Biopankkilain valmistelun lyhyt historia



Samankaltaiset tiedostot
Biopankit ja me TUKIJA KYTÖ BTNK GTLK

BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE JA TUTKIMUKSELLE

TUKIJAn lausuntomenettely biopankin perustamisen edellytyksenä. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus biopankkilain toimeenpanosta, 19.8.

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten

Suostumus biopankkitutkimukseen

Mitä biopankkilaki pitää sisällään. Suomen lääkintäoikeuden ja etiikan seura

ETENE 20 VUOTTA. ETENEn kesäseminaari Jaana Hallamaa

KTL:n väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita

Ajankohtaista Biopankkilaista

Ohjauskirje 1 (6) Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:

Kudosluvat Valvirassa Tähän esityksen nimi/tekijä 1

Round table -neuvottelu eduskunnassa

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen

Lapset puuttuvat biopankeista: eettiset ja oikeudelliset erityiskysymykset

KLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN EU- ASETUKSEN KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö

THL:n tutkimuseettinen työryhmä

Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä (101/2001, kudoslaki)

Biopankkilain ohjaus ja valvonta

Kansallisten tietovarantojen toissijainen käyttö biopankkitutkimuksessa

Kansallisten tietovarantojen toissijainen käyttö biopankkitutkimuksessa

Modernin bioteknologian sääntelyn erityiskysymyksiä

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

STM:N ESITYS TUTKIMUSLAIN MUUTOSTARPEISTA. Eettisen toimikunnan seminaari Katariina Sirén, tutkimuslakimies VSSHP

Kliinisten lääketutkimusten EUasetuksen. täytäntöönpano

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet

PASTORI Edulliset ja älykkäät liikkujan palvelut kansalaisille ja yrityksille

Biopankkilaki ja asetukset

BIOPANKIT : LAKI JA KÄYTÄNTÖ

Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari. Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto/tukija

HYMY II -työryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö Arja Kuula, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, tutkimuseettinen neuvottelukunta

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach

Kokemuksia uusien biopankkien eettisestä arvioinnista

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

Biopankit oikeudellinen sääntely

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet. Tapani Keränen

Tutkittavien informointi ja suostumuksen pelisäännöt. Karoliina Snell VTT, yliopistotutkija Sosiologia, Helsingin yliopisto Etiikan päivä,15.3.

HE 67/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaalihuollon

Tutkimuslain keskeiset muutokset

Eettisen toimikunnan työskentely. Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lasse Lehtonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Irma Pahlman

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Eero Vuorio TUTKIMUSETIIKKAA KOULUTTAJILLE: TUTKIMUSEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN (TENK) TOIMINTA VUONNA 2006

ETENE ja sote. Ritva Halila Ylilääkäri, pääsihteeri. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Hyväksyttiin pöydälle jaettu kokouskutsu kokouksen esityslistaksi.

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen

Tutkimuslakihanke Vastaajan taustatiedot Onko vastaaja. Vastaajien määrä: 1. Vastaajien määrä: 1. Organisaatio, jota vastaus edustaa

Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön

HE 19/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta

LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET ARPO AROMAA

Ajankohtaista tutkimusetiikasta

Lääketieteellisen tutkimuksen eettisiä kysymyksiä ja periaatteita

JOHDON VELVOITTEET JA VASTUU yleiset periaatteet. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen Tietosuojavaltuutetun toimisto

Ihmistieteiden eettiset periaatteet

Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS

Lapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka

Biopankkilaki tulee voimaan Miltä tilanne näyttää biopankkitutkijan, biopankkiirin ja eettisen toimikunnan jäsenen kannalta?

eettinen neuvottelukunta (ETENE) ja ETENE:n lääketieteellinen tutkimuseettinen jaosto (TUKIJA) ETENE-julkaisuja 2005:12

ETENEN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

Biopankkien ja tieteellisen tutkimuksen yhteinen ICT infrastruktuuri

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk (5) Finn-Medi 5 1.krs, Tammerkoski-kokoushuone, Biokatu 12, Tampere

Toimintaohje Lasten turvallisuutta lisäävät toimintatavat ja. vapaaehtoisen rikostaustan tarkistaminen

Tietosuojavaltuutetun toimiston tietoisku

Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa

Biopankkitutkimus ja tutkittavan suostumus. VT Sirpa Soini, Helsingin Biopankki

Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta

BIOTEKNIIKAN NEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

Itä-Suomen yliopiston Tutkimusetiikan seminaari ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKIMUSEETTISEN TOIMIKUNNAN TEHTÄVÄT

1 (5) TOIMINTAKERTOMUS 2004 BIOTEKNIIKAN NEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Yleistä

Biopankki -tärkein talletus? Taltioni - biopankkitallettajan verkkopankki? Dos. Heli Salminen

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013

TERVEYSMINISTERIÖ Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Ritva Halila NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS

1 (3) TOIMINTASUUNNITELMA

Tutkimuslakihanke Vastaajan taustatiedot Onko vastaaja. Avoimet vastaukset: Muu, mikä. Vastaajien määrä: 1. Vastaajien määrä: 1

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus

Datapolitiikka Mitä ja miksi?

