0.03. In iron foundries the molding sand is mixed with coal dust, and sometimes with pitch and a number of organic materials are used as binders. When these components are heated, polycyclic aromatic compounds are liberated and released into the ambient air. The organic materials used as binders form 3,4 benzopyrene, and perhaps other aromatic compounds as well, when heated under pressure and that these compounds then absorbed on the surface of the dust particles. Heavy exposure to PAHs in iron foundries for 30, even 50 years ago further resulted in excess lung cancer morbidity. Workers in iron and steel industry are still exposed to PAHS; therefore the cancer risk caused by PAHs is not totally passed. Musculoskeletal diseases. Earlier diagnosed sciatica as well as severe ache or pain in the neck and shoulder region or the upper limbs (reported in the questionnaire from the beginning of 1993) significantly predicted disability caused by musculoskeletal diseases in 1993-2002. The incidence and prevalence of disability pensions due to Rheumatoid Arthritis (RA) was twice that in the male population in several follow-ups during 1973-2002. The prevalence of grants of specially compensated medicines for RA was highest for the workers with high dust concentrations and with at least 5 years' exposure (comparison of the highest exposed versus the lowest exposed was statistically significant). Most of the prevalent cases were serologically positive and erosive forms of RA. The median exposure time was 25 years, and the median latency 24 years. The proinflammatory (reactive oxygen metabolites) effect of respirable quartz dust in foundry work may be modified by metals such as iron, aluminium and magnesium. Metal workers Mortality and morbidity were studied on three different exposure levels defined primarily according to the physical demands of the work: heavy level (iron foundries); medium level (manufacture of metal products); and light level (manufacture of electrical devices). The population comprised 15,714 men hired in 1950-1976 to work in the three branches of the metal industry.

12 Data for the mortality and disability analyses were obtained from national death and disability registers. The periods of follow-up have ended in 1978, 1987, 1993, and 2002. In the beginning of 1980 a questionnaire on occupational history, morbidity, and the causes of turnover was sent to 400 current and 600 former workers from each industrial branch. A questionnaire concerning occupational history was also sent to the nearest relatives of a total of 450 decidents. Cardiovascular diseases. According to the questionnaire from 1980 angina pectoris (irrespective of smoking habits) was more prevalent among the foundry workers than among the metal product workers and electrical workers. In the register follow-up until the end of 2002 disability due to all cardiovascular diseases and also to ischemic heart disease alone was significantly higher for the iron foundry workers than for the metal product and the electrical workers. The analysis of diseases granted specially compensated medication by the national sickness insurance law between 1964 and 2002 showed that the incidence of grants for ischemic heart disease as well as for myocardial insufficiency was significantly higher iron foundry workers than for the metal product and the electrical workers. The grants for hypertension were most frequent among metal product workers. Mortality from all cardiovascular diseases and from ischemic heart disease alone was significantly higher among iron foundry workers than among the metal product and the electrical workers. Respiratory diseases. The foundry workers (in different smoker categories) had higher rates of chronic bronchitis than the metal product and electrical workers. In the register follow-up from 1977 to 2002, disability due to respiratory diseases was significantly higher for the iron foundry workers than for the metal product and the electrical workers, and for the metal product workers higher than for the electrical workers. Mortality from respiratory diseases was significantly higher for the iron foundry workers than for the electrical workers. Musculoskeletal diseases. According to the questionnaire from 1980 ache or pain in the musculoskeletal system within the last 12 months was more frequent among the foundry and metal product workers than among the electrical workers. Both the currently employed and former foundry workers had significantly more earlier-diagnosed musculoskeletal diseases than the electrical workers. The iron foundry workers who reported that sciatica or low back pain had sometimes caused incapacity for at least one month had in 1997 about a twenty-fold incidence of disability pensions due to musculoskeletal diseases than those who did not report such incapacity. For the metal workers the rate ratio was only 2.9, but it was statistically significant. The rate ratio for the electrical workers was not statistically significant. In the register follow-up from 1977 to 2002, disability due to musculoskeletal diseases was significantly higher for the iron foundry workers than for the metal product and the electrical workers, and for the metal product workers higher than for the electrical workers.

