Esityslista 15/2016 1 (5) 26.2.2016 Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmä Aika Perjantai 26.02.2016 klo 12.00 16.00 Paikka Läsnä Maakuntasali, Sepänkatu 1 KUOPIO Osallistujaluettelo liitteenä 1. Kokouksen avaus Ehdotus: Puheenjohtaja avaa kokouksen ja todetaan osallistujat (liite) Päätös: 2. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Ehdotus: Hyväksytään edellisen kokouksen 29.1.2016 muistio, joka on sovitusti julkaistu hankkeen internet-sivuilla http://www.pohjois- savo.fi/media/sote/poytakirjat/yhteistyoryhma/posote-yhteistyoryhma29012016- liitteineen.pdf Päätös: 3. Todetaan henkilöstövaihdokset ja alatyöryhmien kokoonpano Sisältötyöryhmät ovat perustaneet tarkempaa valmistelua varten alatyöryhmiä. Luettelot ryhmien jäsenistä toimitetaan yhteistyöryhmälle tiedoksi, luettelot ovat liitteenä. Alatyöryhmiä on perustettu seuraavasti Lasten, nuorten ja perheiden palvelut: (alatyöryhmät nimettävä) Työikäisten ja yleisten palvelujen työryhmä Mielenterveys- ja päihdepalvelut 2020 Suun SoTe Vastaanottojen palvelumalli 2020 Kuntoutuspalvelut: o Alueellinen apuvälinepalvelu 2020 o Laitoskuntoutus 2020 Osastohoito 2020 Päivystys 2020 Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 70101 Kuopio, Suomi Y-tunnus 0827616-7 Puhelin 017 550 1400 kirjaamo@pohjois-savo.fi
Esityslista 15/2016 2 (5) 26.2.2016 Leikkaustoiminta 2020 Alueellinen kuvantamisen 2020 Ikääntyvien palvelut (varmistetaan alatyöryhmät) Palveluohjaus Kuntoutus Muistisairauksien erityispiirteiden huomioiminen palveluiden suunnittelussa Ikäihmisten akuuttien ja pitkäaikaissairauksien hoito ICT - työryhmä Yhteistyöryhmä nimesi kokouksessaan 29.1.2016 maakunnallista ICT palveluja valmistelevan työryhmän, jonka kokoonpanoa on pyydetty täydentämään 23.2.2016 kokoukseen mennessä tai valmistelun käynnistyessä. Yhteistyöryhmän edustajina ovat Aino Huovinen, Jari Saarinen, Mari Antikainen, Varkauden edustus, Matti Hakomäki, Merja Miettinen, Tommi Talasterä, Markku Tervahauta ja Leila Pekkanen. Työryhmää täydennetään tietohallinnon edustuksella ja työryhmän lopullinen kokoonpano muotoutetaan valmistelutyön käynnistyessä. ICT- työryhmää ehdotetaan täydennettäväksi seuraavilla jäsenillä: Mika Ålander, tietohallintopäällikkö Ylä-Savon SOTE x x x Ehdotus: Yhteistyöryhmä vahvistaa alatyöryhmien ja ICT-valmistelutyöryhmän kokoonpanot (liite) Päätös: 4. SOTE-toimijoiden ICT-investointisuunnitelmat 2016 Edellisessä kokouksessa todettiin, että kunnat / kuntayhtymät eivät ole toimittaneet pyydettyjä tietoja. Tietoja on täydennetty. Luettelo investoinneista on liitteenä. Ehdotus: Merkitään investointisuunnitelmat tiedoksi. ICT-työryhmä hyödyntää valmistelutyössään ko. yhteenvetoa ja valmistelee yhteistyöryhmälle yhtenäisen etenemismallin ja jatkotoimenpide-esitykset ICT-investointien osalta. ICT-työryhmä pyytää mahdollisia lisäselvityksiä kunnilta ja kuntayhtymiltä. ICT-työryhmän tulee huomioida palvelutuotannon valmistelutyö, valtakunnalliset linjaukset sekä muusta valmistelusta esiin nousevat vaatimukset. Lisäksi on huomioitava sote-valmistelun ja kuntien rajapinta sekä muut toimijat. Päätös: Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 70101 Kuopio, Suomi Y-tunnus 0827616-7 Puhelin 017 550 1400 kirjaamo@pohjois-savo.fi
Esityslista 15/2016 3 (5) 26.2.2016 5. Toimintasuunnitelman päivittäminen ja raportointiaikataulu ja Toimintasuunnitelmaluonnos on laadittu kuluvan vuoden alussa. Sitä on täydennetty ajankohtaisella sote-uudistuksen tiedoilla ja viestintäosiolla. Suunnitelmaan tulee tarkentaa myös nyt käynnistyneen valmistelutyön tavoitteet ja raportointiaikataulu. Toimintasuunnitelma koostuu kahdesta osiosta. Osa I koskee valmistelua ohjaavia valtakunnallisia linjauksia ja lain valmisteluaineistoa. Osa II on PoSoTe:n valmistelutyön toimintasuunnitelma. Osallisuuden vahvistamiseksi valmistellaan viestinnästä tarkempi suunnitelma aikatauluineen. Toimintasuunnitelmaluonnos on liitteenä. Ehdotus: Täydennetään toimintasuunnitelman kohdat: - tavoitteiden vahvistaminen - väliraportoinnin aikataulut - tiedottaminen ja viestintä osio Valtakunnallisen tilanteen ja lain valmistelun etenemisen mukaan suunnitelmaa tarkennetaan. Suunnitelmaa käytetään valmistelun runkona. Päätös: 6. SuunSote hankkeen eteneminen SuunSote hankkeen valmistelun käynnistämisestä vastaa yhteisten palvelujen työryhmä. Tavoitteena on maakunnallinen toimintamalli, joka käynnistyisi 1.1.2017 tai valmistelun yhteydessä erikseen sovittavana ajankohtana. Janne Forsberg esittelee valmistelutilanteen. Ehdotus: Yhteistyöryhmä nimeää valmistelutyöryhmän, joka laatii projektisuunnitelman maakunnallisen mallin valmistelusta. Suunnitelma käsitellään yhteistyöryhmässä ja sovitaan valmistelun jatkotoimista. Päätös: Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 70101 Kuopio, Suomi Y-tunnus 0827616-7 Puhelin 017 550 1400 kirjaamo@pohjois-savo.fi
Esityslista 15/2016 4 (5) 26.2.2016 7. Kehittämishankkeet ja mahdollinen rahoituksen hakeminen (hallitusohjelma kärkihankkeet) STM ja hallituksen kärkihankkeet Sipilän hallituksen kärkihankkeista viisi on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. STM:n kärkihankkeet ja vastuuministerit - Palvelut asiakaslähtöisiksi / ministerit Mäntylä ja Rehula - Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta / ministeri Rehula - Toteutetaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma / ministeri Rehula - Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa / ministeri Rehula - Osatyökykyisille tie työelämään / ministeri Mäntylä Hallitusohjelman tavoitteet Hallituksen visiona on, että vuonna 2025 Suomi on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä ja yhteiskunnassa vallitsee keskinäinen luottamus. Hallitusohjelma (valtioneuvosto.fi) Hallitusohjelman viisi strategista tavoitetta ovat: - työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen - osaamisen ja koulutuksen uudistaminen - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen vauhdittaminen - toimintatapojen uudistaminen digitalisaation hyödyntämisen, kokeilujen ja normien purkamisen kautta. Lisäksi on kolme hallinnollista reformia: - sote-uudistus, Sote-uudistus on sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla. - kuntien tehtävien karsinta ja - aluehallinnon uudistus. Tavoitteiden toteuttamista ohjaavat ministerityöryhmät. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä on hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmän puheenjohtaja. Reformeista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta johtaa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula. Palvelut asiakaslähtöisiksi Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 70101 Kuopio, Suomi Y-tunnus 0827616-7 Puhelin 017 550 1400 kirjaamo@pohjois-savo.fi
