SATPEL JK 24.4.2012 Liite 3.1. Valvontasuunnitelma Voimaan 1.1.2013 lukien
Sisällysluettelo: VALVONTASUUNNITELMA... 3 1. Määritelmät... 3 2. Valvontasuunnitelman tarkoitus... 5 3. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu... 6 3.1 Valvontakohteiden tarkastusvälin määrittäminen... 6 3.2 Asuinrakennusten ja niihin verrattavien kohteiden valvonta... 8 3.3 Vapaa-ajan asuntojen palotarkastukset... 9 3.4 Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa... 9 3.5 Muut valvontakohteet... 10 3.6 Yhteenveto kalenterivuoden aikana suoritettavasta valvonnasta... 11 4. Muut tarkastukset ja katselmukset... 11 5. Kemikaalikohteiden valvonta... 12 6. Resurssit... 13 7. Seuranta... 14 7.1 Valvonnan toteutumisen kirjaaminen... 14 7.2 Valvonnan vaikuttavuuden arviointi... 15 8. Siirtyminen valvontasuunnitelman mukaiseen toimintaan... 16 9. Tietojen käsittely... 17 9.1 Luottamuksellisten tietojen käsittely... 17 9.2 Valvontatietojen käsittely... 17 LIITE A. Valvontakohteiden palotarkastukset... 18 A.1 Valvontakohteiden periaatteelliset tarkastusvälit... 18 LIITE B. Yhteenveto kalenterivuoden aikana suoritettavasta valvonnasta... 27 LIITE C. Taksaperiaatteet... 28 Kehittämis- ja hallintoyksikkö Valmistelu 13.4.2012 S05/Tiina Kielinen Numero Tarkastus 16.4.2012 Johtoryhmä 6/12, 4 Revisio A Versio 1.4 Hyväksyntä 24.4.2012 Johtokunta 3/12, 28 Tarkistus- ja muutoshistoria: Päiväys Versio Tekijä Kuvaus 16.4.2012 1.4 Johtoryhmä Eräitä vähäpätöisiä tarkistuksia 13.4.2012 1.3 Tiina Kielinen Täydennyksiä, lisäyksiä ja muutoksia eräisiin kohtiin
3 (30) VALVONTASUUNNITELMA 1. Määritelmät Nimike Asuinrakennus Asuinrakennukseen verrattava kohde Erityinen palotarkastus Ilotulitemyyntipisteen tarkastus Jälkitarkastus Maanalaisen polttoainesäiliön tarkastus Nestekaasukohteen käyttöönottotarkastus Pyydetty palotarkastus Määritelmä Ympärivuotisessa asuinkäytössä olevat rakennukset rakennustyypistä riippumatta. Asuinrakennus voi olla vuokra- tai omistusasunto. Asuntolat eivät kuulu tähän ryhmään. Laajuudeltaan tai riskeiltään asuinhuoneistoon verrattava kohde, joka on osa asuinrakennusta, esimerkiksi kerrostalon kivijalassa oleva pieni toimisto. Valvonta tapahtuu asuinrakennuksen palotarkastuksen yhteydessä. Huom. Asuinrakennuksen osana tai kivijalassa sijaitseva ravintola tai liikehuoneisto on erillinen valvontakohde, jonka tarkastusväli on määritelty erikseen. Valvontakäynti, joka tehdään tarkastuskohteeseen ennen käyttötarkoituksen mukaisen tai käyttötarkoitukseltaan olennaisesti muuttuneen toiminnan aloittamista. Yleensä erityinen palotarkastus tehdään samaan aikaan tai juuri ennen rakennusvalvontaviranomaisen rakennuksen käyttöönottotarkastusta. Tarkastus, joka liittyy rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttävään valvontakäyntiin, luokitellaan erityiseksi palotarkastukseksi. Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 63 ja 64 mukainen valvontakäynti, joka kohdistuu pyroteknisten tuotteiden varastointiin kaupan yhteydessä. Valvontakäynti, jonka pelastusviranomainen tekee valvoakseen aiemmin annettuja korjausmääräyksiä. Jälkitarkastus tehdään korjausmääräysten määräaikojen umpeuduttua, ennen seuraavaa yleistä palotarkastusta. Öljylämmityslaitteistoista annetun asetuksen (1211/1995) 22 mukainen tarkastus tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevan maanalaisen öljysäiliön tarkastamiseksi ennen säiliön peittämistä. Muiden polttoainesäiliöiden osalta tarkastus perustuu pelastusviranomaisen kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) ilmoitusvelvollisten kohteiden osalta tekemään päätökseen (25 2. mom. ja 2 7 2. mom.). Nestekaasuasetuksen (711/1993) 25 mukainen käyttöönottotarkastus, joka kohdistuu nestekaasun vähäistä teknistä käyttöä, käsittelyä tai varastointia harjoittavaan kohteeseen. Tarkastus tulee tehdä viimeistään 3 kk kuluessa ilmoituksesta. Asiakkaan pyytämä palotarkastus. Pyydetyt palotarkastukset ovat yleensä maksullisia. Satavarmaa turvallisuutta lähellä sinua Satakunnan pelastuslaitos Satakunnankatu 3 28100 PORI Puh. vaihde 02 621 1500 etunimi.sukunimi@satapelastus.fi www.satapelastus.fi
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 4 (30) Rakennuksen käyttöönoton ennakkokatselmus Tarkastusväli Vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavan kohteen tarkastus Valvontakohde Vapaa-ajan rakennus Pyydetty palotarkastus / konsultointikäynti, jonka jälkeen joudutaan vielä tekemään erikseen erityinen palotarkastus. Tarkastusväli on ajanjakso, joka on riskien arviointiin perustuen määritelty palotarkastusten väliseksi ajaksi. Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 27 mukainen valvontakäynti. Merlot-palotarkastusohjelmassa palotarkastus kohdennetaan yleensä rakennukseen. Useiden rakennusten muodostama toiminnallinen kokonaisuus kirjataan yhtenä tarkastuksena (esim. kauppakeskus on yksi kohde eikä 30 kohdetta). Kohteiden ryhmittely ohjeistetaan tarkemmin erikseen. Yleensä haja-asutusalueella sijaitseva rakennus, jota ei ole tarkoitettu ympärivuotiseen vakituiseen asumiseen. Yleinen palotarkastus Valvontasuunnitelman mukainen määrätyin väliajoin tehtävä pelastusviranomaisen valvontakäynti. Käytetään myös nimikettä määräaikainen palotarkastus. Yleisötilaisuuden palotarkastus Ylimääräinen palotarkastus Öljylämmityslaitteiston katsastus ja tarkastus Pelastusviranomaisen yleisötilaisuuden muodostaman riskien perusteella päättämä valvontakäynti. Yleisötilaisuuksien palotarkastukset ovat yleensä maksullisia. Pelastusviranomaisen päättämä valvontakäynti, jota ei ole ajoitettu ja kohdennettu valvontasuunnitelmassa. Öljylämmityslaitteistoista annetun asetuksen (1211/1995) 17 ja 20 mukainen tarkastus ja käyttöönoton katsastus, joka tulee tehdä viimeistään 3 kk kuluessa ilmoituksesta.
