Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004



Samankaltaiset tiedostot
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio

Hallitus , LIITE 5.

Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia

Anemioiden laboratoriodiagnostiikka. vs. kl. opettaja, el Anna Lempiäinen HY/HUSLAB kliinisen kemian yksikkö Syksy 2012

Reumapotilaan hematologiaa

Milloin epäilen myeloproliferatiivista tautia?

Kertomus. Sivu 1. Tulostettu Koti Tyo

Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet

HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET

Verenkuvatutkimus Mitä vikaa veressä, verenkuvan tulkintaa

HEMATOLOGISIA ESIMERKKITAPAUKSIA LABORATORIOTUTKIMUSTEN KÄYTÖSTÄ

Laboratoriotiedote : Muutoksia verenkuvamäärityksissä

Terveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö. Leila Risteli johtava lääkäri

Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia

Sysmex XS-1000i verenkuvaanalysaattorin

Munuaisperäinen anemia. Kaisa Laine, LL, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri Satakunnan sairaanhoitopiiri

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

Maksakokeiden viiterajat

Lasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

LABORATORIOTIEDOTE 15/2014

Verenkuva-analysaattoreiden tulostasovertailu

HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET JA VIERITESTAUS

Anemia raskauden aikana

KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä Anu Laasonen

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, Turku puh (02) faksi (02)

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.

Biopankki: ideasta käytäntöön

Yersinia-serologia. Markus Penttinen Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

HINNASTO 2014 Voimassa alkaen

K&V kasvattajaseminaari Marjukka Sarkanen

Kroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä. El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala

VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA?

Ritva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi

DIAGNOSTISIA ONGELMIA. Suuri hemoglobiinipitoisuus. Eeva Juvonen ja Eero Ikkala

KATSAUS. Raudanpuuteanemian diagnostiikka ja hoito. Allan Rajamäki ja Kari Punnonen

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

Hyvä tasalaatuisuus laboratoriossa. ISLAB, Joensuun aluelaboratorio Marja Liehu

PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA

luotettava nopea kvantitatiivinen QuikRead järjestelmä ISO9001 CERTIFIED

Raskaus ja anemia. EL Paula Ikäläinen

Tulehduksen laboratoriodiagnostiikka

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo.

Leukosyyttien merkitys yksilön infektiosuojan

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

Biopankit tutkimuksen ja hoidon välimaastossa

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö

Verenkuvaseminaari Markku Heikinheimo LKT, professori HY, Lastenklinikka

Anna-Maija Koivusalo Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Kokemuksia vieritestaukseen perehdytettyjen terveydenhoitajien tekemisen seurannasta. Laura Varantola, bioanalyytikko Mehiläinen

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

Päihteiden käytön laboratoriomerkkiaineet. Päivi Lakkisto, LT, dos. Kliininen opettaja Kliininen kemia ja hematologia Syksy 2014

Anna-Maija Koivusalo

Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

ALKOHOLISAIRAUKSIEN LABORATORIO-MERKKIAINEET

GLYSEROLIHEMOLYYSIAJAN VIITEARVOT

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

SYSMEX XN-350 -VERENKUVA- ANALYSAATTORIN VALIDOINTI

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät LT Pirjo Mustonen

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.

Komplementtitutkimukset

Uutta lääkkeistä: Ferumoksitoli

Asiakastiedote 26/2014

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Harvinaiset sairaudet Euroopassa

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri

URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT

Alkoholin suurkäytön merkkiaineista

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

Yleismaksuun sisältyvät: toimistopalvelut, ajanvarauspalvelut, asiakasrekisterin ylläpito. Työterveysneuvottelu / työterveyslääkäri

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala

PÄIHTEIDEN KÄYTÖN LABORATORIOMERKKIAINEET. Anna Lempiäinen, kl. op. Kliinisen kemian yksikkö, HY ja HUSLAB Syksy 2013

Harvinaisten sairauksien tutkimisen eettiset pulmat

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa Klas Winell

Korkeanpaikan harjoittelu

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

Hematologiset laboratoriotutkimukset & AK-hoidon laboratoriotutkimukset

Tietovihkonen potilaille, joille on määrätty Volibris-valmistetta

Sisäilmatutkimusraportti, Kaunialan Sairaala, Kylpyläntie 19, Kauniainen

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

TERVEIDEN SUOMALAISTEN EMAKOIDEN HEMATOLOGISET NORMAALIVERIARVOT Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma

B12-vitamiinin puutteen diagnostiikka

Transkriptio:

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004

Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat. Ilman korkeatasoisia viitearvoja tämä on mahdotonta Perusverenkuva (B-PVK) on eniten pyydett laboratoriotutkimus ja sitä käytetään päivittäin tuhansien potilaiden sairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon Kliinisen tulkinnan apuna olevissa viitearvoissa on perusteettomia eroja eri laboratorioiden välillä?

Perusverenkuvan viitearvojen laatuongelma Perusverenkuvan viitearvot poikkeava eri laboratorioissa huomattavasti toisistaan, vaikka laitteistot, kalibrointimateriaali ja tulostasot ovat pitkälti samanlaisia kaikkialla Miksi viitearvot ovat erilaisia? aikanaan käytössä eri analyysimenetelmä eri lähteistä lainatut viitearvot oma viitearvomateriaali ollut liian pieni; sattumasta johtuneet erot jäljitettävyys?

Kansallinen perusverenkuvan viitearvoprojekti Toteutettiin Pohjoismaisen viitearvoprojektin liitännäisprojektina Tavoitteena uudet, jäljitettävät, yhtenäiset perusverenkuvan viitearvot suomalaiselle aikuisväestölle Suomessa yhteistyönä toteutettuun monikeskustutkimukseen osallistui noin 30 sairaalaa yli 800 viitearvohenkilöä

Suositus Viitearvotyöryhmä suosittaa, että suomalaiset laboratoriot siirtyvät käyttämään uusia perusverenkuvan viitearvoja vuoden 2003 loppuun mennessä. Kys ottanut käyttöön 25.6.03

Eri laboratorioiden viitearvoja 2002 HUS KYS OYS TAYS TYKS uudet B-Hb miehet 135-180 135-180 135-165 130-180 128-168 134-167 g/l B-Hb naiset 125-160 125-160 120-150 120-160 117-153 117-155 g/l B-Hkr miehet 0.40-0.54 0.40-0.54 0.40-0.54 0.40-0.54 0.40-0.51 0.39-0.50 osuus B-Hkr naiset 0.37-0.47 0.37-0.47 0.36-0.47 0.36-0.47 0.36-0.47 0.35-0.46 osuus B-Eryt miehet 4.5-6.1 4.5-6.1 4.5-6.5 4.5-6.0 4.2-5.6 4.25-5.70 x10 12 /l B-Eryt naiset 4.0-5.3 4.0-5.3 3.9-5.6 4.0-5.5 3.8-5.2 3.9-5.2 x10 12 /l E-MCV 80-96 80-96 76-96 76-96 85-97* 82-98 fl E-MCH 27-32 27-32 27-32 27-32 28-34 27-33 pg B-Trom 150-400 150-400 150-400 150-400 150-400 150-360 x10 9 /l B-Leuk 3.6-10.1 4-10 4-11 4-10 3.7-10.0* 3.4-8.2 x10 9 /l

Miehet

Naiset

E-MCH Uudet perusverenkuvan viitearvot Hb, Hkr ja Eryt Kys vanhat Uudet B-Hb Miehet 135-180 134 167 g/l B-Hb Naiset 125-160 117 155 g/l B-Hkr Miehet 0.40 0.54 0.39 0.50 Osuus B-Hkr Naiset 0.37 0.47 0.35 0.46 Osuus B-Eryt Miehet 4.5 6.1 4.25 5.70 x10e12/l B-Eryt Naiset 4.0 5.3 3.90-5.20 x10e12/l Uudet viitearvot matalammat -vähemmän anemioita -enemmän erytrosytooseja?

E-MCH Uudet perusverenkuvan viitearvot MCV, MCH OYS TYKS(TAYS) vanhat Kys vanhat Uudet E-MCV 76-96 (85-97) 80-96 82-98 x10e9/l E-MCH 27-32 (28-34) 27-32 27-33 x10e9/l KYS:n uudet viitearvot korkeammat -mikrosytoosia enemmän -makrosytoosia vähemmän

E-MCH Uudet perusverenkuvan viitearvot Leuk ja Trom Kys vanhat Uudet B-Leuk 4-10 3.4-8.2 x10e9/l B-Trom 150-400 150-360 x10e9/l Uudet viitearvot matalammat -leukopenioita vähemmän -leukosytooseja enemmän?

