SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAMISEN LAITOKSEN STRATEGIA 2010-2012

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAMISEN LAITOKSEN STRATEGIA 2010-2012 TIIVISTELMÄ LAITOKSESTA JA SEN ASIANTUNTIJUUDESTA Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos on maamme johtava ja pioneeriluonteen omaava sosiaali- ja terveyspalvelututkimuksen asiantuntijakeskittymä, joka tuottaa uutta tutkimustietoa ja osaamista hyvinvoinnin, erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinnon, talouden ja tietohallinnon kysymyksistä. Laitos on myös erittäin vahva toimija kansainvälisesti osassa tutkimusalueistaan. Laitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteutuu pääsääntöisesti tutkimuksen ja opetuksen, mutta myös kansallisten ja alueellisten asiantuntijatehtävien kautta. Toiminnallisesti laitos on kiinteä osa Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan monitieteistä toimintaa. Sen toiminta kytkeytyy myös koko yliopiston strategisiin painotuksiin, erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin vahvuusalaan. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella tarjotaan sekä perusopetusta että tieteellistä jatkokoulutusta seuraavissa pääaineissa: sosiaalihallintotiede, terveyshallintotiede, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto ja terveystaloustiede. Laitoksen koulutustarjonta lisääntyi 1.1.2010, kun paikallistalouksien kehittämisen koulutusohjelma (yrittäjyys pääaine) siirtyi laitoksen vastuulle. Laitoksen koulutusvastuu painottuu yhä enemmän maisteriopintoihin ja tieteelliseen jatkokoulutukseen. Laitoksella työskentelee noin 35 henkilöä. Laitoksella opiskelee vajaa 420 perusopiskelijaa ja 70 jatko-opiskelijaa. Strategiassa linjataan laitoksen toimintaa ja toiminnan painopistealueita vuosille 2010-2012. Strategiakaudella laitoksen toimintaan ja sen kehittämiseen vaikuttavat koko yliopistoa koskevat taloudelliset haasteet. Laitoksen strategiaa päivitetään joka toinen vuosi, seuraavan kerran 2012. Laitos on sitoutunut yliopiston linjauksen mukaisesti laatutyöhön. Laitoksen laatukäsikirjasta löytyy tarkemmat kuvaukset voimassaolevista toimintaprosesseista. SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAMISEN LAITOKSEN STRATEGIA Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen strategia muodostuu kolmesta osasta. Nämä osat ovat 1) tutkimus- ja jatkokoulutusstrategia, 2) peruskoulutusstrategia ja 3) henkilöstöstrategia. 1 TUTKIMUS- JA JATKOKOULUTUSSTRATEGIA Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen tutkimus tuottaa uutta tietoa sosiaali- ja terveyspalvelujen johtamisen, palvelurakenteen, politiikan, talouden ja tietohallinnon kysymyksistä. Laitoksen toiminnassa korostuu tutkimusintensiivisyys ja tutkimusryhmäpainotteisuus. Laitoksella toimii kolme tutkimusryhmää, jotka ovat: 1) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tutkimus, 2) terveystaloustieteen /hyvinvointitalouden tutkimus sekä 3) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen ja johtamisen tutkimus (liite 1). Kuhunkin tutkimusryhmään kuuluu useita alaryhmiä. Laitoksella toimii sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tutkimusryhmään integroituna Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tietohallinnon tutkimusyksikkö Shiftec. Yksikössä koordinoidaan tutkimushankkeita, joissa tutkitaan sosiaali- ja terveydenhuollon 1