13 Similarly, earlier diagnosed severe ache or pain in the neck and shoulder region or the upper limbs predicted disability caused by musculoskeletal diseases. The rate ratio was statistically significant for the foundry workers and the metal product workers, but not for the electrical workers. Work capacity. Comparisons of the three industrial branches revealed that the proportion of foundry workers with excellent work capacity decreased the most rapidly with age. The electrical workers retained "excellent or good" work capacity until older ages (60 years) than the foundry workers (48 years) and metal product workers (50 years). Multiple morbidity and comorbidity. Mortality and morbidity data were obtained from national registers and questionnaires. Each diagnosed disease marked in the registers or in the questionnaires was included. The diseases were sorted by the year of diagnosis. Subsequent disease events (from symptoms to death) and comorbidity were analyzed by person-year analysis, and Cox regression analysis. The incidence of all the disease events increased linearly with increasing years of age and latency. The age-specific incidence rates of multiple morbidity were statistically significantly higher than the disability or mortality rates. The cause-specific analysis showed a statistical significance for cardiovascular diseases (mainly due to ischemic heart disease), respiratory diseases (mainly due to chronic bronchitis, emphysema, and bronchial asthma), and cancers. The use of multiple morbidity rates as an indicator of the first occurrence of the disease the high rates could be caught several years earlier than in normal disability and mortality analyses. For instance, for the foundry workers the multiple morbidity rates showed that 50% of the cardiovascular disease cases had been diagnosed until the age of 50 years. The risk of comorbidity from different diseases was also analyzed with the Cox proportional hazards model. For example, chronic bronchitis significantly predicted lung cancer morbidity. Comorbidity of respiratory and cardiovascular diseases was observed. In at least 60% of the comorbidity cases a respiratory disease preceded a cardiovascular disease. Infectious respiratory diseases (chronic bronchitis, pneumonia, and upper respiratory infections) statistically significantly predicted ischemic heart disease in the dust exposed groups of foundry workers (RR = 2.1), and iron foundry workers (RR = 1.7), whereas chronic non-infectious respiratory diseases (asthma, emphysema, and pneumoconiosis) were not significant predictors. Dust exposure had only a small direct effect on IHD and other CVD. IHD morbidity was associated with preceding respiratory morbidity. A chronic infectious respiratory tract disease appeared to play an independent role in the development of IHD. Conclusions Prevention and early detection of cardiovascular diseases are needed primarily in occupational health care. Most of the workers are selected for their cardiovascular anh respiratory health when entering the work (especially strenous work). Workers are healthy for the first ten years of the fol-

14 low-up. This is a good time to maintain workers health. Prevention includes the control of occupational risk factors, such as dust, chemical exposures (e.g. carbon monoxide, PAHs, etc,), physically strenous work as well as other risk factors like smoking, alcohol consumption, dietary factors, and stressful life events. Control of hypertension is important. The second ten years reveal a set of infectious respiratory diseases. The main task is to prevent these diseases at least during this period. When the respiratory symptoms have become chronic in the third ten years period the time is to concentrate on cardiovascular prevention, intervention, diagnosis, and therapy.

15 1. LÄHTÖKOHTA JA TAUSTAT Lähtökohta Tutkimus on seurantatutkimus kahdelle metallialan tutkimukselle, joissa työntekijäryhmien terveysmuutoksia on seurattu sekä takautuvasti [1950-72 (-76)] että etenevästi v. 1992 loppuun. Tutkimusten ensimmäisten seurantavaiheiden tulokset osoittivat työntekijöiden terveydellistä valikoitumisen vaikutuksia ja myöhempien seurantojen tulokset selvemmin työhön liittyviä terveysmenetyksiä. Nyt tehtävä 10 v:n jatkoseuranta (v. 2002 loppuun) antaa kuvan työhön liittyvän altistumisen pitkäaikaisvaikutuksista ja mahdollisuuden kokonaiskuvan saamiseen työhön liittyvästä sairastuvuudesta. Uudet tulokset liitetään aiemmin saatuihin ja tulkitaan kokonaisuutena. Luotettavan kokonaiskuvan tuottaminen on nyt mahdollista, kun aineistojen kaikille tutkimushenkilöille on kertynyt vähintään 25 vuotta seuranta-aikaa ensimmäisestä työhön tulosta tutkittavalle alalle. Varhempien seurantojen päätulokset Aiemmat tulokset kolmen metalliteollisuuden (rautavalimo-, metallituote- ja sähkötekninen teollisuus) osoittivat, että erinomainen työkyky muuttui oireiluksi, diagnosoiduiksi sairauksiksi ja vakaviksi terveysmenetyksiksi varhaisemmassa iässä raskaan kuin keskiraskaan tai kevyen altistumistason (fysikaalinen ja kemiallinen) työssä. Pisimpään työkykyisinä pysyivät kevyen altistumistason työntekijät. Kuolleisuuden ja työkyvyttömyyden aiheuttama työikäisen työvoiman menetys oli suurin raskaassa valimotyössä. Työkyvyn menetys keski-iän jälkeen oli kuitenkin huomattava myös keskiraskaassa työssä. Työterveyden kannalta tärkeimmät tulokset liittyvät tuki- ja liikuntaelinten, verenkiertoelinten ja hengityselinten sairauksiin sekä syöpäsairauksiin. Valimo- ja metallituotetyöntekijöillä oli tuki- ja liikuntaelinten oireita ja tautitiloja enemmän kuin sähköteknisen alan työntekijöillä. Lanne-ristiselkäkivut ja iskiassärky olivat tyypillisiä alle 45- vuotiailla, kun taas niska-hartiaseudun kiputilat vanhemmissa ikäryhmissä. Nuoremmilla valimotyöntekijöillä oli myös yli kuukauden työstä poissaolon aiheuttaneita tuki- ja liikuntaelinten sairauksia eniten. Raskaaksi koettu työ aiheutti oireisten siirtymistä kevyempään työhön. Valimotyöstä poissiirtyneet työntekijät hakeutuivat 25 44 vuoden iässä kevyempään työhön, metallituotetyöntekijät puolestaan 45 ikävuoden jälkeen. Myöhemmin todettiin, että lanneristiselkäkivun aiheuttama 1 kk:n sairauspoissaolo, samoin kuin niska-hartiaseudun ja yläraajan diagnosoitu kiputila ennustivat kumpikin merkitsevästi tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä valimo- ja metallituoteteollisuudessa. Ensimmäisessä seurannassa vaikea tai lievä angina pectoris oli merkitsevästi yleisempää valimotyötä tekevillä kuin metallituote- tai sähköteknisen alan työntekijöillä. Tupakointi ei selittänyt ryhmien välisiä eroja. Verenkiertoelinten sairaudet johtivat työkyvyttömyyteen tutkituilla aloilla ensimmäisen seurantajakson aikana vähemmän kuin samanikäisellä aktiiviväestöllä. Matalimmat työkyvyttö-