Esityslista 15/2016 5 (5) 26.2.2016 http://stm.fi/hankkeet/asiakaslahtoisyys Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen http://stm.fi/hankkeet/terveys-ja-hyvinvointi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Alustava aikataulu - Maakunnalliset tilannearviot ja aluekierros keväällä 2016 - Valtioneuvoston päätös muutosohjelman linjauksista (lapsi- ja perhelähtöiset palvelut) keväällä 2016 Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 70101 Kuopio, Suomi Y-tunnus 0827616-7 Puhelin 017 550 1400 kirjaamo@pohjois-savo.fi
Esityslista 15/2016 6 (5) 26.2.2016 - Maakuntakohtaisten käynnistämisavustusten/kokeilujen haku kevät/kesä 2016 - Maakuntakohtaiset muutosohjelmat 2017 2018 (arviointi- ja seurantatutkimus mukana) - Johtopäätökset ja valtioneuvoston päätös jatkosta kevät 2019 http://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut/kuvaus Ikäihmisten kotihoito ja omaishoito - Ajankohtaiset asiat, seminaari maaliskuussa - Keväällä on tulossa hankkeen käynnistysseminaari (15.3.2016) ja aluekierroksia http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito/ajankohtaista Hankerahoitusta edellä lueteltuihin kärkihankkeisiin ei ole vielä haettavissa. Ehdotus: PoSoTe valmistelussa kukin päävalmisteluryhmä vastaa valtakunnallisten hankkeiden seurannasta ja pyritään käynnistämään ko. ohjelmien mukaisia toiminnan muutosta tukevia hankkeita alueellamme. Rahoituksen hakemiseen ja hankehakemusten laatimiseen tulee varautua. Hakemukset käsitellään yhteistyöryhmässä. Päätös: 8. Kanta-palveluihin siirtyminen Sähköinen resepti, Lääketietokanta, Potilastiedon arkisto ja tiedonhallintapalvelu sekä Omakanta ovat uusia suomalaisia julkisia palveluja. Palveluja kutsutaan Kansallisen Terveysarkiston palveluiksi (Kanta-palvelut). Ne muodostavat lainsäädäntöön perustuvan palvelukokonaisuuden, joka tulee kansalaisten, Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 70101 Kuopio, Suomi Y-tunnus 0827616-7 Puhelin 017 550 1400 kirjaamo@pohjois-savo.fi
Esityslista 15/2016 7 (5) 26.2.2016 terveydenhuollon ja apteekkien käyttöön vaiheittain. Terveydenhuollossa toteutetaan edelleen merkittäviä toiminnan siirtoja Kanta-palveluihin. Suunterveydenhuolto siirtyy Kantaan 1.12017 tavoiteaikataulun mukaisesti. STM:n ja THL:n yhteistyönä on kuvattu valtakunnallisten tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuuria. Kokonaisarkkitehtuurityössä on kuvattu toimialalle yhteiset periaatteet ja linjaukset sekä tarkemmin terveydenhuollon potilastietojen käsittelyn kokonaisuus (Kanta) sekä sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyn kokonaisuus. Tämän lisäksi Kuntaliitto on valmistellut alueellisen viitearkkitehtuurin (VAKAVA). Sosiaalihuollon hanke Sosiaalihuollon osalta valtakunnallisen kokonaisarkkitehtuurin arkkitehtuurivisio on kuvattu julkaisussa Sosiaalihuollon asiakastietojen käsittely ja valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut, tavoitetila 2020. Jokaisella sosiaalihuollon organisaatiolla on vastuu oman kokonaisarkkitehtuurinsa kuvaamisesta. Sosiaalihuollon valtakunnallinen tiedonhallinnan kokonaisvaltainen kehittäminen käynnistyi vuonna 2005 osana Sosiaalialan kehittämishanketta ja myöhemmin omana erillishankkeena Sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa (Tikesos-hanke). Hankkeen päättyessä tiedonhallinnan valtakunnallista kehittämistyötä on tehty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL). Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut valtakunnallista SoTe-tieto hyötykäyttöön 2020 tiedonhallinnan strategiaa (http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-3548-8), jossa yhtenä strategisena toimenpiteenä palvelujärjestelmän kehittämiseksi on esitetty sosiaalihuollon tietovarantoratkaisun toteuttamista osana Kanta-palveluita. THL on perustanut sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ja määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanoa varten valtakunnallisen Kansahankkeen. Hankkeen keskeinen tavoite on toteuttaa muutos, jonka avulla kaikissa sosiaalipalveluja tuottavissa yksityisissä ja julkisissa organisaatioissa sosiaalihuollon asiakastiedot yhdenmukaistetaan ja saatetaan tietojärjestelmien avulla sinne, missä asiakasta palvellaan. Kansa-hankkeen alihanke on sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ja määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanohanke eli Kansakouluhanke. Kansa-koulu -hankkeella tuetaan kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden asiakastietojärjestelmiin, niin että ne noudattavat sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain vaatimuksia. SOTE alueilla on kuitenkin vastuu kansallisen sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönottojen valmistelusta, määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönotosta, liittyvien tietojärjestelmien hankinnasta ja liittymisestä valtakunnallisiin palveluihin. Kansa-kouluhankkeen hallinnoijana toimii Kaakkois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom ja osatoteuttajina ovat muut maamme yksitoista sosiaalialan osaamiskeskusta. Kukin osaamiskeskus verkottaa oman alueensa kunnat ja kuntayhtymät mukaan kehittämiskokonaisuuksien toteutukseen. Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 70101 Kuopio, Suomi Y-tunnus 0827616-7 Puhelin 017 550 1400 kirjaamo@pohjois-savo.fi
