A Basware Presentation Mitä SEPAssa maksamisen jälkeen SEPAn uusi vaihe Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti
Mitä SEPAssa maksamisen jälkeen SEPAn uusi vaihe SEPA-maksumigraation näkymät SEPA-kyselytutkimus elokuu 2011 tuloksia Siirtyykö Suomi SEPAan 30.10.2011 tilastoja ja yhteenvetoja Mitä SEPAssa tapahtuu maksumigraation jälkeen? Evästeet XML-tiliraportointiin, mitä ja milloin Kotimainen suoraveloitus loppuu 2013-14 suoraveloittajien uudet vaihtoehdot Tietoiskun vetäjä: Matti Luoto, Vice President, Products Basware 2 27.9.2011
Seurantakysely: SEPA-valmiudet organisaatioissa Kahdeksas kysely kesällä 2011 Toteutettiin web-kyselynä Yhteensä 297 vastausta 9,4% 12,2% Henkilöstömäärä 12,2% alle 10 henkilöä 11-50 51-500 501-1000 yli 1000 7,7% Liikevaihto 6,3% 12 % 22 % 26,3% 6,3% alle 1 miljoona euroa 9,6% 9,6% 26 % 1-10 miljoonaa euroa 11-50 miljoonaa euroa 36,5% 51-100 miljoonaa euroa 40 % 101-500 miljoonaa euroa 39,9% yli 500 miljoonaa euroa 24,0% muu (esim. julkinen organisaatio)
SEPA-maksaminen käytössä? 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % tammi 11 elo 11 65% vastaajissa on siirtynyt kaikissa maksujärjestelmissään SEPA-tilisiirtoihin 8% käyttää vielä kansallisiin standardeihin perustuvia palveluja.
C2B-palautteet käytössä? 60 % 50 % 40 % tammi 11 elo 11 Yli 70% vastaajissa noutaa palautteen Palaute on koettu tarpeelliseksi. 30 % 20 % 10 % 0 % Ei lainkaan Satunnaisesti Aina En osaa sanoa
Onko organisaatiossa tarve SEPA-muuntimelle, jonka avulla kaikkia järjestelmiä ei tarvitse päivittää? 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % joulu 07 kesä 08 tammi 09 elo 09 tammi 10 elo 10 tammi 11 elo 11 Kyllä/ehkä Ei En osaa sanoa Yhä useampi päivittää koko taloushallinnon SEPA-yhteensopivaksi. Muunninta pitää tarpeellisena 12 % vastaajista.
Valmiudet edelleen erittäin hyvät SEPA-muutokseen 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % joulu 07 kesä 08 tammi 09 elo 09 tammi 10 elo 10 tammi 11 elo 11 Henkilöstö ERP Pankit Maksuliikenne Henkilöstön valmiudet romahtaneet? ERPjärjestelmien SEPAvalmiudet arvioitiin edelleen heikoimmiksi.
Miten hyvin olet saanut tietoa SEPAsta? 100 % 80 % 60 % 40 % joulu 07 kesä 08 tammi 09 elo 09 tammi 10 elo 10 tammi 11 elo 11 SEPA-tietoa on saatavilla riittävästi. Myös erot pienten ja suurten organisaatioiden välillä ovat tasoittuneet. 20 % 0 % Sopivasti tai liikaa Liian vähän
Onko organisaationne saavuttanut SEPAmaksamisen avulla jotain seuraavista hyödyistä? 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % elo 11 C2Bpalautteista koetaan saadun suurin hyöty. Myös ulkomaille maksamisen nopeus ja helppous sekä tietoturvan parannukset arvioidaan hyödyllisiksi.
