2014 VALVONTASUUNNITELMA Hyväksynyt pelastusjohtaja Jari Hyvärinen 28.2.2014
2 Sisältö 1 JOHDANTO... 5 2 KÄYTETYT TERMIT... 6 3 VALVONTASUUNNITELMA... 9 3.1 Valvontasuunnitelman sisältö... 9 3.2 Valvonnan toteuttaminen... 10 4 MÄÄRÄAIKAISET VALVONTATOIMENPITEET... 11 4.1 Valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset (A1-A6)... 11 4.1.1 Valvontakäynnin suorittaminen... 13 4.1.2 Valvonnan arviointi... 13 4.2 Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien kohteiden määräaikaiset palotarkastukset (A7) 14 4.2.1 Pelastussuunnitelmavelvolliset asuinrakennukset... 14 4.2.2 Pientalot... 15 4.2.3 Asunnot... 15 4.3 Vapaa-ajan asuntojen määräaikaiset palotarkastukset (A8)... 15 5 EPÄSÄÄNNÖLLISET VALVONTAKÄYNNIT... 17 5.1 Erityinen palotarkastus valmistuviin tai saneerattaviin kohteisiin... 17 5.2 Ylimääräiset tarkastukset... 18 6 KEMIKAALI-, NESTEKAASU- JA RÄJÄHDEVALVONTA... 21 6.1 Vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavien laitosten tarkastukset 21 6.2 Nestekaasukohteiden käyttöönottotarkastukset... 22 6.3 Öljylämmityslaitteistojen käyttöönottotarkastukset ja maanalaisten polttoainesäiliöiden tarkastukset... 22 6.4 Lupalaitosten harjoitukset... 22 6.5 Ilotulitusvälineiden vähittäismyynnin ja varastoinnin tarkastukset... 23 6.6 Ilotulitteiden käytön valvonta uuden vuoden ulkopuolella... 23 6.7 Erikoistehosteiden käytön turvallisuus... 24 6.8 Muut katselmukset... 24
3 7 JÄLKIVALVONTA... 25 7.1 Uhkasakko ja teettämisuhka... 25 7.2 Rikosilmoitus... 27 8 RAKENTEELLISEN PALOTURVALLISUUDEN VALVONTA... 28 9 KAAVOITUKSEN SEURANTA... 29 10 ASIAKIRJAVALVONTA... 30 10.1 Poistumisturvallisuusselvitysten valvonta... 30 10.2 Pelastussuunnitelmien valvonta... 30 10.2.1 Asuinrakennukset sekä yritykset ja laitokset... 30 10.2.2 Yleisötilaisuudet... 31 10.2.3 Turvetuotantoalueet... 31 10.3 Paloteknisten laitteistojen käyttöönotto-, varmennus- ja määräaikaistarkastuspöytäkirjojen valvonta... 31 10.4 Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävä asiakirjavalvonta... 32 10.5 Muu asiakirjavalvonta... 32 11 VALVONTAYHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN JA TAHOJEN KANSSA 33 11.1 Pelastuslain 42 2 mom.:n mukainen yhteistyö... 33 11.2 Pelastuslaitosten välinen valvontayhteistyö... 34 11.3 Viranomaisen välinen tietojen vaihto... 34 11.4 Yhteistyötahoja ja -muotoja... 37 11.4.1 Valtion viranomaiset... 37 11.4.2 Kunnalliset viranomaiset... 39 11.4.3 Muut toimijat... 40 12 TIETOJEN KÄSITTELY JA SEURANTA... 42 12.1 Luottamuksellisten tietojen käsittely... 42 12.2 Valvontatietojen käsittely... 42 12.3 Valvontasuunnitelmasta tiedottaminen... 43 13 RESURSSIT JA MITTARIT... 44 13.1 Resurssit... 44 13.2 Mittarit... 45
4 14 VALVONTATOIMENPITEIDEN MAKSULLISUUS... 47 15 YHTEENVETO... 48 LIITTEET A VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSVÄLIN MÄÄRITTÄMINEN 1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden periaatteellinen valvontaväli 2 Opetusrakennusten ja päiväkotien periaatteellinen valvontaväli 3 Kokoontumis- ja liiketilojen palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli 4 Teollisuus- ja varastorakennusten palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli 5 Maataloustuotantotilojen periaatteellinen valvontaväli 6 Muiden kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli A 7 A 8 ASUINRAKENNUKSIEN JA NIIHIN VERRATTAVIEN KOHTEIDEN VALVONTA VAPAA-AJANASUNTOJEN VALVONTA B VALVONTATOIMENPITEET KUNNITTAIN VUONNA 2014 C D E F G H KEMIKAALITAKSAT MALLI MÄÄRÄAIKAISEN PALOTARKASTUKSEN PROSESSISTA TUKESIN LUPALAITOKSET JA NIIHIN SUUNNITELLUT HARJOITUKSET PÄIJÄT- HÄMEESSÄ LUPALAITOSTEN HARJOITUSSUUNNITELMAPOHJA LUPALAITOSTEN HARJOITUSRAPORTTIMALLI VALVONTAMAKSUT