Esityslista 15/2016 8 (5) 26.2.2016 Edellä lähteenä on käytetty Ylä-Savon SOTE:n Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon valmistautuminen hankesuunnitelmaa. Maakunnallinen organisointi tapahtuu sosiaalialan osaamiskeskusten kautta, mutta organisaatio ei voi tehdä maakunnan alueen sote-organisaatioiden puolesta juridisia päätöksiä. Vastaavasti terveydenhuollon hankevastuu oli sairaanhoitopiireillä. Asiantuntijoiksi on kokoukseen kutsuttu Kuopion kaupungilta asiantuntijalääkäri Pauli Kuosmanen, Ylä-Savon SOTE:sta projektipäällikkö Kaija Leskinen ja erikoissuunnittelija Riitta Häkkinen THL:lta. Hankkeeseen tulee liittymään mm. järjestelmähankintoja, laajoja tiedonohjaussuunnitelmien laatimisia jne. PoSoTe valmistelu edellyttää hankkeen koordinointia yhteistyössä maakunnan alueella. Ehdotus: Esittelyn ja käydyn keskustelun pohjalta sovitaan valmistelun yhteisestä etenemismallista tai sen valmistelusta. Päätös: 9. Seuraavat kokoukset 10. Muut asiat - 18.3.2016 klo 12.00-16.00, (pienryhmien omat kokoukset ei yhteistä kokousta) - 29.4.2016 klo 12.00-16.00-20.5.2016 klo 12.00 16.00 (huom toiseksi viimeinen pe) - 17.6.2016 klo 12.00-16.00 (mahdollinen päätöskokous) Päätös: 11. Kokouksen päättäminen Päätös: Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 70101 Kuopio, Suomi Y-tunnus 0827616-7 Puhelin 017 550 1400 kirjaamo@pohjois-savo.fi
Esityslista 15/2016 9 (5) 26.2.2016 Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Markku Tervahauta puheenjohtaja Leila Pekkanen sihteeri / 1. varapuheenjohtaja Liitteet Liite 1 Osallistujaluettelo Liite 2 Liite 3 Alatyöryhmien jäsenet PoSoTe toimintasuunnitelma Liite 1 Osanottajaluettelo, läsnä (x) Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Tervahauta Markku, palvelualuejohtaja, Kuopio, pj. Saarinen Jari, terveysjohtaja, Kuopio Pekkanen Leila, toimitusjohtaja, Ylä-Savon SOTE,1.vpj Forsberg Janne, ylilääkäri, Ylä-Savon SOTE Lehto Seppo, SOTE-johtaja, Varkaus, 2. vpj, klo14.30- Ruotsalainen Eija, palvelualuepäällikkö, Varkaus Miettunen Risto, johtaja, PSSHP Penttinen Jorma, johtava ylilääkäri, PSSHP Holopainen Hannele, toimitusjohtaja, Kysteri Peltonen Eija, johtava hoitaja, Kysteri Lappalainen Olli, ylilääkäri, Sisä-Savon terveydenhuollon ky Mölkänen Pirjo, ylihoitaja, Sisä-Savon terveydenhuollon ky Huovinen Aino, SOTE-osastopäällikkö, Lapinlahti Halmemies Sirpa, johtava sosiaali-työntekijä, Lapinlahti Ruostila Reijo, sosiaali- ja terveysjohtaja, Siilinjärvi Hollmén Katri, vs. johtava lääkäri, Siilinjärvi Pärnänen Heli, sosiaalijohtaja, Koillis-Savon seutu Mustonen Helvi, perusturvajohtaja, Rautavaara Pitkänen Minna, sos.- ja perhepalv. johtaja, Kuopion Antikainen Mari, perusturvajohtaja, Kuopio seutu Eija Komulainen, sosiaalijohtaja, Sisä- Savon seutu Solmari Kirsi, perusturvajohtaja, Rautalampi *) Tiihonen Paula, peruspalvelujohtaja, Leppävirta Mentula-Hyvärinen Riitta, palvelualuepäällikkö, Varkaus Ylä-Savon Seutu, edustaja? Ylä-Savon seutu, edustaja? Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 70101 Kuopio, Suomi Y-tunnus 0827616-7 Puhelin 017 550 1400 kirjaamo@pohjois-savo.fi
Esityslista 15/2016 10 (5) 26.2.2016 Muut läsnäolijat Leena Setälä, palvelualuejohtaja KYS Seija Kärkkäinen, hyvinvointijohtaja, Ylä-Savon SOTE Anna-Liisa Väyrynen, sosiaalityöntekijä, Rautavaara Pirjo Rautio, sosiaali- ja vammaispalveluiden päällikkö, Siilinjärvi Mikko Korhonen, kuntoutusjohtaja, Kuopio Esko Vanninen, palvelualuejohtaja, KYS Maija Roine, kuntoutuspäällikkö, Kuopio Tarja Hoffrén, palvelupäällikkö, Kuopio Arja Eeva, Suonenjoki Anne Mikkonen, hoito- ja hoivajohtaja, Ylä-Savon SOTE Kirsi Laitinen, Varkaus Päivi Tikkanen, Kuopio Kati Kantanen, Siilinjärvi Minna Hiltunen, Lapinlahti Marja Kiljunen, henkilöstön edustaja Ikääntyvät työryhmästä Merja Miettinen, PSSHP Juhani Kouri, projektipäällikkö, PSSHP Eila Laukkanen, lasten, nuorten ja perheiden työryhmä Kaarina Kemppinen,, lasten, nuorten ja perheiden työryhmä Sami Remes, lasten, nuorten ja perheiden työryhmä Kati Palsanen, lasten, nuorten ja perheiden työryhmä Matti Hakomäki, kumppanuusjohtaja, Istekki Oy Tommi Talasterä,talousjohtaja, Ylä-Savon SOTE, Lync-yhteydellä Pekka Kaikkonen, Pohjois-Savon liitto Pauli Kuosmanen Eira Isoniemi Riitta Häkkinen Tarja Miettinen, hankejohtaja / sihteeri Alatyöryhmien jäsenet Lasten, nuorten ja perheiden palvelut: Alatyöryhmä 1: jäsen varajäsen Alatyöryhmä 2 jäsen varajäsen Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 70101 Kuopio, Suomi Y-tunnus 0827616-7 Puhelin 017 550 1400 kirjaamo@pohjois-savo.fi
Esityslista 15/2016 11 (5) 26.2.2016 Alatyöryhmä 3 jäsen varajäsen Työikäisten ja yleisten palvelujen työryhmän alatyöryhmät Mielenterveys- ja päihdepalvelut 2020 jäsen varajäsen Suun SoTe jäsen varajäsen Vastaanottojen palvelumalli 2020 jäsen varajäsen Kuntoutuspalvelut: Alueellinen apuvälinepalvelu 2020 jäsen varajäsen Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 70101 Kuopio, Suomi Y-tunnus 0827616-7 Puhelin 017 550 1400 kirjaamo@pohjois-savo.fi
Esityslista 15/2016 12 (5) 26.2.2016 Kuntoutuspalvelut: Laitoskuntoutus 2020 jäsen varajäsen Osastohoito 2020 jäsen varajäsen Päivystys 2020 jäsen varajäsen Leikkaustoiminta 2020 jäsen varajäsen Alueellinen kuvantaminen 2020 Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 70101 Kuopio, Suomi Y-tunnus 0827616-7 Puhelin 017 550 1400 kirjaamo@pohjois-savo.fi
Esityslista 15/2016 13 (5) 26.2.2016 jäsen varajäsen Ikääntyvien palvelut (varmistetaan alatyöryhmät) Palveluohjaus jäsen varajäsen Kuntoutus jäsen varajäsen Muistisairauksien erityispiirteiden huomioiminen palveluiden suunnittelussa jäsen varajäsen Ikäihmisten akuuttien ja pitkäaikaissairauksien hoito jäsen varajäsen ICT - työryhmä Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 70101 Kuopio, Suomi Y-tunnus 0827616-7 Puhelin 017 550 1400 kirjaamo@pohjois-savo.fi