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 5 (30) 2. Valvontasuunnitelman tarkoitus Pelastuslaki (379/2011) on astunut voimaan 1.7.2011. Laissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä ei enää määritellä palotarkastettavia kohteita, vaan pelastuslaitos määrittelee itse palotarkastettavat kohteet alueella esiintyvien riskien perusteella. Lainsäädännön muutoksella on tarkoitus kohdentaa pelastuslaitoksen valvonta aiempaa paremmin alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaisesti sekä kohdentaa tarvittaessa resursseja mm. turvallisuusviestintään ja muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen ohjaukseen. Resurssien uudelleen kohdentamisella pyritään vähentämään tulipaloista aiheutuneita henkilövahinkoja ja tulipalojen määrää sekä parantamaan kuntalaisten toimintamahdollisuuksia erilaisissa onnettomuuksissa. Pelastuslaitos suunnittelee etukäteen sille pelastuslaissa määritellyn valvontavelvoitteen toteuttamisen. Valvottavat kohteet ja toimenpiteet valvonnan suorittamiseksi määritellään tässä valvontasuunnitelmassa, joka perustuu palvelutasopäätökseen ja riskien arviointiin. Palvelutasopäätöstä ei avata tässä vaiheessa vaan todetaan, että niiltä osin kuin palvelutasopäätös ja valvontasuunnitelma eivät ole yhdenmukaisia, valvontasuunnitelma korvaa palvelutasopäätöstä. Valvontasuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Satakunnan pelastuslaitoksen johtokunta hyväksyy loppuvuoden kokouksessaan seuraavaa kalenterivuotta koskevan valvontasuunnitelman. Valvontasuunnitelma toimitetaan tiedoksi aluehallintovirastolle, joka seuraa valvontasuunnitelman toteutumista osana pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason valvontaa. Valvonnan muotoja on erilaisia, joista yksi on palotarkastus. Tässä valvontasuunnitelmassa määritellään eri kohdetyyppien keskimääräinen palotarkastusten tiheys, jäljempänä tarkastusväli, ja siihen vaikuttavat tekijät. Lisäksi käsitellään muut valvontatoimenpiteet, yhteistoiminta muiden valvontaviranomaisten kanssa, valvontatehtäviin kohdistettavat resurssit sekä se, miten valvontavelvoitteen toteutumista seurataan. Palotarkastusten lisäksi alueen pelastusviranomainen suorittaa myös asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa velvoitteiden noudattamista kohteessa. Tämä tapahtuu esimerkiksi kohteen laatiman pelastussuunnitelman sekä muiden palo- ja poistumisturvallisuudesta laadittujen asiakirjojen perusteella. Lainsäädännön mukaan pelastusviranomaisen tulee valvoa, onko toiminta säännösten mukaista, onko puutteet korjattu sekä seurattava oman toimintansa tuloksellisuutta. Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Valvontatoimenpiteisiin kuuluvat myös pelastuslain 105 :ssä ja 106 :ssä mainitut pakkokeinot ja rangaistukset. Pelastuslaitos voi periä valvontasuunnitelmassa määritellyistä valvontatoimista pelastuslain 96 mukaisesti maksun. Lain mukaan perittävien
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 6 (30) maksujen suuruudesta päättää alueen pelastustoimi hyväksymässään taksassa. Valvontasuunnitelmaan kerätään tiedot myös toteutuneista valvontatoimenpiteistä sekä onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyistä resursseista ja pyritään analysoimaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Valvontasuunnitelma on julkinen asiakirja. Valvontasuunnitelma julkaistaan pelastuslaitoksen internet-sivuilla. Lisäksi palotarkastuskäynneillä tarkastuskohteita tiedotetaan valvontasuunnitelman tuomista muutoksista. Valvontasuunnitelmaohjetta on valmistellut pelastuslaitosten kumppanuusverkoston valvontasuunnitelmatyöryhmä. Työryhmä on laatinut esityksen valvontasuunnitelman sisällöstä, valvontakohteiden luokituksesta ja tarkastusväleistä. Satakunnan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma perustuu pääsääntöisesti työryhmän ohjeeseen. 3. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu Valvontasuunnitelma mahdollistaa palotarkastusten jaksottamisen joustavasti pidemmälle aikavälille. Aiemmin pakollisesti vuosittain tarkastettavien kohteiden lukumäärä on pysynyt hyvin vakiona. Nyt pakollisesti vuosittain palotarkastettavien kohteiden määrä on aiempaa hieman pienempi, jolloin esimerkiksi teemavalvontaan ja haja-asutusalueiden asuinrakennusten valvontaan voidaan kohdentaa enemmän resursseja. 3.1 Valvontakohteiden tarkastusvälin määrittäminen Palotarkastusten yhteydessä puhuttiin aiemmin erityiskohteista, joita ovat käytännössä kaikki ne kohteet, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita. Kaikille valvontakohteille määritellään tarkastusvälit riskien arviointiin perustuen. Pelastuslain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Riskeinä on tarkasteltu henkeen, omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkia. Tarkastusvälien määrittämisessä noudatetaan Satakunnan pelastuslaitoksen johtoryhmässä 27.2.2012 todettuja tarkastusvälejä. Valvontakohteiden tarkastusvälit on esitetty luokittain liitteen A taulukoissa A1 A6:
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 7 (30) A1 Rakennus ympärivuorokautisessa käytössä A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit A3 Kokoontumis- ja liiketilat A4 Teollisuus- ja varastorakennukset A5 Maatalousrakennukset A6 Muut kohteet Koska aiemmin kerran vuodessa palotarkastetuissa valvontakohteissa sattuu vain vähän menehtymisiä tai loukkaantumisia, ehdotti pelastuslaitosten verkoston valvontasuunnitelmatyöryhmä merkittäviäkin pidennyksiä valvontakohteiden tarkastusväliin. Työryhmän ehdotuksessa tarkasteluvälin määrittämisen lähtökohtana käytettiin ensisijaisesti tulipalon aiheuttamaa omaisuusvahinkoriskiä. Satakunnan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmassa on painotettu enemmän mahdollista henkilövahinkoriskiä ja tarkastusvälejä on tiivistetty työryhmän ehdotuksesta mm. erilaisissa erityisryhmien asumiskohteissa sekä kokoontumis- ja liiketiloissa. Riskinarvio perustuu palotarkastuksilla tehtyihin havaintoihin ja tapahtuneisiin onnettomuuksiin. Valvontasuunnitelmassa esitetyt tarkastusvälit ovat kuitenkin pidemmät kuin aiemmin, jolloin vuosittain tarkastettavien kohteiden määrä vähenee hieman ja resursseja saadaan suunnattua muihin valvontatehtäviin ja erityisen riskinarvion ja riskiaineiston perusteella suoritettaviin valvontakäynteihin. Tietyissä kohteissa turvallisuuskulttuurin kehittäminen on palotarkastuksen keskeinen tavoite, joten vuoden valvontaväli on edelleen perusteltu. Yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä voidaan lyhentää tai pidentää tapauskohtaisesti. Tarkastusvälin muuttaminen suositellusta voi perustua esim. arvioivassa eli auditoivassa palotarkastuksessa tehtyihin havaintoihin, jolloin huomioon otetaan mm. kohteen turvallisuuskulttuuri, uhatut arvot ja tapahtuneet onnettomuudet tai läheltä piti tilanteet. Liitteeseen A on kirjattu tarkastusvälin muuttamisen perusteet. Tarkastusvälin muuttaminen suositellusta on aina perusteltava ja kirjattava Merlotpalotarkastusohjelmaan. Kohteen vastuutarkastaja esittää yksittäisen kohteen tarkastusvälin pidentämistä palotarkastusryhmälle, joka ratkaisee asian. Pelastusviranomainen voi harkintansa perusteella kuitenkin lyhentää minkä tahansa yksittäisen valvontakohteen tarkastusväliä tilanteen niin edellyttäessä. Tarkastuskohteita voidaan painottaa myös vuosittain johonkin kohderyhmään, jossa on havaittu riskejä tai johon kohdistetaan esimerkiksi valtakunnallista turvallisuuskampanjointia. Kohteen tarkastusväliksi ei tule käytännössä muodostumaan läheskään joka kohteessa esim. tasan 24 kk. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää valvontakäynnin ajankohdan pysymistä 3 kk sisällä suunnitellusta, kuitenkin siten, että ajankohta osuu oikealle kalenterivuodelle. Mikäli
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 8 (30) valvontaa ei ehditä suorittaa suunnitellun kalenterivuoden aikana, tulee se huomioida seuraavan vuoden suunnitelmassa. 3.2 Asuinrakennusten ja niihin verrattavien kohteiden valvonta Aiemmin asuinrakennusten palotarkastuksia on Satakunnassa tehty pienasuinrakennuksiin 10 vuoden välein pääsääntöisesti niillä alueilla, jotka ovat noin viiden minuutin päässä päätoimisesti miehitetyltä paloasemalta. Tilastojen mukaan harvaanasutuilla alueilla asuinrakennuspalon riski asukasta kohden on korkein. Omaisuusvahinkoriski on suurin erillisissä pientaloissa ja vahingot ovat suurimmat harvaan asutuilla alueilla. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa valvontatoimintaa on laajennettava myös haja-asutusalueiden asuinrakennuksiin. Asuinkerrostalojen palotarkastuksia on viime vuosian tehty vain satunnaisesti koko pelastuslaitoksen alueella. Pelastuslaissa korostetaan aikaisempaa enemmän rakennusten palo- ja poistumisturvallisuutta sekä rakennusten uloskäytävien ja pelastusteiden pitämistä esteettöminä. Jatkossa asuinkerrostalojen ja rivitalojen valvontaan panostetaan enemmän resursseja. Samalla asukkaille kohdistettua turvallisuusviestintää lisätään. Valvontasuunnitelma mahdollistaa asuinrakennusten palotarkastusten toteuttamisen erilaisilla menetelmillä ja painottaen alueen riskikohteita ja ryhmiä. Omavalvonnassa massapostituksena voidaan lähettää rajatulle alueelle tarkastuslomake, paloturvallisuusopas ja vastauskuori. Asuinrakennusten omavalvontaa kokeillaan vuonna 2012 muutamalla alueella. Saatujen kokemusten ja riskien perusteella laaditaan suunnitelma, jolla omavalvontaa toteutetaan vuodesta 2013 lukien. Asuinrakennusten valvontaa suoritetaan jatkossa edelleen myös yleisillä palotarkastuksilla, joita osittain kohdennetaan riskinarvioinnin perusteella tietyille alueille tai tiettyihin rakennustyyppeihin. Asuinrakennuskohteiden palotarkastusten suuntaamista riskiperusteisesti voidaan toteuttaa mm. seuraavilla valvontatoimilla: Tunnistettuihin riskiryhmiin kuuluvien asukkaiden asunnot (esim. erityisryhmien asunnot). Valvontasuunnitelmaohjeen mukaan kohde voi tässä yhteydessä tarkoittaa vaikka vain yhtä asuntoa kerrostalossa. Asuinalueluokitus (Mosaic-luokitus): Väestöltään, kotitalouksiltaan ja rakennuskannaltaan eri asuinalueluokkiin kuuluvilla alueilla on erilaiset onnettomuusprofiilit. Valvontatoimintaa voidaan suunnitella ja keskittää tämän ruutuaineiston pohjalta. Asuntojen omavalvonta: Palautuslomakkeen tietojen tai sen puuttumisen perusteella voidaan palotarkastuksia kohdentaa. Harvaan asutuilla aluilla erityisesti riskiryhmiin kuuluvien asukkaiden asunnot voivat olla valvonnan painopistealueita.