5 1 JOHDANTO Pelastuslain (379/2011), joka astui voimaan heinäkuussa 2011, yhtenä keskeisimpänä ja suurimpana muutoksena voidaan perustellusti pitää palotarkastustoimintaa koskevien lain osien ja hengen muuttumista ja perustumista jatkossa pelastustoimen alueen itsensä tekemään valvontasuunnitelmaan. Lakimuutoksen yhtenä tavoitteena on kohdentaa pelastuslaitoksen suorittama valvontatoiminta nykyistä tarkoituksenmukaisemmin ja riskiperusteisesti sekä parantaa tällä tavalla toiminnan vaikuttavuutta. Valvontasuunnitelmassa on määritettävä suoritettavat palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet sekä kuvattava, miten valvontasuunnitelman toteuttamista arvioidaan. Valvontasuunnitelma perustuu Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palvelutasopäätökseen. Valvontasuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja muutoinkin, jos tarkistamiseen on erityinen syy. Valvontasuunnitelman hyväksyy pelastusjohtaja ja se toimitetaan tiedoksi johtokunnalle ja aluehallintoviranomaiselle. Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle on hyväksytty erillinen suunnitelma turvallisuusviestinnästä, joka päivitetään valvontasuunnitelman kanssa vuosittain.
6 2 KÄYTETYT TERMIT Nimike Asiakirjavalvonta Asuinrakennusten omavalvonta Arvioiva/ auditoiva palotarkastus Määritelmä Asiakirjavalvonta on dokumenttien perusteella tehdyt viranomaispäätökset ja muut viranomaisen määrittelemät toimenpiteet, jotka kohdistuva pelastuslaitoksen valvonnan kohteena oleviin rakennuksiin/ toiminnallisiin kokonaisuuksiin tai yleisötapahtumiin. Jos asiakirja otetaan vastaan, kirjataan tulleeksi ja arkistoidaan ilman aktiivista arviointia, sitä ei lasketa asiakirjavalvontasuoritteeksi. Asuinrakennuksen omavalvonnassa kiinteistön edustaja tarkastaa itse pelastuslaitoksen toimittaman tarkastuslistan ja opasvihkon avulla pelastuslain velvoitteiden noudattamista ja oman toimintatapojen turvallisuutta. Omavalvonta tehdään tarkastuslistan mukaan ja tarkastuslista palautetaan pelastuslaitokselle. Palotarkastuksia voidaan kohdentaa omavalvonnan tulosten mukaan. Omavalvonnalla pyritään kiinteistönomistajien turvallisuustiedon ja asenteiden parantamiseen. Kohdekohtaiseen riskiarviointiin perustuva valvontamalli.. Arvioinnista saatava riskiluku kirjataan palotarkastusohjelmaan. Erityinen palotarkastus Uudisrakennus- tai saneerauskohteessa tehtävä valvontakäynti, jonka rakennusvalvontaviranomainen on määritellyt käyttöönottotarkastuksen ja toiminnan aloittamisen ehdoksi. Erityinen palotarkastus on luonteeltaan pelastusviranomaisen asiantuntijalausunto rakennusvalvonnalle rakennuksen palo- ja pelastusturvallisuudesta. Ennen varsinaista erityistä palotarkastusta voidaan suorittaa ennakoivia tarkastuksia. Erityinen palotarkastus voidaan tehdä myös muihin kohteisiin kuin rakennuksiin. Ilotulitemyyntipisteen tarkastus Jälkitarkastus Kohde Maanalaisen polttoainesäiliön tarkastus Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 63 ja 64 mukainen valvontakäynti, joka kohdistuu pyroteknisten tuotteiden varastointiin kaupan yhteydessä. Valvontakäynti, jossa valvotaan, että palotarkastuksissa aiemmin annettuja korjausmääräyksiä on noudatettu. Jälkitarkastus tehdään korjausmääräysten määräaikojen umpeuduttua, ennen seuraavaa yleistä palotarkastusta. Kohde on se, jolle, jota tai johon kohdistuen valvontaa tehdään tai valvonta kohdentuu. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/1983) mukainen tarkastus tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevan maanalaisen öljysäiliön tarkastamiseksi ennen säiliön peittämistä. Muiden polttoainesäiliöiden osalta tarkastus perustuu pelastusviranomaisen ke-
