TUULIVOIMAN PAIKKATIETOSELVITYS

ENONTEKIÖN KUNTA ENONTEKIÖN KUNTA TUULIVOIMAN PAIKKATIETOSELVITYS 6.10.2014 1510006563

ENONTEKIÖN KUNTA TUULIVOIMAN PAIKKATIETOSELVITYS Päivämäärä 6.10.2014 Viite 1510006563 Laatija Dennis Söderholm Tarkastaja Annu Tulonen Hyväksyjä Matti Kautto Kannen kuva Havainnekuva Lammasoaivilta 2014 Ramboll 1

Sisältö 1. Lähtökohdat...3 2. Selvityksen tavoitteet...3 3. Menetelmät...4 3.1 Paikkatietoanalyysin periaate...4 3.2 Kriteeristö...4 3.2.1 Vesialueet...4 3.2.2 Taajama-alueet ja asutus...6 3.2.3 Tuulisuus...7 3.2.4 Virkistys...8 3.2.5 Maisema ja kulttuuriympäristö...9 3.2.6 Tie- ja sähköverkosto...10 3.2.7 Linnusto...11 3.2.8 Luonnonsuojelu...11 3.2.9 Poronhoito...12 3.2.10 Ilmaliikenteen korkeusrajoitukset...12 3.2.11 Naapurimaiden maankäyttö...12 3.3 Analyysin lopputulos...13 4. Jatkosuunnittelu... 14 5. Nykyiset tuulivoimalat... 14 6. Johtopäätökset... 15 7. Lähteet... 16 2 Enontekiön kunta, Tuulivoiman paikkatietoselvitys

1. Lähtökohdat 2. Selvityksen tavoitteet Enontekiön kunnanvaltuusto päätti 20.6.2012 selvittää yleiskaavoituksella mahdollisuudet paikalliselle sähköntuotannolle kunnan alueella. Kaavalla ja sen perustaksi tehtävillä selvityksillä inventoidaan kaikki paikallinen potentiaali sähköntuottamiselle tuulivoima, vesivoima ja niiden yhdistelmä pumppuvoimalana). Kaavan tavoitteena on selvittää kunnan alueen mahdolliset tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet, niiden lisäksi myös muun mahdollisen paikallisen energiantuotannon ja laatia hankkeiden jatkosuunnittelua ohjaamaan ns. strategisen vaiheyleiskaavan. Yleiskaavaa ei ole tarkoitus laatia MRL 77a :n mukaisena yleiskaavana, jota voisi käyttää tuulivoimaloiden rakentamista koskevien rakennuslupien myöntämisen perusteena, vaan tavoitteena on että rakentamista ohjaavat tuulivoimayleiskaavat laaditaan koko kunnan yleiskaavassa osoite-tuille alueille hankekohtaisesti. Tunturi-Lapin maakuntakaavassa on esitetty kaksi alueelta parhaiten tuulivoimatuotantoon sopivaa aluetta. Tuulivoimateknologian nopea kehittyminen ja tuuliolosuhteiden tutkimus tuottavat jatkuvasti uusia mahdollisia tuulivoimapuistojen sijoittumisen vaihtoehtoja erityisesti aiempaa matalammille alueille. Näitä tulevaisuuden mahdollisia tuulivoimaloiden alueita ei maakuntakaavassa ole ollut mahdollista ratkaista. Maakuntakaavan selostuksen mukaan riittäviin selvityksiin perustuen on myös yleiskaavalla mahdollista osoittaa tuulivoima-alueita. Työssä tarkasteltiin Enontekiön kunnan alue paikkatietopohjaisesti ja etsittiin ne alueet, jotka soveltuvat tuulivoimarakentamiseen hyvin ja ne jotka oli syytä jättää rakentamisen ulkopuolelle. Tehtävänä oli laatia koko kunnan kattava selvitys, jossa tutkittiin tuulivoimarakentamisen mahdollisuuksia ja tehtiin ehdotus soveltuvien alueiden varaamisesta Enontekiön kunnan tuulivoimayleiskaavaan tai muuhun soveltuvaksi katsottuun kaavamuotoon. Selvitys antaa kunnalle hyvät mahdollisuudet osallistua maakuntakaavan suunnittelutyöhön tulevaisuudessa tuulivoiman rakentamisen osalta. 2014 Ramboll 3