Suomen SEPA-siirtymäsuunnitelman mukaan kansallisten standardien mukaisten maksuaineistojen vastaanotto pankeissa päättyy 31.10.2011. Uskotteko takarajan pitävän? En osaa sanoa Ei, takarajaa siirretään tuonnemmaksi Kyllä 0,0% 10,0% 20,0% 30,0% 40,0% 50,0% 60,0%
A Basware Presentation Siirtyykö Suomi SEPAan 30.10.2011 - tilastoja ja yhteenvetoja
SEPA-tilisiirtojen osuus Suomessa jo 3/4:aa Suomessa toimivien pankkien välisten SEPA-tilisiirtojen osuus kaikista tilisiirroista 80 % 70 60 50 40 30 20 10 0 1/2009 7/2009 1/2010 7/2010 1/2011 7/2011 Lähteet: Suomen Pankki ja EBA Clearing.
SEPA-tilisiirto etenee myös euromaissa SEPA-tilisiirtojen osuus kaikista tilisiirroista Suomessa toimivien pankkien välillä 80 70 % Euroalueen vähittäismaksujärjestelmissä 60 50 40 30 20 10 0 1/2009 7/2009 1/2010 7/2010 1/2011 7/2011 Lähteet: Suomen Pankki, EBA Clearing ja EKP.
Kotimaisten tilisiirtopalvelujen alasajolla on vahva näkymä Kotimaisten maksujen ja palkkojen vastaanotto pankeissa päättyy 1.11.2011 Kotimaisen maksamisen erityispalvelu alkoi 1.1.2011 Jos ei SEPAa 1.1.11 > Uudet maksut toiseen järjestelmään tai www-palveluun Suomen Pankki: 65% tilisiirroista SEPAssa 31.3 Kansallisten maksupalvelujen end date EU-tasolla äänestyksessä Alle 10 työntekijä organisaatiot: vain 42% lähetti SEPA-maksuja (FK: kesäkuu 11) Yli 250 työntekijä organisaatiot: 88% lähetti SEPA-maksuja (FK: kesäkuu 11) Tilisiirtolomake uudistui 1.4.2011: Suomalaista tilinumeroa ei enää laskulomakkeille
SEPA-maksaminen Basware Maksuliikenteellä 9 / 2011 100,00 % 90,00 % 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,00 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Maksuliikenne toimitukset SEPA-valmius Maksuliikenteessä SEPA-tilisiirrot (C2B) otettu käyttöön Yhteenveto SEPA-toimituksissa ja käyttöönotoissa on edetty suunnitellusti Baswaren SEPAtoimitukset eivät ole ruuhkautuneet Silti edelleen runsaasti SEPAkäyttöönottoja syyslokakuussa.
A Basware Presentation Mitä SEPAssa tapahtuu maksumigraation jälkeen?
SEPAan mentiin maksamisen palveluilla Kartoitus/edellytykset IBAN, BIC laskuille Siirtymäkauden tilisiirtolomake SEPA tilisiirtolomake Vaihe 1 Maksumigraatio Maksumigraatio LM,TS,LUM2>C2B Patu >Web Services / GCA -yhteyskanavat Erityispalvelu C2B Vaihe 2 Tiliraportointi Kotimainen tiliraportointi ja viiteaineisto XML-tiliraportointi, KV-viite Vaihe 3 Suoraveloituskonversio Kotimainen suoraveloitus > suoraveloituskonversio / e-lasku SEPA suoraveloitus 2009 2010 2011 17
Seuraavana vuorossa XML-tiliraportointi ja viiteaineistot Kartoitus/edellytykset IBAN, BIC laskuille Siirtymäkauden tilisiirtolomake SEPA tilisiirtolomake Vaihe 1 Maksumigraatio Maksumigraatio LM,TS,LUM2>C2B Patu >Web Services / GCA -yhteyskanavat Erityispalvelu C2B Vaihe 2 Tiliraportointi Kotimainen tiliraportointi ja viiteaineisto XML-tiliraportointi, KV-viite Vaihe 3 Suoraveloituskonversio Kotimainen suoraveloitus > suoraveloituskonversio / e-lasku SEPA suoraveloitus 2009 2010 2011 18
