Millainen on tulevaisuuden kaupunki? Tulevaisuuden kuntakuvat
Koskelo & Nousiainen 2014 3 kuukautta 30 kuntaa 3 kuntakokoluokkaa 4 osallistavaa työpajaa 150+ osallistujaa 60+ skenaariolakanaa 8 pelkistettyä ilmiötä 3 pääluokkaa 11 tulevaisuuden kuntakuvaa
Kuntakuvien kokonaisuus Reunakunta Verkostokunta Ohut kunta Erikoistunut kunta Kuntakeskus ja reuna-alueet Pulska palvelukunta Uusi juureva kunta Vahvuuksiinsa nojautuva elinkeinokaupunki Kokeileva kaupunki Perinteinen palvelukaupunki Asiakaslähtöinen kaupunki
Taustaa Tulevaisuuden kuntakuvat on luotu osana Kuntaliittokonsernin USO Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen verkostoprojektia.» Projektin yhtenä keskeisenä teemana on erilaisten kuntien rooli tulevaisuudessa» USO-verkostossa mukana 30 kuntaa Kuntakuvatyö on toteutettu 30 kunnan ja kaupungin seminaari- ja työpajatyöskentelyprosessina, jota on ohjannut Kuntaliitto, FCG ja Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu. Kuntien yhteisessä työskentelyssä syntyneen aineiston analyysityön johtajana on toiminut Tampereen yliopisto.
Kuntakuvien hyödyntäminen Kuntien tulevaisuudesta käytävän yleisen keskustelun heräte paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti Työkalu kuntien tulevaisuustyölle sekä epävarmaan ja ei-ennustettavaan tulevaisuuteen varautumiseen Kunnan strategisten keskustelujen pohja
Lähtökohdat tulevaisuuden kuntakuville Lähtökohtana proaktiivinen näkökulma» Kunta nähdään kaksisuuntaisena toimijana suhteessa toimintaympäristöön, sen muihin toimijoihin ja ilmiöihin» Yhtäältä kunta muovautuu suhteessa ympäristönsä muutoksiin, mutta» Toisaalta kunta myös muokkaa toiminnallaan ja valinnoillaan toimintaympäristöään ja sen kehitystä. Kiinnostus arjen muutosilmiöissä» Perinteisessä skenaariotyössä pohditaan laajojen megatrendien muutossuuntia ja niiden yhtäaikaisia vaikutuksia suhteessa käsiteltävään toimijaan tai aiheeseen.» Skenaariot saattavat olla deterministisiä ja jäädä liian abstraktille tasolle.» Tulevaisuuden kuntakuvissa haluttiin luoda kiinteä yhteys arjen muutosilmiöihin sekä siihen, mitä vaikutuksia ilmiöillä voi olla kunnan organisointiin ja johtamiseen.
Aineisto Kuntakuvien pohjana toimivaa aineistoa on työstetty USOverkostoprojektin kevään seminaareissa ja työpajoissa yhdessä osallistujakuntien luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon edustajien kanssa. Aineisto koostuu mm. kuntien näkemyksistä tärkeistä muutosilmiöistä sekä niiden vaikutuksista kuntien hallintasuhteisiin, johtamiseen ja rakenteisiin. Analyysivaiheessa aineistosta on etsitty pelkistettyjä ilmaisuja, tehty ryhmittelyä, annettu tulkintoja ja tiivistetty keskeiset asiat kahden ulottuvuuden akselille. Keskeisin rikasta aineistoa yhdistävä tekijä eri kuntaryhmien tulevaisuuden kuntakuvissa on kuntien ja kuntalaisten omaehtoinen kehittämispotentiaali.
Kuntakuvaprosessi 1. Kuntien (30 kpl) työpajatyöskentely yhteisessä seminaarissa Näkemykset keskeisimmistä muutosilmiöistä Analyysi Tampereen yliopisto Kuntaliiton ja FCG:n projektiryhmä 3/2015 2. KuntaVertaiset-ryhmien työpajat: Hallintasuhteet, johtaminen ja rakenteet Analyysi Tampereen yliopisto Kuntaliiton ja FCG:n projektiryhmä 4-5/2015 3. Kuntakuvien viimeistely ja raportointi Piirrosvideot (6/2015) ja raportti (9/2015) 6-9/2015
Talouskehitys Työllisyys Elinkelpoisuus Liikenne ja liikkuminen Väestö Ympäristö ja yhdyskuntarakenne Yhdyskunta- ja aluerakenne Paikallisten erityispiirteiden hyödyntäminen Kuntalaisten aktiivisuus Uudistumiskyky Uudistumisen resurssit Skenaariot yli 60 lakanaa Pelkistetyt ilmaukset Pääluokat
Millainen on tulevaisuuden kaupunki?