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 9 (30) Riskinarvioinnissa voidaan käyttää apuna kunnilta ja yhteistyötahoilta saatavia tietoja sekä Pronton onnettomuustilastointeja. Vuosittain valvottavien asuinrakennusten määrä ja valvontamuodot on esitetty liitetaulukossa A7. 3.3 Vapaa-ajan asuntojen palotarkastukset Vapaa-ajan asuntojen valvonnassa hyödynnetään nuohoojien suorittamaa turvallisuustarkkailua. Tarvittaessa nuohoojat toimittavat havaitsemistaan vakavista puutteista tiedon pelastuslaitokselle. Tulevina vuosina harkitaan omavalvonnan ulottamista myös vapaaajanasuntoihin. Vuokrattavien lomamökkien ja osakkeiden tarkastusvälit on esitetty ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten yhteydessä (taulukko A1). 3.4 Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa Pelastuslaitos suorittaa omaa valvontatoimintaansa yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Uusien yhteistyötapojen luominen ja jo olemassa olevan yhteistyön tehostaminen tulevina vuosina on merkittävässä asemassa. Varsinkin pelastuslain 42 :n merkityksestä tulee tiedottaa yhteistyötahoja. Tässä luvussa on esitetty esimerkkejä yhteistoimintakäytännöistä eri tahojen kanssa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes Turvallisuus- ja kemikaalivirasto lähettää pelastuslaitokselle tiedon suunnittelemistaan tarkastuksista valvomiinsa kohteisiin. Pelastuslaitoksen edustaja osallistuu tarkastuksiin niin sovittaessa. Rakennusvalvonta Pelastuslaitos suorittaa tämän valvontasuunnitelman kohdan 4 mukaisia tai rakennusvalvontaviranomaisen pyytämiä ylimääräisiä tai erityisiä palotarkastuksia ennen rakennusten käyttöönottoon liittyvää rakennusvalvontaviranomaisen loppukatselmusta tai sen yhteydessä. Poliisi Pelastuslaitos osallistuu viranomaisten suorittamiin yhteistarkastuksiin poliisin kanssa tapauskohtaisesti sopien. Tällaisia tarkastuksia ovat esim. anniskeluravintoloihin tehtävät teematarkastukset yhdessä poliisin ja aluehallintoviranomaisen kanssa.
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 10 (30) Aluehallintoviranomainen Aluehallintoviranomainen suorittaa oman suunnitelmansa mukaista valvontaa sosiaali- ja terveydenhuollon luvanvaraisissa kohteissa. Pelastuslaitos toimittaa tarvittaessa palotarkastuspöytäkirjan kohteita valvoville viranomaisille ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan yhteistarkastuksiin. ELY-keskus valvoo patoturvallisuuslain (494/2009) mukaisesti alueellaan olevia patoja ja varaa pelastusviranomaiselle tilaisuuden osallistua katselmuksiin ja tulla kuulluksi tarkkailuohjelmaa laadittaessa. Nuohoojat Varsinaisen nuohoustyön lisäksi nuohoojat tarkkailevat henkilö- ja paloturvallisuuteen liittyviä asioita kiinteistössä ja toimittavat havaitsemistaan vakavista puutteista tiedon pelastuslaitokselle. Pelastuslaitos valvoo omalta osaltaan puutteiden korjaamisen toteutumista sisällyttämällä nämä kohteet valvontasuunnitelmaansa. Vakavissa puutteissa kohteeseen suoritetaan viivytyksettä yleinen palotarkastus tai tehdään päätös esim. käyttökiellon asettamiseksi. Kuntien ja kuntayhtymien terveys- ja sosiaalitoimi Yhteistyötä tehdään erityisryhmien asumisen paloturvallisuuden parantamisessa. Kehitetään toimintatapaa, jossa pelastusviranomainen osallistuu mahdollisuuksien mukaan ennakoiviin kotikäynteihin yhdessä kotihoidon henkilöstön kanssa. Osallistumisen tarkoituksena on kouluttaa kotikäyntejä tekeviä havainnoimaan riskejä ja ilmoittamaan niistä tarvittaessa myös pelastusviranomaiselle. Edellä mainittujen lisäksi pelastuslaitos suorittaa valvontayhteistyötä myös mm. seuraavien tahojen kanssa: Hätäkeskuslaitos Ympäristöviranomaiset Terveystarkastus Tarkastuslaitokset Näistä yhteistoimintakäytännöistä sovitaan tapauskohtaisesti ja kulloinkin voimassa olevien säädösten perusteella erikseen. 3.5 Muut valvontakohteet Puolustusvoimien kohteet Puolustusvoimien hallinnassa olevat kohteet tarkastetaan yhteistoiminnassa joukko-osaston ja kohdetta hallinnoivan toimijan kanssa puolustusvoimien kanssa yhdessä suunnitelluilla valvontaväleillä. Tarkastetut kohteet kirjataan Merlot-palotarkastuohjelmaan. Sotilaskohteiden ja muiden salassa pidettävien kohteiden tarkastuksissa ja niiden kirjaamisessa noudatetaan puolustusvoimien ohjeita.