Suoraveloittajilla myös e-laskukonversio tai SEPA-palvelu Kartoitus/edellytykset IBAN, BIC laskuille Siirtymäkauden tilisiirtolomake SEPA tilisiirtolomake Vaihe 1 Maksumigraatio Maksumigraatio LM,TS,LUM2>C2B Patu >Web Services / GCA -yhteyskanavat Erityispalvelu C2B Vaihe 2 Tiliraportointi Kotimainen tiliraportointi ja viiteaineisto XML-tiliraportointi, KV-viite Vaihe 3 Suoraveloituskonversio Kotimainen suoraveloitus > suoraveloituskonversio / e-lasku SEPA suoraveloitus 2009 2010 2011 19
A Basware Presentation Evästeet XML-tiliraportointiin, mitä ja milloin
Baswaren seurantakysely: Onko organisaatiossanne käynnistetty XML-tiliraportointia koskeva projekti? En osaa sanoa Kyllä, projekti on käynnissä 23% vastaajista on käynnistänyt tai on käynnistämässä XMLtiliraportoinnin projektin. Projektia ollaan käynnistämässä Ei, projektia ei ole käynnistetty 0,0% 10,0% 20,0% 30,0% 40,0% 50,0% 60,0%
Baswaren seurantakysely: Milloin otatte XMLtiliraportoinnin kanssa yhteensopivat taloushallinnon järjestelmät käyttöön? En osaa sanoa Ohjelmistot käyttöön myöhemmin Ohjelmistot käyttöön vuoden 2012 aikana XML-tiliraportointia tukevat versiot ovat jo käytössä tai otetaan käyttöön loppuvuoden aikana 0,0% 20,0% 40,0% 60,0% 80,0% Yli 60% ei tiedä aikataulua. Vuonna 2011 XMLtiliraportoinnin kanssa sopivat järjestelmät on jo 20 % vastaajista.
Baswaren seurantakysely: Mikä on mielestänne XMLtiliraportoinnin suurin hyöty? En osaa sanoa Jokin muu Universaali XML-kieli / XMLaineistojen hyödyntäminen muissa ohjelmistoissa Hyödyistä vielä epätietoisuutta. Suurimpana hyötynä pidetään yhteensopivuutta SEPA-maksujen kanssa. Laajempi informaatio SEPA-ajan tilitapahtumista Tiliraportoinnin yhteensopivuus SEPA-maksuaineistojen kanssa 0,0% 20,0% 40,0% 60,0% 80,0%
Tili- ja tapahtumaraportoinnin uudet XML-standardit Aineisto Nykyinen palvelu ISO20022 XML-standardi Tiliote Tito (Konekielinen tiliote) Camt053 B2C Statement Viitesuoritukset KTL (Viitesuoritukset) Camt054 B2C Credit Notification Maksetut laskut Tito (Tiliotteen liite) Camt054 B2C Debit Notification Ulkomaan maksupalaute VLU2 Camt054 B2C Debit Notification Ajantasakyselyt palvelut pankkikohtaisia Camt052 B2C Account Report ISO20022 XML standardin eroja nykyiseen palveluun XML-tilisanomien tietosisällössä samat elementit kuin SEPA-maksusanomissa IBAN, BIC, kansainväliset viitteet, ultimate-osapuolet, tunnisteet XML-viitesanomilla enemmän tietoa kuin kotimaisessa viiteaineistossa Täyspitkä nimi, RF-viitteet, viitteettömät suoritukset (AOS2-erittelyissä).