Esityslista 15/2016 14 (5) 26.2.2016 jäsen Aino Huovinen Jari Saarinen Mari Antikainen Matti Hakomäki Merja Miettinen Tommi Talasterä Markku Tervahauta Mika Ålander varajäsen Leila Pekkanen Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 70101 Kuopio, Suomi Y-tunnus 0827616-7 Puhelin 017 550 1400 kirjaamo@pohjois-savo.fi
PoSoTe toimintasuunnitelma PoSoTe valmistelu 10.12.2015 12.01.2016 17.02.2016
1 Sisällys OSA I Valtakunnallinen ohjaus ja valmistelun periaatteet... 2 Itsehallintoalue... 3 Järjestämispäätös... 4 Itsehallintoalueen hankintayksikkö... 4 Palvelujen järjestämisen periaatteita... 5 Valinnanvapaus... 6 Täydellinen integraatio, asiakaskeskeinen palvelukokonaisuus... 6 Oma palvelutuotanto... 6 Päivystys ja sen kaltainen toiminta... 7 Erva... 7 Tukipalvelut... 8 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen... 8 Valtakunnallinen valmistelu, kevät 2016,Pöystin aineisto (3.2.2016)... 9 OSA II Posoten palvelutuotannon valmistelun toimintasuunnitelma... 12 1. Valmistelun vaiheistus... 13 1.1 Päävaiheet valtakunnallinen taso... 13 1.2 PoSoTen jatkotyön vaiheistus ja aikataulu... 14 2. Tiedottaminen ja viestintä... 15 3. Yhteiset tavoitteet... 16 3.1 Työsuunnitelma vaihe 2 ( 1.1.2016 31.05.2016) tavoitteet... 16 4. Aikataulu ja raportointi... 17 4.1 Päätyöryhmien raportointi yhteistyöryhmälle... 17 5. Tsekkauslista työryhmille tavoitteiden toteutumisen arviointiin... 18 Liitteet... 19 Liite 1. Työryhmät ja alatyöryhmät jäsenineen... 19 Liite 2 Raportointipohjamalli... 19
2 OSA I Valtakunnallinen ohjaus ja valmistelun periaatteet Yhteenvedossa on käytetty lähteinä IHA lausuntopyynnön mukana kuntiin ja kuntayhtymiin jaettua materiaalia. - Hallituksen linjaus aluejaon perusteet, sote-uudistuksen askelmerkit ja aluejakomalli - Hallituksen linjausten perustelumuistio - Diaesitys hallituksen linjauksista - Aluejakomuistio_final_0511 http://alueuudistus.fi/lausuntopyynnot Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on kustannusten hillinnän ja palveluiden saatavuuden sekä väestön terveys- ja hyvinvointierojen vähentämiseksi vahvistaa erityisesti lähellä ihmisiä etulinjassa olevia terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluita. Kehittämistarpeita on erityisesti perustason palveluissa. Toimeentulotuen käsittelyn määräaikoja ei pystytä noudattamaan 7 prosentissa kunnista ja lastensuojelun tarpeen selvitysten määräaikoja ei pystytä noudattamaan 8 prosentissa kunnista. Kiireettömään hoitoon pääsy on suurelta osin epätyydyttävällä tasolla eikä nykyisen lainsäädännön mukainen valinnanvapaus siinä toimi tarkoitetulla tavalla ja helpota hoitoon pääsyä. Monilla terveyskeskuksilla on vaikeuksia täyttää lääkärinvirkojaan samanaikaisesti kun lääkäreiden määrä kuntien sairaalapalveluissa, erikoissairaanhoidossa sekä yksityisessä terveydenhuollossa ja työterveyshuollossa on kasvanut. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä perustason ja vaativamman sosiaalitoimen palveluiden erottelu ei ole kuitenkaan perusteltua modernissa integraatiomallissa, jossa asiakaslähtöisesti kootaan asiakkaalle tämän tarpeista lähtevä palvelu erilaisia osaamisia ja palveluita yhdistellen. Tuotantotaloudellisesta näkökulmasta tehokkuutta parantaa asiakkaan tilanteen hyvä haltuunotto palveluketjun ensimmäisessä kontaktissa, mikä edellyttää terveydenhuollon puolella hyviä terveydenhuollon ammattihenkilön palveluita, lähellä tarjottavia erikoislääkärin konsultaatioita sekä sosiaalitoimen puolella osaavaa tilannearviointia ja toimivia matalan kynnyksen palveluita. Tämän mukaisesti ensimmäisen linjan yleensä perustason palveluita pitäisi vahvistaa niin sosiaalitoimessa kuin terveydenhuollossa. Toimivat ensimmäisen linjan palvelut säästävät kustannuksissa, koska tarpeeton erityistason palveluiden ja erityisesti päivystyksen käyttö vähenee. - Kaikkien sote-palvelujen tulee olla sisällöltään ja laadultaan sellaisia kuin sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö sekä alueen kuntien asukkaiden tarve edellyttävät. - Palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä. - Palveluja on perusteltua keskittää vain, jos palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja, tai niiden tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen edellyttävät sitä.
3 - Erikoistasonkin palveluita voidaan pitkälti tuottaa lähipalveluina asiakkaan kotiin. Tämä osaltaan puoltaa sitä, että palvelusuunnittelua koskevan päätöksenteon tulisi olla lähellä ihmisiä. - Käyttäjälähtöinen palvelusuunnittelu ja päätöksenteko palvelukokonaisuuksista ja niiden käytännön toteuttamisesta on itsehallintoalueen demokraattisen päätöksenteon keskeisiä tehtäviä. Itsehallintoalue Itsehallintoalue on oma juridinen oikeushenkilö ja kyseessä on uusi hallinnontaso, jonka päätöksenteko ei perustu enää kuntien valitsemiin edustajiin vaan vaaleilla valittuun itsehallin-toalueen omaan hallintoon. Tehtävä ei ole enää kunnallinen, vaan itsehallintoalueelle säädetty tehtävä. Itsehallintoalueet tekevät sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotuksen alueensa järjestämispäätökseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä valtioneuvosto tekee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämispäätöksen ja itsehallintoalueet vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä valtioneuvoston tekemän järjestämispäätöksen mukaisesti. - Kukin itsehallinto alue tekee järjestämisvastuullisena ehdotuksen omalta osaltaan järjestämispäätökseksi (ehdotus STM:lle ja ministeriö esittää valtioneuvoston päätettäväksi) - Valtioneuvoston järjestämispäätöksellä hoidetaan erva-aluetta vastannut koordinaatio vahvemmalla mandaatilla: yhteys yliopistosairaaloihin ja erityistason sosiaalipalveluihin sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon kehittämisrakenteisiin - Yhteistyö yliopistollisen tutkimuksen ja osaamiskeskusten