Tietokannasta haku (PATI-tiedosto) Leukopenia esitiedoissa v. 97-98 4%, näistä maligniteetti, lääkevaikutus, selkeä syy 55 %:lla ei syytä, ei poikkeavaa, seuranta» Leuk yli 4.0 n. 20%» Leuk 3.4-4.0 n. 7%» Leuk alle 3.4 n. 18%:lla v. 03-04 4% maligniteetti, lääkevaikutus, selkeä syy 55%:lla ei syytä, ei poikkeavaa, seuranta» Leuk yli 4.0 n. 13%» Leuk 3.4-4.0 n. 7%» Leuk alle 3.4 n. 23%:lla Leukosytoosi esitiedoissa v. 97-98 2%, v. 03-04 2% selvä tauti (leukemia, MDS ym.) puolella

Esim Esitiedot: Kysymyksen asettelu: Kyseessä 82-vuotias nainen, jolla nivelreuma, koronaaritauti ja depressiotaipumusta. Vuoden aikana olo muuttunut väsyneemmäksi ilman varsinaisia paikallisoireita. Yöhikoilua ollut. Labroissa leukopenia 2.2 ja matala Hb 112. P.k. luuydintutkimus, maligniin sopivia löydöksiä? Yhteenveto:Perifeerisessä veressä anemia ja leukopenia. Luuydinfragmentit ovat hypoplastisia. Lääkitys? Muu syy? Ei hematologiseen maligniteettiin viittaavaa.

Esim Potilaalla epäilty ITP:aa, etanolin käyttöä nyt ollut ja tromb luokkaa 31, lisäksi tuossa yhteydessä leukopenia ja INR alle 1. Vuotoongelmia ei ole ollut. Pyyd. koht. luuydinaspiraatti. Onko viitteitä ITP:an suuntaan? Tällä hetkellä leukosyyttitaso jo normaali, tromb 42 abstinenssijakson jälkeen. Yhteenveto:Tällä hetkellä perifeerisen veren verenkuva-arvot ovat normaalit. Luuytimessä kokonaissolukkuus on runsas ja kaikki solusarjat reaktiivisen runsaita. Sop regeneraatiovaiheeksi.

Esim Esitiedot: Kliin. dg.: Anemia ja leukopenia Yhteenveto: Perifeerisen veren punasolumorfologia sopii raudan puutteeseen luuytimessä. Rautavarastot tyhjät. Lievä leukopenia, luuytimessä on normaalia hyväkuntoista hematopoieesia, ei hematologiseen tai muuhunkaan maligniteettiin viittaavaa.

Päähavainnot Merkittäviä eroja aiemmin käytössä oleviin viiteväleihin verrattuna: hemoglobiini-, punasolu-ja leukosyyttipitoisuuksien sekä hematokriitin viitevälien madaltuminen MCV:n viitevälin nousu

Merkitys Entistä osuvampi perusverenkuvan tulkinta Turhien jatkotutkimusten väheneminen lieväasteinen makrosytoosi lievä leukopenia naisten normosytaarisen anemian epäily Mahdollisesti jatkotutkimusten lisääntyminen punasolujen mikrosytoosia aiheuttavien tautien kuten raudanpuutteen, kohdalla jatkotutkimuskynnys saattaa madaltua?

E-MCH Uudet perusverenkuvan viitearvot B-Hb Miehet 134 167 g/l B-Hb Naiset 117 155 g/l B-Hkr Miehet 0.39 0.50 Osuus B-Hkr Naiset 0.35 0.46 Osuus B-Eryt Miehet 4.25 5.70 x10e12/l B-Eryt Naiset 3.90 5.20 x10e12/l E-MCV 82 98 fl E-MCH 27 33 pg B-Trom 150 360 x10e9/l B-Leuk 3.4 8.2 x10e9/l

Tietolähteitä Moodi 2:51-54, 2003 http://www.furst.no/norip/