Genomikeskuksen valmistelu ja genomilaki Suunnittelija Petra Ruuska, STM Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari

Paikka Kokoustila Lasaretti, Kirkkokatu 14

Lakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

IHMISTIETEIDEN EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI

LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS JA EETTISEN ARVIOINNIN SUUNNITELLUT MUUTOKSET

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Talousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.

Lasse Lehtonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Irma Pahlman

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Transkriptio:

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE JA TUTKIMUKSELLE 19.11.2008 klo 16.00 18.00 eduskunnan auditorio Biotekniikan neuvottelukunta valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan neuvottelukunnan jäsenistö edustaa biotekniikan valvonnan kannalta keskeisiä viranomaisia biotekniikan sovelluksiin liittyviä keskeisiä järjestöjä biotekniikan eri alojen tutkimus- ja liiketoimintaa 1

Biotekniikan neuvottelukunta rooli neuvoa-antava, ei tee geenitekniikkaa koskevia päätöksiä seuraa biotekniikan kehitystä, tutkimusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksia edistää eettisten näkökohtien huomioon ottamista biotekniikan alalla järjestää alan tiedotusta ja koulutusta Biotekniikan neuvottelukunnan julkaisuja Terveys, bioteknologia ja etiikka kuvaus lääketieteellisen bioteknologian tulevaisuudennäkymistä, mahdollisuuksista ja haasteista painopiste arvokysymyksiin liittyvissä pohdinnoissa 2

Biotekniikan neuvottelukunnan julkaisuja Biopankit ja me Tavoitteen esittää keskeisiä biopankkitoimintaan liittyviä näkökulmia Näytteiden luovuttajien Tutkijoiden Yrityssektorin näkökulmasta www.biotekniikanneuvottelukunta.fi Mitä biopankit ovat? Ihmisestä peräisin olevien biologisten näytteiden ja niihin liitetyn tiedon arkistoja Usean näytekokoelman tai suurten näytemäärien muodostamia hallinnoituja kokonaisuuksia, joille ominaista Kansanterveyttä palveleva käyttötarkoitus Laatujärjestelmät Määritellyt toimintaperiaatteet Tietosuojaa turvaavat rakenteet ja menettelytavat Näytteet kerätty joko tutkimushankkeiden tai sairauksien hoidon yhteydessä 3

Miksi biopankeista keskustellaan? Suomessa hyvät edellytykset kerätä biopankkeja Pitkä tutkimustraditio Teknologioiden kehittyminen uudet tutkimuksen mahdollisuudet Uudet mahdollisuudet hyödyntämiseen Kansanterveydelle tärkeät tutkimusinnovaatiot Hyödyntäminen tuotekehityksessä ja liiketoiminnassa Tutkimustulosten vieminen kohti terveydenhuollon sovelluksia Kilpailukyky Eettiset kysymykset Nykylainsäädäntö ei riittävää Milloin keskustelu aktivoitui? Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 1999 Laki kudosten ja elimien lääketieteellisestä käytöstä 2001 Kansanterveyslaitoksesta annettu laki (1981) 2001 Ihmisen genomin kartoitus 2001 Lisääntyvä geenitieto, suomalaisten aineistojen merkitys 4

Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta ETENE Lääketieteellisen tutkimuseettisen jaoston TUKIJAn työryhmämuistio 26.8.2002: DNA-näytteet epidemiologisissa tutkimuksissa Esitys lainsäädännön tarkistamisesta; muutostarpeet: Saman ja uuden käyttötarkoituksen määrittely ja uuden suostumuksen tarve Jo kerättyjen näytteiden uuden käyttötarkoituksen mahdollistaminen, ellei uuden suostumuksen hankkiminen ole mahdollista Kaupalliset tarkoitukset - rajanveto - säädökset Ihmisen perimän ja kantasolujen tutkimuksen haasteet päätöksenteolle Tulevaisuusvaliokunta: Teknologian arviointeja 16 EDUSKUNNAN KANSLIAN JULKAISU 4 / 2003 Tulevaisuusvaliokunnan kannanotto: Keskeinen eettinen, lainsäädännöllinen ja hallinnollinen ongelma on, kuinka tätä aineistoa voidaan käyttää ja kartuttaa keskeisten kansantautien syiden etsimiseen ja hoitojen kehittämiseen. Laaja-alaisella perehtyneellä suostumuksella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että henkilö luovuttaa verinäytteensä kaikkien kansanterveyden kannalta tärkeiden tautien tutkimiseen sen sijaan, että hän luovuttaisi sen tarkasti rajattuun käyttötarkoitukseen kuten tiettyä tyyppiä olevan diabeteksen tutkimiseen. Tarvittaessa lainsäädäntöä tulee muuttaa laajennetun suostumuksen mahdollistamiseksi. 5