7 mikaaliturvallisuuslain (390/2005) ilmoitusvelvollisten kohteiden osalta tekemään päätökseen (25 2. mom. ja 27 2. mom). Määräaikainen (yleinen) palotarkastus Nestekaasukohteen käyttöönottotarkastus Valvontasuunnitelman mukainen määrätyin väliajoin tehtävä pelastusviranomaisen valvontakäynti. Käytetään myös nimikettä yleinen palotarkastus. Valtioneuvoston asetuksen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012) 36, 37 :n mukainen käyttöönottotarkastus, joka kohdistuu nestekaasun vähäistä teknistä käyttöä tai varastointia harjoittavaan kohteeseen. Tarkastus tulee tehdä ennen käyttöönottoa. Pyydetty palotarkastus Asiakkaan pyytämä palotarkastus, joka tehdään aina pelastusviranomaisen harkinnan mukaan, ks. ylimääräinen palotarkastus. Rakennuksen käyttöönoton ennakkokatselmus Tarkastusväli Vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavan kohteen tarkastus Valvontakohde Yleisötilaisuuden palotarkastus Ylimääräinen palotarkastus Pyydetty palotarkastus/konsultointikäynti, jonka jälkeen joudutaan vielä tekemään erikseen erityinen palotarkastus. Tarkastusväli on ajanjakso, joka on riskien arviointiin perustuen määritelty palotarkastusten väliseksi ajaksi. Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 27 mukainen valvontakäynti, joka ei ole kohteen määräaikainen palotarkastus. Palotarkastusohjelmistoissa palotarkastus kohdennetaan yleensä kiinteistöön. Alueella ryhmitellään kohteet toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, esimerkiksi kauppakeskus on yksi kohde eikä 30 kohdetta. Pelastusviranomaisen yleisötilaisuuden dokumenttien ja arvioidun riskin perustella ennen yleisötilaisuuden alkamista suorittama valvontakäynti, jossa tarkastetaan tapahtuman turvallisuusjärjestelyt. Pelastusviranomaisen harkinnan mukaan suorittama valvontakäynti, jota ei ole ajoitettu ja kohdennettu valvontasuunnitelmassa. Ylimääräisiä, ennakoimattomia palotarkastuksia tehdään esimerkiksi seuraavien erityisten syiden vuoksi: a) nuohoojan, tarkastuslaitoksen, toisen viranomaisen tai kuntalaisen ilmoitus palo- tai henkilöturvallisuuteen liittyvistä puutteista; b) huomattavaa palovaaraa aiheuttavan rakennus- tai muun työmaan aloittamisen yhteydessä;
8 c) rakennuksen henkilömäärän tai käyttötavan tilapäisen muuttumisen johdosta, mikäli muutos oleellisesti vaikuttaa käyttäjien turvallisuuteen (esimerkiksi tilapäismajoitus); d) kun on perustetta epäillä, että kohteen palo- ja henkilöturvallisuudessa on vakavia puutteita; e) teematarkastuksina muiden viranomaisten kanssa (esimerkiksi anniskeluravintolat ja muut kokoontumistilat). Öljylämmityslaitteiston käyttöönotto Valtioneuvoston asetuksen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012) 38 mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava pelastusviranomaiselle myös sellaisen sumutuspolttimella varustetun öljylämmityslaitteiston käyttöönotosta, joka ei ole edellyttänyt 32 :n mukaista ilmoitusta. Tarkastus on tehtävä 3 kk kuluessa käyttöönotosta.