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 11 (30) Yleisötilaisuudet Yleisötilaisuuksiin suoritetaan palotarkastuksia tapahtumakohtaisen riskinarvioinnin perusteella. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota pyrotekniikkaan, ilotulituksiin ja tapahtumapaikan paloturvallisuuteen sekä osallistujamäärään. Pelastussuunnitelmavelvollisten yleisötilaisuuksien osalta pelastuslaitos suorittaa asiakirjavalvontaa (Pelastuslaki 16 ). Väestönsuojien tarkastukset Käyttöönottotarkastuksessa pelastuslaitos katsoo rakennuttajan hankkiman tiiveystarkastustodistuksen ja tarkastaa, että väestönsuoja on säädösten edellyttämässä kunnossa. Pelastuslaitos valvoo, että väestönsuojien määräaikaistarkastukset on tehty. Tilapäinen majoitus Tilapäismajoitusilmoituksen perusteella suoritetaan riskinarviointi ja tarvittaessa kohteessa suoritetaan ylimääräinen palotarkastus. Valmiuden tarkastaminen Pelastuslain 84 perusteella pelastusviranomainen voi tehdä tarkastusten pelastuslaissa säädettyjen suuronnettomuuksien ja poikkeusolojen varautumisjärjestelyjen valvomiseksi. Ensisijaisesti näitä järjestelyjä valvotaan yleisillä palotarkastuksilla, valmiustarkastuksia suoritetaan erityisestä tarpeesta. Turvesuot Turvetuotantoalueiden valvonnassa noudatetaan sisäasiainministeriön julkaisemaa opasta turvatuotantoalueiden paloturvallisuudesta. 3.6 Yhteenveto kalenterivuoden aikana suoritettavasta valvonnasta Pelastuslaitoksen suunnittelemien valvontakäyntien määrä vuonna 2013 on esitetty liitteessä B. 4. Muut tarkastukset ja katselmukset Säännöllisten määräaikaisten tarkastusten lisäksi pelastuslaitos suorittaa tarvittaessa myös muita valvontakäyntejä ja katselmuksia. Tällaisia toimia ovat mm.: 1. erityinen palotarkastus, esimerkiksi seuraavan kaltaisiin kohteisiin yli kolmekerroksiset rakennukset (pelastustie) kohteet, joissa on väestönsuoja kohteet, joissa on hätäkeskukseen kytketty automaattinen sammutuslaitteisto tai automaattinen paloilmoitin
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 12 (30) hotellit, lomakodit, asuntolat, lomakylät, leirintäalueet ja muut vastaavat majoitustilat, joissa on yli 10 majoituspaikkaa sairaalat, vanhainkodit ja muut ympäri vuorokauden käytössä olevat hoitolaitokset sekä suljetut rangaistuslaitokset joissa on yli 5 hoitopaikkaa kokoontumis- ja liiketilat, kuten myymälät, koulut, urheilu- ja näyttelyhallit, teatterit, kirkot, kirjastot ja liikenneasemat sekä ravintolat ja päiväkotihuoneistot suurehkot tuotanto- ja varasto- ja maataloustuotantotilat palo- ja räjähdysvaaralliset tilat turvetuotantoalueet ennen tuotantotoiminnan aloittamista kun rakennuksen sijainti, suuri koko tai poikkeukselliset olosuhteet erityisesti vaarantavat henkilö- ja paloturvallisuuden rakennusluvassa on edellytetty erityistä palotarkastusta 2. jälkitarkastus suoritetaan, kun varsinaisella valvontakäynnillä havaittu puute ei ole vähäinen. Jälkitarkastusten tekemistä tehostetaan. 3. ylimääräinen palotarkastus yhden tai kahden huoneiston asuinrakennuksen sekä vapaaajanrakennuksen rakennus- tai toimenpidelupaan liittyvä käyttöönottotarkastus, joka suoritetaan tarvittaessa vain rakennusvalvontaviranomaisen pyynnöstä suoritetaan merkittävissä yleisötilaisuuksissa ennen tapahtuman alkua suoritetaan erikoistehosteiden käyttöilmoituksiin liittyen tehdään teema- ja kohdetarkastuksia yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa (esim. ravintolatarkastukset) 4. vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavien laitosten tarkastukset 5. nestekaasun käyttölaitosten tai varastojen tarkastukset 6. öljylämmityslaitosten katsastukset ja tarkastukset sekä maanalaisten öljysäiliöiden tarkastukset ennen säiliön peittämistä 7. räjähdetarvikekauppaa harjoittavien yritysten tarkastukset ja ilotulitemyyntipisteiden tarkastukset 8. suuronnettomuuksien ja väestönsuojelun varautumisjärjestelyiden tarkastukset 9. muut tarkastukset ja katselmukset, mm. rakennusten käyttöönoton 5. Kemikaalikohteiden valvonta Pelastusviranomaiselle on määritelty myös kemikaalivalvonnan säädöksissä tehtäviä. Keskeisintä lainsäädäntöä ovat kemikaalilaki (744/1980), kemikaaliasetus (675/1993) ja laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005), asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999), nestekaasuasetus (711/1993), räjähdeasetus (473/1993) ja asetus öljyläm-
