ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖS 2014 Yhteiselle kirkkovaltuustolle 27.5.2015
SISÄLLYS 1.1 YLEISKATSAUS... 3 1.2 HALLINTO: YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO JA NEUVOSTO... 4 1.3 HENKILÖKUNTA... 7 1.4 SEURAKUNTIEN VÄKILUKU... 10 1.5 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 12 1.5.1 YLEISHALLINTO... 13 1.5.2 SEURAKUNNAT... 17 1.5.3 YHTEISET SEURAKUNNALLISET TEHTÄVÄT... 31 1.5.4 HAUTAUSTOIMI... 35 1.5.5 KIINTEISTÖTOIMI... 36 1.5.6 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILUT... 37 1.6 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 56 1.7 KIRKKONEUVOSTON ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI... 60 1.8 TOIMINTAKERTOMUKSEN LIITTEET... 61 2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 70 2.1 TULOSLASKELMA... 70 2.2 RAHOITUSLASKELMA... 71 2.3 TASE... 72 2.4 KONSERNITASE... 74 3. TILINPÄÄTÖKSEN, TASEEN JA KONSERNITASEEN LIITETIEDOT... 76 3.1 TILINPÄÄTÖKSEN ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET JA -MENETELMÄT... 76 3.2 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 77 3.3 TASEEN LIITETIEDOT... 80 3.4 KONSERNITASEEN LIITETIEDOT... 84 3.5 LUETTELO TYTÄR-, OSAKKUUS- JA YHTEISTYÖYHTEISÖISTÄ... 85 3.6 VAKUUKSIA, VASTUUSITOUMUKSIA, OMISTUKSIA YM. KOSKEVAT LIITETIEDOT... 85 4. MUUT LIITTEET... 86 4.1 HAUTAINHOITORAHASTON TILINPÄÄTÖS... 86 5. ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINNÄT... 90 6. LUETTELOT JA SELVITYKSET... 91 6.1 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA SELVITYS NIIDEN SÄILYTYSTAVOISTA... 91 6.2 LUETTELO TOSITTEIDEN LAJEISTA... 93 2
1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 YLEISKATSAUS Seurakuntavaalit ja kirkon jäsenyys Vuoden 2014 tärkein luottamushenkilöitä, seurakuntia ja yhtymän viraston yksiköitä yhdistävä hanke oli seurakuntavaalit marraskuussa 2014. Vaalien teema oli Usko hyvän tekemiseen, ja sen näkyvyyteen, yhtenäiseen ilmeeseen sekä espoolaisten pariin jalkautumiseen panostettiin paljon. Seurakuntien ja yhtymän viraston työntekijät pyrkivät ennakkoäänestyspäivinä reilusti näkymään katukuvassa, kannustamaan ihmisiä äänestämään ja kertomaan Hyvän tekemisen tori teeman alla siitä monipuolisesta työstä, jota kirkko Espoossa tekee. Vaalien äänestysprosentti oli 12,5 %, ja alle 18-vuotiaista kävi äänestämässä 8 %. Ilahduttavaa oli, että nuoria asettui ehdolle runsaasti. Julkinen keskustelu vaikuttaa voimakkaasti kirkon jäsenyydessä tapahtuviin muutoksiin. Vuoden 2014 aikana Espoon seurakuntien jäsenmäärä laski 1.712 jäsenellä, mikä on enemmän kuin kertaakaan aikaisempina vuosina. Kaikkien seurakuntien jäsenmäärä laski. Espoon kaupungin vuosittainen väestön kasvu ei siirry seurakuntien väkiluvun kasvuun aikaisempien vuosien tapaan. Kaupungin väkiluku kasvaa ja uusia asuinalueita rakennetaan, mutta alueille muuttavat eivät välttämättä näy kyseisillä alueilla toimivien seurakuntien jäsenmäärissä. Seurakunnallinen toiminta Kehitys on edellyttänyt siirtymistä toiminnan ja resurssien suunnittelussa kohti uutta ajattelutapaa, joka ei enää yhtä vahvasti kuin aikaisemmin perustu pelkästään seurakuntien jäsenmääriin. Seurakuntatyön toiminnan suunnittelussa tehtiin vuoden 2014 aikana useita uusia avauksia tätä toimintatapaa kohti. Erityisesti seurakuntien viestinnän, mutta myös toiminnan kohderyhmiksi on entistä enemmän miellettävä myös sellaiset espoolaiset, jotka kokevat kirkon tässä elämänvaiheessa vieraaksi tai kaukaiseksi itselleen. Kaikkien seurakuntien yhteisiä, seurakuntarajoja ylittäviä painopisteitä ei vaaliteemaa lukuun ottamatta ollut yhtä paljon kuin aiemmin. Useissa seurakunnissa tehtiin erilaisia uusia kokeiluja, joiden kautta pyrittiin heti tunnustelemaan, minkälaisen vastaanoton avaukset saivat. Esbo svenska järjesti seurakuntapäivät, Olarissa kehitettiin mm. Hyvän tekemisen kahvila ajatusta ja nuorille aikuisille suunnattuja brunsseja, ja Espoonlahdessa järjestettiin Leipämessuja. Leppävaarassa kehitettiin ajatusta lasten nurkkauksen toteuttamisesta jumalanpalveluksiin. Tuomiokirkkoseurakunnassa ja Tapiolassa panostettiin voimakkaasti seurakuntalaisten saamiseksi mukaan vaikuttamaan, valmistelemaan ja osallistumaan toimintaan. Toiminnallisissa tavoitteissa painopisteinä olivat edelleen vapaaehtoistyö, jumalanpalveluselämän kehittäminen ja kasteen ja kummiuden merkityksen esiintuominen. Syrjäytymisen ehkäisemiseen liittynyt kolmivuotinen Korsi-hanke päättyi. Seurakuntayhtymän talous Seurakuntayhtymän taloudellinen tilanne heikentyi selvästi vuoden 2014 aikana. Seurakuntayhtymän tulos vuodelta 2014 on 1,7 milj. euroa alijäämäinen. Vuoden 2013 tulokseen verrattuna muutos on -2,2 milj. euroa, eli vuoden 2013 tulos oli vielä 0,5 milj. euroa ylijäämäinen. Verotuloa kertyi 49,1 milj. euroa eli 0,9 milj. euroa vähemmän kuin talousarviossa ja vuonna 2013. Käyttötalouden tuotot, yhteensä 6,1 milj. euroa, alittuivat 0,14 milj. eurolla arvioidusta. Erityisesti kiinteistötoimen tuotot jäivät pienemmiksi kuin odotettiin. 3
Toimintakulut, 48,2 milj. euroa, kasvoivat 1,2 % vuoteen 2013 verrattuna. Ne olivat kuitenkin 2,5 milj. euroa alle talousarvion hyväksyttyine muutoksineen. Kun tuottojen ja kulujen kehitystä tarkastellaan hieman pidemmällä aikavälillä, nähdään, että seurakuntayhtymän tulot ovat viimeisen viiden vuoden aikana kasvaneet noin 2 %, kun käyttötalousmenot vastaavalla ajanjaksolla ovat lisääntyneet peräti 9 %. Vuoden 2014 vuosikate on 3,5 milj. euroa. Vuosikate ei riitä kattamaan poistoja, joiden suuruus on 5,2 milj. euroa. Tilanne on voimassa olevan strategian resurssitavoitteiden vastainen. Investointimenot olivat 7,8 milj. euroa. Tulorahoituksen riittämättömyyden vuoksi rahavarat pienenivät 4,3 milj. euroa. Vuonna 2014 investoinnit eivät hankkeiden siirtymisen vuoksi toteutuneet talousarvion suuruisina, mutta siirtymät tarkoittavat sitä, että vuosien 2015-2018 investointien kokonaismäärä nousee noin 50 miljoonaan euroon. Investointien rahoittamiseksi on realisoitava sijoituksia, mikä lähivuosina johtaa kassavarojen tyhjentymiseen, ellei vuosikatetta tulorahoitusta merkittävästi pystytä parantamaan. Talouden kehittyminen ja seurakuntayhtymän rakentamis- ja investointiohjelma Talousarviovuoden aikana onnistuttiin jo suunnitellusti karsimaan sekä menojen että investointien kasvua. Seurakuntayhtymän mittava investointiohjelma, toimitilojen peruskorjaukset ja esimerkiksi talousarviovuonna 2014 valmistunut Perkkaan kappelin peruskorjaus, siunauskappelin peruskorjauksen viivästyminen ja Suvelan kappelin kilpailutuksen käsittely markkinaoikeudessa osoittivat kuitenkin, miten suuria aikatauluvenymiä ja ennakoimattomia