Tu-53.C Hyvinvointi ja kuormittuminen työorganisaatiossa Johanna Koroma TtM, tohtorikoulutettava Tuotantotalouden laitos Työpsykologian ja johtamisen yksikkö
Luennon sisältö, 25.2.2014 - Kurssin kokonaisuus ja suorittaminen - Työhyvinvoinnin ja työkyvyn käsite - Mitä on stressi? - Työstressimallit
Kurssin suorittaminen ja arviointi Kurssin osasuoritukset ja niiden painottuminen arvioinnissa: - Aktiivinen osallistuminen luennoille (pakollinen osallistuminen viidelle seitsemästä luennosta) - Elokuvaobservoinnin raportointi parityönä tai tentti (50%) - Hyvinvointisuunnitelma (50%) - Kurssipalautteen antaminen verkossa Kurssi arvioidaan asteikolla 1-5
Kurssin suorittaminen ja arviointi 2/3 ELOKUVAOBSERVOINTI (korvaa tentin) Luennoilla käsiteltyjen hyvinvointiteemojen observoiminen työelämään liittyvästä elokuvasta (Up in the Air): Mitä vaatimuksia elokuvan henkilöhahmojen työ sisältää? Minkälaisia vaatimuksia työn ulkopuolinen elämä asettaa heille? Minkälaisia voimavaroja (yksilöllisiä, sosiaalisia, organisatorisia) heillä on käytössään stressin ja kuormituksen hallitsemisessa? Minkälaisia hyvinvointivaikutuksia vaatimus- ja voimavaratekijöillä on henkilöhahmoille? Miten vaatimukset ja voimavaratekijät vaikuttavat heidän toimimiseensa työssä ja vapaa-ajalla sekä suoriutumiseensa erilaisista tehtävistä? Tarkemmat ohjeet löytyvät Nopasta!
Elokuvan katsomisen vaihtoehdot: Esitys tarve/ajankohta (?) Tai lainaa elokuva kaupungin kirjastosta Tai vuokraa elokuva videovuokraamosta tai netistä DL Rubyricin kautta perjantaihin 4.4.2014 mennessä
Kurssin suorittaminen ja arviointi 3/3 HYVINVOINTISUUNNITELMA A) Henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma luonteeltaan reflektiivinen, opiskelijan omia kuormitustekijöitä ja voimavaroja arvioiva työ, jossa hyödynnetään aihepiirin keskeistä kirjallisuutta B) Työhyvinvointisuunnitelma suunnitelma tuntemasi organisaation tai työyhteisön hyvinvoinnin arvioimiseksi ja kehittämiseksi Tarkemmat ohjeet löytyvät Nopasta DL Rubyricin kautta sunnuntaihin 4.5.2014 mennessä
Kurssiaikataulu Pv Sisältö Kirjan s. 25.02.2014 Luento/Tervetuloa kurssille! Kurssin esittely, suorittaminen ja käytännön asiat. Stressi ja työhyvinvoinnin mallit. 04.03.2014 Luento/Kuormitus- ja vaatimustekijät (työssä ja vapaa-ajalla) 7-74, 167-199 11.03.2014 Luento/Hyvinvointivaikutukset sekä vaikutukset työn tuottavuuteen ja innovatiivisuuteen 7-74 18.03.2014 Luento/Voimavaratekijät sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen 75-165, 229-309 25.03.2014 Luento/Työyhteisön toimivuuden ja johtamisen laadun vaikutukset hyvinvointiin 311-384 01.04.2014 Luento/Modernit työt sekä niiden hyvinvointi- ja kuormitustekijät 04.04.2014 Tehtävän palautus /Elokuvaobservointitehtävä 22.04. 2014 Luento/Elokuvaobservoinnin tuloksia ja kurssin yhteenveto 04.05.2014 Tehtävän palautus /Hyvinvointisuunnitelma 12.5. 2014 Tentti (korvaa elokuvaobservointitehtävän)
Stressi ja hyvinvointi työelämässä Hyvinvointi on sairauden tai pahoinvoinnin puuttumista. (Antonovsky) Työstressi aiheuttaa hyvinvointi- ja terveysongelmia Masennus, diabetes sekä sydän- ja verenkiertoelinsairaudet Elintapojen merkitys Työkyky ja työhyvinvointi? Stressi aiheuttaa taloudellisia menetyksiä organisaatioille ja yhteiskunnalle Työsuorituksen, innovatiivisuuden lasku Lainsäädäntö velvoittaa työnantajaa Työympäristön tulee olla fyysistä ja psyykkistä terveyttä tukeva (Työturvallisuuslaki, Työterveyshuoltolaki)
Työhyvinvointi tarkoittaa, että työnteko on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä (Työterveyslaitos 2009) Miten työhyvinvointi määriteltäisiin jossain toisessa kulttuurissa?