16 myysluvut olivat valimotyöntekijöillä. Toisen seurantavaiheen lopussa sekä valimotyöntekijöiden että metallituotetyöntekijöiden verenkiertoelinsairauksien työkyvyttömyysluvut olivat merkitsevästi korkeammat kuin sähköteknisen alan työntekijöiden. Valimotyöntekijät myös kuolivat verenkiertoelinsairauksiin merkitsevästi yleisemmin kuin samanikäinen miesväestö. Valimotutkimuksessa verenpainetautiin sairastuneita oli häälle altistuneilla tupakoivilla yli kaksinkertainen määrä verrattuna altistumattomiin. Verenkiertoelinten sairauksien aiheuttamia kuolemia oli vastaavasti kolminkertainen määrä, ero oli selvin iskeemisten sydänsairauksien ryhmässä. Korkeimmat luvut olivat rautavalimoissa työskennelleillä. Rautavalimoiden ilman häkäpitoisuudet olivat huomattavasti korkeammat kuin teräs- tai metalliseosvalimoissa. Iskeemistä sydänkuolemaa ennustivat parhaiten ikä, EKG-muutokset (Q, QS ja S-T-J, S-T sekä hapenpuutteeseen viittaavat rytmihäiriöt), säännöllinen hiilimonoksidille altistuminen ja runsas alkoholinkäyttö. Valimotyöntekijöillä todettiin ensimmäisen seurantavaiheen kyselytutkimuksessa kroonista bronkiittia enemmän kuin metallituote- ja sähköteknisen alan työntekijäryhmissä tupakointitavoista riippumatta. Hengityselinsairauksien oireista kärsivät hakeutuivat pois raskaasta työstä. Hengityselinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys oli ensimmäisen seurantavaiheen aikana yleisempää valimoja metallituotetyöntekijöillä kuin sähköteknisen alan työntekijöillä, toisen seurantavaiheen lopussa työkyvyttömien määrä oli kasvanut eniten valimotyöntekijöillä. Hengityselinsairauskuolemia oli eniten pölyisimmissä ammattiryhmissä; valimotyöntekijöillä n. 1,5-kertaisesti verrattuna vastaavanikäiseen miesväestöön. Valimotutkimuksessa keuhkosyöpäkuolleisuus oli yleisin polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (PAH) altistuneilla. Myöhemmässä kolmen metalliteollisuuden tutkimuksessa valimotyöntekijöiden kuolleisuus keuhko- ja ruuansulatuselinten syöpiin oli merkitsevästi yleisempää kuin samanikäisen miesväestön, metallituote- ja sähköteknisen alan työntekijöillä ero miesväestöön vähäisempi. Luettelo aineistoista tuotetuista eri seurantajaksojen tärkeimmistä julkaisuista on liitteenä.