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 13 (30) mityslaitteistoista (1211/1995). Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee lainsäädännön osittaista uudistamista. Alle ilmoitusrajan jäävien sekä ilmoitusrajan ylittävien vähäisten kohteiden valvonta voidaan suorittaa määräaikaisen palotarkastuksen yhteydessä. Asuinrakennusten ja muiden kohteiden palotarkastusten yhteydessä erityistä huomiota kiinnitetään merkittävillä pohjavesialueilla sijaitseviin maanalaisiin öljysäiliöihin. Kemikaalivalvonnasta peritään Satakunnan pelastuslaitoksen palveluhinnaston mukainen maksu. Tulevaisuudessa eräät valvontakohteet (mm. eräät nestekaasukohteet, räjähteiden varastointi myymälässä ja työmailla) ovat mahdollisesti siirtymässä TUKESilta pelastusviranomaisille. Valmistelussa olevissa kemikaaliturvallisuutta koskevissa asetuksissa on ehdotettu mm. kaupan varastoinnin menettelyn muuttamista siten, että pääasiassa ilmoitus kaupan varastoinnista annettaisiin alueen pelastusviranomaiselle, kun pelastuslaitos on aiemmin ollut lupaviranomaisena vain ilotulitteiden myynnin osalta. Myös vähittäismyymälän taikka kauppakeskuksen toiminta olisi aina kemikaalimääristä riippumatta vähäistä ja valvonta kuuluisi siten pelastusviranomaiselle, vaikka valvonta tällä hetkellä kuuluu TUKESille. 6. Resurssit Valvontatyöhön vuosittain tarvittavien resurssien määrä arvioidaan suoritettavien toimenpiteiden lukumäärän perusteella. Taulukko Valvontatoimintaan tarvittavat henkilöresurssit vuonna 2013 Toiminta yks / v h / yks h / v htv:t A1-A6 valvonta 1 840 4 7 360 4,8 Asuinrakennusten tarkastus 4 500 1 4 500 3 Suunnittelijoiden neuvonta 400 1,5 600 0,4 Rakennuslupakäsittely (lausunnot) 250 4 1 000 0,65 Rakennuslupakäsittely (toimikunnat) 300 2 600 0,4 Paloilmoittimen, autom. samm. laitteiston 100 8 800 0,52 ja savunpoistolaitteiston suunnitelmien käsittely Poistumisturvallisuusselvitykset 100 3 300 0,2 Pelastussuunnitelmat 200 4 800 0,52 Kemikaalivalvonta 100 8 800 0,52 Kaavoitus 40 4 160 0,1 Muut lausunnot 100 4 400 0,26
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 14 (30) Jälkipalotarkastukset 80 2 160 0,1 Erityiset palotarkastukset ¹ ) 130 4 520 0,3 Ylimääräiset palotarkastukset ² ) 200 4 800 0,52 Muut katselmukset ³ ) 500 2 1 000 0,65 Viranomaisyhteistyö 500 0,33 Rekisterien ylläpito 500 0,33 Yhteensä 20 600 13,7 Keskimääräisenä vuosityöaikana on käytetty 1530 h/a (Tilastokeskus 2004, kuntasektori) (1 Rakennusten käyttöönoton yhteydessä (2 Yleisötapahtumat, erikoistehosteiden käyttö, teema- ja kohdetarkastukset ym. (3 Öljylämmityslaitteistojen katsastukset, ilotulitteiden myyntipaikkojen tarkastukset ym. Taulukko Valvontatoimintaan osoitettavat henkilöresurssit vuonna 2013 Virka-asema Pääasiallinen tehtävä henkilöä käytettävät htv:t Valvontapäällikkö suunnittelu ja 1 0,1 kehittäminen Aluepalopäällikkö johtaminen 3 0,2 Palotarkastaja lausunnot, 5 4 suunnittelu ja kehittäminen, valvontatoiminta Palomestari ¹ ) valvontatoiminta 29 3,5 Erityisasiantuntija valvontatoiminta 1 0,4 Paloesimies ja -mies valvontatoiminta 166 3,6 Uudet esitetyt virat valvontatoiminta 14 1,9 Yhteensä 13,7 1) sisältää myös alue-, apulais-, kalusto-, kemikaali-, koulutus-, paloasema-, valistus- ja valmiusmestarin 7. Seuranta 7.1 Valvonnan toteutumisen kirjaaminen Toteutunutta valvontaa verrataan vuosittain suunniteltuun. Sekä suunnitellut että toteutuneet tarkastusmäärät kirjataan PRONTOn onnettomuuksien tilastointikaavakkeisiin. Lomakkeelle kerätään valvontasuunnitelman mukaiset määräaikaiset palotarkastukset ja muu valvontatoiminta.