tiedonhallintaan liittyviä ilmiöitä ja arvioidaan tietojärjestelmien toimintaympäristöjä sekä henkilöstön tietoteknisiä valmiuksia. Tutkimusryhmät koostuvat tutkimusryhmän johtajasta, seniori- ja post doc -tutkijoista sekä tutkijakoulutettavista ja opiskelunsa eri vaiheissa olevista perusopiskelijoista. Kaikki laitoksen tutkijat kuuluvat johonkin tutkimusryhmään. Tieteellinen jatkokoulutus toteutetaan yhteistyössä sekä tiedekunnan että laitoksen koordinoiman valtakunnallisen sosiaali- ja terveyshallinnon, talouden ja politiikan tutkijakoulun kanssa. Jatkokoulutuksen opetussuunnitelma sisältää kaikille yhteisen jatkokoulutuskokonaisuuden ja väitöskirjateemoittain eriytyvän osuuden. Jatkokoulutusseminaarit toteutetaan hallinnon, talouden ja tietohallinnon osalta omina ryhminään. Seminaarien vetäjinä toimivat pääaineprofessorit, joista yksi toimii lisäksi jatkokoulutuksen vastuuhenkilönä laitostasolla. Laitoksella toimii myös jatkokoulutukseen ja tutkimustoimintaan keskittyvä koordinaatioryhmä eli Tuohi-ryhmä, jonka tehtävinä on valmistella uusien jatko-opiskelijoiden hyväksyminen, valmistella tieteelliseen jatkokoulutukseen liittyvää opetussuunnittelutyötä sekä koordinoida tieteellistä jatkokoulutusta tiedekunnan ja yliopiston tohtorikoulun kanssa. Julkaisutoiminta Laitoksen julkaisutoiminnan painopiste on kansainvälisissä julkaisuissa. Julkaisutoiminnan ja tutkijaosaamisen kehittymisessä nähdään tärkeänä porrasteinen eteneminen. Esimerkki 1: julkaisutoiminnan kehittyminen seuraavien askelien kautta: kansallinen katsausartikkeli, kansallinen referee -artikkeli, kansainvälinen proceedings artikkeli, kansainvälinen referee artikkeli ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa tehty referee artikkeli. Esimerkki 2: julkaisujen vaiheittainen työstäminen suullisesta esityksestä artikkeliksi: konferenssiesitysten ja konferenssipapereiden työstäminen julkaisuiksi tieteellisiin lehtiin. Julkaisutoiminnassa noudatetaan sekä Itä-Suomen yliopiston julkaisemisen periaatteita että yksittäisten tieteellisten julkaisujen julkaisuohjeita. Tutkimusrahoituksen hakeminen Tutkimusrahoitusta haetaan erityisesti Suomen Akatemialta, Tekesistä, EU:n puiteohjelmista sekä akateemista tutkimusta rahoittavilta säätiöiltä. EU puiteohjelmiin liittyvissä hankehakemuksissa ja hankkeissa toimitaan pääsääntöisesti partnerina. Tutkimushakemukset valmistellaan tiimeissä. Hankehakemukset tuodaan myös laitoksen johtoryhmän tiedoksi hakuvaiheessa. Tutkimusta ja kehittämistä integroivissa hankkeissa pyritään hakeutumaan ensisijaisesti mukaan laajoihin hankkeisiin. Keskeinen koordinointitaho näissä hankkeissa on Kuopion Welfare Research Center (KWRC). Laitoksen tutkimusverkosto Laitoksen tutkimusyhteistyökumppanina toimimisen kriteereinä ovat: 1) yhteiset julkaisut viimeisten viiden vuoden ajalta, 2) tutkimuksen puitesopimus ja/ tai 3) yhteisesti haettu ja/ tai saatu rahoitus. Kansallisia yhteistyökumppaneita ovat: 2

Aalto-yliopisto, taideteollinen korkeakoulu Diakonia ammattikorkeakoulu (DIAK) Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO) Jyväskylän yliopisto KELA Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntaliitto Laurea -ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Sairaanhoitajaliitto Sosiaali- ja terveysministeriö Tampereen yliopisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Valtion taloudellinen tutkimuslaitos (VATT) Tutkimusyhteistyön tiivistämiseksi ja laajentamiseksi laitoksella on yhteistyösopimukset Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Lisäksi laitos on laatinut yhteistyösuunnitelman Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa (lausunnolla). Strategisesti tärkeiden yhteistyökumppaneiden kanssa pyritään linjaamaan yhteistyön sisältöä pitkäjänteisesti. Kansainvälinen tutkimusyhteistyö ja sen vahvistaminen on laitoksen keskeinen painopistealue