muutoksia hankkeiden kustannusarvioihin voi työskentelyn edetessä tulla. Talousarviovuoden aikana lisättiin talouden ennakointia ja suunnittelua tulevia vuosia silmällä pitäen. Seuraavien suunnittelukausien vuosiin 2015-2018 liittyy useita seurakuntayhtymän taloutta kuormittavia tekijöitä. Suomen taloudellisen kasvun pysähtymisen, työttömyyden lisääntymisen ja kirkosta eroamisen nopeutumisen vuoksi seurakuntayhtymän tulorahoitus ei riitä kattamaan nykyistä käyttötalousmenojen tasoa. Espoo on pitkään kuulunut kohtuullisen hyvin menestyvien kuntien joukkoon, mutta työttömyyden lisääntyminen ja taantuman vaikutukset yritystoimintaan ovat myös vähentäneet verotulokertymää. Kirkon keskusrahastomaksun ja ylimääräisen eläkevastuumaksun nousut lisäävät seurakuntayhtymän kuluja lähivuosina ilman, että yhtymä voi näihin kuluihin itse vaikuttaa. Yhteisöveron laskentatavan muutos on myös Espoon seurakuntayhtymälle epäedullinen. Seurakuntayhtymän omat vaikutusmahdollisuudet kohentaa taloudellista tilannetta painottuvat käyttötalousmenojen kokonaismäärän selvään alentamiseen ja investointikulujen leikkaamiseen. Jotta seurakuntien toimintaedellytykset säilyisivät hyvinä myös jatkossa, on ehdottaman tärkeää saada vuosikate pysyvästi nykyistä korkeammalle ja riittävän korkealle tasolle kattamaan poistot ja tuomaan tulorahoitusta tuleviin investointeihin. 1.2 HALLINTO: YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO JA NEUVOSTO Esa Malkamäen ponsi 28.5.2014 tilinpäätöksen 2013 käsittelyn yhteydessä Jotta tilojen käytöstä aiheutuvat kulut paremmin ohjaisivat taloudellista suunnittelua seurakunnissa ja omat ja vuokratilat olisivat jatkossa samassa asemassa, yhteinen kirkkovaltuusto esittää, että yhteinen kirkkoneuvosto ja kiinteistöpalvelut valmistelevat käytännön, jolla omien kiinteistöjen kulut voidaan jyvittää seurakunnille sisäisten vuokrien muodossa. 4
Asian valmistelu on aloitettu syksyllä 2014 ja sitä jatketaan parhaillaan. Esa Malkamäen ponsi 28.5.2014 hallintorakenneuudistuksen käsittelyn yhteydessä Hyväksyessään Espoon seurakuntayhtymälle uuden hallintorakenteen, yhteinen kirkkovaltuusto toivoo, että lakkautettavien johtokuntien tilalle perustettaisiin tarpeen mukaan neuvottelukuntia tai muita sopivia työryhmiä viranhaltijoiden tueksi, jotta myös jatkossa seurakuntalaiset pääsevät vaikuttamaan asioiden valmisteluun. Asia otetaan huomioon sekä tapaus- ja tilannekohtaisesti että valmistelemalla hallintorakenneuudistuksen yhteydessä hyväksytty ajatus nk. asiantuntijapankista. Stig Kankkosen ponsi 28.5.2014 Hyväksyessään Suvelan kappelin rakentamisen yhteinen kirkkovaltuusto toivoo, että toimitilojen rakennushankkeet eivät kasva tarveselvitysvaiheen jälkeen ja että rakennetaan toiminnan sujuvuuden turvaavaa peruslaatua. Rakennus- ja peruskorjaushankkeiden tarveselvitysten ja muiden vaiheiden valmisteluun määritellään riittävän hyvä, mutta kuitenkin maltillinen, tavoitetaso ottaen erityisesti huomioon käytettävissä olevat taloudelliset resurssit. Paula Viljakaisen ponsi 28.5.2014 tilojen käyttöä koskevan asian käsittelyn yhteydessä Lisäksi yhteinen kirkkovaltuusto edellyttää, että tilankäytön tehostamista koskeva jatkoselvitystyö käynnistetään välittömästi. Samalla selvitetään mitä kiinteistöjä voidaan realisoida mukaan lukien seurakuntayhtymän omistamat asunnot. Selvityksestä saadut tulokset tuodaan yhteiselle kirkkovaltuustolle tiedoksi viimeistään kevään 2015 viimeiseen kokoukseen. Selvityksen valmistelu on aloitettu vuoden 2014 aikana, ja se tuodaan tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. Leena Salmensaaren ponsi 24.9.2014 Olarin seurakunnassa otetaan huomioon Suurpellon alueen lasten, nuorten ja perheiden tarve kerhotiloihin. Tätä tarvetta varten pyritään löytämään alueelta sopiva ja tarkoituksenmukainen vuokratila seurakunnan lapsi- ja perhetyön kerhoihin sekä varhaisnuorten ja nuorten kokoontumiseen. Neuvotteluja ponnessa mainittuihin tarkoituksiin sopivasta tilasta käydään parhaillaan. Paula Viljakaisen ponsi 24.9.2014 Esse-lehden kustantamisen 2015-2016 yhteydessä Tutkitaan, voitaisiinko Espoon kahdella uudella alueella, esimerkiksi Tillinmäessä ja Suurpellossa, kokeilla osoitteetonta Esse-lehden jakamista ½-1 vuoden aikana. Jakelun vaikutuksista tehdään kyselytutkimus, miten lehden jakeluun on suhtauduttu ja onko se lisännyt osallistumista seurakunnan tilaisuuksiin ja liittymistä kirkon jäseniksi. Selvitetään kokeilun kustannukset. Selvitys asiasta viedään viestinnän toimikunnan käsiteltäväksi keväällä 2015. 5
Heikki Sorvarin ponsi 24.9.2014 Esitän, että viestintäpäällikkö yhdessä uuden viestinnän toimikunnan kanssa järjestäisi ensi vuonna seminaarin Essen sisällön kehittämisestä luottamushenkilöille ja asiasta kiinnostuneille lukijoille. Viestinnän toimikunnan käsittelee asiaa keväällä 2015. Esa Malkamäen ponsi 10.12.2014 hallintopäällikön viran täyttämisen ja seurakuntayhtymän viraston organisaatiomuutoksen yhteydessä Espoon seurakuntien palvelukeskuksen täyttäessä 2 vuotta yhteinen kirkkovaltuusto toivoo että yhteinen kirkkoneuvosto valmistelee selvityksen palvelukeskuksesta, sen toiminnasta ja tulevaisuuden suunnitelmista ja tuo sen yhteiselle kirkkovaltuustolle tiedoksi ensi vuoden aikana. Selvityksestä tulisi käydä ilmi miten palvelu on toiminut, miten seurakuntalaiset ovat suhtautuneet, mitä palautetta on saatu sekä erityisesti, onko saavutettu odotettuja säästöjä seurakunnissa ja koko seurakuntayhtymän tasolla. Selvitys valmistellaan vuoden 2015 aikana. 6
1.3 HENKILÖKUNTA Henkilöstön palvelussuhteet jakautuvat virka- ja työsopimussuhteisiin. Alla olevaan taulukkoon on laskettu mukaan myös virka- ja työvapaalla olevat henkilöt. Jakauma 31.12.2014 Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset Yhteensä Osuus koko henkilöstöstä Esbo svenska 24 20 44 7,4 Espoonlahti 40 36 76 12,8 Tuomiokirkkosrk 56 64 120 20,1 Leppävaara 39 26 65 10,9 Olari 45 19 64 10,7 Tapiola 27 26 53 8,9 Yhtymän virasto 61 113 174 29,2 Yhteensä 292 304 596 100,0 Yhtymän virastossa henkilöstö jakautui seuraavasti: Viraston johto 3 Kiinteistöpalvelut 63 Yhteisen seurakuntatyön palvelut 43 Henkilöstö- ja hallintopalvelut 18 Tietohallintopalvelut 8 Talouspalvelut 9 Viestintäpalvelut 6 Palvelukeskus 24 Koko- ja osa-aikaiset palvelussuhteet jakautuivat alla esitetyn mukaisesti. Laskelmassa kullekin henkilölle on laskettu vain yksi palvelussuhde, vaikka hän hoitaisi useampaa tehtävää. Olarin seurakunnassa ja Espoonlahden seurakunnassa on yksi yhteinen työntekijä, joka näkyy vain Espoonlahden luvuissa. 31.12.2014 ES EL ET L O T YV Yhteensä Virkasuhteiset 24 40 56 39 45 27 61 292 Kokoaikaiset 21 38 53 38 39 24 46 259 Osa-aikaiset 3 2 3 1 6 3 15 33 Työsopimussuhteiset 20 36 64 26 19 26 113 304 Kokoaikaiset 9 24 52 21 13 17 108 244 Osa-aikaiset 11 12 12 5 6 9 5 60 Seuraavat taulukot kuvaavat kuvaa vakinaisten ja määräaikaisten palvelussuhteiden lukumääriä ja henkilökunnan ryhmittäytymistä tehtävittäin. 7