9 3 VALVONTASUUNNITELMA Pelastuslaki astui voimaan heinäkuussa 2011. Pelastuslaissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä ei enää määritellä palotarkastettavia kohteita, vaan pelastuslaitos määrittelee itse palotarkastettavat kohteet alueella esiintyvien riskien perusteella. Palotarkastusten lisäksi alueen pelastusviranomainen suorittaa myös asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa velvoitteiden noudattaminen kohteessa. Tämä tapahtuu esimerkiksi kohteen laatiman pelastussuunnitelman sekä muiden palo- ja poistumisturvallisuudesta laadittujen asiakirjojen perusteella. Valvontatoimenpiteet ovat osa pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisyyn ja niiden vahinkojen rajoittamiseen kohdistuvasta työstä, kuva 1. Kuva 1 Toteutuneita riskejä analysoimalla voidaan suunnata onnettomuuksia ennaltaehkäisevää työtä. 3.1 Valvontasuunnitelman sisältö Valvottavat kohteet ja toimenpiteet valvonnan suorittamiseksi määritellään vuosittain valvontasuunnitelmassa, joka perustuu palvelutasopäätökseen ja riskien arviointiin. Valvontasuunnitelmaan kerä-
10 tään tiedot myös toteutuneista palotarkastuksista sekä onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyistä resursseista. Valvontasuunnitelman toteutumista valvoo aluehallintoviranomainen osana pelastustoimen palvelutason riittävyyden valvontaa. Valvonnan muodot ovat erilaisia, joista yksi on palotarkastus. Tässä valvontasuunnitelmassa määritellään eri kohdetyyppien periaatteellinen palotarkastusten tiheys, jäljempänä tarkastusväli, ja siihen vaikuttavat tekijät. Lisäksi käsitellään yhteistoiminta muiden valvontaviranomaisten kanssa, valvontatehtäviin kohdistettavat resurssit sekä se miten valvontavelvoitteen toteutumista seurataan. Valvonta kohdistuu lainsäädännössä pelastusviranomaisten valvottavaksi määrättyjen säännösten vastaiseen toimintaan, toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Valvontatoimenpiteisiin kuuluvat myös Pelastuslain 105 ja 106 :issä mainitut pakkokeinot ja rangaistukset. Pelastuslaitos voi periä valvontasuunnitelmassa määritellyistä tarkastuksista Pelastuslain ( 96 ) mukaisesti maksun. Kyseiset maksut otettiin käyttöön koko Suomessa vuoden 2013 aikana ja ne on lisätty Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen taksaluetteloon. 3.2 Valvonnan toteuttaminen Valvontatoiminta on pyritty kohdentamaan Päijät-Hämeessä siten, että siitä on saatavissa mahdollisimman merkittävä vaikuttavuus maakunnan turvallisuudelle. Valvonnan toteuttamista ja vaikutuksia seurataan jatkuvasti ja toimintaa kohdistetaan seurannan tulosten perusteella. Valvonnan toteutustavat on kuvattu tässä suunnitelmassa. Valvontatehtävän koko sisältö löytyy erillisestä IMS -toimintajärjestelmästä, jossa eri tehtävät on yksityiskohtaisesti kuvattu prosessikaavioiden ja työohjeiden avulla. Selkeillä prosesseilla pyritään parantamaan valvonnan laatua ja tehostamaan valvontatyötä. Laaditut työohjeet ovat yksityiskohtaisia ja sisältävät koko valvontatyöhön liittyvän työnkulun. Malli työohjeesta on liitteessä D.
11 4 MÄÄRÄAIKAISET VALVONTATOIMENPITEET 4.1 Valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset (A1-A6) Valvontakohteita (entiset erityiskohteet) ovat käytännössä kaikki ne kohteet, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin rinnastettavia kohteita. Yrityksille ja laitoksille määritellään tarkastusvälit (valvontavälit) riskien arvioinnin perusteella. Määräaikaisesti tarkastettavia yrityksiä ja laitoksia on Päijät-Hämeessä yhteensä 4 402 kappaletta. Vuonna 2014 määräaikaistarkastus tehdään arviolta 1 308 yritykseen ja laitokseen. Lukumäärä muuttuu vuoden edetessä, koska kohteita luokitellaan koko ajan uudelleen käyntien ja muiden selvitysten edetessä. Kohdeluettelossa on useita kohteita, joissa ei välttämättä ole enää tarkastusajankohtana toimintaa tai jonka toiminta on muuttunut. Yritysten ja laitosten keskimääräisen tarkastusvälin määrittämisessä on sovellettu seuraavia periaatteita: - tulipalon aiheuttama omaisuusvahinkoriski - suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuus - merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit - kemikaalikohteiden erityispiirteet ja lainsäädäntö Päijät-Hämeen pelastuslaitoksessa pääkäyttötarkoituksen mukainen valvontaväli on eri pääluokissa A1 A6 seuraava: A1 Rakennus ympärivuorokautisessa käytössä tarkastusväli 12-96 kk A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit tarkastusväli 12-60 kk A3 Kokoontumis- ja liiketilat tarkastusväli 12-120 kk A4 Teollisuus- ja varastorakennukset tarkastusväli 12-120 kk A5 Maatalousrakennukset tarkastusväli 12-60 kk, yhteiset viljankuivaamot 60 kk, yksityiset viljankuivaamot 120 kk A6 Muut kohteet tarkastusväli 12-120 kk Valvontakohteiden ryhmittely eri pääluokkiin sekä palotarkastusvälien lähtökohdat ja vaihteluvälit on esitetty tämän suunnitelman liitteissä A1-A6.