strategiakaudella. Tätä toteutetaan kansainvälisen julkaisemisen lisäksi mm. vahvistamalla kansainvälisiä verkostoja alan konferensseissa, organisoimalla tutkijatapaamisia, konferensseja ja tutkijavierailuja. Lisäksi yksi laitoksen professoreista toimii päätoimittajana uudessa 2011 aloittavassa kansainvälisessä tieteellisessä lehdessä. Kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat: Health information management systems society (HIMSS) Imperial College London, UK Joanna Briggs Instituutti, Australia Karolinska University, Ruotsi Katholieke University, Leuven, Belgia Maribor university, Slovenia Tarton yliopisto, Viro University of Warwick, UK Seurantamittarit ja niiden hyödyntäminen Tutkimustoiminnan tuloksellisuutta seurataan vuosittain yliopiston ja tiedekunnan hyväksymillä mittareilla, joita ovat: 1) tohtorituotanto, 2) kansainväliset julkaisut, 3) ulkopuolisen rahoituksen osuus ja rahoituslähteet ja 4) työajan käyttö tutkimukseen. Seurantamittareiden tuottamaa tietoa hyödynnetään johdon katselmuksessa, tiimien ja henkilöstön kehityskeskusteluissa sekä henkilökohtaista suoriutumista arvioitaessa. 3

Tutkimuksen ja jatkokoulutuksen kehittämisen painopistealueet 2010-2012 Tutkimuksellisen orientaation vahvistaminen myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen hankkeissa Tutkimusryhmäajattelun vahvistaminen Tulosmittareiden systemaattinen käyttö toiminnan seurannassa Kansainvälisen tutkimusyhteistyön selkeyttäminen ja vahvistaminen tiimeittäin Tieteellisen jatkokoulutuksen systematisointi ja kehittäminen yliopiston linjausten mukaisesti 2 PERUSKOULUTUSSTRATEGIA Laitoksella koulutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Koulutusta annetaan seuraavilla aloilla: 1) sosiaali- ja terveyshallinnon maisterikoulutus (sosiaalihallintotiede (YTM) tai terveyshallintotiede (TtM) pääaineena) 2) sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisteriohjelma (YTM/TtM) sekä 3) terveystaloustieteen pääaine (kandidaatti- ja maisterikoulutus, TtK, TtM). Lisäksi laitoksen koulutustarjontaan kuuluu 1.1.2010-31.7.2015 paikallistalouksien kehittämisen koulutusohjelma (yrittäjyys pääaine). Tänä aikana on ko. koulutusohjelmaan hyväksytyillä opiskelijoilla mahdollisuus suorittaa kandidaatti ja maisteritutkintonsa (YTK, YTM) yrittäjyyden pääaineessa. Laitoksen opetus perustuu tutkimukseen. Laitoksen opettajina toimivat professorit, yliopistotutkijat, yliopistolehtorit ja - opettajat, tutkijat sekä tutkijakoulutettavat. Näin laitoksen tutkijat osallistuvat opetukseen ja vastaavasti opettajat osallistuvat tutkimukseen. Sivutoimisen tuntiopetuksen määrä perusopetuksessa on vähäistä. Koulutuksessa hyödynnetään eri pääaineiden synergiaa. Opetusresurssien tarkoituksenmukainen hyödyntäminen edellyttää sekä opettajakohtaisen työmäärän jakautumista tasapuolisesti (esim. opettajalla on vastuulla 3 opintojaksoa ja noin 5-10 aktiivista graduohjattavaa) että riittävän suurten opiskelijaryhmien opettamista (minimi 10 opiskelijaa). Terveystaloustieteen pääaineessa toteutetaan lisäksi tiivistä yhteistyötä Joensuun kampuksen kansantaloustieteen toimijoiden kanssa. Perusopiskelijat ovat pääsääntöisesti ammatillisen koulutuksen omaavia, työn ohella etänä opiskelevia aikuisia. Tämän vuoksi opetuksessa hyödynnetään aikuisopiskelijan näkökulmasta pedagogisesti mielekkäitä ratkaisuja, kuten monimuoto-opetusta. Eri opettajien pedagogista osaamista vahvistetaan ja tunnistetaan erityisosaamisalueet opetuksen alueella. Opiskelijat integroituvat laitoksen tutkimusryhmiin ja tutkimustoimintaan opiskelun eri vaiheissa. Potentiaaliset jatko-opiskelijat tunnistetaan jo