31.12.2014 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Määräaik. osuus kokonaismäärästä Määräaik. osuus kussakin yksikössä Esbo svenska 36 8 44 1,3 18,2 Espoonlahti 65 11 76 1,8 14,5 Tuomiokirkko 100 20 120 3,4 16,7 Leppävaara 53 12 65 2,0 18,5 Olari 52 12 64 2,0 18,8 Tapiola 48 5 53 0,8 9,4 Yhtymän virasto 155 19 174 3,2 10,9 Yhteensä 509 87 596 14,6 14,6 Henkilökunta ryhmiteltynä tehtävien mukaan seurakunnissa ja seurakuntayhtymän virastossa 31.12.2014, laskettu vain yksi henkilö/tehtävä. Väkiluku tarkoittaa seurakunnan läsnä olevien jäsenten lukumäärää. väki- papit suhde- nuoriso- suhde- kanttorit suhde- diakonia- suhdeluku luku työntekijä t luku luku työntekijät luku ES 15749 6 2625 3 5250 4 3937 4 3937 EL 31614 12 2635 7 4516 4 7904 8 3952 ET 47907 18 2662 11 4355 7 6844 9 5323 L 24999 10 2500 7 3571 3 8333 6 4167 O 27561 12 2297 8 3445 4 6890 6 4594 T 22508 9 2501 5 4502 3 7503 5 4502 YV 11 1 3 Yht. 170338 78 2234 41 4155 26 6551 41 4155 väki- lapsi- suhde- hallinto suhde- hautaus- kiinteistö- suhde- muut Virat/työluku työ luku luku toimi toimi luku suhteet ES 15749 17 926 4 3937 1 15749 0 39 EL 31614 18 1756 5 6323 10 3161 4 68 ET 47907 24 1996 8 5988 27 1774 3 107 L 24999 12 2083 5 5000 10 2500 1 54 O 27561 9 3062 5 5512 10 2756 3 57 T 22508 11 2046 5 4502 8 2814 7 53 YV 84 20 29 14 162 Yht. 170338 91 1872 116 1468 20 95 1793 32 540 Hallinnon lukumäärissä ovat mukana mm. kirkkoherrat, hallintoassistentit, sihteerit (myös kiinteistöhallinnon), tiedottajat, järjestelmäasiantuntijat ja palvelukeskuksen henkilöstö. Ryhmässä muut ovat mukana mm. työalasihteerit, perheneuvojat, vapaaehtoistyön ohjaaja ja työnohjaaja. 8
Uudet virat ja työsuhteet vuonna 2014 Uusia virkoja perustettiin Olarin seurakuntaan seuraavasti: - diakonian virka kansainväliseen työhön - perhetyöntekijän virka korvaamaan kahta lastenohjaajan työsuhdetta ja - yhteisötyöntekijän virka saaduilla testamenttirahoilla. Uusia työsuhteita perustettiin seuraavasti: - perhetyöntekijä Tapiolan seurakuntaan (tehtävää on aikaisemmin hoidettu määräaikaisena) - taloussihteeri Espoonlahden seurakuntaan - siivoojan työsuhde vahtimestarin työsuhteeksi Espoonlahden seurakunnassa - yhtymän virastossa toimistosihteerin tehtävän muutos hyvinvointisihteeriksi. Lakkautettu virat - Esbo svenska församlingin diakonian viranhaltijan virka (0898 ES-001) 31.12.2014. - yhtymän virastossa palvelukeskuksen päällikön virka (5281-YV-001) 31.12.2014. Vaihtuvuus vakinaisissa palvelussuhteissa vuoden 2014 aikana oli yhteensä kahdeksan viranhaltijaa ja seitsemän työsuhteista työntekijää. Lisäksi vuoden 2014 aikana oli lyhytaikaisissa (ei sijaisina) palvelussuhteissa: - hautausmailla tuntipalkkaisia kesätyöntekijöitä oli 96 ja kuukausipalkkaisia työntekijöitä kahdeksan. - eri seurakunnissa oli yhteensä 57 työntekijää (oppaat, kausiteologit ym. seurakuntatyö). - seurakuntayhtymän virastossa oli 21 lyhytaikaista työntekijää (20 leirikeskuksissa ja yksi opas. 9
1.4 SEURAKUNTIEN VÄKILUKU Seurakuntien väkiluvulla tarkoitetaan läsnä olevien jäsenten määrää. Espoon seurakuntien väkiluku 31.12.2014 oli 170.338 (172.050) henkeä. Muutos edelliseen vuoteen oli -1.712 henkeä. Kaupungin väkiluku oli ennakkotietojen mukaan 265.646 henkeä. Seurakunnilla oli vuoden 2014 lopussa 8.028 ulkomailla asuvaa jäsentä. Espoolaisista puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia n. 12 %. Kirkkoon liittyi vuonna 2014 Espoossa 903 (vuonna 2013 918) henkeä ja kirkosta erosi 3.519 (3.000) henkeä. Kastettuja oli 1.902 (2.054) ja kuolleita 1.017 (1.078). Muuttovoittoa oli 297 (+142) henkeä. Vuoden 2014 lopussa kirkkoon kuului 64,1 % espoolaisista (edellisenä vuonna 66,0 %). Seurakuntien väkiluku ja jäsenmäärä 31.12.2014 Läsnäoleva väestö Poissaoleva väestö Jäsenet Läsnäolevat Miehet Naiset Yht. Yht. Yht. 2014 Erotus Esbo svenska 7 550 8 199 15 749 1 497 17 246 15 967-218 Espoon tuomiokirkkosrk 22 459 25 447 47 906 1 464 49 370 48 279-373 Espoonlahti 14 379 17 235 31 614 1 238 32 852 32 137-523 Leppävaara 11 600 13 400 25 000 932 25 932 25 367-367 Olari 12 346 15 215 27 561 1 470 29 031 27 605-44 Tapiola 10 684 11 824 22 508 1 427 23 935 22 695-187 YHTEENSÄ 79 018 91 320 170 338 8 028 178 366 172 050-1 712 Kirkkoon liittyneiden ja kirkosta eronneiden määrät vuonna 2014 Kirkkoon liittyneet Kirkosta eronneet Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Erotus Esbo svenska 34 31 65 120 92 212-147 Espoon tuomiokirkkosrk 124 121 245 544 428 972-727 Espoonlahti 85 74 159 339 318 657-498 Leppävaara 77 77 154 381 273 654-500 Olari 83 80 163 315 287 602-439 Tapiola 58 59 117 252 170 422-305 YHTEENSÄ 461 442 903 1951 1568 3519-2 616 10
Kastettujen ja kuolleiden määrät vuonna 2014 Kastetut Kuolleet Erotus Esbo svenska 171 141 30 Espoon tuomiokirkkosrk 580 241 339 Espoonlahti 324 175 149 Leppävaara 315 157 158 Olari 309 154 155 Tapiola 203 149 54 YHTEENSÄ 1 902 1 017 885 Muutot seurakuntaan ja seurakunnasta vuonna 2014 Seurakuntaan Seurakunnasta Erotus Esbo svenska 652 717-65 Espoon tuomiokirkkosrk 3 694 3 618 76 Espoonlahti 2 178 2 330-152 Leppävaara 2 784 2 754 30 Olari 2 742 2 445 297 Tapiola 2 300 2 189 111 YHTEENSÄ 14 350 14 053 297 11
1.5 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisvertailuissa ovat mukana myös ns. sisäiset erät. Toimintakatteen jälkeen on ilmoitettu poistot ja sen jälkeen laskennalliset erät, joita ovat sisäiset korot, vyörytystulot sekä - menot. Niiden jälkeen on ilmoitettu työalakate. Yleishallinnon, yhteisen seurakuntatyön sekä kiinteistötoimen kustannukset on kohdennettu seurakunnille, hautaustoimelle, metsätaloudelle ja sijoituskiinteistöille vyörytysten avulla. TALOUSARVIOSSA HYVÄKSYTTYJEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2014 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2013 Toimintatuotot 7 127 450 0 7 013 070 114 380 7 270 026 Toimintakulut 50 785 480 125 000 49 066 571 1 843 908 48 368 608 TOIMINTAKATE -43 658 030-125 000-42 053 501 1 729 528-41 098 582 Poistot -5 429 488 0-5 248 839 180 649-5 063 873 Sisäiset korot -867 412 0-216 935 650 477-441 893 Vyörytystulot -24 059 644 0-23 668 324 391 321-22 859 503 Vyörytysmenot 28 910 674 0 28 649 164-261 511 27 756 321 Vyörytykset netto -4 851 030 0-4 980 840-129 810-4 896 818 TYÖALAKATE -54 805 960-125 000-52 500 115 2 430 844-51 501 165 Käyttötalous sisältää yleishallinnon, seurakuntien, yhteisen seurakuntatyön, hautaustoimen ja kiinteistötoimen toimintatuotot ja kulut, poistot, sisäiset korot sekä vyörytyserät. Toimintakate osoittaa, että toimintatuottojen ja kulujen erotus oli n. 1,7 milj. euroa eli n. 3,95 % pienempi kuin talousarviomääräraha muutoksineen. Työalakate osoittaa, että määrärahoja kului noin 2,4 milj. euroa arvioitua vähemmän kun poistot, sisäiset korot ja vyörytyserät on huomioitu. 12