3. Menetelmät 3.1 Paikkatietoanalyysin periaate Tämä selvitys on tehty paikkatietoanalyysina eri rekistereistä saatavilla oleviin tietoihin pohjautuen. Analyysi lähtee liikkeelle siitä, että valitaan tietyt kriteerit ja katsotaan miten ne sijoittuvat maantieteellisesti. Kriteerit voivat olla mahdollistavia tai rajaavia. Mahdollistavia tekijöitä ovat nykyisen tieverkon läheisyys ja nykyisen sähkönsiirtoverkon läheisyys, eli seikkoja, jotka vaikuttavat positiivisesti tuulivoimarakentamisen kustannuksiin. Poissulkeva kriteeristö on kuitenkin pääroolissa tässä selvityksessä. Se tarkoittaa, että kriteerit on luokiteltu ehdottomasti tuulivoimaa ei mahdollistaviksi EI-alue ) ja tuulivoimaa mahdollisesti rajaaviksi EHKÄ-alue ) kriteereiksi. Jäljelle jäävät alueet ovat sen kriteerin osalta mahdollisia tuulivoima-alueita KYLLÄ-alue ). Kun kaikki kriteerit on kerätty ja analysoitu ne laitetaan kartalle päällekkäin ja saadaan paikkatietoanalyysin lopputulos, eli alueet joille ei voida rakentaa tuulivoimaloita, alueet joille mahdollisesti voi rakentaa tuulivoimaloita ja alueita joille mitä todennäköisimmin voidaan rakentaa tuulivoimaloita. Seuraavissa kappaleissa on esitetty käytetty kriteeristö ja analyysin lopputulos. 3.2 Kriteeristö Työn ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin tuulivoimarakentamisen kannalta tärkeät kriteerit, joiden pohjalta kunnan alue tutkittiin paikkatietopohjaisesti. Kullekin kriteerille määriteltiin lisäksi raja-arvot, joiden perusteella alueet jaettiin KYLLÄ-, EHKÄ- ja EI-alueiksi, lukuun ottamatta kahta kriteeriä, joiden kohdalla joustoa EHKÄalueiden määrittämiseksi ei ole. 3.2.1 Vesialueet Selvityksessä jätettiin pois laajempien järvialueiden > 4 ha) ja yli 5 metriä leveiden jokien rantojen tutkiminen. Rantavyöhyke on jätetty tuulivoimatarkastelusta pois sen ollen maisemallisesti ja virkistyksellisesti herkkää aluetta. Maa-alueista KYLLÄ-alueiksi luokiteltiin ne, jotka sijaitsivat rannasta 500 m etäisyydellä tai sitä kauempana. EHKÄ-alueita olivat ne, jotka sijoittuivat 100 500 m etäisyydelle rannasta ja EIalueita olivat ne, joilta matkaa rantaan oli vähemmän kuin 100 m. 4 Enontekiön kunta, Tuulivoiman paikkatietoselvitys

Enontekiön tuulivoimaselvitys Paikkatietoanalyysin kriteerit: Vesistöt 18.3.2014 /DS EI-alue yli 4 ha järvi tai yli 5 m leveä joki alle 100 m päässä) EHKÄ-alue yli 4 ha järvi tai yli 5 m leveä joki alle 500 m päässä) Kuva 3 1. Analyysissa huomioidut vesialueet. 2014 Ramboll 5