17 2. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tämän epidemiologisen tutkimuksen tavoitteena oli: 1. saada pitkäaikaisella seurannalla (riittävä latenssiaika) kokonaiskuva tutkittavien alojen työhön liittyvästä sairastuvuudesta ja kuolleisuudesta 2. selvittää työhön liittyvien sairauksien varhaisinta esiintymää sekä näiden sairauksien yhteisesiintymää 3. arvioida tulosten merkitystä työhön liittyvien sairauksien ehkäisyssä tutkituilla metalliteollisuuden aloilla 3. AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusaineisto ja tietolähteet Tutkimusaineisto muodostettiin metalliteollisuuden kahden aikaisemman kuolleisuus- ja sairastuvuustutkimuksen aineistosta. 1) Ensimmäinen aineisto käsitti 2 834 vuosina 1950-72 rauta-, teräs ja metalliseosvalimoihin työhön tullutta työntekijää (joista oli <1 vuotta altistuneita 972, 3-4.9 vuotta altistuneita 629 ja 5 vuotta altistuneita) sekä 931 v. 1972 työssä ollutta työntekijää, joille tehtiin terveystarkastus. Altistumista pölylle ja kemikaaleille mitattiin työhygieenisin mittauksin työpaikoilla v. 1972, polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) mitattiin v. 1978. Kummankin tutkimusryhmän kuolleisuutta ja sairastavuutta on aiemmin seurattu sairausrekistereistä v:n 1992 loppuun. Kyselyllä ja haastattelulla on täydennetty ammattihistorioita vuonna 1993. 2)Toinen aineisto käsitti 6415 rautavalimoihin, 3901 metallituoteteollisuuteen ja 5398 sähkötekniseen teollisuuteen vuosina 1950-76 työhön tullutta työntekijää. Aineistot muodostettiin edustavana otoksena näiltä kolmelta fyysisen raskaustason (raskas, keskiraskas, kevyt) työalalta. Alojen tuli olla hengitystiealtistumisen ja verenkiertoelimistön altistumisen suhteen samassa "raskausjärjestyksessä" kuin fyysinen raskaustaso. Kohorttien kuolleisuutta ja sairastavuutta on aiemmin seurattu v:n 1992 loppuun. Ammattihistoriatietoja on täydennetty aineisto-otoksille v. 1980 kyselyn ja haastattelun avulla. Nyt tehdyssä seurantatutkimuksessa päivitettiin kumpaankin aineistoon (1 ja 2) tiedot ammatista Tilastokeskuksen luvalla väestönlaskennan pitkittäistiedostosta vuosilta 1970-2000 ja sairastuvuustiedot Kansaneläkelaitoksesta (erityiskorvattavat lääkkeet erityiskorvattavien lääkkeiden rekisteris-

18 tä, työkyvyttömyyseläkkeet eläkerekisteristä vuoden 2002 loppuun asti), Eläketurvakeskuksesta (työkyvyttömyyseläkkeet eläkerekisteristä vuoden 2002 loppuun asti) näiden laitosten luvilla, Stakesin syöpärekisteristä (syöpätiedot vuoden 2002 loppuun asti) Stakesin luvalla ja Tilastokeskuksesta (kuolemansyytiedot kuolemansyyrekisteristä vuoden 2002 loppuun asti) Tilastokeskuksen luvalla. Väestönlaskennan 5-vuosittaiset ammattitiedot muunnettiin 1980 väestönlaskennan ammattiluokituksen (Tilastokeskus, 1981) mukaisiksi. Näitä tietoja käytettiin arvioitaessa työpaikkojen työsuhderekistereistä kerättyjen ammattitietojen luotettavuutta pitkittäisseurannan analyyseissä. Kuolemasyyt koodattiin aiempien seurantajaksojen aikasarjaan käyttäen Kansainvälisen tautiluokituksen (ICD) 8. revisiota (Lääkintöhallitus, 1969). Työkyvyttömyyden syyt koodattiin aiempien seurantajaksojen aikasarjaan samoin Kansainvälisen tautiluokituksen (ICD) 8. revision mukaan (Lääkintöhallitus, 1969). Erityiskorvattavia lääkkeitä koskevia tautitietoja käsiteltiin Kelan tautinumerokoodin sekä myös Kansainvälisen tautiluokituksen (ICD) 8. revision mukaan (Lääkintöhallitus, 1969). Syöpärekisterin syöpätietoja käsiteltiin syöpien ilmaantuvuuslukujen laskennassa Kansainvälisen tautiluokituksen (ICD) 7. revision mukaan (Lääkintöhallitus, 1952, 1956), mutta tautien varhaisimman esiintymän ja yhteisesiintymän tarkasteluissa 8. revision mukaan. Tilastollinen käsittely Henkilövuosilaskentamenetelmällä laskettiin kaikissa tutkimusaineistoissa standardoidut tautiryhmittäiset kuolleisuusluvut (SMR) käyttäen vertailuaineistona samanikäisen miesväestön lukuja (Tilastokeskus 1955-2000). Odotusarvot laskettiin 5-vuotiskalenterijaksoittain (Breslow, Day, Heseltine, 1987). Samalla tavoin laskettiin standardoidut tautiryhmittäiset syöpäsairastuvuusluvut käyttäen vertailulukujen laskemiseen Suomen syöpärekisteristä vastaavalle ajanjaksolle saatuja koko väestön syöpäsairastuvuuslukuja. Kuolleisuus- sekä syöpäsairastuvuusanalyyseissä aineistokohtaisesti havaittuja tautitapauksia ja sairastuvuuden riippuvuutta eri tekijöistä testattiin Poisson-analyysillä (Breslow, Day, Heseltine, 1987). Henkilövuosilaskentamenetelmällä tuotettiin samoin tautiryhmittäiset sairastuvuusluvut (insidenssit = uusia tautitapauksia / 100 000 henkilöä) lääke-, sairauseläke-, syöpärekisteritiedoista sekä kuolleisuusluvut kuolemansyyrekisterin tiedoista tutkituille aloille tauti-, ikä- ja altisteryhmittäin. Ryhmien välisiä eroja testattiin Mantel-Haenzelin insidenssitestillä (Breslow, Day, Heseltine, 1987, Rothman, Boice, 1982). Tavanomaisten insidenssilukujen ohella tuotettiin tauti- tai tautiryhmäkohtaisia varhaisimman esiintymän insidenssilukuja, jolloin hyödynnettiin käytettävissä olevat sairausrekisteritiedot kaikista em. tietolähteistä. Tautien / tautiryhmien varhaisin käytettävissä oleva esiintymä määritettiin ja sen jälkeen aina kunkin tarkasteltavan tautiparin ajallinen järjestys. Tarkastel-