Pankkien valmiudet XML tiliraportointiin, kesä 2011 Pankki Tiliotteet, XML Viitesuoritukset, XML Maksetut laskut, XML Ajantasakyselyt, XML Nordea On On Ei aikataulua Ei OP Pohjola On On On Q3 2011 Sampo Pankki Syksy 2011 Syksy 2011 Syksy 2011 Syksy 2011 SP/Aktia/PoP, Handelsbanken Q4 2011 (euro- ja valuuttatilit) 2012 Ei aikataulua Ei aikataulua ÅAB, Tapiola, S-Pankki 2012 lopussa / suunnitteilla 2012 lopussa / suunnitteilla Ei aikataulua 2012 lopussa / suunnitteilla SEB On (eroja KTO:hon) On Ei aikataulua 2012 lopussa DnB NOR Q2 2012 Q2 2012 Q2 2012 Q2 2012 Swedbank
Ensin kotimaan maksamisesta SEPA-maksamiseen Taloushallinnon järjestelmät, ei Sepa-valmiutta Kotimaan maksut Kotimainen tiliraportointi Pankkiyhteys - Nykyinen yhteys, PATU - Maksupalaute tekstinä Kotimaan maksut Kotimainen tiliraportointi Pankki - Kotimaiset palvelut - Ostoreskontra - Matkalaskut - Palkanlaskenta - Muut maksut - Laskutus-myyntiresk. - Kirjanpito Kotimaan maksut Tiliraportointi/ tilioteyhteenveto SEPA-muunnin - Muunnos C2B-muotoon - Web Services/GCA/Patu - C2B-palauteseuranta C2B-maksut C2B-palautteet Kotimainen tiliraportointi SEPA-maksatus - XML-maksusanomat - Muut kotimaa palvelut 2009.. SEPA-valmiit maksujärjestelmät - Ostoreskontra - Matkalaskut - Palkanlaskenta C2B-maksut Tiliraportointi/ tilioteyhteenveto SEPApankkiyhteys - C2B sanomien välitys - Web Services/GCA/Patu - C2B-palauteseuranta C2B-maksut C2B-palautteet Kotimainen tiliraportointi SEPA-maksatus - XML-maksusanomat - Muut kotimaa palvelut 2010..
Joustava siirtymä myös XML-tiliraportointiin SEPA-valmiit maksujärjestelmät - Ostoreskontra - Matkalaskut - Palkanlaskenta C2B-maksut Tiliraportointi/ tilioteyhteenveto SEPA-pankkiyhteys - C2B sanomien välitys - Web Services/GCA/Patu - C2B-palauteseuranta C2B-maksut C2B-palautteet Kotimainen tiliraportointi Pankki SEPA-maksatus - XML-maksusanomat - Muut kotimaa palvelut Taloushallinnon järjestelmät ei SEPA-valmiutta Tiliraportointi/ tilioteyhteenveto Tiliraportointimuunnin - Muunnos XML:stä kotimaiseen muotoon XML-raportointi XML-tiliraportointi 2011.. SEPA-valmiit taloushallinnon järjestelmät - Laskutus-myyntiresk. - Kirjanpito Kirjanpidossa ei käsitellä pankkien XML-tiliotteita jos on käytössä tiliöinti ja kirjanpitoliittymä pankkiyhteydellä C2B-maksut XML-raportointi/ tilioteyhteenveto SEPApankkiyhteys, STP C2B-maksut C2B-palautteet XML-raportointi SEPAyhteensopiva maksatus ja tiliraportointi - XML-maksusanomat - XML-tiliraportointi 2012..
XML tili- ja tapahtumaraportoinnin edut Merkittävin hyöty on yhteensopivuus SEPA-ajan maksusanomien kanssa Perustuu kansainväliseen ISO20022 standardiin kuten SEPA-maksuaineistot Uusia mahdollisuuksia kansainväliselle yritykselle Tiliraportoinnin ja saatavien seurannan keskittäminen (kansainvälinen viite) Mahdollistaa reskontran automaattikirjausten kehittämisen Reskontran saldojen ajantasaisuus tiliotteen manuaalityön väheneminen XML-palvelut kehittyvät kotimaisia standardeja ei enää kehitetä Ei takarajaa nykypalvelulle, mutta rinnakkaispalvelut ovat tilapäisiä XML-tiliraportoinnin käyttöönotto pankkikohtaisin aikatauluin. 28
XML-tiliraportointi Basware Maksuliikenteessä XML-tiliraportoinnin seuranta alkoi 2009 Maksuliikenteellä voi noutaa ja välittää XML-aineistot muille ohjelmistoille XML-tiliraportointipiirteitä on jo saatavissa Maksuliikenteeseen Camt054 -viitesiirrot ja kurssauspalautteet -> kotimainen aineisto muuntimet XML-tiliraportoinnin kehitys jatkuu 2012 XML tili- ja tapahtumaraportoinnin toteutus ensisijaiseksi tiliraportoinniksi Aikataulut tarkentuvat palvelujen kehittymisen ja asiakastarpeiden mukaan XML-tiliotteet (Camt053) XML-viitesuoritukset (camt054) XML-ajantasakyselyt (Camt052). 29