12 Kohde voi kuulua useampaan ryhmään esimerkiksi varastorakennuksiin ja Seveso-kohteisiin. Lähtökohtana on käytetty pienemmän tarkastusvälin antavaa taulukkoa. Taulukko 1 Tarkastusmäärät vuonna 2014 tarkastusluokittain Päijät-Hämeessä. Tarkastusväli Tarkastusluokka 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk Kpl Yhteensä A1 98 75 16 6 0 0 0 195 A2 100 11 53 1 3 0 0 168 A3 36 27 90 54 32 0 22 261 A4 106 173 2 3 72 0 91 447 A5 43 0 0 0 44 0 75 162 A6 29 27 11 1 3 0 4 75 Yhteensä 412 313 172 65 154 0 192 1308 Yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä voidaan tarvittaessa lyhentää tai pidentää tapauskohtaisesti. Tarkastusvälin muuttaminen suositellusta voi perustua esimerkiksi arvioivassa palotarkastuksessa tehtyihin havaintoihin, jossa otetaan huomioon muun muassa kohteen turvallisuuskulttuuri, uhatut arvot ja tapahtuneet onnettomuudet tai läheltä piti -tilanteet. Tarkastusvälin muuttamista ei tehdä yksittäisen riskiarvion perusteella, vaan muutoksen tulee perustua kohteen turvallisuuskulttuurin muutokseen ja se vaatii vähintään kaksi arviointia kohteesta. Tarkastusvälin muuttaminen suositellusta on perusteltava ja kirjattava palotarkastusohjelmaan siten, että perusteluita voidaan tarkastella jälkikäteen. Kohteiden tarkastusväliksi ei tule käytännössä muodostumaan läheskään joka kohteessa esimerkiksi tasan 24 kk. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää tarkastusvälin pysymistä +3 kk sisällä suunnitellusta, kuitenkin siten, että ajankohta osuu oikealle kalenterivuodelle. Uusissa / valmistuneissa yrityksissä ja laitoksissa tehdään ensimmäinen määräaikainen valvontakäynti 3 kk rakennuksen käyttöönotosta kohteen haltijan tai toiminnanharjoittajan kanssa, jos kohteen valvontaväliksi arvioidaan vuosi. Tällöin keskitytään kohteen erityispiirteiden mukaisesti muun muassa pelastussuunnitelman laadintaan, pelastussuunnitelman sisällön toimivuuteen ja kemikaaliilmoituksen käsittelyyn.
13 4.1.1 Valvontakäynnin suorittaminen Vuonna 2014 jatketaan kaikkien yrityksien ja laitoksien valvontatyössä käyttöön otettua ns. arvioivan palotarkastuksen mallia, jolla saadaan kohdekohtainen riskiarvio kaikista valvontakohteista. Määräaikaiset palotarkastuskohteet jaetaan vuoden alussa tarkastustyötä tekeville. Tarkastaja suorittaa saamansa tarkastukset niin, että vuoden tarkastusmäärä jakautuu tasaisesti 3 kuukauden periodeihin. Annetut korjausmääräykset valvotaan mahdollisimman pian annetun korjausmääräysajan kuluttua umpeen. 4.1.2 Valvonnan arviointi Valvontatyön suorittaja tekee palotarkastuskäynnin jälkeen arvion tarkastuksen onnistumisesta Innolink-ohjelmiston avulla, kohteissa joiden valvontaväli on 12 tai 24 kk. Tämän jälkeen ohjelma lähettää tarkastuskohteen edustajalle oman lomakkeen, jossa tämä puolestaan arvioi omalta osaltaan tarkastuksen laatua ja tarpeellisuutta. Ohjelmisto vertaa näitä kahta arviota toisiinsa ja jokainen tarkastaja voi osaltaan seurata saamaansa palautetta. Riskienhallintatyötä tekevien yhteisissä tapaamisissa käydään saatua palautetta läpi ja mietitään toimenpiteitä palautteiden pohjalta.
14 4.2 Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien kohteiden määräaikaiset palotarkastukset (A7) 4.2.1 Pelastussuunnitelmavelvolliset asuinrakennukset Pelastussuunnitelmavelvollisia asuinrakennuksia (vähintään kolmen huoneiston taloyhtiöitä) on noin 4 500 kpl Päijät-Hämeessä (kerrostalot 2 300 kpl ja rivitalot 2 200 kpl). Vuonna 2014 aloitetaan rivitaloyhtiöiden tarkastusten tekeminen omavalvonnan keinoin. Omavalvontakirje lähetetään 20 % rivitaloista ja se postitetaan kiinteistön isännöitsijälle. Kerrostaloista tarkastetaan 10 %. Ensimmäinen tarkastuskäynti tehdään kaikissa pelastussuunnitelmavelvollisissa rakennuksissa rakennuksen valmistuessa vastaavan työnjohtajan kanssa.. 4.2.1.1 Valvonnan suorittaminen Asuinrakennuksien palotarkastuksissa taloyhtiötä edustaa yleensä isännöitsijä. Tarkastukseen on hyvä pyytää mukaan myös kiinteistön turvallisuushenkilöstö, jolloin hekin saisivat kokonaiskuvan kiinteistön paloturvallisuusasioista. Myös kiinteistön asukkaille voi antaa etukäteistietoa palotarkastuksen suorittamisesta esimerkiksi ilmoitustaululle kiinnitettävän ilmoituksen avulla. Asukkailla on näin mahdollisuus olla mukana tarkastuksessa tai esittää turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä esimerkiksi isännöitsijän kautta. Annetut korjausmääräykset valvotaan mahdollisimman pian annetun korjausmääräysajan kuluttua umpeen.