kanssa 5 yliopistollisen sairaala- ja osaamiskeskuksen puitteisiin - Itsehallintoalue järjestää sote-palvelut itse tai lailla säädetyt 3 itsehallintoaluetta järjestää ne sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. - Jatkovalmistelussa huolehditaan julkisen palvelulupauksen piiriin kuuluvien julkisesti ja yksityisesti tuotettujen palveluiden kustannusten, kustannustehokkuuden, laadun ja vaikuttavuuden vertailtavuudesta eri palvelutuottajien kesken sekä innovaatioiden ja kokeilujen edellytyksistä. Julkisten ja julkisesti rahoitettujen yksityisten sote-palveluiden laatu- ja kustannustietojen tulee olla julkisia avoimen vertailun mahdollistamiseksi. Itsehallintoalueen tulee ennen palveluiden tuottamista itse vertailla oman palvelutuotannon tehokkuutta ja mahdollisuuksia hyödyntää yksityisen ja kolmannen sektorin tuotantoa sekä mahdollisuuksia järjestää palvelutuotanto yhteistyössä muiden itsehallintoalueiden kanssa. - Yliopistollisina sairaaloina jatkavat Hyks, Tays, Tyks, OYS ja Kys - Järjestämistehtävän ja tuotannon erottaminen itsehallintoalueen sisäisessä organisaatiossa, tätä tukevat asiantuntijapalvelut - Itsehallintoalueet erottavat sisäisessä valmisteluprosessissaan ja - organisaatiossaan sote-järjestämistehtävien valmistelun itsehallintoalueen oman tuotannon johtamisesta. Tämä tarkoittaa, että tuotantoa johtavat ammattijohtajat erillään järjestämistä koskevasta päätöksenteosta. - Itsehallintoalueiden järjestämistehtävään kuuluu palvelutuotantostrategian laatiminen. Strategiassa muun muassa määritellään, miten alueen palvelut
4 tuotetaan. Itsehallintoalueet arvioivat säännöllisesti palvelutuotantostrategian tarkoituksenmukaisuutta valtakunnallisten arviointikriteerien mukaisesti. - Itsehallintoalueet arvioivat myös säännöllisesti itsehallintoalueen oman tuotannon tarkoituksenmukaisuutta suhteessa yksityisiltä ja kolmannen sektorin tuottajilta saatavissa oleviin palveluihin valtakunnallisten arviointikriteerien mukaisesti. Järjestämispäätös Järjestämispäätös keskittyy strategisen ohjauksen kannalta vain tärkeimpiin seikkoihin, jolloin käytännön toteutuksessa jää tilaa itsehallintoalueiden omalle harkinnalle. Näin järjestettynä valtionohjauksen voidaan alustavasti arvioida täyttävän perustuslain 121 :n 4 momentista itsehallinnolle johtuvat lähtökohdat mutta varsinainen valtiosääntöoikeudellinen arviointi voidaan tehdä vasta yksityiskohtaisten säännösehdotusten valossa. Itsehallintoalueilla on järjestämistehtävä, tuotantotehtävä ja tärkeä tehtävä myös käyttäjälähtöisten palveluiden kehittämisessä, valinnanvapauden toteuttamisessa sekä asukkaiden kielellisten ja osallistumisoikeuksien varmistamisessa. Valtioneuvoston järjestämispäätöksen valmisteluun osallistuu asiantuntijana itsehallintoalueiden yhteishankintayksikkö lakisääteisessä tuotantorakenteiden arvioinnin asiantuntijatehtävässään. Yhteishankintayksikön tehtävänä olisi yhteishankintojen ohella laatia sosiaali- ja terveysministeriölle ja itsehallintoalueille arviointeja itsehallintoalueiden oman tuotannon taloudellisuudesta ja kustannustehokkuudesta, laadusta ja vaikuttavuudesta suhteessa myös muihin tuotantotapoihin. Itsehallintoalueille osoitetaan lisäksi mallissa hyvin merkittävää omaa päätösvaltaa sote-palveluiden järjestämisestä ja tuotannosta. Hallituksen linjauksen mukainen sote-palvelujärjestelmä perustuu malliin, jossa itsehallintoalueet tuottavat palvelut itse, sopivat toisen itsehallintoalueen kanssa sen tuottamisesta yhdessä tai hankkivat hankintapäätöksen perusteella palvelun tai palveluun kuuluvat tietyt yksittäiset suoritteet yksityisen tai kolmannen sektorin palveluntuottajilta. Itsehallintoalueiden tulee ottaa tuotantoa järjestäessään huomioon alueelliset erityisolosuhteet ja siinä nykyisin toimivaksi osoittautuneet, integroituja palveluita tarjoavat toimintamallit ja -yksiköt. Tavoitteena on hyödyntää kilpailun antamia mahdollisuuksia siltä osin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannossa on edellytyksiä eri palveluntarjoajien kilpailulle. Itsehallintoalueen hankintayksikkö Olennaista palveluiden järjestämisessä on osaaminen ja valmius riittävän ammattimaiseen valmisteluun (strateginen hankintaosaaminen ja tuotannonohjausosaaminen). Itsehallintoalueiden yhteistyölle ja tehokkaalle toiminnalle luodaan puitteet perustamalla itsehallintoalueiden omistama valtakunnallinen yhteishankintayksikkö, jonka tehtävänä on lisäksi laatia asiantuntija-arvioita
5 itsehallintoalueiden oman tuotannon kustannustehokkuudesta suhteessa laatuun ja vaikuttavuuteen. - Yhteishankintayksiköltä edellytetään huomattavaa asiantuntemusta. Sen varmistaminen on itsehallintoalueiden harjoittaman omistajaohjauksen keskeinen tehtävä. Valtioneuvostolla olisi myös perusteltua olla mahdollisuus arvioida tätä ja osallistua ohjaukseen. - Olennaista tässä on lisätä merkittävästi palvelutuotannon ja suoritteiden laadusta, vaikuttavuudesta, kustannuksista ja tehokkuudesta kertovan vertailukelpoisen informaation määrää ja saatavuutta sekä parantaa laatua. - Tukee strategisen hankintatoimen järjestämisessä ja innovatiivisissa hankinnoissa - Osallistuu itsehallintoalueiden oman tuotannon tehokkuuden ja talouden arviointiin - Yhteishankintayksikkö ratkaisee itsehallintoalueiden päättämissä yhteishankinnoissa kilpailutukseen ja hankintaan liittyvät asiat mutta muuten yhteishankintayksikkö antaa asiantuntija-arviointeja ja tekee valmistelua kullekin itsehallintoalueelle itsehallintoalueen omaa päätöksentekoa varten. - Yhteishankintayksikkö antaa tuotantotapoja koskevat asiantuntija-arvioinnit myös sosiaali- ja terveysministeriölle valtioneuvoston järjestämispäätöksen valmisteluun. Kilpailun ja useiden tuottajien hyödyntämiseksi itsehallintoalueiden yhteinen yhteishankintayksikkö laatii myös vertailut tuotantomahdollisuuksista itsehallintoalueen omien virkamiesten ja omien toimielinten suorittamaa esittelyä ja päätöksentekoa varten. Itsehallintoalueen omaa tuotantoa