Järjestötoiminnan uusia mahdollisuuksia Turun kaupungin näkökulmasta

Transkriptio

1 Järjestötoiminnan uusia mahdollisuuksia Turun kaupungin näkökulmasta V-S Liiton Järjestöiltamat Kristiina Hellstén, hankejohtaja Turun kaupunki, hyvinvointitoimiala

2 Järjestö/yhdistys Järjestöllä tarkoitetaan useamman kuin kahden henkilön vapaaehtoisuuteen perustuvaa yhteenliittymää, jonka perustana on jokin yhteiseksi ymmärretty intressi (Patentti- ja rekisteri-hallitus, 2014). PRH:n järjestöjen luokittelurunko: 1. Poliittiset järjestöt 2. Ammattiin ja elinkeinoon liittyvät yhdistykset 3. Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset 4. Kulttuurialan yhdistykset (sis. kyläyhdistykset) 5. Vapaa-ajan yhdistykset (sis. nuorisoyhdistykset) 6. Urheilu- ja liikuntayhdistykset 7. Uskontoon ja maailmankatsomukseen liittyvät yhdistykset 8. Maanpuolustukseen ja kv-suhteisiin liittyvät yhdistykset 9. Muut yhdistykset (sis. VPK, Martat, eläkeläisyhdistykset)

3 Rekisteröidyt yhdistykset, joiden kotipaikka on Turku (PRH ) Luokitellut yhdistykset (luokitus käytössä alkaen) 0 USKONNOLLISET YHDYSKUNNAT POLIITTISET YHDISTYKSET AMMATTIIN JA ELINKEINOON LIITTYVÄT YHDISTYKSET SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YHDISTYKSET KULTTUURIALAN YHDISTYKSET VAPAA-AJAN YHDISTYKSET URHEILU- JA LIIKUNTAYHDISTYKSET USKONTOON JA MAAILMANKATSOMUKSEEN LIITTYVÄT YHDISTYKSET Lukumäärä MAANPUOLUSTUKSEEN JA KANSAINVÄLISIIN SUHTEISIIN LIITTYVÄT YHDISTYKSET MUUT YHDISTYKSET muut em. luokkiin sopimattomat yhdistykset 22 Luokitellut yhdistykset yhteensä 2535 Luokittelemattomat yhdistykset 2219 Rekisteröidyt yhdistykset yhteensä 4754

4 Yhdistyskentän laajuus ja merkitys Rekisteröidyt yhdistykset: Suomessa yli (uusia 200 kpl/kk); Varsinais-Suomessa noin 9700; Turussa 4754 ( ) Ikääntyneiden järjestöosallistuminen Suomessa EU:n huipputasoa: yli puolet 60 vuotta täyttäneistä osallistuu jonkin järjestön tai seurakunnan toimintaan Eläkeläis- ja veteraanijärjestöjen jäsenmäärä Suomessa on n

5 TURKU 2029 Pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki

6 Strateginen ohjelma: Hyvinvointi ja aktiivisuus

7 Aktiivinen kaupunkilainen Aktiivisella harrastamisella on yhteys parempaan koettuun terveyteen ja hyvän elämän kokemuksiin o o o o o o o Tuetaan aktiivista elämäntapaa luomalla edellytyksiä omatoimiselle aktiivisuudelle Toteutetaan palveluja yhteistyöllä kansalais- ja järjestötoiminnan kanssa Aktiivista elämäntapaa edistävät palvelut kohdennetaan hyödyntämällä paremmin asiakas- ja asukastietoa Vahvistetaan aluenäkökulmaa asuinalueiden ominaispiirteitä hyödyntämällä Osallisuutta lisätään ottamalla se osaksi suunnittelua, toteuttamista ja päätöksentekoa Turun asemaa eurooppalaisena kulttuurikaupunkina ja kaupunkikulttuurin edelläkävijänä vahvistetaan kehittämällä uudenlaisia kulttuuriin osallistumisen muotoja Hyvän elämän Turkua luodaan ottamalla aktiivisuus elämäntavaksi

8 Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen Puitteet kaupunkilaisten hyvinvoinnille luodaan laaja-alaisella yhteistyöllä, jossa palveluohjauksen kehittämisessä hyödynnetään ulkopuolisia yhteistyökumppaneita kolmannen sektorin palveluntuottajien toimintaedellytyksiä vahvistetaan kumppanuuksilla ja avustuspolitiikan uudistamisella strategian tavoitteita tukeviksi kaupungin omaa toimintaa ja tehtäviä arvioidaan jatkuvasti ja soveltuvia toimintoja voidaan siirtää kolmannen sektorin toimijoiden toteutettavaksi kumppanuuteen perustuen kaupungin hallinnoimia sisä- ja ulkotiloja avataan kuntalaisten sekä yhteisöjen käyttöön ja niiden käyttöä helpotetaan kaikki kaupungin tilat arvioidaan laajemman hyödyntämisen näkökulmasta.