15 4.2.2 Pientalot Pientalojen valvontamuotona jatketaan omatarkastuslomakkeen käyttöä. Lomake vastauskuorineen ja valistusmateriaaleineen lähetetään massapostituksena rajatulle alueelle. Palautettavan lomakkeen tai sen palauttamatta jättämisen pohjalta kohdennetaan toimenpiteitä, esimerkiksi palotarkastuksia tai tiettyyn aihepiiriin liittyvää valistusta. Vuonna 2014 painotetaan omavalvonnassa häiriötilanteisiin varautumista. 4.2.3 Asunnot Päijät-Hämeen pelastuslaitos kokeilee vuonna 2014 rivi- ja kerrostaloasuntojen tarkastusta omavalvonnan avulla. Yhtenä vaihtoehtoisena toteutustapana on antaa määräaikaisen palotarkastuksen yhteydessä rivi- tai kerrostalon isännöitsijälle omavalvontalomakkeet, jotka hän jakaa asukkaille. Vuoden 2014 aikana on valmistumassa valtakunnallinen malli syrjäytyneiden asukkaiden auttamiseksi. Päijät-Hämeen pelastuslaitos ottaa mallin käyttöön mahdollisimman pian sen valmistuttua. Erehdykset ja unohdukset hanke Erehdykset ja unohdukset -hanke oli vuonna 2011 Palosuojelurahaston tuella käynnistetty projekti, jossa on koulutettu kolmannen sektorin toimijoita havainnoimaan lähiasukkaidensa paloturvallisuusasioita ja antamaan ohjeita ja neuvoja turvallisuuden parantamiseksi. Hanke päättyi vuoden 2013 lopussa, mutta hankkeelle on haettu jatkorahoitusta vuodeksi 2014 asian tärkeyden takia. Hankkeessa on kartoitettu vapaaehtoistoimijoiden voimin ikäihmisten ja päivittäiseen toimintaansa tukea tarvitsevien ihmisten asuntoja, joissa palokuoleman riski on tilastojen mukaan kasvanut. 4.3 Vapaa-ajan asuntojen määräaikaiset palotarkastukset (A8) Päijät-Hämeessä on noin 22 000 vapaa-ajan asuntoa. Suurimmat mökkikunnat ovat Asikkala ja Sysmä.
16 Vapaa-ajan asuinrakennusten valvontakäynnit ovat luonteeltaan erilaisia kuin tavalliset asuinrakennusten palotarkastukset; asukkaiden tavoitettavuus ei ole helppoa, välimatkat ovat usein pitkiä ja kulkuyhteydet voivat olla hankalia. Mökkien valvonnassa hyödynnetään Päijät-Hämeen piirinuohoojien tekemää palotarkkailua. Määräaikainen palotarkkailu tehdään yhdeksän vuoden välein ja niistä tehdään paikan päällä palotarkkailupöytäkirja. Vakavista puutteista ilmoitetaan pelastusviranomaiselle välittömästi. Asikkalassa on vapaa kilpailu nuohouksessa. Asikkalan vapaa-ajan asuinrakennusten valvonnassa hyödynnetään vuonna 2014 pääsääntöisesti omavalvontalomaketta.