verrataan hallituksen linjauksen mukaan järjestelmällisesti muiden itsehallintoalueiden sekä yksityisen ja kolmannen sektorin tuotantoon. Olennaista on järjestelmällinen ja objektiivinen eri tuotantotapojen ja tuottajien vertailu. Vertailua ja kilpailullisuutta hyödynnetään hoito/palveluepisodin kattavien palvelukokonaisuuksien tasolla tai kokonaisuuksiin kuuluvien yksittäisten suoritteiden (esim. jokin tutkimustoimenpide, operaatio jne.) hankinnassa Palvelujen järjestämisen periaatteita - Läheisyysperiaate ja lähidemokratia - Sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut - peruspalveluiden vahvistaminen - Integroitujen palveluiden asiakaslähtöinen järjestäminen - Palvelutuotanto, itsehallintoalue tuottaa tarvittavat palvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa. Lisäksi se voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita -. - Sisältää laajan 24/7-päivystystoiminnan - Erva-tehtävät järjestetään tukeutuen 5 yliopistolliseen sairaalaan ja 7 muuhun keskussairaalayksikköön
6 Valinnanvapaus Hallituksen linjauksessa lähdetään toteuttamaan laajaa valinnanvapautta. Se hyvin toteutettuna voi tukea hoitoon pääsyä nopeasti sekä palveluiden laatua ja kustannustehokkuutta. Osana uudistusta säädettäisiin näin valinnanvapauslainsäädäntö, joka mahdollistaisi, että käyttäjä valitsee itse palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Valinnanvapauden toimivuus edellyttää, että yksilöiden tukena on valinnan perustaksi luotettavaa vertailutietoa, joka on laadittu yhtenäisillä laatukriteereillä. Kansainvälinen tutkimustieto ja kokemukset osoittavat, että yhtenäisen vertailutiedon ollessa suhteellisen helposti saatavilla yksilöt pääosin valitsevat laadun ja vaikuttavuuden kannalta hyvin toimivia palveluntuottajia. Tällöin valinnanvapaus osaltaan tukee laadun ja vaikuttavuuden kehittämistä ja kustannusten hallintaa. Valinnanvapauden toteuttamisen tavat riippuvat kuitenkin markkinaolosuhteista ja myös vaihtelevat alueittain. Tällöin valtioneuvoston järjestämispäätöksellä on tarpeen ohjata ja varmistaa myös valinnanvapauden Täydellinen integraatio, asiakaskeskeinen palvelukokonaisuus Täydellisellä integraatiolla tarkoitetaan perusoikeuksista lähtevässä ajattelussa asiakaskeskeistä palvelukokonaisuutta eli sitä, että ihmisen saama palvelu on kokonaisuus ja pyrkii vastaamaan erilaisia osaamisia ja keinoja sekä niiden mukaisia toimenpiteitä (esim. yleislääkärin ja erikoissairaanhoidon toimenpiteet, kuntoutus, sosiaalipalvelut) yhdistellen asiakkaan kokonaistarpeisiin mahdollisimman kustannustehokkaalla, laadukkaalla ja vaikuttavalla tavalla. Järjestäjä vastaa asiakkaan saaman palvelun kokonaisuudesta ja mahdollisten erilaisten yksittäisten palvelutapahtumien sovittamisesta yhteen integroiduksi, asiakaslähtöiseksi palveluksi. Tuottaja vastaa palveluintegraatiosta ja sen edellytyksistä tuottamansa palvelukokonaisuuden tai yksittäisen palvelun osalta, mutta tämä ei poista järjestäjän kokonaisvastuuta palveluintegraatiosta. Lyhyesti integraatio tarkoittaa asiakaslähtöistä ja oikea-aikaista palvelua yhdistäen eri alojen osaamisia asiakkaan tarpeiden mukaan. Integraation käytännön toteutuksen suunnittelu ja johtaminen on itsehallintoalueen keskeisiä tehtäviä. Oma palvelutuotanto - Itsehallintoalueet toimivat myös palveluiden tuottajina, hoitavat julkista valtaa sisältävät tehtävät ja muut viranomaistehtävät (kuten varautumisen tehtävät ja muut turvallisuustehtävät), ja lisäksi voivat käyttää kilpailuneutraalilla tavalla yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia muussa kuin julkista valtaa sisältävässä toiminnassa. - Itsehallintoalueella on velvollisuus tuottaa viranomaistehtävät ja vähintäänkin velvollisuus tuottaa kaikki ne palvelut, joissa ei voida tai ei ole
7 tarkoituksenmukaista palveluiden laatu, vaikuttavuus ja taloudellisuus huomioiden hyödyntää muita palveluntuottajia. - Itsehallintoalueella on tätä laajemminkin omaa tuotantoa. Olennaista on kuitenkin velvoite vertailla systemaattisesti omaa tuotantoa muihin tuotantomahdollisuuksiin. - Itsehallintoalueen omalla palvelutuotannolla tulisi olla erillinen, ammattijohtajista koostuva toimiva johto, jonka tuloksellisuutta järjestämistehtävästä vastaava johto, viime kädessä vaaleilla valittu valtuusto arvioisi. - Tilaajan ja tuottajan roolien eriyttäminen on taloustieteellisen tutkimuksen perusteella tärkeää kustannusten hallinnalle ja laadun kehittämiselle. Sillä on tutkimustiedon perusteella myönteisiä vaikutuksia myös johtamisen laadulle. Tilaajan ja tuottajan eriyttäminen on kuitenkin perusteltua tehdä tavalla, joka ei estä itsehallintoalueiden toimimista tuottajina tai luo jäykkiä hallinnollisia rakenteita. - Osa sote-palveluista on sellaisia, että niissä on luonnollinen monopoli. Tämän vuoksi itsehallintoalueilla tulee olla omaa tuotantoa erityisesti hyödykkeissä, joissa on luonnollinen monopoli. Päivystys ja sen kaltainen toiminta Jotta palvelut toimisivat ja myös kustannussäästötavoitteet toimisivat, on itsehallintoalueiden tarpeen järjestää perustason palveluita ilta- ja viikonloppuaikona, jotta asiakkaat eivät hakeudu kalliisiin päivystyspalveluihin. Tämä palvelusuunnittelu on itsehallintoalueen ja sen päätöksenteon tärkeitä tehtäviä, kuin myös sen suunnittelu, miten palvelukokonaisuuksissa tukeudutaan yliopistosairaaloihin ja muihin laajan päivystyksen sairaaloihin sekä vastaaviin sosiaalialan erikoistuneisiin palveluihin. - Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköiden (sairaala ja siihen liittyvä vaativan sosiaalipäivystyksen yksikkö) määräksi linjataan 12 - Muiden alueiden keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen suppeamman päivystyksen yksiköinä, joita 12 laajan päivystyksen yksikköä ja ensihoitojärjestelmä tukevat - Maan eri osissa on näin etäisyydet ja muut alueelliset erityispiirteet huomioiden saatavilla ympärivuorokautisen päivystyksen palveluita ja muita erikoistason palveluita Erva - Itsehallintoalueiden yhteys yliopistojen ja niiden ympärille muodostuviin yritysten ja muiden toimijoiden innovaatioekosysteemeihin ylläpitää osaltaan sotepalveluiden laatua, edistää palveluiden kehittämistä vaikuttaviksi ja tukee myös kustannusten hallinnan tavoitteita. Tätä varten tarvitaan yhteistyöjärjestelyt kaikissa niissä aluejakoratkaisuissa, joissa itsehallintoalueita on enemmän kuin 5. Näillä yhteistyöjärjestelyillä voitaisiin myös korvata nykyisen terveydenhuoltolain mukainen erityisvastuualue (erva), jonka sisältämät