Kaupunkilaiset kasvun ja kehityksen moottoreina Reaktiivinen uudistumisen kulttuuri Proaktiivinen uudistumisen kulttuuri Kaupunkilaiset palvelun tarvitsijoina
KAUPUNGIT Kaupunkilaiset kasvun ja kehityksen moottoreina Kuntakuva 1 Vahvuuksiinsa nojaava elinkeinokaupunki Kuntakuva 2 Kokeileva kaupunki Reaktiivinen uudistumisen kulttuuri Kuntakuva 3 Kuntakuva 4 Proaktiivinen uudistumisen kulttuuri Perinteinen palvelukaupunki Asiakaslähtöinen kaupunki Kaupunkilaiset palvelun tarvitsijoina
Kuntakuva 1 Vahvuuksiinsa nojaava elinkeinokaupunki Tietotaidon ja osaamisen keskittymä Profiloituminen elinkeinotoiminnan ja sen vetureiden kautta Panostetaan yritysten toimintaedellytyksiin, harjoittaa perinteistä elinkeinopolitiikkaa Vaarana elinkeinorakenteen yksipuolistuminen ja vanhoilla raiteilla kulkeminen Haasteisiin ja ongelmiin pyritään vastaamaan, mutta niitä ei ennakoida Riskialttiita kokeiluja ei erityisesti tueta Palvelujen kehittämiseen ei panosteta Perustehtävänä on elinkeinojen toimintaedellytysten turvaaminen ja uusien elinkeinojen synnyttäminen vahvuusalueilla. Kaupunki panostaa ulkoisiin hallintasuhteisiin. Erityisesti yritysyhteistyö on tärkeätä, mutta myös suhteet oppilaitoksiin, tutkimukseen, valtionhallinnon organisaatioihin ja kv. toimijoihin. Johtamisen tehtävä on tarjota vakaa ja ennustettava kunnallinen päätöksenteko yritysten toimintaympäristöksi.
Kuntakuva 2 Kokeileva kaupunki Kaupunki uusien ideoiden synnyttäjänä ja demokratian käyttöliittymänä Jatkuvasti uusiutuva, mahdollisuuksiin tarttuva Uusien ja yllättävien kehityskulkujen etsintä ja ihmisten omaehtoisten pyrkimysten tukeminen Epäonnistumisista oppiminen ja niiden sietäminen Jos et koita, et voita Verkostojen ja yhteisöjen hyödyntäminen Osallistuminen resurssina Elämystalous ja kaupungin kokemuksellisuus Haasteisiin ja ongelmiin pyritään vaikuttamaan ennakoiden ja monia tuntosarvia hyödyntäen Kaupungin perustehtävässä korostuu demokratiarooli ja sen myötä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien ja osallisuuden edistäminen. Kaupunki tarjoaa erilaisia kasvualustoja uusille yhteisöllisille aktiviteeteille. Rooli sekä palveluissa että elinkeinokehittämisessä on mahdollistava ja fasilitoiva. Johtaminen on sallivaa ja ennakkoluulotonta. Se tukee uudistumista ja perustuu yhdessä tekemiseen. Johtamisessa ja päätöksenteossa vaaditaan riskiensietokykyä.
Kuntakuva 3 Perinteinen palvelukaupunki Hidas sopeutuminen palvelukysynnän muutoksiin Pysyvät, hitaasti muuttuvat palvelut Kuntalaisten yhdenvertaiset ja yhdenmukaiset palvelut Osallisuus painottuu edustukselliseen demokratiaan Kehittäminen perustuu professiotietoon, kokemukseen, valtakunnallisiin suosituksiin ja normeihin Ennakoitava kehitys Riskejä kaihtava Näin on aina tehty Kaupungin kantava idea on tuottaa kuntalaisille laadukkaita peruspalveluita eri toimialoilla pääasiassa omana tuotantona Organisaatio ja johtaminen ovat pitkälti hierarkiaan ja toimialojen tarkkoihin rajoihin perustuvia. Kuntalaisten äänen kanavoitumisessa suositaan edustuksellista demokratiaa, jota täydentävät kuntalaiskyselyt ja asukasneuvostot kuten vanhusneuvosto, vammaisneuvosto sekä nuorisovaltuusto. Johtaminen on pitkälti organisaation johtamista. Palvelustrategian (tavoitteet, mittarit ja arviointi) hyväksyminen on luottamushenkilöiden tärkein tehtävä.
Kuntakuva 4 Asiakaslähtöinen kaupunki Kaupunki on palvelusysteemi Kansalaisuuden tai kuntalaisuuden sijaan asiakkuus korostuu Palveluja kehitetään asiakaslähtöisesti Asiakkaan ja tuottajan yhteispeli kehittämisessä olennaista Asiakkaan valinnanvaraa lisätään ja asiakas voi itse päättää mistä palvelut hakee, mm. palveluseteli Tarpeisiin vastataan rakentaen ja ennakoiden, jopa radikaalisti palvelukonsepteja kehittäen Asiakaslähtöinen kaupunki on pohjimmiltaan palvelujärjestelmä. Palvelujen järjestämisessä idea on pyrkiä asiakaslähtöisyyteen ja mahdollistaa asiakkaan valinnanvapaus palveluissa. Asiakaslähtöisen kaupungin tärkeimpiä kumppaneita ovat kehittäjäkumppanit, palveluiden tuottajat, palvelumuotoilijat ja oppilaitokset, yritykset, yhteisöt, kolmas sektori ja asiakas. Organisaation on tarpeen olla kuntalaisten tarpeita aistiva, joustava ja nopeasti muutoksiin reagoiva. Pormestarimalli, elinkaarimalli, asiakasraadit ja aluetoimikunnat sopivat hyvin tähän kuntakuvaan.
Kuntakuvia laatimassa olivat Jyväskylän kaupunki Lahden kaupunki Kokkolan kaupunki Rovaniemen kaupunki Kouvolan kunta Salon kaupunki Kuopion kaupunki Vantaan kaupunki