19 tavan taudin esiintymistä ennen / jälkeen vertailtavaa toista tautia testattiin McNemarin paritestillä. Lisäksi tarkasteltiin sairastuvuuden ja kuolleisuuden tautikohtaisia ja tautien yhteisesiintymien ennustemalleja elinaika-analyysillä (Coxin regressio) (Cox, 1972). Altistuminen Valimotutkimuksen (2857 työntekijän kohortti ja 931 työntekijän terveystarkastusaineisto) osalta altistumisen luokittelu perustui alun perin sekä ammattinimikkeisiin että työhygieenisiin mittauksiin rauta-, teräs ja metalliseosvalimoissa. Työntekijät ryhmiteltiin näillä perusteilla kolmeen pölyaltistusluokkaan: 1. paljon pölyä (käsinkaavaajat, konekaavaajat, puhdistajat), 2. Jonkin verran pölyä (keernantekijät, uunimiehet) ja 3. vähän pölyä (valajat, kokillivalajat, puhdistajat, apumiehet, muut valimotyöntekijät). Polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (PAH) altistumisen suhteen työntekijät ryhmitettiin vastaavasti neljään luokkaan: 1. paljon PAH:ia (valajat, käsinkaavaajat, konekaavaajat ja tyhjentäjät), 2. jonkin verran PAH:ia (keernantekijät), 3. vähän PAH:ia (puhdistajat) ja 4. joskus PAH:ia (kokillivalajat, uunimiehet, trukinkuljettajat, apumiehet, muut valimotyöntekijät). Häkäaltistumisen suhteen työntekijät ryhmiteltiin kolmeen luokkaan: 1. säännöllisesti häkää (valajat, uunimiehet), satunnaisesti häkää (käsinkaavaajat, konekaavaajat, kokillivalajat, apumiehet, muut valimotyöntekijät). Valimon terveystarkastusaineiston osalta oli käytettävissä v. 1993 kyselyn ammattihistoriatiedot. Kohortin osalta käytettävissä oli vain alkuperäiset työsuhderekisteritiedot. Näiden tietojen käytettävyyttä nyt tehdyssä seurantatutkimuksessa arvioitiin väestönlaskennan pitkittäisaineiston 5-vuosittaisilla ammattitiedoilla. Kolmen metalliteollisuuden (rautavalimot, metallituoteteollisuus ja sähkötekninen teollisuus) kohorteissa ei ollut käytettävissä työhygieenisiä mittauksia. Alkuperäisen tutkimusaineiston muodostaminen perustui kolmen eri altistumistason teollisuusalan valitsemiseen: raskas, keskiraskas ja kevyt. Ensisijainen määrittelyperuste oli työn fyysinen raskaus, toissijainen peruste oli, että muut työhön liittyvät altisteet (erityisesti hengityselinsairauksien ja verenkiertoelinten sairauksien syntyyn vaikuttavat) ovat tasoltaan samassa vakavuusjärjestyksessä kuin työn fyysinen raskaus (Koskela 1997). Tiedot näiden kolmen alan työntekijöistä, työsuhteiden kestosta sekä työtehtävistä kerättiin alun perin työpaikkojen työsuhderekistereistä. Näiden tietojen käytettävyyttä nyt tehdyssä seurantatutkimuksessa arvioitiin väestönlaskennan pitkittäisaineiston 5-vuosittaisilla ammattitiedoilla.