17 5 EPÄSÄÄNNÖLLISET VALVONTAKÄYNNIT Päijät-Hämeen pelastuslaitos suorittaa tarvittaessa myös muita valvontakäyntejä ja katselmuksia. Muita valvontatoimia ovat muun muassa erityinen palotarkastus valmistuviin tai saneerattaviin kohteisiin, jälkitarkastus, ylimääräinen palotarkastus, sekä kemikaali-, nestekaasu- ja räjähdevalvonta. 5.1 Erityinen palotarkastus valmistuviin tai saneerattaviin kohteisiin Erityinen palotarkastus liittyy yleensä uudisrakennus-, muutos- tai saneerauskohteisiin ja tehdään rakennustyömaan vastaavan mestarin kanssa. A) Pelastussuunnitelmavelvolliset asuinrakennukset Päijät-Hämeen pelastuslaitos suorittaa jokaiseen pelastussuunnitelmavelvolliseen asuinrakennukseen (vähintään kolme asuntoa) erityisen palotarkastuksen rakennusvalvontaviranomaisen pyynnöstä ennen rakennuksen käyttöönottotarkastusta tai sen yhteydessä. Erityisessä palotarkastuksessa tarkastetaan muun muassa pelastustien, savunpoiston ja palovaroitinjärjestelmän toiminta sekä kerrosnumeroinnin ja palokunnantaulun asennus. Kiinteistölle jätetään myös huomautus pelastussuunnitelman laatimisesta. B) Uudet ja peruskorjattavat yritykset ja laitokset Pelastuslain 18 : ssä tarkoitettuihin uusiin ja peruskorjattuihin yrityksiin ja laitoksiin tehdään rakennusvalvontaviranomaisen pyynnöstä erityinen palotarkastus ennen rakennusvalvonnan käyttöönottotarkastusta tai sen yhteydessä. Tarkastuksella kiinnitetään huomiota muun muassa savunpoistoon, alkusammutusvälineisiin, poistumisreittien merkitsemiseen ja valaistukseen, automaattisiin palo-oviin, palokunnantauluun, kerrosnumerointiin, kohdekorttiin, avainsäilöön, kemikaaleihin ja muihin kohteen mukaisiin erityispiirteisiin. Tarvittaessa annetaan myös huomautus pelastussuunnitelman laatimisesta. Pelastuslain 18 :ssä tarkoitettuja kohteita ovat: koulut, oppilaitokset ja muut vastaavat opetuksessa käytettävät tilat; lastensuojelulaitokset ja koulukodit sekä päiväkodit, perhepäiväkodit ja muut lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä käytettävät tilat lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja;
18 majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitetut majoitusliikkeet sekä ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetut leirintäalueet ja tilapäiset leirintäalueet; tilat, joita käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen; kirkot, kirjastot, urheilu- ja näyttelyhallit, teatterit, liikenneasemat, messualueet, moottoriradat, huvipuistot sekä edellä mainittuja vastaavat kokoontumispaikat; kauppakeskukset ja vastaavat tilat sekä yli 400 neliömetrin myymälät; yli 50 asiakaspaikan ravintolat ja vastaavat tilat; yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennukset; ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n mukaiset ympäristölupaa edellyttävät eläinsuojat; kohteet, joissa vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain tekemällä siitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 24 :ssä tarkoitetun ilmoituksen; kulttuuriomaisuuden suojelua koskevat Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määritellyt ja sitä sisältävät rakennukset ja kohteet sekä muut lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojellut rakennukset ja kohteet; työpaikkatilat, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50; yli 100 metriä pitkät yleisessä käytössä olevat tunnelit. Näiden kohteiden lisäksi erityinen palotarkastus tehdään aina kun sitä on rakennusluvassa edellytetty tai pelastusviranomainen katsoo erityisen palotarkastuksen tarpeelliseksi. Kohteita voivat olla esimerkiksi maatalouden ja teollisuuden kohteet, jotka eivät ole pelastusasetuksen mukaan pelastussuunnitelmavelvollisia. 5.2 Ylimääräiset tarkastukset Pelastusviranomaiselle tulee valvontavelvoitteeseen liittyviä ilmoituksia, joiden lukumäärään pelastuslaitos ei omilla toimillaan pysty vaikuttamaan. Ylimääräisen palotarkastuksen toimittamisesta päättää pelastusviranomainen harkintansa mukaan lainsäädännön puitteissa.