Mauno Maalari Työkykyinen Olkapään kipu ja liikerajoitukset estävät työskentelyn hartiatason yläpuolella Vuosien työkokemus ja hyvä osaaminen, lisäosaamista tarvitaan uusien työskentelytapojen käyttöönottoon Haluaa jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana, koska muuten eläke jää pieneksi katkonaisen työuran vuoksi Esimies huomioi työntekijöiden yksilölliset ominaisuudet ja tarpeet, töihin on hankittu työtä keventäviä apuvälineitä ja työolosuhteita voidaan muokata ja halutaan kehittää TYÖKYKY Terveys ja toimintakyky Osaaminen Arvot, asenteet ja motivaatio Työ, työolot työyhteisö johtaminen
Lyly-Yrjänäinen (2013): TEM Työolobarometri ennakkotiedot syksy 2012
Lyly-Yrjänäinen (2013): TEM Työolobarometri ennakkotiedot syksy 2012
Lyly-Yrjänäinen (2013): TEM Työolobarometri ennakkotiedot syksy 2012
Kolme näkökulmaa työstressiin 1. Stressi ärsykkeenä työntekijän työ on kuormittavaa (stressaavaa) 2. Stressi reaktiona työntekijä kokee itsensä stressaantuneeksi 3. Stressi prosessina monitahoinen prosessi, jossa työn vaatimukset vaikuttavat työntekijään (ja päinvastoin!) STRESSI- TEKIJÄT STRESSI- REAKTIO
1. Stressi ärsykkeenä Ulkoiset stressitekijät aiheuttavat psyykkistä kuormitusta: Fyysiset työolot Työtehtävien vaatimukset Rooliylikuormitus, -epäselvyys ja -ristiriita! Työtoveri-, asiakas- ja/tai esimiessuhteet Työaika Työuralla eteneminen Traumaattiset tapahtumat (esim. kiusaaminen, työtapaturmat) Organisaatiomuutokset HUOM! Ärsykkeiden (stressitekijöiden) vaikutus vaihtelee yksilöittäin. On löydetty työn piirteitä, jotka aiheuttavat yleensä tai useimmille stressiä.
2. Stressi reaktiona Stressireaktiot ovat fysiologisia, psykologisia tai käyttäytymisen tasolla ilmeneviä reaktioita: Fysiologiset reaktiot: autonomisen hermoston sympaattisen osan aktivoituminen stressitilanteessa; stressihormonien eritys, verenpaineen nousu, sydämen sykevälivaihtelun muutokset. Lyhyellä aikavälillä nostaa suoritustasoa, mutta pitkäkestoisesti kohonnut stressihormonien eritys edistää sairauksien syntyä. Psykologiset, tunneperäiset reaktiot: ärtymys, ahdistus, masennus, psykosomaattiset oireet (päänsärky, vatsavaivat ja alaselkäkivut) Käyttäytymisreaktiot: työsuorituksen heikkeneminen, kognitiivisten toimintojen heikkeneminen (muisti, päätöksentekokyky, keskittyminen) HUOM! Reaktiot eri ärsykkeisiin vaihtelevat yksilöittäin.