9 Hyvinvointitoimialan ja järjestöjen yhteistyön toteutuminen v Sitran Palvelutori Turussa projekti (päättyi 03/2015) RAY:n teemarahoituksen painopisteenä on vuonna 2016 järjestöjen ja kuntien yhteistyön kehittäminen -> tehty aiesopimuksia liittyen kaupungin ja järjestöjen väliseen kumppanuuteen Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen - hanke linjaa kumppanuusmallin ja -sopimusten eteenpäin viemisen tarkemman aikataulun. Tavoitteena, että malli otetaan käyttöön vuoden 2016 aikana ainakin +65-vuotiaiden osalta. Esitys Hyvinvointitoimialan ja järjestöjen yhteistyön kehittämisestä sosiaali- ja terveyslautakunnalle

10 Hyton avustustoiminnan vaiheittainen kehittäminen (Sosterla ) Vuoden 2016 avustukset anotaan ensisijaisesti sähköisesti Kulta2-ohjelmalla, joka on käytössä myös Vapaa-aikatoimialalla. Avustusten hakuaika on marraskuu Avustusprossin kulku, vastuut ja valtuudet päivitetään vastaamaan uudistettua Hyvinvointitoimialan organisaatiota. Laaditaan kirjalliset Hyvinvointitoimialan avustuslinjaukset, jotka tulevat voimaan vuodesta 2017 alkaen. Avustusten suuruuden ja myöntämiskriteerien lisäksi linjataan onko avustusmuotoja tarpeen uudistaa ja monipuolistaa tulevina vuosina. Samalla selvitetään voidaanko avustustoiminnan avulla luoda pidempikestoisia kumppanuuksia kaupungin ja järjestöjen välillä. Avustuslinjaukset tuodaan lautakunnan käsittelyyn vuoden 2016 alussa.

11 Hyton tilojen käytön periaatteet (Sosterla ) Tilojen käyttöä on mahdollista tehostaa tarjoamalla järjestöille vapaana olevia käyttövuoroja. Hyvinvointitoimialan järjestöjen käyttöön soveltuvien tilojen käytön periaatteet yhdenmukaistetaan ja jokaiseen tilaan laaditaan turvallisuussuunnitelma. Tiloja tarjotaan pääsääntöisesti vastikkeetta ja sellaisten järjestöjen käyttöön, joiden toiminta tukee vahvasti sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Tilavuokrat tarkistetaan ja määritellään keneltä peritään täysimääräinen vuokra ja millä ehdoin tilan saa alennetulla vuokralla tai vastikkeetta. Esitykset järjestöjen toimintaan soveltuvien tilojen käytön periaatteista ja tarkistetuista tilavuokrista tuodaan lautakunnan käsittelyyn vielä vuoden 2015 aikana.

12 Soveltuvien toimintojen siirto järjestöjen toteutettavaksi (Sosterla ) Kuluvan syksyn aikana selvitetään mitkä toiminnat tai tehtävät soveltuvat järjestöjen toteutettavaksi, millä aikataululla ja ehdoilla tehtävien siirto voitaisiin toteuttaa ja millaisia henkilöstövaikutuksia mahdollisilla siirroilla on. Selvitys tuodaan lautakunnan käsittelyyn viimeistään maaliskuussa Järjestöjen edustajille marraskuussa 2015 kysely, millaista toimintaa ja tehtäviä voitaisiin siirtää kolmannen sektorin toimijoiden toteutettavaksi ja millaiseen kumppanuuteen järjestöt ovat halukkaita ryhtymään.

13 Julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuuksien kehittäminen (Muk. Vapari-hanke 2012.) RAKENTEET JA NORMIT STRATEGIAT JA ARVOT ROOLIT SOPIMUKSET RESURSSIT DIALOGISUUS KUMPPANIEN KARTOITUS, VALINTA JA REKRYTOINTI YHTEISTEN TAVOITTEIDEN JA TOIMINTATAPOJEN SOPIMINEN TOIMINNAN JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI YHTEISTYÖN KÄYNNISTÄMINEN JA JUURRUTTAMINEN TULOKSET PALAUTTEET YHTEISTYÖN JATKAMINEN YHDESSÄ TEKEMINEN LUOTTAMUS SITOUTUMINEN