perusopiskeluvaiheessa. Peruskoulutuksessa erittäin keskeisessä roolissa on jatkuva ja monimuotoinen opiskelijarekrytointi. Laitoksen tavoitteena on lisätä maltillisesti sekä perusopiskelijoille että jatko-opiskelijoille kansainvälistymismahdollisuuksia. Tämä tapahtuu sekä opiskelijavaihdon (STJ -laitokselle tulevat että lähtevät opiskelijat, vaihto-opiskelijoiden osallistuminen perusopiskelijoille järjestettyyn opetukseen, ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytointi erityisesti jatkokoulutuksessa) että kotikansainvälistymisen (esim. kansainväliset vierailijat, seminaarit) kautta. Myös kansainvälistä opettajavaihtoa suositellaan yhtenä osaamisen kehittämisen menetelmänä. 4

Kansainvälisen opiskelijavaihdon yhteistyökumppanit ovat: Management centre Innsbruck, Itävalta Medizinische hochschule Hannover, Saksa Erasmus universiteit Rotterdam, Hollanti University of Maribor, Slovenia Laitos osallistuu jossakin määrin täydennyskoulutukseen asiantuntija-alueellaan. Täydennyskoulutuksen yhteistyökumppaneina toimivat erillissopimukseen pohjautuen FCG ja Itä- Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate. Seurantamittarit ja niiden hyödyntäminen Opetuksen toteutumista seurataan mittareilla, joita ovat 1) suoritetut maisteritutkinnot, 2) laitoksen ulkopuolelle tuotetut opintopisteet, 3) laatupoikkeamat, 4) opiskelijapalautteet, 5) opiskelijavaihtoon tulleet ja lähteneet ja 6) hakijamäärät suhteessa aloituspaikkoihin. Laitoksen perustutkintotavoite on 40 Terveystieteiden maisteria ja 7 Yhteiskuntatieteiden maisteria vuosittain. Seurantamittareiden tuottamaa tietoa hyödynnetään sekä opetuksen kehittämisessä että henkilökohtaista suoriutumista arvioitaessa. Opetuksen kehittämisen painopistealueet 2010-2012 Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisterikoulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen sekä hyvinvointitalouden koulutuksen kehittäminen. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisterikoulutus käynnistyy lukuvuonna 2011-2012. Hyvinvointitalouden koulutusta koskeva suunnittelu käynnistyy työryhmämuistion pohjalta keväällä 2010. Maisteriohjelmien monimuoto-opetuksen kehittäminen (esim. verkko-opetus ja seminaarityöskentely) Turvataan aiemmin aloittaneiden opiskelijoiden opintojen joustava loppuun saattaminen tutkintorakenteiden muutoksessa. Erityisesti terveystaloustieteessä kehitetään kampusten välistä opetusta yhteistyönä Joensuun kampuksen kansantaloustieteilijöiden kanssa. 3 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Laitoksella työskentelee noin 35 asiantuntijaa, joista lähes 2/3 määräaikaisissa työsuhteissa. Laitoksella toimii johtaja ja varajohtaja työpari. Laitosjohtaja vastaa laitoksen tutkimustoiminnasta, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtävästä sekä toimintaan liittyvistä hallinnollisista ja talousasioista, kun taas varajohtaja vastaa laitoksen opetustoiminnasta. Laitosjohto toimii yhdessä laitoksen muun henkilökunnan kanssa aktiivisesti kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien verkostoissa. Johtamisen, samoin kuin laitoksen toiminnan, periaatteina ovat avoimuus, oikeudenmukaisuus ja toiminnan turvaaminen yhteisesti niin laitos-, tiedekunta- kuin yliopistotasolla hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Laitoksen professorit muodostavat johtoryhmän, joka tukee laitosjohtoa mm. toiminnan strategisessa suunnittelussa. Lisäksi laitoksella toimii kolme pääainetiimiä, joiden vetäjinä toimivat pääaineprofessorit. Hallintopalvelukeskus tarjoaa yleis-, opetus-, ja taloushallintoon liittyvät palvelut. Laitos sitoutuu laatutyöskentelyyn sekä neliportaiseen uramalliin ja tukee henkilökunnan urakehitystä. 5