8 palveluiden ja yhteistyön koordinaatiomekanismit ovat käytännössä osoittautuneet varsin heikoiksi. - Yliopistollisten sairaaloiden ja muiden valtakunnallisten osaamiskeskusten ylläpito osoitettaisiin uudessa järjestelmässä tietyn ylläpidosta vastaavan itsehallintoalueen tehtäväksi. Valtioneuvoston järjestämispäätökseen otettaisiin lain perusteella hoidettavaksi nykyisin lakisääteisessä erva-alueen yhteistyössä koordinoitavaksi säädetyt tehtävät, jolloin koordinaatiota voitaisiin vahvistaa ja erilaisia hallinnon tasoja vähentää. Tämä loisi nykyisiä erva-alueen yhteistyömenettelyitä selkeämmän ja vahvemman pohjan tulokselliselle yhteistyölle. - On myös perusteltua luoda puitteet itsehallintoalueiden väliselle tutkimustoiminnan koordinaatiolle ja yhteistyölle. Se olisi merkittävää innovaatioiden tuomiseksi julkisen ja julkisesti rahoitetun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen. Itsehallintoalueilla sote-palveluissa tehtävän tutkimuksen yhteinen koordinaatio on tarpeen myös nykyisin rekistereissä, biopankeissa ja erilaisissa osaamiskeskuksissa olevan tutkimus- ja liiketoimintapotentiaalin hyödyntämiseksi sote-palveluiden kehittämistä ja taloudellista kasvua tukevalla tavalla. - Osaamiskeskukset, yliopistosairaalat - Tehokkuuden ja osaamisen turvaamiseksi on välttämätöntä kehittää kansallista työnjakoa ja luoda edellytykset myös kansainvälisille huippuosaamiskeskuksille ja kansainväliselle yhteistyölle. Työnjakoja voidaan parhaiten ohjata kansallisella tasolla tehtävällä järjestämispäätöksellä. Siihen voidaan kiinnittää eri puolilla Suomea toimivat yliopistosairaalat, sosiaalialan osaamiskeskukset ja perusterveydenhuollon kehittämisyksiköt. Täydellisen integraation tavoitteen mukaisesti nämä tehtävät ja työnjaot on järjestettävä sosiaali- ja terveydenhuollossa yhteisesti. Tukipalvelut Itsehallintoalueille perustetaan niiden omistuksessa olevat, yhteiset valtakunnalliset toimitilapalvelut, henkilöstö-, talous- ja tietohallinto- ja ICT-palvelut, tutkimuksen koordinaatiopalvelut ja mahdolliset yhteiset laiteinfrastruktuuripalvelut. Itsehallintoalueiden yhteisen valtakunnallisen tietohallinto- ja ICT-palvelun tärkeänä käytännön tehtävänä toteuttaa tiedon integraatiolle ja palveluiden sujuvuudelle tarvittava yhtenäinen ICT-alusta. - Itsehallintoalueille yhteiset, näiden omistamat tukipalvelut - Toimitilapalvelut; laiteinfrastruktuuripalvelut - Talous- ja henkilöstöhallinto - ICT-palvelut, tavoitteena täydellinen tietointegraatio Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kestävyysvajeeseen vaikuttamisessa tärkeä asia on pitkällä tähtäimellä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä monialaisen yhteistyön kannalta olennaisen tärkeää on säilyttää hyvä yhteys kuntiin.
9 Valtakunnallinen valmistelu, kevät 2016,Pöystin aineisto (3.2.2016) Muutos tehdään alueilla - painotus palveluintegraatiossa ja sisällön toteuttamisessa - Selvityshenkilöehdotus ohjauskäytännöistä julkaistu aluehallintouudistus.fisivuilla 2.2.2016 (Tarja Kauppila + Anja Tuulonen) - Neuvottelumenettely maakunta valtio, koskisi koko maakunnan tehtävää, ei pelkästään sotea Väliaikaishallinto 2017 2018 sekä 1. vaaleja koskevat määräykset - Aluejaot - Henkilöstön siirto - Järjestämisen ja tuotannon eriyttäminen, tuotannossa ei poliittista ohjausta - Väliraportti valinnan vapaudesta 15.3.2016 julkaistaan Rahoitusmallit valmistelussa - Verotusmalli, sotemenojen osuuden arviointi jne. valmistelussa - Omaisuusjärjestelyjen osalta ehdotus on valmistumassa (ns. jakautumismalli todennäköinen), valmistuu huhtikuu 2016 - jakautumismallissa kuntien / kuntayhtymien kiinteistöt erotetaan maakunnille ns. jakautumis- mallilla. - SOTEen liittyvä omaisuus ja velat siirtyvät kunnilt itsehallintoalueille/yhtiölle. Taseeltaan riittävän vakavaraisella yhtiöllä mahdollisuus sulattaa tarpeeton omaisuus. - Kolme päämallia vuokramalli, jakautumismalli ja suppea jakautumismalli - Sote-uudistuksen projektiryhmä puoltaa valmistelun jatkoa - jakautumismallilla - selvitetään maa-alueiden omistuksen jäämistä kuntiin Sote järjestämiskyvyn arviointimenettely
Järjestämistehtävän tarkempi määrittely - Järjestämislaki - Voimaanpanolaki - Maakuntalaki (kuntalain kaltainen), säädös itsehallintoalueista - Maakuntien vos-laki - Tuloverolain ja muun verotuslain muutokset - Henkilöstöä koskevat VES-, TES- jne. muutokset - Muut erityislait (valtiontalouden, vaalilain, vaalirahoitus jne.) 10
11
12 OSA II Posoten palvelutuotannon valmistelun toimintasuunnitelma Valmistaudumme isoon ja pitkäkestoiseen muutokseen Valtakunnallisista tavoitteista johdettu oman työryhmän valmistelun jatkosuunnitelma: miten asiakkaan näkökulma, perustason vahvistaminen ja täydellinen integraatio varmistetaan PoSoTessa asiakkuusprosessin mallinnuksen tasot 1-2 huomioiden (JHS152). Valitaan sopiva kuvattava taso
13 Tuomas Pöysti, valtakunnalliset tavoitteet 1. Valmistelun vaiheistus 1.1Päävaiheet valtakunnallinen taso