1.5.1 YLEISHALLINTO (talousarvion pääluokka 1) Talousarvio 2014 YLEISHALLINTO 2 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2013 Toimintatuotot 442 000 0 463 844-21 844 425 199 Toimintakulut 10 092 653 0 9 742 675 349 978 9 328 417 TOIMINTAKATE -9 650 653 0-9 278 831 371 822-8 903 218 Vyörytykset netto 9 650 653 0 9 278 831 371 822 8 903 218 TYÖALAKATE -0 0 0 0-0 Yleishallinnon pääluokkaan sisältyvät kirkollisten vaalien, yhteisen kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkoneuvoston, johtokuntien ja toimikuntien, tilintarkastuksen ja valvonnan sekä yhtymän viraston luvut. Talousarvion sitovuustaso on yleishallinto yhteensä. Jäljempänä on eritelty myös yhtymän viraston ja sen yksikköjen luvut erikseen. YHTYMÄN VIRASTO Talousarvio 2014 2 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2013 Toimintatuotot 442 000 0 463 844-21 844 425 199 Toimintakulut 9 031 924 0 8 833 956 197 969 8 844 182 TOIMINTAKATE -8 589 924 0-8 370 111 219 813-8 418 983 Vyörytykset netto 8 589 924 0 8 370 111 219 813 8 418 983 TYÖALAKATE -0 0 0 0-0 Yhtymän viraston lukuun sisältyvät viraston johto, viestintäpalvelut, tietohallintopalvelut, henkilöstö- ja hallintopalvelut, talouspalvelut ja palvelukeskus, joiden yksikkökohtaiset toteumatiedot ja toimintaa koskevat tiedot on esitetty seuraavilla sivuilla. Viraston johto (talousarvion kustannuspaikka 10601) Talousarvio 2014 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2013 Toimintatuotot 0 600 Toimintakulut 322 766 0 243 418 79 348 291 753 TOIMINTAKATE -322 766 0-243 418 79 348-291 153 Vyörytykset netto 322 766 0 243 418 79 348 291 153 TYÖALAKATE 0 0 0 0 0 13
Hallintojohtaja Risto Hämäläinen aloitti tehtävässään vuoden 2014 keväällä. Toimintatapoja luottamushenkilöiden, kirkkoherrojen ja yhtymän viraston johtoryhmän kesken tarkennettiin ja muokattiin tarpeen mukaan. Erityisesti huomiota kiinnitettiin hyvän ja runsaan keskusteluilmapiirin synnyttämiseen eri toimijoiden kesken. Sekä toiminnallisia että hallinnollisia menettelytapoja ja prosesseja muokattiin lisäämällä esimerkiksi seurakuntayhtymän johdon sisäistä työskentelyä ja tarkentamalla talouden ja hallinnon prosesseja. Seurakuntayhtymän hallintorakennetta uudistettiin siten, että uusi hallintorakenne astuu voimaan vuoden 2015 alusta. Seurakuntayhtymän strategiakokonaisuuden uudistaminen aloittaminen päätettiin ajoittaa vuoden 2015 puolelle, jotta vuoden 2015 alussa nimitettävällä uudella talous- ja strategiatoimikunnalla olisi mahdollisimman hyvät edellytykset ja lähtökohdat osallistua asian valmistelemiseen. Viestintäpalvelut (talousarvion kustannuspaikka 10602) Talousarvio 2014 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2013 Toimintatuotot 50-50 640 Toimintakulut 2 472 003 0 2 488 373-16 370 2 360 768 TOIMINTAKATE -2 472 003 0-2 488 323-16 320-2 360 128 Vyörytykset netto 2 472 003 0 2 488 323-16 320 2 360 128 TYÖALAKATE 0 0 0-0 0 Seurakuntavaalien viestintä. Vaalien viestintää hoidettiin erillisen viestintäsuunnitelman mukaan. Espoossa liityttiin valtakunnalliseen kampanjaan Usko hyvän tekemiseen, joka alkoi jo keväällä ehdokkaaksi kannustamisen teemalla. Teeman mukaisesti kaikki Espoon seurakunnat järjestivät ennakkoäänestyksen yhteydessä ns. Hyvän tekemisen toreja. Kaikille äänioikeutetuille lähetettiin henkilökohtainen vaalikirje ehdokasesitteineen. Essessä, Länsiväylässä ja Kyrkpressenissä julkaistiin vaaliliitteet. Vaaleja ja päätöksentekoa pidettiin Essessä esillä koko vuoden ajan. Ennen vaaleja Essen välissä julkaistiin journalistisesti tuotettu toimintakertomus, jossa toimintaa esiteltiin toimitettujen juttujen, toimintatilastojen ja talouslukujen kautta. Viestinnän koulutus ja viestintäsuunnitelmat. Seurakuntien työntekijöille tarjottiin viestinnän koulutusta mm. verkkotyöhön, markkinointiin ja mediaviestintään liittyen. Työalojen viestintäsuunnitelmien luomista ja ylläpitämistä jatkettiin. Uusi graafinen ilme. Koko seurakuntayhtymän uusi, yhteinen Kirkko Espoossa -tunnus otettiin käyttöön jouluviestinnässä. Uusi ilme otetaan käyttöön vaiheittain kevään 2015 aikana. Työyhteisöviestinnän kehittäminen jatkui yhteistyössä seurakuntien ja seurakuntayhtymän viraston kanssa. 14
Tietohallintopalvelut (talousarvion kustannuspaikka 10603) Talousarvio 2014 2 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2013 Toimintatuotot 100 000 0 104 389-4 389 105 476 Toimintakulut 2 739 200 0 2 946 308-207 108 3 068 933 TOIMINTAKATE -2 639 200 0-2 841 919-202 719-2 963 457 Vyörytykset netto 2 639 200 0 2 841 919-202 719 2 963 457 TYÖALAKATE 0 0 0-0 0 Espoon seurakuntayhtymän rooli kirkon palvelukeskuksen prosessi- ja järjestelmäkehityksessä on ollut hyvin merkittävä. Kuntatoimisto-ohjelmisto poistui käytöstä teknisistä syistä. Länsi-Uudenmaan seurakuntayhtymien ja seurakuntien järjestelmäratkaisuja on yhtenäistetty Espoon seurakuntayhtymän ratkaisujen kanssa ja heidät on liitetty entistä tiiviimmin osaksi Espoon seurakuntayhtymän järjestelmäkokonaisuutta. Henkilöstö- ja hallintopalvelut (talousarvion kustannuspaikka 10604) Talousarvio 2014 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2013 2 Toimintatuotot 317 000 0 289 322 27 678 291 194 Toimintakulut 1 915 207 0 1 768 981 146 226 1 779 498 TOIMINTAKATE -1 598 207 0-1 479 659 118 548-1 488 304 Vyörytykset netto 1 598 207 0 1 479 659 118 548 1 488 304 TYÖALAKATE 0 0 0-0 0 Palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon prosesseja arvioitiin ja kehitettiin Kirkon palvelukeskuksen (KIPA) siirtymisen valmistelussa. Kirkon palkkausjärjestelmän ja harkinnanvaraisen palkanosan (HAVA) soveltamista kehitettiin samoin kuin työaikapankkijärjestelmää. Koulutuksen koordinointia ja suunnittelua jatkettiin. Työhyvinvoinnin kokonaishallintaa kehitettiin ottaen huomioon henkilöstön hyvinvointitutkimuksen tulokset. Tweb-järjestelmässä (sähköinen asian- ja asiakirjahallinta) toteutettiin kokoushallinnan käyttöönotto. 15