Henkilöstöstrategian toteuttamista ohjaavat sekä yliopistotasoiset ohjeet että taloudellinen tilanne. Henkilöstökunnan suoriutumista ja kehittymistarpeita arvioidaan vuosittain kehityskeskusteluissa. Kunkin työntekijän kanssa pohditaan yksilöllisesti työstä suoriutumisen näkökulmasta tärkeimmät osaamisen kehittämisen tarpeet ja keinot vastata niihin. Vuosittain käytävissä tiimikehityskeskusteluissa tarkastellaan tiimin osaamista ja tavoitteita suhteessa koko laitoksen tavoitteisiin ja sovitaan seuraavan vuoden kehittämiskohteista. Henkilöstön jaksamista työelämän muutoksissa tuetaan käytettävissä olevin keinoin. Henkilöstön palkitsemisessa suositaan aineettoman palkitsemisen muotoja, kuten osallistumismahdollisuuksia tieteellisiin konferensseihin (1/vuosi, edellytyksenä oman tutkimuksen suullinen esittäminen), osaamisen kehittämismahdollisuuksia (esim. koulutukset, työssä oppimisen muodot). Palkkauksessa noudatetaan yliopiston linjauksia ja sitä tarkastellaan vaati- ja henkiarviointien yhteydessä. Henkilöstörekrytoinnissa korostetaan sekä tutkimusorientaatiota, pedagogisten valmiuksien olemassaoloa tai kiinnostusta niiden hankkimiseen että sitoutumista laitoksen toimintaperiaatteisiin. Rekrytoinnissa pyritään mahdollisimman pitkäkestoiseen työsuhteisiin, kuitenkin sillä edellytyksellä, että työsuhteen rahoituspohja pitää olla varmistettu työsuhteen keston ajaksi. Henkilöstön kehittämisen painopistealueet 2010-2012 Hallintopalvelukeskuksen ja laitoksen työprosessien kehittäminen Henkilökunnan tutkijaosaamisen vahventaminen (esim. tutkimushanke-esittelyt toisilta oppimisen näkökulmasta, konferenssiesitysten harjoittelu, kirjoitusklinikan hyödyntäminen) Henkilöstöstrategian ja toimintastrategian realistinen kohdentaminen v. 2010-2012 6

Liite 1: Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen tutkimusryhmät ja niihin liittyvät tutkimusteemat I SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TIEDONHALLINNAN TUTKIMUSRYHMÄ Tietohallinnon koulutusohjelma on ainoa laatuaan Suomessa, ja monitieteinen lähestymistapa opetuksessa ja tutkimuksessa on ollut alusta lähtien sisäänrakennettuna sekä opetussuunnitelmaan että tutkimusprofiiliin. Tietohallinnon tiimin verkostot ovat vahvasti kansainvälisiä, jota on edistänyt avainhenkilöiden osallistuminen kansainvälisten järjestöjen toimintaan aktiivisesti. Opetuksessa hyödynnetään verkko-opetusta laajasti ja opetusmateriaalina käytetään alan uusinta tutkimusta. Kuopion yliopiston kansainvälisessä arvioinnissa vuonna 2008 tietohallinnon koulutusohjelma arvioitiin innovatiiviseksi, nousevaksi koulutusalaksi. Tiedonhallinnan rooli korostuu sekä organisaatioiden (esim. käytettävissä olevat resurssit, alueellisuus) että kansalaisten toiminnassa (esim. terveystiedot) yhä enemmän tulevaisuudessa. Terveydenhuollon tiedonhallinnan (health informatics) osalta tutkimusperinne on kansainvälisesti vakiintunut. Suomessa alan tutkimus on vakiintumassa ja sille on kysyntää. Terveydenhuollossa erityisesti sähköiset tietovarastot luovat uusia mahdollisuuksia toimintaprosessien analyyseihin johtamisen, laadunhallinnan ja talouden näkökulmasta. Sosiaalihuollossa tiedon rakenteistaminen ja sen tutkimus tuottaa alan ammattilaisille välineitä oman työn kehittämiseen ja parempaan asiakaspalveluun. Tutkimusryhmän tavoitteena on vahvistaa alla kuvattujen teema-alueiden tutkimusta verkostoitumalla kansainvälisesti ja kansallisesti tutkijaryhmien kanssa ja suuntaamalla jatko- ja perusopiskelijoiden opinnäytteiden aihepiiriä niihin. Asiakaslähtöisyyden tavoite sekä sosiaali- että terveydenhuollossa edellyttävät kohdennettua tutkimusta alalta tulevaisuudessa. Potilasturvallisuus Tavoitteena on tuottaa teoreettista ymmärrystä haittatapahtumien kehittymisestä sekä toimintatapoja ja menetelmiä potilasturvallisuutta uhkaavien tilanteiden ennakointiin ja haittatapahtumien ehkäisyyn. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat lääkehoidon turvallisuutta parantavien prosessien organisointi tiedonhallinnan näkökulmasta sekä tieto- ja viestintätekniikan käytön vaikutukset potilasturvallisuuteen. Ryhmän vetäjä: professori Kaija Saranto Sosiaalihuollon tiedonhallinta Tavoitteena on sosiaalihuollon asiakasasiakirjarakenteiden sekä toiminta- ja tietoprosessien kansallista harmonisointia tukeva ja siihen liittyvä tutkimus. Ryhmän vetäjä: lehtori Sirpa Kuusisto-Niemi Sosiaali- ja terveydenhuollon terminologia Tavoitteena on sosiaalihuollon ja terveydenhuollon käsitteiden, termien ja luokitusten tutkiminen ja kehittäminen yhteistyössä kansallisen luokituspalvelun kanssa. Ryhmän vetäjä: professori Kaija Saranto Terveydenhuollon toiminta- ja tietoprosessien tiedonhallinta Tavoitteena on analysoida terveydenhuollon 1) toiminta- ja tietoprosessien tietosisältöjä ja tiedon kulkua, 2) kuvata osaamisen ja tiedolla johtamisen merkitystä sekä 3) tieto- ja viestintätekniikan käytön vaikutuksia tiedonhallintaan, asiantuntijoiden, organisaatioiden ja kansalaisten näkökulmista. Ryhmän vetäjä: professori Kaija Saranto 7

II TERVEYSTALOUSTIETEEN /HYVINVOINTITALOUDEN TUTKIMUSRYHMÄ Terveystaloustieteessä on muutama "suuri kysymys", joihin sekä Suomessa että muualla tehty tutkimus keskittyy. Nämä ovat terveydenhuollon toiminnan organisointi ja voimavarojen tehokas ja oikeudenmukainen kohdentaminen. Laitoksen terveystaloustieteilijöiden tutkimusmielenkiinto on kohdistunut erityisesti terveydenhuollon taloudellisen organisoinnin tutkimukseen (johon kuuluu esim. toiminnan taloudellisten ohjausjärjestelmien tutkimus sekä perus- ja erikoissairaanhoidon välisen sopimussuhteen tutkimus) sekä lääkemarkkinoiden ja lääketoimialan tutkimukseen (kuten lääkemarkkinoiden toimivuuden tutkimus sekä lääkkeiden hinnoitteluun liittyvät kysymykset). Lisäksi tutkimusryhmän tutkimus keskittyy pk-liiketoimintaan ja yrittäjyyteen. Päätutkimusalueita ovat innovaatioiden ja osaamisverkostojen syntyminen, innovaatiojärjestelmät, uusien liiketoimintamahdollisuuksien havaitseminen, innovaatioiden yhteydet pk-yrityksen kasvuun ja menestymiseen, yrittäjyyden muodot (esim. perheyrittäjyys ja tapayrittäjyys), yrittäjyyden ja aluetalouden kehittymisen yhteys sekä EU-hankkeiden arviointi. Uutena avauksena kehitetään hyvinvointitalouden liiketoimintaosaamiseen liittyvää tutkimusta. Keskeisenä osaamisalueena ovat kontingenssiteorian uudet sovellukset yrittäjyystutkimuksessa. Tutkimusteemat ja alaryhmät: Terveydenhuollon taloudellinen organisointi ja insentiivit: Tavoitteena on terveydenhuollon taloudellisen organisoinnin analyysi sekä insentiivien teorian ja käytännön yhteensovittaminen. Ryhmän vetäjä: professori Hannu Valtonen Lääkemarkkinoiden toiminta: Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella lääkkeiden kysynnän ja tarjonnan määräytymistä, lääkkeiden hinnoittelua ja lääkemarkkinoiden toimintaa ja sääntelyä. Ryhmän vetäjä: professori Hannu Valtonen Innovaatioiden syntyminen ja hyvinvointialan liiketoimintaosaaminen: Tavoitteena on selvittää innovaatioiden syntymistä osaamisen lähtökohdista sekä näiden yhteyttä liiketoimintaosaamiseen ja pk-yritysten menestymiseen erityisesti hyvinvointialalla. Ryhmän vetäjä: professori Hannu Littunen Uusi liiketoiminta ja pk-yritysten menestyminen: Tavoitteena on selvittää innovaatioiden syntymistä sekä yrityksen liiketoimintaosaamisen että toimintaympäristön näkökulmasta sekä näiden yhteyttä pk-yritysten menestymiseen erityisesti hyvinvointialalla. Ryhmän vetäjä: professori Hannu Littunen 8

III SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENTEEN JA JOHTAMISEN TUTKIMUS Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen ja johtamisen tutkimusryhmän keskeiset kiinnostuksen kohteet kohdistuvat erityisesti kahteen teema-alueeseen: 1) organisaatioiden makrotasolle eli esimerkiksi palvelujen järjestämisen, yrittäjyyden, poliittisen päätöksenteon, ohjauksen sekä julkisen ja yksityisen organisoinnin kysymyksiin ja 2) organisaatioiden mikrotasolle eli esimerkiksi johtamisen osaamisen, kulttuurin, oikeudenmukaisuuden ja eettisyyden teemoihin. Sosiaalihallintotieteellisesti orientoituneet tutkijat tarkastelevat johtamista ja hallintoa sosiaalipalvelujen ja laajemmin hyvinvoinnin edistämisen osana. Terveyshallintotieteen edustajat puolestaan keskittyvät terveydenhuollon johtamisen, ohjauksen ja organisoinnin tutkimukseen. Tutkimusteemat ja -alaryhmät: Hyvinvointipalvelujen ohjausmekanismit, päätöksenteko ja organisaatiorakenteet Tässä alaryhmässä kohteena ovat päätöksenteon ja ohjausmekanismien muutokset sekä toiminnallisen ja poliittisen johtajuuden kehittyminen hyvinvointipalveluissa. 2010-luvun taitteen keskeisenä teemana ovat kunta-valtio suhteet ja niiden muutokset sekä kuntien rakenteelliset ja toiminnalliset uudistukset. Niin ikään terveydenhuollon palveluja koskeva päätöksenteko erityisesti terveydenhuollon priorisoinnin näkökulmasta on ollut tutkimuksen kohteena. Tutkimusteemassa tarkastellaan uudistuksia ja muutoksia erityisesti kunnallisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ryhmän vetäjä: professori Vuokko Niiranen Vanhuspalvelujen organisointi Alueen tutkimus keskittyy vanhuspalvelujen organisoinnin kysymyksiin niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tutkimus kohdistuu esimerkiksi vanhuspalvelujen asiantuntijuuteen, hoivaympäristöihin, integrointiin ja valvontaan erityisesti vanhusten hyvinvoinnin ja johtamisen näkökulmasta. Tärkeä tutkimusalue on myös hoivayrittäjyyden merkitys sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ryhmän vetäjä: professori Sari Rissanen Henkilöstövoimavarat, organisaatiokulttuuri ja johtaminen Ryhmässä tutkitaan monipuolisesti sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen liittyviä kysymyksiä sekä työntekijöiden että johtajien näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteina ovat erityisesti henkilöstövoimavarojen ja osaamisen johtamisen kysymykset, muutos ja sen johtamisen tarkastelu esim. organisaatiokulttuurin ja oikeudenmukaisuuden näkökulmista sekä johtamisosaamiseen ja pätevyyteen liittyvät haasteet. Ryhmän vetäjä: professori Johanna Lammintakanen Julkisten ja yksityisten sosiaali- ja terveysjärjestelmien, -organisaatioiden ja -palvelujen vertailu Ryhmässä on paneuduttu vuodesta 2004 julkisten ja yksityisten organisaatioiden palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden vertailuun. Tutkimusteemoina ovat myös ulkoistamisen ja tehokkuuden erot. Teoreettisesti hankkeessa etsitään näyttöä siitä, kenen toimesta eri palvelut tulisi tuottaa. Tätä peruskysymystä lähestytään palvelujen johtamisen, organisoinnin, laadun, vaikuttavuuden, kustannusten ja kansalaisten näkökulmista. Erityisesti miten kansalaisten eri valinnat eri maissa ohjaavat palvelujen järjestämistä ja hybridien palvelumuodot kehittyvät. Ryhmän vetäjä: professori Jari Vuori 9