A Basware Presentation Kotimainen suoraveloitus loppuu 2013-14 suoraveloittajien uudet vaihtoehdot
Baswaren seurantakysely: Aiotteko ottaa käyttöön SEPA-suoraveloituksen? 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % tammi 09 elo 09 tammi 10 elo 10 tammi 11 elo 11 Organisaatiot ovat yleisesti korvaamassa suoraveloituksen verkkolaskulla. Tukee verkkolaskutuksen läpimurtoa. 0 % Siirrymme SEPA suoraveloitukseen Korvautunee verkkolaskulla Lopetamme suoraveloituksen
Suoraveloituksen käyttö Suomessa Suoraveloitus on käytössä suurlaskuttajilla, asunto-osakeyhtiöillä, yhdistyksillä.. Suoraveloitus on n. 60.000 laskuttajalla ja koskee noin 3 miljoonaa kuluttajaa Suoraveloitus on viime vuosina vähentynyt mutta on edelleen tärkeä maksutapa FK:n tutkimuksen (kevät 2011) mukaan verkkopankki on tavallisin laskun maksutapa 81 prosentille maksajista ja suoraveloitus on tavallisin 8 prosentille maksajista Muita maksutapoja, laskunmaksuautomaatti, kirjekuoret, pankin tiski ja käteinen Suoraveloitus on yleinen toissijaisena maksutapana verkkopankin ohella Joka kolmas yli 65 vuotiaista käyttää suoraveloitusta ensisijaisena maksutapana Pankit hoitavat valtakirjakäsittelyn kotimaiselle suoraveloitukselle Suomessa pankit tarjoavat SEPA-suoraveloitusta jo nyt maksajan palveluna..
Suoraveloituksen vaihtoehdot SEPA-suunnitelman mukaan Suomessa suoraveloitus korvataan e-laskun automaattisella maksamisella Laskuttaja ja pankki voivat toteuttaa konversion e-laskuun pohjaavaan palveluun E-laskut laajasti käytössä, joten sopinee valtaosalle kotimaisista laskuttajista Palvelutason säilyminen edellyttää e-laskukonversiota ja suoramaksupalvelua Suomalaista suoraveloitusta ei konvertoida SEPA-suoraveloitukseksi Laskuttaja voi siirtyä SEPA-suoraveloitukseen tekemällä tarvittavat muutokset järjestelmiin ja toteuttamalla valtakirjakäsittelyn SEPA-suoraveloitus laskuttajille ei välttämättä kaikkien pankkien palveluvalikoimassa SEPA-suoraveloituksesta ei ole tehty pankkien yhteistä palvelukuvausta laskuttajille.
Suoraveloituksen konversiomalli LASKUTTAJA MAKSAJAN PANKKI 1a. Pankit ja Laskuttaja kertoo kirjeellä muutoksesta laskutustapaan MAKSAJA 1b Laskuttaja ehdottaa suoraveloituksen muutosta 4 Vastaanottoilmoitus (suoramaksu/e-lasku) tai suoraveloitusvaltakirjan poisto 2.Päättely Konttoriasiakas 3. Maksajan toimenpide = sopimus Vastausaika 2 kk Vastaamattomuus = Hyväksyntä= Suoramaksu/e-lasku Kieltäytyminen = paperilasku 3 Sopimus Verkkoasiakas 5 Viestintä muutoksesta Suoraveloituspalvelun päättymisestä Ilmoitustapa avoin Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund
Toiminta suoraveloituskonversiossa 1(3) Laskuttaja ja pankki lähettävät yhteisen kirjeen maksajalle Laskuttaja ehdottaa suoraveloituksen muuttamista e-laskuun pohjaavaksi palveluksi Laskuttaja lähettää suoraveloitusvaltakirjan antaneille vastaanottoehdotuksen pankkiin Pankki tutkii onko maksaja verkkopankki- vai konttoriasiakas Verkkopankkiasiakas saa pankilta kysymyksen verkkopankissa siirtyykö e-laskuun Jos maksaja hyväksyy ehdotuksen -> e-laskuun Jos maksaja hylkää ehdotuksen -> paperilaskuun Jos ei vastausta -> suoramaksuun Pankki välittää maksajan vastaanottoilmoituksen laskuttajalle Suoramaksussa laskuttaja lähettää e-laskun pankkiin ja tiedon laskusta maksajalle (maksulogiikka vastaa suoraveloitusta).