20 4. TULOKSET 4.1. Valimon terveystarkastusaineisto 4.1.1. Kuolleisuus Terveystarkastukseen 1973 osallistuneesta 931 valimotyöntekijästä oli kuolleisuusseurantajakson (1973-2002) loppuun mennessä kuollut 434 henkilöä väestöstä laskettu kuolleisuuden odotusarvo oli 446.0, SMR 97). Kaikkien valimotyyppien osalta kokonaiskuolleisuusluvut olivat väestöstä laskettujen odotusarvojen tasoa. Tautiryhmittäisessä kokonaistarkastelussa ainoa tilastollisesti merkitsevä ylikuolleisuus ilmeni keuhkosyövän osalta (hav. 52 ja od. 36.0, SMR 144, p<0.01). Ylikuolleisuus oli ensisijaisesti peräisin rautavalimoista (hav. 31 ja od. 21.8, SMR 142, p<0.05), mutta osin myös teräsvalimoista (hav. 19, od. 12.7, SMR 149). Valimotyypeittäisessä tautiryhmittäisessä kokonaistarkastelussa ei ilmennyt muita ylikuolleisuuksia. Keuhkosyöpäkuolleisuutta analysoitiin PAH-altistumisen ja pölyaltistumisen mukaan. PAH:lle paljon altistuneilla, joilla oli 35 vuotta ensimmäisestä valimotyöhön tulosta (latenssi), havaittiin 17 keuhkosyöpäkuolemaa, kun odotusarvo oli 8.7 (SMR 196, p<0.01). Muissa PAH-luokissa ei ollut ylikuolleisuutta. Keuhkosyöpäkuolleisuutta analysoitiin samoin pölyaltistumisen mukaan. Pölylle paljon altistuneilla, joilla oli 35 vuotta ensimmäisestä valimotyöhön tulosta, havaittiin 24 keuhkosyöpäkuolemaa, odotusarvo oli 11.6 (SMR 208, p<0.001). Myös PAH- ja pölyaltistumisen yhteisvaikutusta keuhkosyöpäkuolemiin analysoitiin. Tällöin havaittiin, että työntekijöillä, jotka olivat altistuneet paljon sekä PAH:ille että pölylle, oli suurin ylikuolleisuus keuhkosyöpään 35 vuoden latenssijaksolla (hav. 15, od. 9.4, SMR 232, p<0.01), ylikuolleisuus oli peräisin 45 vuoden latenssijaksolta (hav. 13, od. 3.3, SMR 393, p<0.001). Hengityselinsairauksiin kuolleisuutta tarkasteltiin samoin pölyaltistumisen ja latenssiajan mukaan. Hengityselinsairauksiin kuolleita oli yhteensä 36. Paljon pölylle altistuneilla hengityselinsairauksiin kuolleita oli 23, vastaava väestön odotusarvo oli 15.5 (SMR 149, p<0.05); näistä havaituista tapauksista 17 oli peräisin 35 vuoden latenssijaksolta. Verenkiertoelinten sairauksiin kuolleisuus oli valimotyöntekijöillä 95 % samanikäisen miesväestön vastaavasta kuolleisuudesta. Verenkiertoelinsairauksiin kuolleisuutta tarkasteltiin häkä- ja latenssiaikaryhmittäin. Ylikuolleisuutta ei havaittu minkään häkä-latenssiryhmän suhteen. Iskeemisten sydäntautien osalta kuolleisuus oli kuitenkin vähän korostunut 35 vuoden latenssijaksolla häälle paljon altistuneilla (hav. 31, od. 21.5, SMR 144, p<0.05).