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 15 (30) Kohde Kohteita yhteensä (lkm) Vuonna 2013 toteutettavaksi suunniteltujen tarkastusten määrä (lkm) 410 298 395 240 1 066 335 1 197 461 643 229 A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit A3 Kokoontumis- ja liiketilat A4 Teollisuus- ja varastorakennukset A5 Maatalousrakennukset A6 Muut rakennukset 701 277 A7 Asuinrakennukset 75 270 4 500 Yhteensä 79 682 6 340 Vuonna 2013 suoritettujen tarkastusten määrä (lkm) Tarkastusprosentti (toteutunut lkm / suunniteltu lkm) (%) 7.2 Valvonnan vaikuttavuuden arviointi Seuranta on oleellinen osa riskiperusteista valvontaa. Valtakunnallinen mittarityöryhmä on laatimassa mittareita pelastustoimen eri alueille. Onnettomuuksien ehkäisyyn on kuitenkin vasta muutama mittari. Jotta toimintaa kuitenkin pystyttäisiin arvioimaan jollain tavalla, valvontasuunnitelmaohjetta laatinut työryhmä esittää vaihtoehtoja, joita voisi käyttää. Mittareiksi on valittu yksinkertaisia tunnuslukuja, jotka ovat mahdollisimman yksiselitteisiä ja joiden tuottaminen onnistuu PRONTOn valmiiden työkalujen avulla helposti toistaen. Vaikuttavuuden arviointia suoritetaan vuosittain ja siitä laaditaan raportti toiminnan suunnittelun tueksi, tiedot kirjataan tarpeellisin osin myös toimintakertomukseen. Vaikuttavuuden arviointia pyritään kehittämään myös omatoimisesti ja huomioiden valtakunnallinen kehitystyö. Vuosittain tehdään suunnitelmat eri valvontaluokkiin kuuluvien kohteiden valvontatoimista. Toteuma ilmoitetaan Pronto-tietokannassa ja pelastuslaitoksen toimintakertomuksessa. Neuvottelukuntaa informoidaan toteutumasta neljännesvuosiraporteissa.
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 16 (30) Alueen onnettomuusmäärien kehittyminen Onnettomuustilastoista (PRONTO) tarkastellaan rakennuspalojen ja rakennuspalovaaran määrien kehittymistä. Vuositilastojen lisäksi tarkastellaan viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa, jotta tilastollisen sattuman osuus pienenee ja pystytään luotettavammin arvioimaan onnettomuuksien määrän kehittymistä. Tulipalotiheyttä tarkastellaan riskialueittain ja verrattuna koko maan keskiarvoihin. Onnettomuuksien seurausten kehittyminen Onnettomuustilastoista tarkastellaan omaisuus- ja henkilövahinkojen kehittymistä. Vuositilastojen lisäksi tarkastellaan viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa, jotta tilastollisen sattuman osuus pienenee ja pystytään luotettavammin arvioimaan onnettomuuksien seurannaisvaikutusten kehittymistä. Tulipalojen havaitseminen ja alkusammutustoimet Onnettomuustilastoista seurataan, kuinka suuressa osassa rakennuspaloja ei ole ollut palovaroitinta (%). Mikäli mahdollista, selvitetään, onko eri asuintalotyypeissä (erilliset pientalot, rivi- ja ketjutalot, asuinkerrostalot) eroja. Onnettomuustilastoista selvitetään, kuinka suuressa osassa rakennuspaloja / asuinrakennuspaloja tai näiden vaaroja on yritetty alkusammutusta. Arvioivan eli auditoivan palotarkastuksen riskiluvun kehittyminen Arvioivan palopalotarkastuksen riskilukua ja sen kehittymistä seurataan kohteittain. Riskilukujen keskiarvoa seurataan myös koko laitoksen laajuudessa. Riskiluvun seurannalla arvioidaan valvontatoiminnan vaikutusta kohteiden omatoimisen varautumisen tasoon. Erheellisten paloilmoitusten määrä Erheellisten paloilmoitusten määrää tarkastellaan suhteessa automaattisten paloilmoitinlaitteiden määrään ja kehitystä verrataan maan keskiarvoon. 8. Siirtyminen valvontasuunnitelman mukaiseen toimintaan Vuosi 2012 Palotarkastukset suoritetaan erityiskohteissa kuten aikaisemminkin 1 vuoden tai 3 vuoden tarkastusväleillä. Asuinrakennusten tarkastusta jatketaan aikaisemman suunnitelman mukaisesti 10 vuoden tarkastusväleillä. Asuinrakennusten omatarkastusta kokeillaan muutamilla alueilla. Vuoden 2012 aikana tarkastuskohteet luokitellaan uusien tarkastusvälien mukaisiksi. Vuosi 2013
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 17 (30) Valvontaa tehdään uusien tarkastusvälien mukaisesti. Palotarkastukset ja muu valvonta toteutetaan valvontasuunnitelman mukaisesti. Palotarkastusten maksullisuuteen siirrytään yhdessä muiden pelastuslaitosten kanssa. 9. Tietojen käsittely 9.1 Luottamuksellisten tietojen käsittely Kun muilta viranomaisilta saadaan tietoja erityisistä riskikohteista, tulee niiden käsittely olla luottamuksellista. Pelastuslain (379/2011) 42 ja 89 määrittelevät pelastusviranomaisen tiedonsaantioikeudesta. Pelastusviranomaisen vaitiolovelvollisuudesta on säädetty 86 :ssä. Pelastusviranomainen käsittelee saamiaan tietoja luottamuksellisesti kunnioittaen yksityisyyttä ja yrityssalaisuuksia. Luottamuksellisten tietojen käsittelyssä noudatetaan laissa viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) kirjattuja periaatteita. 9.2 Valvontatietojen käsittely Muilta viranomaisilta saatua tietoa käsitellään hyvää hallinnointitapaa noudattaen ja huomioiden tiedon käsittelyn luottamuksellisuus. Muiden viranomaisten toimittamat valvonta-asiakirjat tallennetaan pelastuslaitoksen käytössä olevaan Merlot-palotarkastusohjelmiston tietokantaan rakennuskohtaisesti. Valvonta-asiakirjoista arkistoidaan viimeisin ja tietokantaan tallentamisen lisäksi kohteiden palotarkastuspöytäkirjat tulee tulostaa paperille ja säilyttää kansioituna paloasemilla. Säilytystapa on aikajärjestys. Joidenkin valvontakohteiden osalta voidaan kansioarkistointi tehdä myös kohteittain.