Toiminta suoraveloituskonversiossa 2(3) E-lasku menee aina verkkopankkiin E-laskuun liittyvä maksutapa-valinta / automatiikka toteutuvat pankkikohtaisin ratkaisuin Konttoriasiakas saa vastaavan kysymyksen uudesta palvelusta kirjeenä Vastausta odotetaan 2 kuukautta Jos ei vastausta -> suoramaksupalveluun Jos kieltäytyy, suoraveloitus lopetetaan -> paperilaskuun Suoramaksu sisältää aina kotiin lähetettävän paperi-ilmoituksen Suoramaksuun siirretyille lähetetään lopuksi info-kirje tehdystä muutoksesta Suoramaksun tarjoaminen ei ole laskuttajalle pakollista, mutta takaa nykyisen palvelutason säilymisen asiakkaille, jotka eivät käytä pankin sähköisiä palveluja.
Toiminta suoraveloituskonversiossa 3(3) Tavoitteena on konvertoida suoraveloitukset e-laskuun perustuviin palveluihin siten, että muutos on kaikkien osapuolten kannalta mahdollisimman vaivaton Helppo siirtyminen Laskuttajien kustannusten minimointi suoraveloitusten konvertoinnilla Maksajan ja laskuttajan automaatiotason säilyttäminen Suoraveloituskonversion aikataulu on seuraava Tekninen kuvaus ohjelmistotaloille valmis 12.2011 Pankkien valmius aloittaa konversio 1.1.2013 EU-komissio säätää kansallisten suoraveloitusten tarjoamisen takarajan Konversion loppu määräytyy EU:n EndDate -asetuksen mukaisesti (arvio 2014). Selvitä ohjelmistotoimittajasi valmius e-laskukonversioon tai SEPA-suoraveloitukseen ennen kotimaisen suoraveloituksen päättymistä.
E-laskukonversio, SEPA-suoraveloitus vai ei kumpaakaan? E-laskukonversio ja suoramaksu on pankkien tarjoama vaihtoehto suoraveloitukselle ilman valtakirjaremonttia Uusi palvelu on pysyvällä e-laskun automaattisella hyväksynnällä maksettava tilisiirto E-lasku lähetetään pankkiin ja (paperi)ennakkoilmoitus suoramaksun valinneille Ei valtakirjaa, ei peruutusta, verkkopankkien käyttöä ei edellytetä Myös verkkopankkiasiakas voi antaa pankkien kautta välitettävälle e-laskulle verkkopankissa automaattisen maksamisen ohjeen laskuttajakohtaisesti SEPA-suoraveloitus sopii euromaksujen keräilyyn kotimaista palvelua laajemmin Sopimuspohjainen maksaminen kuten lainat, tasamaksuerät, vuokrat jne Haluttaessa varmistaa kerran sovittu helppo ja toistuva maksaminen Esimerkiksi avustusjärjestöjen kk-maksut Myös muihin tarpeisiin kuten maksusuoritusten keräily yritysasiakkailta.
Kysy lisää SEPA-asioista SEPA-pisteeltä Metsähallissa Kysy lisää viime hetken ohjeista! SEPA-pisteellä mukana Sampo Pankki, Aktia ja OP-Pohjola Paikalla myös Baswaren asiantuntijat 27.9.2011
Kiitos! Kahvit kello 15:05 15:20 Metsähallissa Linja-autokuljetus hotelleille lähtee kello 16:30 Sibelius-talon edestä