Talouspalvelut (talousarvion kustannuspaikka 10605) Talousarvio 2014 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2013 2 Toimintatuotot 0 600 Toimintakulut 513 246 0 483 694 29 553 481 520 TOIMINTAKATE -513 246 0-483 694 29 553-480 920 Vyörytykset netto 513 246 0 483 694 29 553 480 920 TYÖALAKATE 0 0-0 0 0 Sähköisiä menettelytapoja on edelleen kehitetty. Yhä useampi toimittaja on siirtänyt laskutuksensa verkkolaskutukseen. Talousarviovuoden aikana toteutettiin myös verkkomaksaminen, jolloin myyntilaskujen määrää voidaan merkittävästi vähentää vuoden 2015 aikana. Uusi budjetointi- ja raportointiohjelma otettiin talousarviovuonna käyttöön talousarvion kokoamisessa. Ohjelmaa käytettiin myös talousarviovuoden raportoinnissa vanhan raportointijärjestelmän rinnalla. Vuonna 2015 uusi ohjelma korvaa täysin vanhan. Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtyminen tapahtuu vuoden 2016 alussa, ja asiakkuusprojekti käynnistettiin talousarviovuoden aikana. Yhdessä Kirkon palvelukeskuksen kanssa kehitettiin jo talousarviovuoden aikana palvelukeskuksen järjestelmiä entistä paremmin täyttämään Espoon seurakuntayhtymän toiveita. Palvelukeskus (talousarvion kustannuspaikka 10608) Talousarvio 2014 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2013 2 Toimintatuotot 25 000 0 70 083-45 083 26 689 Toimintakulut 1 069 502 0 903 182 166 320 861 710 TOIMINTAKATE -1 044 502 0-833 099 211 403-835 021 Vyörytykset netto 1 044 502 0 833 099 211 403 835 021 TYÖALAKATE -0 0-0 0-0 Palvelukeskuksen toimintatapoja kehitettiin ja yhtenäistettiin, tavoitteena yhtenäinen, katkeamaton ja virheetön palveluketju. Palveluiden suunnittelussa otettiin huomioon sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden vaatimukset. 16
1.5.2 SEURAKUNNAT (talousarvion pääluokka 2) Talousarvio 2014 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2013 Toimintatuotot 1 325 800 0 1 548 270-222 470 1 567 934 Toimintakulut 23 975 500 0 23 247 080 728 420 23 161 578 TOIMINTAKATE -22 649 700 0-21 698 810 950 889-21 593 644 Vyörytykset netto -28 943 338 0-28 238 590 704 748-27 546 907 TYÖALAKATE -51 593 038 0-49 937 400 1 655 638-49 140 551 Seurakuntien henkilöstökulut on kirjanpidossa kohdennettu suoraan eri tehtäväalueille arvioitujen työpanosten suhteessa. Yleishallinnon henkilöstökuluista 97 % ja kiinteistöhallinnon henkilöstökuluista 82 % on vyörytetty seurakunnille niiden toteutuneiden kustannusten suhteessa ja jäännös hautaustoimelle sekä maa- ja metsätalouden ja sijoituskiinteistöjen kustannuspaikoille. Lisäksi muut yleishallinnon, yhteisen seurakuntatyön ja kiinteistötoimen kulut, verotuskustannukset, kirkon keskusrahastomaksu sekä poistot ja sisäiset korot on vyörytetty seurakunnille niiden toteutuneiden kustannusten suhteessa. Seurakunnille vyörytetyt kulut on vyörytetty edelleen kunkin seurakunnan tehtäväalueille toteutuneiden kustannusten suhteessa. Yhteisen seurakuntatyön avustusmenot on vyörytetty suoraan kunkin seurakunnan avustustileille niiden menojen suhteessa. Kaikki vyörytykset on toteutettu nettokuluina. Seurakuntien toimintakate oli yhteensä 1,0 milj. euroa määrärahaa pienempi ja työalakate noin 1,7 milj. euroa pienempi. 17
Esbo svenska församling Talousarvio 2014 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2013 2 Toimintatuotot 235 000 0 286 478-51 478 246 792 Toimintakulut 2 424 800 0 2 314 823 109 977 2 318 368 TOIMINTAKATE -2 189 800 0-2 028 345 161 455-2 071 576 Vyörytykset netto -3 195 074 0-2 870 416 324 658-2 800 960 TYÖALAKATE -5 384 874 0-4 898 761 486 113-4 872 536 Arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Toiminta noudatteli pääsääntöisesti vuoden 2014 toimintasuunnitelmaa. Seurakunnan toiminnassa kantava ydinviesti oli Levollisuus, läsnäolo ja sanoma. Yksi toiminnan painopisteistä oli seurakuntavaalit. Erääksi toiminnan tavoitteeksi muodostui seurakuntapäivien järjestäminen. Syksyllä Espoon seurakuntayhtymässä toteutettiin henkilöstön hyvinvointitutkimus Parempi työyhteisö. Esbo svenska församlingin työyhteisön tulokset olivat erinomaiset, 16,3/20 pistettä ja vastausprosentti 85 %. Seurakunnan strategiaryhmä työskenteli ahkerasti pohtien seurakunnan haasteita: jäsenmäärä laskee ja talous tiukkenee, ja seurakunnan tulee sopeuttaa toimintansa ja henkilöstöresurssinsa tämän mukaisesti. Strategiaryhmä käytti erilaisia menetelmiä pohtiessaan muutoksia, joita toiminnassa on tehtävä, jotta talouden haasteet ja toiminnan tavoitteet saadaan sovitettua yhteen. Työryhmän työskentelyn tulosten käsittelyä jatketaan sekä seurakuntaneuvostossa että henkilöstön parissa. Seurakunnan jäsenmäärä väheni 218 henkilöllä; seurakunnan väkiluku (läsnä olevien jäsenten lukumäärä) 31.12.2014 oli 15.749 henkeä. Eronneita oli 212 ja seurakuntaan liittyi 65 henkeä. Toimintakate oli positiivinen. Vuoden 2014 painopisteet Syksyn seurakuntavaalien äänestysaktiivisuus oli 12,0 %. 1 465 henkilöä käytti äänioikeuttaan (äänioikeutettuja oli 12 235, 13,3 % vuonna 2010). 16 17-vuotiaista äänesti 7,0 % (10,6 % vuonna 2010). Seuraavissa vaaleissa on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota vaalien järjestämiseen käytännössä ja yksityiskohtienkin hiomiseen. Toiminnallisena painopisteenä ollutta jumalanpalveluselämää toteutettiin vahvistamalla jumalanpalveluksen merkitystä ja pitämällä esillä seurakunnan ydinviestiä esillä seurakunnan toiminnassa. Pyrimme vahvistamaan seurakunnan jäsenyyttä tuomalla seurakuntaa esille eri tiedotusvälineissä. Uusina toimintatapoina voidaan mainita henkilökohtainen kutsu päiväkerhotoimintaan ja 5-vuotiaille tarkoitettujen ryhmien kokoontumisiin sekä kaikille 18-vuotiaille lähetetty henkilökohtainen onnittelukortti Grattis, joka sisälsi tietoa seurakunnan ja kirkon toiminnasta. Lapsiperheille tehtiin palautekysely päiväkerhotoiminnasta (vastaajat antoivat arvosanan erittäin tyytyväinen, kun korkein arvo oli erittäin tyytyväinen ) ja iltapäiväkerhotoiminnasta (vastaajat antoivat arvosanan tyytyväinen, kun korkein arvo oli erittäin tyytyväinen ). Vapaaehtoistyöhön emme juurikaan ole onnistuneet saamaan mukaan aikaisempia vuosia enempää vapaaehtoisia. 18
Vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet Seurakuntapäivien järjestäminen oli kokonaan uusi toiminnallinen avaus. Piispa Björn Vikström osallistui ja oli mukana toteuttamassa yhtä päivää. Päivät onnistuivat hyvin: palautekyselyn mukaan päivät saivat arvosanan 4,5/5, ja jäsenyyden vahvistamisen kannalta vastaavanlaisten seurakuntapäivien järjestäminen uudelleen on varmasti hyödyllistä. Työskentelimme jumalanpalveluskaavojen parissa ja uudistimme jumalanpalvelusten kulkua. Painotimme kasteen ja ehtoollisen merkitystä eri yhteyksissä. Tiedotimme toiminnastamme eri tiedotusvälineissä enemmän kuin aiemmin. Vapaaehtoisille ei järjestetty koulutusta toimintakertomusvuonna. Henkilöstö Kaikkia vakansseja ei täytetty. Henkilöstöresurssien käyttöä harkittiin kullakin työalalla, ja tehtäviä hoidettiin vähäisemmällä määrällä palvelussuhteita kuin aiemmin. Talousarvion toteutuminen Seurakunnan taloussuunnittelu ja talouden seuranta onnistuivat hyvin. Toimintakate oli 94 %. 19