21 Taulu 1. Havaitut ja odotetut kuolemantapaukset valimotyöntekijöillä eräissä tautiryhmissä valimotyypin mukaan v. 1953-2002. VALIMO, TERVEYSTARKASTUSAINEISTO Rautavalimot Teräsvalimot Metallivalimot Yhteensä Taudit Hav. Od. SMR 95%CI Hav. Od. SMR 95%CI Hav. Od. SMR 95%CI Hav. Od. SMR 95%CI Kaikki syyt 257 270.42 95 84-107 155 157.36 99 84-115 22 18.26 120 76-182 434 446.04 97 88-107 Tartuntataudit 0 2.11 - - 2 1.23 163 20-587 0 0.14 - - 2 3.47 58 7-208 Kasvaimet 64 63.75 100 77-128 41 37.24 110 79-149 3 4.34 69 14-202 108 105.34 103 84-124 Pahanlaatuiset 64 58.07 110 85-141 41 34.01 121 87-164 3 4.00 75 15-219 108 96.08 112 92-136 Mahasyöpä 8 5.25 152 66-300 4 3.07 130 36-334 0 34 - - 12 8.66 139 72-242 Keuhkosyöpä 31 21.81 * 142 97-202 19 12.71 149 90-233 2 1.46 137 17-495 52 35.98 ** 144 108-190 Verenkiertoelinten sairaudet Iskeemiset sydänsairaudet Aivoverisuonisairaudet Hengityselinsairaudet Bronkiitti Emfyseema Astma Ruuansulatuselinten sairaudet Virtsa- ja sukupuolielinten taudit Munuaisten sairaudet 126 134.65 94 78-111 73 78.10 93 73-118 11 8.68 127 63-227 210 221.42 95 82-109 94 93.89 100 81-123 47 54.63 86 63-114 7 6.11 115 46-236 148 154.64 96 81-112 19 22.67 84 50-131 15 13.01 115 65-190 4 1.37 292 80-748 38 37.05 103 73-141 19 20.36 93 56-146 15 11.38 132 74-217 2 1.12 179 22-645 36 32.86 110 77-152 10 9.37 107 51-196 7 5.34 131 53-270 2 0.55 364 44-1314 19 15.27 124 75-194 12 9.03 133 69-232 3 5.37 56 12-163 1 0.72 139 4-774 16 15.12 106 60-172 2 1.78 112 14-406 1 1.00 100 3-557 0 0.09 - - 3 2.88 104 21-304 1 1.28 78 2-435 1 0.73 137 3-763 0 0.07 - - 2 2.08 96 12-347 Tapaturmat 23 24.59 94 59-140 10 14.97 67 32-123 4 2.25 178 48-455 37 41.82 88 62-122 Itsemurhat 8 7.18 111 48-220 3 4.41 68 14-199 1 0.70 143 4-769 12 12.29 98 50-171 *p < 0.05, **p < 0.01, ***p < 0.001

22 Taulu 2. Havaitut ja odotetut keuhkosyöpäkuolemat valimotyöntekijöillä PAH-altistuksen ja latenssiajan mukaan v. 1973-2002. VALIMO, TERVEYSTARKASTUSAINEISTO Altiste PAH Latenssi (vuosia altistumisen alusta) Paljon Jonkin verran Vähän Joskus Hav. Od. SMR 95%CI Hav. Od. SMR 95%CI Hav. Od. SMR 95%CI Hav. Od. SMR 95%CI 10-34 4 3.75 107 29-273 4 1.79 223 61-572 7 5.53 127 51-261 4 2.33 172 47-440 35 17 8.66 ** 196 114-314 3 4.42 68 14-198 11 6.90 159 80-285 2 2.44 82 10-296 Yhteensä 21 12.41 * 169 105-259 7 6.21 113 45-232 18 12.43 145 86-229 6 4.77 126 46-274 *p < 0.05, **p < 0.01, ***p < 0.001

23 Taulu 3. Havaitut ja odotetut keuhkosyöpäkuolemat valimotyöntekijöillä pölyaltistuksen ja latenssiajan mukaan 1973-2002. VALIMO, TERVEYSTARKASTUSAINEISTO Latenssi (vuosia altistumisen alusta) Pöly Paljon Jonkin verran Vähän Yhteensä Hav. Od. SMR 95%CI Hav. Od. SMR 95%CI Hav. Od. SMR 95%CI Hav. Od. SMR 95%CI 10-34 6 6.98 86 32-187 9 4.34 * 207 95-394 4 2.07 193 53-495 19 13.39 142 85-222 35 24 11.55 *** 208 133-309 4 7.66 52 14-134 5 3.26 153 50-358 33 22.47 * 147 101-206 Yhteensä 30 18.53 ** 162 109-231 13 12.00 108 58-185 9 5.33 169 77-321 52 35.86 ** 145 108-190 *p < 0.05, **p < 0.01, ***p < 0.001

24 Taulu 4. Havaitut ja odotetut keuhkosyöpäkuolemat valimotyöntekijöillä PAH- ja pölyaltistuksen sekä latenssiajan mukaan v. 1973-2002. VALIMO, TERVEYSTARKASTUSAINEISTO Latenssi (vuosia altistumisen alusta) PAH ja Pöly Paljon PAHia, Paljon pölyä Vähän PAHia, Paljon pölyä Paljon PAHia, Vähän pölyä Vähän PAHia, Vähän pölyä Hav. Od. SMR 95%CI Hav. Od. SMR 95%CI Hav. Od. SMR 95%CI Hav. Od. SMR 95%CI < 35 0 2.96 - - 4 3.27 122 33-313 1 0.24 417 11-2322 1 0.83 120 3-671 35 15 6.47 ** 232 130-383 7 3.48 201 81-414 2 0.93 215 26-777 2 1.30 154 19-556 Yhteensä 15 9.43 159 89-262 11 6.75 163 81-293 3 1.17 256 53-749 3 2.13 141 29-412 *p < 0.05, **p < 0.01, ***p < 0.001