14 Järjestöjen toiminta-alueet / kumppanuudet? Turku Turun seutu Varsinais-Suomi Suomi Pohjoismaat EU globaali Muutoksia: Sote uudistus Rahapelifuusio

15

16 Millainen on tulevaisuuden kaupunki? KAUPUNKILAISET KASVUN JA KEHITYKSEN MOOTTOREINA REAKTIIVINEN UUDISTUMISEN KULTTUURI 1. Elinkeinokaupunki: -Elinkeinotoiminta keskiössä -Perinteinen elinkeinopolitiikka -Panostetaan yritysten edelly-tyksiin -Ei tueta riskialttiita kokeiluja - Palveluihin kehittämiseen ei panosteta - Haasteisiin vastataan, mutta ei ennakoida 2. Perinteinen palvelukaupunki: - Hidas sopeutuminen palvelukysynnän muutoksiin - Hitaasti muuttuvat palvelut - Yhdenvertaiset ja yhdenmukaiset palvelut - Ennakoitava kehitys, ei riskejä - Näin on aina tehty -periaate 3. Kokeileva kaupunki: - Kaupunki uusien ideoiden alustajana - Jatkuvasti uusiutuva, mahdollisuuksiin tarttuva - Epäonnistumisista oppiminen - Vahvaa ennakoivaa otetta - Jos et koita, et voita -periaate 4. Asiakaslähtöinen kaupunki: - Kaupunki on palvelusysteemi - Asiakkuus keskiössä - Asiakkaan ja tuottajan yhteispeli korostuu - Asiakkaan valinnanvapaus korostuu - Ennakointi korostuu PROAKTIIVINEN UUDISTUMISEN KULTTUURI KAUPUNKILAISET PALVELUN TARVITSIJOINA Lähde: mukaillen Kuntien tulevaisuuskuvat: Tampereen yliopisto, Suomen kuntaliitto ja FCG Oy

17 Millainen on järjestöjen oma tulevaisuuskuva?

18 Järjestöjen oma tulevaisuuskuva? 1. Edunajamisjärjestöt: - Vahva jäsenistön tai jonkin asian edunaja-minen (lobbaus) -Globaali tai kansallinen pelikenttä - Ammattimainen rakenne, asiantuntija-professiot - Riittävät fyysiset ja henkiset resurssit - Legitiimi julkinen asema ja/tai kansalaisläh-töinen luottamus 3. Verkostopunojajärjestöt: - Linkki tai alusta yhteiselle tekemiselle, välittäjä- tai kehittäjätaho - Verkostojen kokoamista, ylläpitämistä ja kehittämistä - Yhteisen toiminnan tai toimijoiden koordi-nointi - Resurssirengas ja yhteistyöfoorumi muille - Aktiivista ja monipuolista vuorovaikutusta 2. Palvelujärjestöt: - Vahva jäsenistön tai jonkin toiminnan edistäminen, yleishyödyllisyys - Palveluiden tuottaminen jäsenistölle tai asiakkaille keskiössä - Vakiintunut ja perinteinen toimintamalli ( näin on aina toimittu ) -Vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan hyödyntäminen -Paikalliset tai alueelliset erityispiirteet korostuvat 4. Erikoistuneet järjestöt: - Yhden asian liikkeet tai järjestöt, vahva erikoistuminen - Tiukat strategiset valinnat ja rajaukset ohjaavat toimintaa - Projektit tai projektimainen toiminta korostuu - Rajatut kohderyhmät ja toimintamallit - Asiantuntijuus ja professiot korostuvat - Kokeilevaa toimintaa Kehittämispäällikkö, VT Timo Aro, Porin kaupunki

19 9teesiä järjestöjen suhteen! 1. Enemmän tavoitteellista yhteistyötä (järjestöt hoitaneet oman ruutunsa, kunnat eivät) 2. Konkreettista lisäarvoa 3. Löysästä yhteistyökumppanuudesta strategiseen kumppanuuteen ja (moni)tuottajuuteen 4. Kokeilukulttuurin henkeä, uusien oivallusten ja ideoiden sparrausta 5. Enemmän vahtikoiraroolia eli äänekästä herättelyä vastuullisuuteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen 6. Asiantuntijuutta, mutta myös ripaus maanläheisyyttä 7. Out of the Box mittarointia esimerkiksi ennakoivaan tai ennaltaehkäisevään toimintaan 8. Kuntalaisten hiljaisen ääneen esille tuomista ja äänekästä puolestapuhumista 9. Ennen muuta yhteistyölle on oltava rakenne, yhteistyön muodoista on sovittava ja sen täytyy hyödyttää kaikkia osapuolia!!! Kehittämispäällikkö, VT Timo Aro, Porin kaupunki

20 Kiitos!