Espoonlahden seurakunta Talousarvio 2014 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2013 2 Toimintatuotot 211 000 0 260 136-49 136 231 829 Toimintakulut 4 408 700 0 4 351 083 57 617 4 236 694 TOIMINTAKATE -4 197 700 0-4 090 947 106 753-4 004 865 Vyörytykset netto -5 275 196 0-5 374 027-98 831-5 241 825 TYÖALAKATE -9 472 896 0-9 464 974 7 922-9 246 690 Arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Vuoden 2014 painopisteet Kertomusvuoden aikana oli kaksi merkittävää tapahtumaa: piispantarkastus ja seurakuntavaalit. Niiden valmistelu aloitettiin jo edellisen kertomusvuoden aikana. Lisäksi piispantarkastukseen kuuluvat hallinnon ja jumalapalveluselämän projektit aloitettiin kertomusvuoden aikana. Lapsi- ja perhetyössä saatiin Saunalahteen kauan kaivattu kerhotoiminta käyntiin yhteisyössä Espoon kaupungin kanssa Saunalahden koululla sijaitsevassa Espoon nuorisotilassa. Kirkon peruskorjauksen hankesuunnittelu saatiin valmiiksi. Vireä jumalanpalvelus- ja musiikkielämä jatkui. Espoon hiippakunnan kanssa suunniteltu jumalanpalvelushanke käynnistettiin, ja se päätettiin saattaa loppuun piispantarkastuksen kehittämishankkeena vuoden 2015 aikana. Kaikkia messuja alettiin suunnitella ja toteuttaa yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Kohtaamispaikkamessu Soukan kappelilla on jatkanut suosiotaan. Sen lisäksi diakoniatyön kanssa kehitettiin Leipämessu kerran kuukaudessa perjantaiaamuisin klo 10, minkä jälkeen kirkkovieraille tarjottiin keittolounas. Nämä ovat tuoneet messuun runsaasti niitäkin, jotka eivät käy perinteisissä jumalanpalveluksissa. Myös tuomasmessu ja pop-messu ovat keränneet omat kannattajajoukkonsa ja lisänneet messukäyntejä. Missä on onnistuttu, mikä ei ole onnistunut? Hyvin hoidettu seurakunnan perustyö, elävät messut, rikas musiikkielämä ja motivoituneet työntekijät ovat vahvistaneet seurakuntalaisten luottamusta toimintaan. Seurakuntaneuvoston kokouksissa puhetta on johtanut varapuheenjohtaja (KJ 9:1 mukaisesti). Se on ollut toimiva ratkaisu. Kappalaisen virkaan ja taloussihteerin työsuhteeseen saatiin vakituiset työntekijät. Myös kouluyhteistyössä aloitti uusi, määräaikaisessa työsuhteessa oleva pappi. Onnistuneita valintoja kaikki. Diakoniatyössä tehtiin tehtävänkuvien uudelleen järjestelyjä, ja päätettiin lyhentää elintarvikejakelua kuusipäiväisestä viisipäiväiseksi. Sen seurauksena viranhaltijoiden työssä jaksaminen ja vapaaehtoisten jaksaminen on kohentunut. Vapaaehtoistoiminnan keskus Sopukka käynnistettiin Soukan kappelilla, entisessä vahtimestarin asunnossa. YV-keräystulos oli jälleen maan kärkiluokkaa. Lähetystyössä on aloitettu Kairos-kurssit lähetystyöstä kiinnostuneille vapaaehtoisille, mutta ne on suunnattu myös työntekijöille. Niistä saadut kokemukset ovat olleet rohkaisevia: tietoisuus lähetystyön todellisuudesta ja motivaatio lähetystyön tukemiseen ovat Kairos-kurssin myötä kasvaneet. Venäjänkielisessä työssä on ollut osa-aikainen venäjää äidinkielenään puhuva työntekijä. 20
Piispantarkastus nosti esiin joitakin tärkeitä työyhteisön kysymyksiä sekä tarvetta olla läsnä koulumaailmassa ja näkyä mm. kauppakeskuksissa. Oman seurakunnan hallinnon järjestelyissä oli jo aiemmin huomattu monia ongelmia, joihin kiinnitettiin huomiota piispantarkastuksen yhteydessä. Yksi piispantarkastuksen kehittämishanke on ollut hallinnon järjestelyt. Tavoitteena on saada hallintoon toimivat sihteeripalvelut niin, ettei hallintokappalaisen tarvitsisi toimia kirkkoherran sihteerinä, kuten tähän saakka on jouduttu toimimaan. Myös nuoriso- ja rippikoulutyön sihteerin tehtävien järjestelyt on aloitettu kertomusvuoden aikana. Seurakuntavaalien myötä puolet luottamushenkilöistä on uusia. Heistä kolme on alle 30-vuotiasta, mikä toivottavasti tuo päätöksentekoon nuorten aikuisten näkökulman vahvemmin esiin. Äänestysprosentti oli 13 %, mistä äänimäärästä 3,5 % oli hylättyjä ääniä. Talousarvion toteutuminen Seurakunnan toimintamäärärahojen toimintakate 2 oli kertomusvuoden lopussa 97,3 %. Työalojen budjettiylitykset olivat kertomusvuonna lähinnä kustannuspaikkojen sisäisiä. Aikuistyön osalta budjetin reiluun ylitykseen vaikutti lähinnä henkilöstökulujen kasvanut osuus, mikä puolestaan johtui työntekijän vaihtumisesta, työnkuvien jäsentymisestä ja vuosilisiin liittyvistä muutoksista. Muuten säästöjä kertyi lähinnä henkilöstömenoista (pitkät sairauslomat). Henkilöstö-, talous- ja tilaresurssit Henkilöstön vaihtuvuus, kirkon sisäilmaongelmat ja muutamat pitkät sairauspoissaolot ovat kuormittaneet muuta työyhteisöä. Sijaisten palkkaaminen on ollut hankalaa, kun sairauslomia myönnetään muutaman viikon jaksoissa. Uuden ihmisen perehdyttäminen erityisosaamista vaativiin tehtäviin epävarmoissa oloissa on vaikeaa ja joskus turhauttavaa. Vahtimestarikunnassa tapahtui kevään aikana kaksi kuolematapausta pääsiäisen alla. Lisäksi yksi vahtimestari sanoutui irti työsuhteestaan kesän kynnyksellä ja ylivahtimestari jäi eläkkeelle loppukesästä. Nämä muutokset, erityisesti kuolemantapaukset, vaikuttivat työyhteisöön vahvasti. Uudet vahtimestarit saatiin melko nopeasti paikkaamaan syntynyttä vajetta. Ylivahtimestarin työsuhteeseen jouduttiin etsimään toimivaa ratkaisua syksyn aikana. Määrärahat riittivät hyvin. Yhteinen kirkkovaltuusto torjui ns. Helsingin mallin, jossa määrärahat ovat talousarvioissa koko kolmivuotisen suunnittelukauden ajan. Helsingin malli toisi kuitenkin kaivattua joustoa viranhaltijoiden vaihdoksissa, toiminnallisissa muutoksissa ja uusissa tarpeissa kesken suunnittelukauden. Seurakuntayhtymässä sovittiin syksyllä uusista säästötavoitteista, jotka ovat seuraava kolmivuotiskauden aikana Espoonlahden osalta 285 000,- euroa (n. 7 % nykyisestä budjetista). Tulevat kiinteistöjen korjaukset tarvitsevat runsaasti rahaa, jota joudutaan paikkaamaan toiminnallisen puolen säästöillä. Työterveyslaitoksen kanssa toteutettiin syksyllä Parempi työyhteisö -tutkimus, joka tehdään Espoon seurakuntayhtymässä kahden vuoden välein. Työn ilo koettiin Espoonlahden seurakunnassa tutkimuksen verrokkiyksiköihin nähden suurimmaksi. Kirkon peruskorjauksen hankesuunnitelman käynnistyminen ja väistötilojen hankkiminen Soukan alueelta on ollut aikataulussa. Väistötilojen osalta tehtiin muuttosuunnitelma ja sovittiin vastuuhenkilö sen organisoimiseksi. 21