25 Taulu 5. Havaitut ja odotetut hengityselinsairauksien aiheuttamat kuolemat valimotyöntekijöillä pölyaltistuksen ja latenssiajan mukaan 1973-2002. VALIMO, TERVEYSTARKASTUSAINEISTO Latenssi (vuosia altistumisen alusta) Pöly Paljon Jonkin verran Vähän Yhteensä Hav. Od. SMR 95%CI Hav. Od. SMR 95%CI Hav. Od. SMR 95%CI Hav. Od. SMR 95%CI 10-34 6 4.23 142 52-309 1 2.79 36 1-200 2 1.46 137 17-495 9 8.48 106 49-201 35 17 11.25 151 88-242 7 8.67 81 32-166 3 4.40 68 14-199 27 24.32 111 73-162 Yhteensä 23 15.48 * 149 94-223 8 11.46 70 30-138 5 5.86 85 28-199 36 32.80 110 77-152 *p < 0.05, **p < 0.01, ***p < 0.001

26 Taulu 6. Havaitut ja odotetut verenkiertoelinsairauksien aiheuttamat kuolemat valimotyöntekijöillä häkäaltistuksen ja latenssiajan mukaan v. 1973-2002. VALIMO, TERVEYSTARKASTUSAINEISTO Latenssi (vuosia altistumisen alusta) Häkä Säännöllinen Satunnainen Vähäinen Yhteensä Hav. Od. SMR 95%CI Hav. Od. SMR 95%CI Hav. Od. SMR 95%CI Hav. Od. SMR 95%CI 10-34 15 19.94 75 42-124 44 37.12 119 86-159 20 23.68 84 52-130 79 80.74 98 77-122 35 39 31.57 124 88-169 49 55.37 88 65-117 40 52.51 76 54-104 128 139.45 92 77-109 Yhteensä 54 51.51 105 79-137 93 92.49 101 81-123 60 76.19 79 60-101 207 220.19 94 82-108 *p < 0.05, **p < 0.01, ***p < 0.001

27 Taulu 7. Havaitut ja odotetut iskeemiset sydänkuolemat valimotyöntekijöillä häkäaltistuksen ja latenssiajan mukaan v. 1973-2002. VALIMO, TERVEYSTARKASTUSAINEISTO Latenssi (vuosia altistumisen alusta) Häkä Säännöllinen Satunnainen Vähäinen Yhteensä Hav. Od. SMR 95%CI Hav. Od. SMR 95%CI Hav. Od. SMR 95%CI Hav. Od. SMR 95%CI 10-34 11 14.47 76 38-136 31 27.00 115 78-163 13 17.11 76 40-130 55 58.58 94 71-122 35 31 21.49 * 144 98-205 30 37.98 79 53-113 30 35.70 84 57-120 91 95.17 96 77-117 Yhteensä 42 35.96 117 84-158 61 64.98 94 72-121 43 52.81 81 59-110 146 153.75 95 80-112 *p < 0.05, **p < 0.01, ***p < 0.001

28 4.1.2. Työkyvyttömyys Seurantajaksolla 1973-2002 myönnettyjä uusia työkyvyttömyyseläkkeitä analysoitiin valimotyypin mukaan. Tilastollisesti merkitseviä eroja ei todettu myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden kokonaisinsidenssissä rauta-, teräs- ja metallivalimoiden välillä. Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi oli myönnetty työkyvyttömyyseläkkeitä 64 ikävuoteen mennessä eniten teräs- ja rautavalimoiden työntekijöille, mutta ero eri valimotyyppien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien osalta ei myöskään ollut merkitseviä eroja valimotyyppien välillä. Hengityselinten sairauksien vuoksi oli teräsvalimoiden 45-64 -vuotiaille työntekijöille myönnetty enemmän työkyvyttömyyseläkkeitä kuin rautavalimoiden työntekijöille (p<0.05) ja metallivalimoiden työntekijöille (eroa ei voitu testata vähäisen tapausmäärän vuoksi). Mielenterveyden häiriöiden vuoksi myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä oli <44-vuotiailla rautavalimotyöntekijöillä jonkin verran enemmän kuin teräs- ja metallivalimotyöntekijöillä, mutta 45 ikävuodesta eteenpäin teräsvalimoiden työntekijöillä enemmän kuin rauta- ja metallivalimoiden työntekijöillä.