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 18 (30) LIITE A. Valvontakohteiden palotarkastukset A.1 Valvontakohteiden periaatteelliset tarkastusvälit Satakunnan pelastuslaitoksen johtoryhmä on todennut valvontakohteiden periaatteelliset tarkastusvälit (taulukot A1-A6) valvontasuunnitelmaohjeessa olleen ehdotuksen perusteella. Tarkastusvälejä on tiivistetty työryhmän ehdotuksesta mm. erilaisissa erityisryhmien asumiskohteissa sekä kokoontumis- ja liiketiloissa. Taulukon harmaa palkki osoittaa minimi- ja maksimitarkastusvälit. Harmaan palkin numeroarvo kertoo luokan lähtökohtaisen tarkastusvälin. Kohde voi kuulua useaan ryhmään, esim. varastorakennuksiin taulukossa A4 ja Sevesokohteisiin taulukossa A6. Tällöin lähtökohtana käytetään pienemmän tarkastusvälin antavaa taulukkoa. Tarkastusvälin muuttaminen tapauskohtaisesti Tarkastusväliä voidaan pidentää tai lyhentää lähtökohtaisesta tarkastusvälistä tapauskohtaisesti. Kohteen vastuutarkastaja esittää yksittäisen kohteen tarkastusvälin pidentämistä palotarkastusryhmälle, joka ratkaisee asian. Pelastusviranomainen voi harkintansa perusteella kuitenkin lyhentää minkä tahansa yksittäisen valvontakohteen tarkastusväliä tilanteen niin edellyttäessä. Harkinnan perusteella ongelmallinen kohde voidaan aina siirtää 6 kk välein tarkastettavaksi kunnes turvallisuustilanne on saatu riittävälle tasolle. Tarkastusvälin muuttamisen perusteena voivat olla mm. seuraavat seikat: Turvallisuuskulttuuri - Havaitut puutteet palotarkastuksilla - Pelastussuunnitelma ja sen päivitykset - Henkilökunnan koulutus ja harjoitukset - Yrityksen turvallisuuteen liittyvä laatujärjestelmä ja sen jalkautuminen - Omavalvonnan arviointi - Omaehtoinen varautuminen yli lakisääteisen tason - Muiden tahojen tekemät turvallisuusauditoinnit Uhatut arvot ja poikkeukselliset riskit - Kohteen laajuus ja geometrinen monimutkaisuus (operatiivisesti haasteelliset kohteet, monimutkainen paloturvallisuustekniikka) - YTS-kohteet, yhteiskunnallisesti merkittävät kohteet, kunnan toiminnan kannalta kriittiset kohteet - Teollisuuden tuotannon toimiala ja palovaarallisuusluokka - Poikkeuksellinen henkilömäärä - Suuret kulttuuri- ja ympäristöarvot
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 19 (30) - Ympäristön toiminta, esim. Seveso-kohteen ympärillä sijaitsevat kohteet. Otettava huomioon myös ympäristön riskien muuttuminen. - Poikkeuksellisessa ympäristössä sijaitsevat kohteet (esim. tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat vaarallisten aineiden kohteet). - Poistumisturvallisuusselvitys ja sen havainnot, toimintaympäristön muutokset - Poikkeuksellinen saavutettavuus, palokunnan vaste, toimintavalmiusaika Tapahtuneet onnettomuudet tai vastaavat - Useita viranomaiskäyntejä, poikkeamia, onnettomuuksia, läheltä piti -tilanteita samassa kohteessa - Toistuvat erheelliset paloilmoitukset
20 (30) Liitetaulukko A1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 Merlotpalotarkastusluokka 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk A100 Keskussairaalat, muut sairaalat 211, 213 2 12 A105 Terveyskeskusten vuodeosastot 214 2 12 A110 Terveydenhuollon erityislaitokset, muut terveydenhuoltorakennukset (vain päiväkäytössä) 215, 219 48 A115 Vanhainkodit, kehitysvammaisten hoitolaitokset 12 6) 221, 223, 229 2 A120 Palvelutalot 21 sprinklattu 24 2,6) sprinklaamaton 12 2,6) A125 Tuettu asuminen ja muut vastaavat poistumisturvallisuusselvityskohteet 239 21 12 A130 Lasten- ja koulukodit, vankilat, ympärivuorokautiset päiväkodit vankilat 241 22 12 36 3) lasten- ja nuorisokodit, koulukodit 222 22 12 ympärivuorokautiset päiväkodit 231 06 12 A135 Hotellit, loma-, lepo- ja virkistyskodit, muut majoitusliikerakennukset 121, 123, 129 3, 41 24 A140 Vuokrattavat lomamökit ja -osakkeet 124 41 48 4) Leirintäalueet 41 24 7) 48 5) A145 Asuntolat, muut asuntolarakennukset, kasarmit 24 131, 139 4 A145 Olkiluodon parakkikylät 139 24 1) Tarkastusväli on tiheämpi, mikäli kohteessa ei ole automaattista sammutuslaitteistoa 2) Tarkastusväliä voidaan tarkentaa poistumisturvallisuusselvityksen päivittämisen yhteydessä (3 v. välein) 3) Avovankilat 4) Yritystoimintaa, välitysfirmat 5) Tähtiluokittelu ohjaa tarkastusvälejä 6) Turvallisuusselvityksen ollessa kesken/taso puutteellinen, on välitiheämpi 7) Asuntovaunualueet