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Talousarvio 2014 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2013 2 Toimintatuotot 410 000 0 481 782-71 782 474 882 Toimintakulut 6 721 600 0 6 521 616 199 984 6 454 865 TOIMINTAKATE -6 311 600 0-6 039 834 271 766-5 979 983 Vyörytykset netto -7 883 643 0-7 707 775 175 868-7 518 927 TYÖALAKATE -14 195 243 0-13 747 610 447 633-13 498 910 Arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Painopiste: Vapaaehtoistyön kehittäminen Seurakunnan toimintasuunnitelmaan hyväksyttiin yksi yhteinen painopiste, vapaaehtoistyön kehittäminen. Painopiste on ollut sama vuodesta 2011, mutta vuonna 2014 sen rinnalla ei ollut muita alueiden ja työalojen yhteisiä painopisteitä. Painopisteestä nousevat toiminnalliset tavoitteet olivat: Vahvistetaan ja monipuolistetaan vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä. Toimitaan pontevasti vapaaehtoistyön yhteistyöverkostoissa. Luodaan edellytyksiä uusille vapaaehtoisten vetämille tavoille toimia ja edistää seurakunnan tehtävän toteutumista. Koulutetaan työntekijöitä vapaaehtoistyön menetelmien käyttöön. Seurakuntamme vapaaehtoistyö on entisestään laajentunut ja monipuolistunut. Vapaaehtoistyö läpäisee jo koko toimintakentän, mikä oli tavoitteena, kun seurakunta asetti toiminnan keskipitkän ajan painopisteeksi vuonna 2010. Vuoden lopulla tehtiin päätös vapaaehtoistoiminnan siirtymisestä Kirkkopalvelujen Suurella sydämellä palvelun käyttäjäksi. Tällä on tulevina vuosina suuri merkitys vapaaehtoistyön ja tarpeen kohtaamisessa. Työalojen ja alueiden toimintakertomusten mukaan seurakunnassamme hoidettiin 1679 vapaaehtoistyön tehtävää. Kun monet seurakuntalaiset toimivat kahdessa tai useammassa vapaaehtoistehtävässä, voidaan arvioida, että vapaaehtoistyön piirissä oli n. 900-950 seurakuntalaista, jossa on kasvua edelliseen vuoteen n. 20 %. Seurakunnan alueneuvostojen keskeisimpänä tehtävänä on seurakunta-alueen aikuisten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja toteuttaminen alue- ja seurakuntalaislähtöisesti. Tulokset ovat olleet rohkaisevia, uusia toiminnallisia ryhmiä ja uutta toimintaa on syntynyt viime vuosina jokaisella alueella. Koko seurakunnan alueen vapaaehtoistyötä koordinoi seurakuntapastori, jonka omana erityisvastuuna on tuomiokirkon kirkkoväärtien, kirkon esittelijöiden ja ehtoollisavustajien valmennus ja toiminnan kehittely. Näiden vapaaehtoisten määrä on yhteensä yli 100 henkilöä. Yli sadan vapaaehtoisen joukko on myös rippikoulujen isoistoiminnassa. Jokaisella työalalla ja seurakunnan maantieteellisellä toiminta-alueella (joita on kuusi) vastuu vapaaehtoistyöstä on sovittu erikseen. Näiden vastuuhenkilöiden valmentaminen tehtäväänsä on yhä kesken. Monen työntekijän kohdalla oma perinteinen asiantuntijatyö kilpailee yhä työn hahmottamisessa seurakuntalaislähtöisen työotteen kanssa. 22
Ympäristötavoitteen toteutuminen Seurakunnalla oli kaksi ympäristötavoitetta: Sähköisen asioinnin edistäminen ja paperin käytön vähentäminen. Kierrätys ja jätteiden lajittelu. Sähköinen asiointi on edistynyt merkittävästi. Seurakuntalaisten yhteydenotot tapahtuvat jo useammin sähköpostilla kuin puhelimella, seurakuntaneuvoston esityslistat ja pöytäkirjat jaetaan sähköisesti, esim. rippikoulujen ilmoittautuminen ja rippikouluryhmiin liittyvä (ennen paperipohjainen) yhteydenpito tapahtuu nyt verkossa. Toimintavuoden aikana on tehty periaatepäätökset myös toimintaan liittyvien maksujen siirtymisestä verkkoon. Näistäkään huolimatta paperin kulutus ei ole merkittävästi vielä vähentynyt. Kierrätys ja jätteiden lajittelu on hoidettu mahdollisuuksien mukaan. Asiaan liittyvät käytännön ongelmat on tiedostettu. Talousarvion toteutuminen Tuomiokirkkoseurakunnan tulot ylittivät arvion yli 10 %, arvioidut menot toteutuivat 98 % tasolla, vaikka henkilöstökustannukset toteutuivat 100 %. Säästöä kertyi siis merkittävästi. 23
Leppävaaran seurakunta Talousarvio 2014 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2013 2 Toimintatuotot 113 700 0 125 717-12 017 150 522 Toimintakulut 3 493 900 0 3 370 487 123 413 3 406 909 TOIMINTAKATE -3 380 200 0-3 244 770 135 430-3 256 387 Vyörytykset netto -4 119 079 0-4 098 866 20 213-3 998 584 TYÖALAKATE -7 499 279 0-7 343 635 155 643-7 254 972 Arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Juhlavuosi Leppävaaran seurakunnan yhdeksi painopisteeksi oli valittu juhlavuoden suunnittelu ja toteutus. Seurakunnan perustamisesta tulee 1.1.2014 kuluneeksi 50 vuotta. Juhlavuosi käynnistyi kirkkovuoden alkaessa ensimmäisenä adventtina. Juhlavuoden kunniaksi seurakunta työsti juhlakirjan, joka sai nimekseen Palanut tiili, sininen pisara. Teoksen tekstin pohjautuu seurakuntalaisten haastatteluihin ja sen laati kirjailija Kaisa Raittila. Teoksen kuvat on ottanut ja valinnut Jani Laukkanen ja niillä on teoksessa merkittävä osa. Kirja jaettiin osoitteellisesti seurakuntalaisille. Juhlavuoteen liittyi monia tapahtumia. Kirkkovuoden alussa ensimmäisenä adventtina vietettiin juhlamessua, jonka piispa Tapio Luoma toimitti. Juhlavuoden aikana joka viikko internetsivuilla esitettiin viikon virsi, joka myös lauletaan seuraavana sunnuntaina messussa. Virren lauloi joku seurakunnan kanttoreista, työntekijöistä tai seurakuntalaisista. Juhlavuoden aikana vietettiin mm. kaste- ja vihkipäivää sekä pohdittiin seurakuntaillassa seurakunnan nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Juhlavuoden teemaan liittyi vapputapahtuma, juhannusjuhla sekä Raitin karnevaalit. Perkkaan kappelin remontti valmistui kesän aikana. Elokuun lopussa vietettiin yhteistyössä Espoon ruotsinkielisen seurakunnan kanssa kaksikielistä perinnemessua, jonka yhteydessä kappeli otettiin sakraalitilana uudelleen käyttöön. Rakennus kunnostettiin vanhaa arvorakennusta kunnioittavalla tavalla ja herätti seurakuntalaisissa kiinnostusta. Syksyn aikana uudistettua tilaa kävi katsomassa lukuisia seurakuntalaisia. Perkkaan kappeliin sijoittuu monenlaista toimintaa, kuten messuja ja kirkollisia toimituksia, erilaisia piirejä ja monikulttuurisuustyötä. Uusittu kappeli antaa monenlaisia toiminnallisia mahdollisuuksia mm. viehättävän sakraalitilan, hyvin toimivan av-järjestelmän sekä modernin keittiön ansiosta. Kappelin urkujen kunnostustyö käynnistyi syksyllä. Vaalit Juhlavuosi huipentui seurakuntavaaleihin. Ennakkoäänestys järjestettiin useassa eri paikassa, kuten kirkolla, alueen oppilaitoksissa, lukiossa, seurakuntatoimistossa ja Karakappelissa. Suosituin ennakkoäänestyspiste oli Sello, jossa ennakkoäänen kävi antamassa yli 1800 seurakuntalaista. Hiljaisinta oli seurakuntatoimistossa, jossa äänestäjiä oli n. 20 - heistäkin merkittävä osa seurakunnan työntekijöitä. Ennakkoäänestysviikolla seurakunta panosti äänestyksen lisäksi Hyvän tekemisen toriin Sellossa. Torilla esiintyi mm. Mikko Vaismaa ja Eija Vilpas. Musiikkia esitti mm. lauluyhtye Kuiske, Leppävaaran seurakunnan kirkkokuoro sekä Otaniemen kappelikuoro. Espoon seurakuntayhtymän perheneuvojat vastasivat ihmisten tekemiin visaisiin parisuhdekysymyksiin (teemana tangoa ja perheneuvontaa) ja joulupukki mainosti jouluradiota. Hyvän tekemisen torilla oli esillä kansainvälisyys (Pipliaseura, KUA, Sodderin seurakunta) sekä vapaaehtoistyö. Lapset saivat askarrella pyhäinpäivän kynttilää. Hyvän tekemisen torilla esiintyi myös Leppävaaran seurakunnan isoskoulutettavat, Saapas-toiminta, sairaalasielunhoito sekä lähipoliisi. Viikon ohjelmaa mainostettiin myös Sellon sähköisellä ilmoitustaululla. Ihmiset antoivat spontaania myönteistä 24