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia 2005 Toimenpiteet, joita laitoksen tulee katalysoida: Biopankkilain valmistelu Suostumus Kaupalliset tarkoitukset Diagnostiset ja hoidon yhteydessä kerätyt näytteet? Yksilön oikeus määrätä näytteitä hävitettäväksi Rekisteritietojen yhdistäminen Nykylainsäädäntö ei riitä Keskeiset kysymykset Suostumus, itsemääräämisoikeus, tietosuoja Yksityisyyden lisääntyvä merkitys (nuoremman) väestön tietoisuuden lisääntyminen Näyteaineistojen ja niiden vaatimien investointien täysimääräinen hyödyntäminen Tuotekehitys - kaupallisuus Taudin määrityksen ja hoidon yhteydessä otetut näytteet vai pelkästään tutkimushankkeissa kerätyt näytteet? 6

Sosiaali- ja terveysministeriön biopankkityöryhmä 1.7.2006 30.9.2007 Tavoitteet: Kansanterveydelle tärkeät tutkimusinnovaatiot Tutkimustoiminnalla ja yritystoiminnalla yhteneväiset toimintaperiaatteet Yhteisesti hyväksytyt periaatteet ja toiminnan läpinäkyvyys varmistavat väestön tuen säilymisen Kansainvälisen tutkimusyhteistyön vaatimukset Tehtävä: Ehdotus tarvittaviksi säädösmuutoksiksi Biopankkilain valmistelu VÄESTÖ, BIOPANKIT JA LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS - Suomalaisten suhtautuminen lääketieteellisten näytteiden käyttöön. Stakesin ja Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen kyselytutkimus Sinikka Sihvo, Karoliina Snell, Aaro Tupasela, Piia Jallinoja, Arja R. Aro, Auli Hämäläinen, Elina Hemminki. Stakes Työpapereita 18/2007, 978-951-33-1967-0 (pdf) Kansalaiset tutkimusmyönteisiä Myös tuotekehitys hyväksytään tietyin varauksin Halu päättää oman näytteensä käytöstä Liian vähän tietoa toiminnasta Biopankkityöryhmän loppuraportti: Biopankit, yhteinen etu ministeri Risikolle lokakuussa 2007 Biopankkilain valmistelu jatkunut ministeriössä 7

Biotekniikan neuvottelukunnan julkaisu: Biopankit ja me Näytteiden luovuttajat odottavat biopankkilainsäädännöltä Uusia mahdollisuuksia kehittää potilaita hyödyttäviä hoitomuotoja Menettelytapoja, joilla mahdollistetaan tiedonsaanti oman näytteen käytöstä Mahdollisuutta rajoittaa tai olla rajoittamatta oman näytteen käyttöä Tietosuojan turvaamista Uusia tiedonsaantitapoja lääketieteellisen tutkimuksen yleisistä tavoitteista ja tuloksista Biotekniikan neuvottelukunnan julkaisu: Biopankit ja me Tutkijat odottavat biopankkilainsäädännöltä Mahdollisuutta aloittaa biopankkitoiminta Suomessa kansallisesti ja kansainvälisesti yhdenmukaistetulla tavalla Menettelytapoja, joilla vanhoja näyteaineistoja voidaan käyttää uusiin tutkimuksiin Mahdollisuutta yhdistää biopankkeihin terveydenhuollon rekisteritietoa tavalla, joka varmistaa näytteiden luovuttajien tietosuojan Tietolähdettä tutkimuksen käytettävissä olevista biopankeista Yrityssektori odottaa biopankkilainsäädännöltä Selkeyttä menettelytapoihin, joita noudattaen biopankkeja ja niiden avulla luotua tietoa voidaan käyttää tuotekehityksessä Uusia yhteistyömahdollisuuksia tutkimusyhteisön kanssa 8

Lopuksi Euroopan yhteisön komissio toteaa vuoden 2002 alussa antamassaan biotekniikan strategisia haasteita koskevassa tiedonannossaan: Eurooppa on merkittävän poliittisen valinnan edessä: Se voi ensinnäkin päättää omaksua passiivisen tapahtumiin reagoivan roolin, jolloin sen on kestettävä seuraukset siitä, että tekniikkaa kehitetään muualla. Toinen vaihtoehto on laatia ennakoivia toimintamalleja tekniikan hyödyntämiseen vastuullisella tavalla ja eurooppalaisten arvojen ja normien mukaisesti. Mitä kauemmin Eurooppa epäröi, sitä vähemmän realistinen jälkimmäisestä vaihtoehdosta tulee. Ihmisen perimän ja kantasolujen tutkimuksen haasteet päätöksenteolle Tulevaisuusvaliokunta: Teknologian arviointeja 16 EDUSKUNNAN KANSLIAN JULKAISU 4 / 2003 9