19 Ylimääräisiä tarkastuksia ovat: A) Yleisötilaisuuksien tarkastukset ennen tapahtumien alkua Yleisötapahtumien valvonnasta säädetään Pelastuslain 16 :ssä, joka koskee yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmaa. Yleisötapahtumalla tarkoitetaan kokoontumislaissa (530/1999 2 ) määritettyjä yleisötilaisuuksia, kuten yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja, näytöksiä ja muita niihin rinnastettavia tilaisuuksia, joita ei ole pidettävä yleisinä kokouksina. Jos tilaisuuteen osallistuminen edellyttää kutsua tai määrätyn yhteisön jäsenyyttä, sovelletaan siihen myös kokoontumislain säännöksiä yleisötilaisuudesta, jollei tilaisuutta osanottajien lukumäärän, tilaisuuden laadun tai muiden erityisten syiden perusteella voida pitää luonteeltaan yksityisenä. Yleisötapahtuman järjestämistä valvovat monet tahot ja tapahtumanjärjestäjän onkin haettava useita lupia eri viranomaisilta. Tapahtumajärjestäjän on toimitettava yleisötilaisuutta koskeva pelastussuunnitelma pelastusviranomaiselle viimeistään 14 vuorokautta ennen tapahtuman alkamista. Päijät-Hämeen pelastuslaitos arvioi tilaisuuden järjestäjän laatiman yleisötilaisuuden pelastussuunnitelman (asiakirjavalvontaa) riittävyyttä ja antaa asiakkaalle sekä poliisille kirjallisen lausunnon suunnitelmasta. Pelastuslain 16 todetaan, että pelastusviranomaisen tulee tarvittaessa suorittaa yleisötilaisuuden palotarkastus. Tarkastuksen suorittamisen perusteeksi pelastusviranomainen arvioi tapahtuman luonnetta ja siitä aiheutuvaa riskiä sekä esitettyjen varautumistoimenpiteiden riittävyyttä. Palotarkastus järjestetään, mikäli pelastusviranomainen arvioinnissa katsoo siihen olevan tarvetta. B) Teema ja kohdetarkastukset muiden viranomaiset kanssa (esimerkiksi ravintolatarkastukset ja suurten kokoontumistilojen tarkastukset) C) Rakennuksen ennakkokatselmukset ennen valmistumista Ennakkokatselmukset kirjataan palotarkastusohjelmassa palotarkastusluokan neuvonta alle. D) Omavalvontalomakkeen lähettämisen jälkeen samaan rakennukseen suoritettu tarkastuskäynti E) Tarkastukset toiselta viranomaiselta saadun ilmoituksen perusteella asuntoihin, joissa on onnet-
20 tomuus- tai palovaara F) Kohteet joissa on väestönsuoja Pelastusviranomainen tekee rakennuksen käyttöönotto- tai lopputarkastuksen yhteydessä väestönsuojan tarkastuksen väestönsuojan käyttöönottotarkastuksessa tehdyn pöytäkirjan perusteella. G) Muut tarkastukset Tällaisia tarkastuksia voivat olla muun muassa aluehallintoviranomaisen (AVI) edellyttämät tarkastuskäynnit yksityisen sosiaalipalvelun tuottajan tiloihin AVI:n oman lupapäätöksen liitteeksi. (Laki yksityisestä sosiaalipalvelusta).
21 6 KEMIKAALI-, NESTEKAASU- JA RÄJÄHDEVALVONTA Laissa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (2005/2009), kemikaaliturvallisuuslaissa ja annetuissa alemmissa säädöksissä on säädetty alueen pelastusviranomaiselle valvontatehtäviä ja erilaisten ilmoitusten käsittelyä. Pelastusviranomaisen valvontavastuu kattaa vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia, nestekaasun käyttöä ja varastointia, maakaasun käyttöä, öljylämmityslaitteistojen asennusta, maanalaisten öljysäiliöiden tarkastustoimintaa ja osin räjähteiden varastointia sekä pyroteknisten tuotteiden varastointia kaupan yhteydessä tai luovutukseen yksityiseen kulutukseen koskevat tehtävät. Kemikaalivalvonnasta peritään Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen johtokunnan vahvistaman taksan mukainen valvontamaksu. Valvontamaksut perustuvat säädöksiin: Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 855/2012 sisältäen nestekaasun, räjähdeasetus 473/1993 ja lakiin vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005. 6.1 Vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavien laitosten tarkastukset Pelastusviranomaisen on tarkastettava vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavien tuotantolaitosten toimintatavat ja teknisen toteutuksen vaatimustenmukaisuus. Pelastuslaitoksella on oikeus osallistua 28 mukaiseen turvallisuus- ja kemikaaliviraston käyttöottotarkastukseen sekä 29 tarkastusohjelman mukaisiin tarkastuksiin. Kemikaalisäädöksillä säädetään tarkemmin tarkastusten sisällöstä, määräajoista ja ajankohdista sekä ilmoituksista muille viranomaisille ja tarkastusten muusta käytännön toteutuksesta. Päijät-Hämeen pelastuslaitos tekee kemikaalilain mukaisia kemikaalipäätöksiä valvomiinsa kohteisiin ja niihin liittyviä tarkastuksia. Valvonta perustuu lakiin vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 ja valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 855/2012. Päijät-Hämeen pelastuslaitos suorittaa normiohjatut tarkastukset valvonta-alueellaan. Alle ilmoitusrajan jäävien sekä ilmoitusrajan ylittävien vähäisten kohteiden valvonta suoritetaan määräaikaisen