palautetta seurakunnan esittäytymisestä kauppakeskuksen keskeisellä paikalla. Myös työntekijät kokivat myönteisesti ihmisten kohtaamisen kauppakeskusympäristössä. Kokonaisuudessaan vaalien järjestäminen merkitsi työntekijöille suurta lisäponnistusta normaalin toiminnan lisäksi. Seurakunnan perustyö Espoon seurakuntayhtymässä otettiin käyttöön ATK-pohjainen Jäsen 360 -ohjelma. Perehtyminen ohjelman käyttömahdollisuuksiin alkoi keväällä. Syksyllä seurakunnan työntekijät kouluttautuivat ohjelman tarjoamiin mahdollisuuksiin. Jäsen 360 antaa perustietoa seurakunnan alueella asuvien ihmisten elämäntavasta ja asennoitumisesta kirkkoon. Ohjelmaa on tarkoitus hyödyntää jatkossa suunniteltaessa seurakunnan työtä ja toimintaa. Jäsentietoisuus auttaa työntekijöitä ja luottamushenkilöitä kohdentamaan seurakuntatyötä tarkoituksenmukaisesti ottaen huomioon eri segmenttien volyymit ja tarpeet. Alkuvuodesta 2015 otetaan ensimmäisiä askelia seurakuntatapahtuman kohdennettuun suunnitteluun ja markkinointiin. Koko kirkon jumalanpalvelusten kehittämishanke näkyy myös Leppävaaran seurakunnassa. Pastori (sittemmin piispa) Fredrik Modéuksen kirja Osallisuuteen kutsutut hankittiin kaikille työntekijöille ja luottamushenkilöille. Syksyllä seurakunnan työntekijät tiimeissä keskustelivat jumalanpalveluksen kehittämisestä ja päätyivät mm. siihen, että kirkkosaliin hankitan lasten nurkkaus, jotta pienimmätkin seurakuntalaiset voisivat messussa kokea olonsa tervetulleeksi ja turvalliseksi. Tavoitteena on myös, että nykyistä enemmän seurakuntalaisia saadaan mukaan toteuttamaan jokaista messua. Vähitellen seurakunnassa otetaan käyttöön messuryhmät. Tavoitteena on myös, että nykyistä selkeämmin kaikkien työmuotojen työn keskuksena olisi sunnuntaisin vietettävä messu. Diakonia läpäisee eri tavoin seurakunnan eri työmuotoja. Keskusteluja eri tavoin elämäänsä pohtivien kanssa käydään kaiken ikäisten ihmisten kanssa. Selkeästi monen ihmisen taloudellinen tilanne on huonontunut. Anottujen ja myönnettyjen maksuvapautusten määrä on kasvanut. Monen seurakunnan työntekijän kokemus on myös se, että ihmisten tarve keskustella asioistaan on lisääntynyt. Toisaalta on hyvä, että ihmisten valmius auttaa on myös kasvanut. Esimerkiksi joulupuukeräys, joka toteutettiin nyt toisen kerran, on kasvattanut suosiotaan. Väestö Vuoden aikana Leppävaaran seurakunnan väkiluku pieneni. Seurakunta menetti 368 jäsentä. Läsnäoleva väestö 31.12.2014 oli 24 999 henkilöä. Poissaolevaan väestöön kuuluu 858 henkilöä. Vuoden aikana seurakunnasta erosi 604 henkilöä ja siihen liittyi 126 henkilöä. Vuoden aikana kastettuja oli 314, kuolleita 152 ja vihittyjä 232, joista kirkollisia vihkimisiä oli 130 ja siviilivihkimisiä 102. Talous Leppävaaran seurakunnan budjetin käyttöaste oli 95,7 % eli talousarviovaroja säästyi n. 145 000. Merkittävin säästö syntyi henkilöstökuluissa. 25
Olarin seurakunta Talousarvio 2014 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2013 Toimintatuotot 130 000 0 179 761-49 761 210 663 Toimintakulut 3 724 400 0 3 605 041 119 358 3 524 175 TOIMINTAKATE -3 594 400 0-3 425 281 169 119-3 313 512 Vyörytykset netto -4 575 960 0-4 381 913 194 047-4 274 506 TYÖALAKATE -8 170 360 0-7 807 194 363 166-7 588 018 Arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Aiempaa useamman seurakunnan jäsenen lapset kastetaan Avattiin pyhän kasteen sisältöä syvemmin ja laajemmalle joukolle seurakuntalaisia ja työntekijöitä. Vuoden aikana suunniteltiin kastettujen puuta Olarin kirkkoon. Kastettujen puun avulla korostetaan kasteen merkitystä. Kastettavat saavat henkilökohtaisen nimilaatan kastettujen puuhun. Hanke sai hyväksynnän seurakunnan ja seurakuntayhtymän päättävissä elimissä. Toteutus tapahtuu vuoden 2015 aikana. Kasteen esillä pitäminen varhaiskasvatuksen kerhotoiminnassa on toteutunut suunnitellusti. Kaste on ollut aiheena Esikko-ryhmässä, perhekerhoissa ja kahviloissa, päiväkerhoissa ja perheleirillä. Kaste on ollut myös yhden perhemessun aiheena, ja messun lounaalla jatkettiin keskustelua kasteesta. Yhdessä kirjepyhäkoulussa on myös ollut kaste aiheena. Kummikirkko toteutui, mutta kummi-illat siirrettiin seuraavaan vuoteen. Kasteen, kastetilaisuuden ja kummiuden aseman vahvistaminen näkyi nuorten aikuisten toiminnassa erityisesti aikuistyön tiimin yhteistyössä toteuttamassa Hyvän tekemisen -kahvilassa. Kahviloissa neulottiin vauvan sukkia ja koottiin paketteja niihin perheisiin, joihin syntyy vauva vuonna 2015. Olarin seurakunnan 40-vuotisjuhlavuoteen liittyvä projekti sai paljon myönteistä huomiota ja nosti omalta osaltaan kastetta esille. Kasteesta ja kummeista on puhuttu edelleen ensisynnyttäjävanhemmille järjestettävissä Parista perheeksi - illoissa. Kasteen ja kummien merkityksen lisäksi paino on ollut kastejuhlan järjestämisessä. Olemme halunneet painottaa, ettei kastejuhlasta otettaisi liikaa paineita, vaan jokainen perhe saa järjestää oman näköisensä juhlan. Juhlia voi koko suvun voimin tai pienen porukan kesken. Kasteen merkitystä pidettiin esillä kaikessa tyttöjen ja poikien toiminnassa teemalla Nimeltä kutsuttu. Pyrittiin tavoittamaan kokonaisia perheitä ja tukemaan koteja kristillisessä kasvatuksessa sekä vahvistamaan kummin ja kummilapsen yhteyttä seurakuntaan ja toisiinsa. Vahvistettiin lasten uskoa rakastavaan ja armolliseen Taivaan Isään. Toimintakauden aikana järjestettiin useita tapahtumia, joissa kastetta ja kasteeseen liittyviä teemoja käsiteltiin. Teema oli esillä tyttöjen ja poikien leireillä, päivänavauksissa ja kerhotyössä. Kummina toimimisen mahdollisuutta on rippikoulussa pidetty esillä, koska se on yksi selkeä syy käydä rippikoulu ja osallistua konfirmaatioon. Konfirmaatiossa kummit ovat olleet mukana rippikoululaisten siunaamisessa, jotta linkki kasteen ja konfirmaation välillä pysyy selkeänä. Kertomusvuonna nuorisotyössä kaste oli esillä hyvin monipuolisesti ja laajasti. 26