3. Stressi vuorovaikutuksena Stressi syntyy yksilön ja ympäristön dynaamisessa vuorovaikutuksessa (interaktio) Yksilö arvioi tilanteen vaatimusten ylittävän hänen voimavaransa selviytyä tilanteesta ja vaarantavan hänen hyvinvointinsa Prosessi, jossa yksilön kognitiivisella arviolla on keskeinen merkitys Useimpien työstressimallien pohjalla on vuorovaikutteinen näkemys stressistä. person-environment-fit
Yksilön kuormittumisen prosessi valmiustila uhka stressi sopeutu minen, copingstrategiat tilanteen tasaantuminen valmiustila uhka stressi epäonnistunut coping stressi jatkuu
Arvioidut työympäristön stressitekijät ja omat resurssit selviytyä TRANSAKTIONAALINEN STRESSIPROSESSI (Lazarus & Folkman, 1984) Stressitekijöiden säätely (=coping)
Yksilön kognitiivinen arviointi transaktionaalisessa kuormittumisprosessissa (Lazarus & Folkman, 1984) Mahdollinen stressin aiheuttaja Persoonallisuus Ympäristö Ensisijainen arvio (primary appraisal): Tilanteen merkitys yksilölle Myönteinen, suotuisa Mahdollisuus, haaste Neutraali Uhka Menetys Toissijainen arvio (secondary appraisal) Yksilön kokemat mahdollisuudet ja keinot selviytyä Selviytyminen tai stressitilan jatkuminen
Työstressin teoreettiset mallit (interaktiomallit) STRESSI- TEKIJÄT STRESSI- REAKTIO
Käsiteltävät mallit 1. Työn vaatimusten ja hallinnan malli 2. Vitamiinimalli 3. Affektiivisen työhyvinvoinnin malli 4. Työn vaatimusten ja voimavarojen malli
Käsiteltävät mallit 1. Työn vaatimusten ja hallinnan malli 2. Vitamiinimalli 3. Affektiivisen työhyvinvoinnin malli 4. Työn vaatimusten ja voimavarojen malli Huom! Käytetään elokuvaobservoinnissa
1. Työn vaatimusten ja hallinnan malli (Karasek, 1979; Karasek & Theorell, 1990) suuret vähäiset TYÖN VAATIMUKSET suuret Oppiminen, motivaatio, työssä kehittyminen (eustressi) TYÖN HALLINTA (vaikutusmahdollisuudet) Kuormittamaton työ Passiivinen työ Aktiivinen työ Kuormittava työ vähäiset + Sosiaalinen tuki (kollektiivinen/eristäytynyt työ) Stressi, kuormittuneisuus, sairaudet
Lyly-Yrjänäinen (2013): TEM Työolobarometri ennakkotiedot syksy 2012
Hyvä stressi Eustressi (Selye, 1956) Kuormitustaso on optimaalinen Hyödyksi erityisesti työssä Myönteiset vaikutukset Virkeys ja aktiivisuus Työn ilo ja työtyytyväisyys Uusien taitojen oppiminen Persoonallisuuden kehittyminen Suoritusten määrän kasvaminen ja/tai laadun paraneminen Hans Selye havaitsi, että ihminen reagoi stressiin fysiologisten reaktioiden lisäksi myös psykologisesti.
Hyvinvointi 2. Vitamiinimalli (Warr, 1987) Optimaalinen taso C ja E vitamiinit Palkka, turvallisuus, arvostus, esimiehen tuki Edistystä hyvinvoinnissa A ja D vitamiinit Tehtävien monipuolisuus, työn vaatimukset, työn itsenäisyys, palaute työstä, sosiaalinen tuki, taitojen käyttö. Hyvinvoinnin lasku Tietyn työn piirteen ominaisuuden kasvu
virittyneisyys 3. Affektiivisen (tunneperäisen) työhyvinvoinnin malli (Warr 1990, 1994) - avainkokemukset Jännittyneisyys Flow Ahdistus Innostus Stressi, kuormittuneisuus mielihyvä Työn imu Kyllästyneisyys Masennus Työtyytyväisyys sitoutuneisuus Mukavuus Työuupumus, väsymys
Työn vaatimukset 1.Työympäristö 2.Työn sisältö 3.Työyhteisö Vapaa-ajan vaatimukset 1.Rakenteelliset tekijät 2.Psykososiaaliset tekijät 4. Työn vaatimukset ja voimavarat -malli Vaatimukset Negatiiviset vaikutukset - Stressi - Tyytymättömyys työhön - Työuupumus / burnout - Psykosomaattiset oireet - Heikentynyt terveys - Epäterveelliset elintavat - Tyytymättömyys elämään ja parisuhteeseen Yksilölliset - Persoonallisuus - Taidot ja osaaminen - Coping strategiat (stressinsäätelykeinot) Voimavarat - - Positiiviset vaikutukset Työssä ja vapaa-ajalla toimiminen Tehtävistä suoriutuminen Sosiaaliset Sosiaalinen tuki esimieheltä, kollegoilta, perheeltä, ystäviltä Organisatoriset Organisaatiokulttuuri Arvot ja politiikka - Työtyytyväisyys - Työn imu - Työsitoutuneisuus - Tyytyväisyys elämään ja parisuhteeseen (mukaillen Demerouti ym. 2001; Schaufeli & Bakker, 2004)