14 Sote- ja aluehallintouudistuksen aikataulu 1.2PoSoTen jatkotyön vaiheistus ja aikataulu Vaihe 1: Nykytilaselvitys - 1.1 31.5.2015 - Nykytilakartoitus ja pohjaselvitys tehty keväällä 2015 - viestintä- ja osallisuussuunnitelma tehty, tarkennus tehtävä suunnitelmaan Vaihe 2. PoSote palvelumallin suunnittelu - 1.1.2016-31.5.2015, väliraportointi ja tarkennus syksyn 2016 valmisteluun - perustuu maakunnan alueen asukkaiden palvelutarpeeseen (2015 2030) ennustemallit jne. - Prosessikuvaukset ja palvelujen luokittelu - pääprosessien kuvaukset - valmistelutyön aikana integroidaan KYS tuottavuusohjelman työryhmien työ sekä PoSoTe valmiselu - Sähköiset palvelut (strategia / tiekartta) - Valmistelutyön tuloksena Integroitu PoSoten palvelumalli - Kokouksessa 7.1.2016 sovittu eteneminen - Päätyöryhmät nimeävät alatyöryhmät tammikuun 2016 loppuun mennessä ja alatyöryhmien valmistelutyö käynnistyy - Suun terveydenhuollon järjestelmähankinta ja yhteinen palvelumallin työstäminen aloitetaan - Vuodeosastotoimintojen kartoitus, liittyy sairaanhoitopiirin vuodeosastotoiminnan uudistamiseen ja investointihankkeeseen
15 Vaihe 3. Mahdolliset pilotit - SuunSote pilotti käynnistetään suun terveydenhuollossa (maakunnallinen malli), käynnistyy 02 / 2016, tavoite mallin käyttöönotto 1.1.2017 - Muut pilotit: 2. vaiheessa työstettyjen mallien pilotointi käytännön palvelutoiminnassa nykyisissä orgnisaatioissa - Tiedolla johtaminen, raportoinnin kehittäminen, perustettu ICT-ryhmä, ICTtiekartta ja digistrategia Vaihe 4. Jatkovaiheet 2017 2019, valmistellaan vuoden 2016 aikana - 2017 - Palvelutuotannon organisointi ja johtaminen - 2. Tiedottaminen ja viestintä Valmistelussa otetaan huomioon maakunnan alueen asukkaiden, päättäjien ja sotehenkilöstön näkemyksiä sote-palvelujen tulevaisuudesta, toimivuudesta, palveluverkosta, asiakaskokemuksesta, laadusta jne. Aktiivinen vuorovaikutus kuntiin on tärkeää, koska kuntien perustehtävänä säilyy ja vahvistuu edelleen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kunta / sote rajapinnalle on rakennettava toimiva yhteistyömalli. Järjestetään tilaisuuksia eri puolilla maakunta mm: - kuntien luottamushenkilöt, kuntien hallitukset jne. - tilaisuudet pyritään järjestämään kootusti esim. seuduittain, maaliskuu 2016 - asukkaat, Road Show koko maakunnan alueelle, kevät 2016 - sote-henkilöstö, info- ja keskustelutilaisuudet samalla konseptilla kaikkiin soteorganisaatioihin - tilaisuudet voivat olla koottuja esim. seuduittain tai organisaatiokohtaisia Sähköinen viestintä ja media - PoSote internet sivusto ja Twitter-tili - Tiedotteet / infokirjeet, spostijakelulla PoSoTe uutiset - Lehdistö, radio, alue-tv jne. kanavat - Tiedotteet kuntien ja Sote-organisaatioiden sivuille ja organisaatioiden Introihin Asukaskyselyt tms. hyödynnetään Otakantaa.fi alustaa
16 3. Yhteiset tavoitteet - Asiakaslähtöisyys, toimintalähtöinen rakenne, monituottajuus ja uudet palvelumallit - Täydellinen integraatio - Peruspalvelujen vahvistaminen - Palveluohjaus - Yhdenvertaiset palvelut Posoten alueella - Läheisyysperiaate ja osallisuuden vahvistaminen - Sisältää laajan 24/7-päivystystoiminnan ja päivystyksen kaltainen toiminta - Erva-tehtävät järjestetään tukeutuen 5 yliopistolliseen sairaalaan ja 7 muuhun keskussairaalayksikköön - Kustannustehokkuus - Vaikuttavuus - Palvelutuotanto, itsehallintoalue tuottaa tarvittavat palvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa. Lisäksi se voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. - Mitä muita tavoitteita määritellään valmistelutyölle? 3.1Työsuunnitelma vaihe 2 ( 1.1.2016 31.05.2016) tavoitteet 1. Keskeiset alueelliset palveluprosessit on kuvattu ja palveluprosessien määrittelyssä on palvelut luokiteltu lähipalveluiksi, seudullisiksi sekä alueen yhteisiksi. 2. Palveluohjauksen mallit 3. Sähköiset palvelut, Strategia ja miten ne istutetaan toiminnan prosesseihin 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalvelut (esim. apuväline jne.) 5. Integroitu palvelutuotantomalli ja palveluverkosto 6. Tiedolla johtaminen ja raportointi 7. Toimintamalli kuntien kanssa tehtävästä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöstä (rajapinnat) - Jatkotyöskentely tehdään sekä nimetyissä pääprosessien työryhmissä (Lasten ja nuorten palvelut, yhteiset palvelut / työikäisten palvelut ja ikääntyvien palvelut). - Pääryhmä jakaantuvat alatyöryhmiin ja huomoidaan PSSHP:n tuottavuusohjelman työryhmien ja Posoten työryhmien integraatio. 3.2Työryhmät Luettelo työryhmistä jäsenineen liitteenä 1 Pääprosessien mukaiset työryhmät ovat - Lasten ja nuorten palvelut - Työikäisten palvelut / yhteiset palvelut - Ikääntyvien palvelut Kukin päätyöryhmä perustaa tarvittavan määrän alatyöryhmiä ja huomioi KYS tuottavuusohjelman työryhmien edustuksen omiin ryhmiins
17 4. Aikataulu ja raportointi 4.1Päätyöryhmien raportointi yhteistyöryhmälle - Väliraportti 1 xx / 2016 - Väliraportti 2 xx/ 2016 - Loppuraportti, valmis malliehdotus jatkokäsittelyyn xx / 2016 Valmisteluvastuu Työryhmätyöskentelyn aikataulu: taulukkoon täydennetään kunkin alatyöryhmän tavoiteaikataulu Prosessit ja palveluluokitus Tavoitteet ja aikataulu Päätyöryhmä Alatyöryhmät Palveluohjauksen malli palvelut Sähköiset Tukipalvelut Integroitu malli Tiedolla johtaminen Kuntarajapinta Malli työryhmä 1 04 /2016 05/2016 10/2016 11/2016 12/2016 2017 2017 Lapset ja nuoret Yhteiset palvelut / Työikäiset Ikääntyvien palvelut
18 5. Tsekkauslista työryhmille tavoitteiden toteutumisen arviointiin Työryhmä / alatyöryhmä Toteutettu palveluprosessi Vastaako valmisteltu malli Toteutuu / ei toteudu / korjattavaa Huomioita Asiakaslähtöisyys Peruspalvelujen vahvistaminen Palveluohjauksen malli Toteutuuko yhdenvertaisuus Posoten alueella Läheisyysperiaate Miten palvelumallissa näkyy osallisuus Toteutuuko täydellinen integraatio Päivystystoiminnan järjestäminen Kustannustehokkuus, vertailutiedot Palvelujen vaikuttavuus Onko monituottajamalli mahdollinen Julkinen tuotanto Yksityinen palveluntuottaja Kolmas sektori Prosessissa tarvittavat tukipalvelut Apuvälinepalvelut x x x x Tiedolla johtaminen palveleeko tietojärjestelmä ko. prosessia tuottaako järjestelmä tarvittavat raportit palvelutoimintaan ylimmän johdon käyttöön x x x Tsekkauslista
19 Liitteet Liite 1. Työryhmät ja alatyöryhmät jäsenineen Liite 2 Raportointipohjamalli Kommentoinut [PL1]: Raportointipohjat voidaan tehdä valmiiksi sekä Word- dokumentti, että ppt-malli