3.2.2 Taajama-alueet ja asutus Enontekiön kunnassa on asukkaita noin 1 900, josta 800 asuu Hetassa. Asuinrakennuksia on maastotietokannan mukaan noin 1 000 kpl ja lomarakennuksia 1 400 kpl. Asutuksen lisäksi taajama-alueilla ja loma-asutusalueilla on alueiden virkistyskäyttöön liittyviä ja huomioon otettavia asioita. Rakennusten tiedot on otettu Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. Asuminen rajoittaa huomattavasti tuulivoima-alueiden rakentamista ensisijaisesti Enontekiön tuulivoimaa koskevien melurajoitusten osaltuulivoimaselvitys ta. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan Paikkatietoanalyysin kriteerit: Asutus Tuulivoimarakentamisen suunnittelu 4/2012) ulkomelutaso ei saa ylittää 45 db asumiseen käytettävillä alueilla päiväaikaan eikä 40 db yöaikaan. Loma-asumisen vastaavat rajat ovat 40 db ja 35 db. Vaikka Valtioneuvoston yleiset meluohjearvot ovatkin 5 db korkeammat, on suunnittelussa hyvä edetä tiukempien ohjeiden mukaisesti ja jättää tarpeeksi etäisyyttä tuulivoimarakentamisen ja asuinalueiden väliin. Lisäksi häiriötä aiheuttavat asumiselle välke ja ympäristön muutos. Selvityksessä on edellä mainittujen häiriötekijöiden vuoksi päädytty seuraaviin etäisyyksiin KYLLÄ-, EHKÄ- ja EI-alueiden määrittämiseksi. KYLLÄ-alueita ovat ne, joista on matkaa lähimpään asuinrakennukseen enemmän kuin 1 000 m ja lomarakennukseen enemmän kuin 1 300 m. EHKÄ-alueiden määrittämiseen käytettiin 19.3.2014 /DS vastaavasti 700 1 000 m ja 1 000 1 300 m. EIalueita ovat ne, joilta matkaa lähimpään asuinrakennukseen on alle 700 m ja lomarakennusten osalta alle 1 000 m. EI-alue asutukseen alle 700 m, loma-asutukseen alle 1000 m) EHKÄ-alue asutukseen 700-1000 m, loma-asutukseen 1000-1300 m) Kuva 3 2. Asuin- ja lomarakennuksista muodostuneet vyöhykkeet. 6 Enontekiön kunta, Tuulivoiman paikkatietoselvitys

3.2.3 Tuulisuus Tuulivoimayhtiöt laskevat tuulivoiman tuotannon kannattavuutta tarkastellen ensimmäisessä vaiheessa alueen tuulisuusolosuhteita. Tässä selvityksessä tuulisuutta tutkittiin Tuuliatlaksen tietojen perusteella, joka perustuu tietokonemallinnukseen. Tuulimittauksia ei tehty, vaan ne jäävät tuulivoimayhtiöiden hankkeiden yhteydessä suoritettaviksi. Marraskuussa 2009 julkistettu Suomen Tuuliatlas www.tuuliatlas.fi) on tietokonemallinnukseen perustuva tuulisuuskartoitus ja sen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman tarkka kuvaus paikkakohtaisista tuuliolosuhteista, kuten tuulen voimakkuudesta, suunnasta ja turbulenttisuudesta alkaen 50 metrin korkeudesta aina 400 metriin saakka vuosi- ja kuukausikeskiarvoina. Tuloksia on mahdollista tarkastella tässä vaiheessa tarkkuudeltaan Enontekiön 2,5 x 2,5 tuulivoimaselvitys kilometrin karttaruuduissa, sekä rannikolla Paikkatietoanalyysin ja muutamilla kriteerit: sisämaan Tuulisuus paikkakunnilla 250 x 250 metrin karttaruuduissa. Näitä tarkempia 250 metrin ruutuja löytyy Enontekiön alueelta Lammasoaivin läheisyydeltä, sekä kapealta kaistaleelta Muonion vastaiselta kuntarajalta. KYLLÄ-alueiksi määriteltiin alueet, joiden vuosikeskituulennopeus sadan metrin korkeudessa on enemmän, kuin 6,5 m/s. EHKÄ-alueita ovat ne, joiden tuulisuus on välillä 6,0 6,5 m/s ja EIalueita sellaiset joiden tuulisuus jää alle 6,0 m/s. Vastaavia arvoja on käytetty mm. maakuntakaavojen tuulivoimaselvityksissä. Koska tarkempaa tuulisuusaineistoa oli saatavilla vain rajoitetulta alueelta, tuulisuuskriteeri päätettiin jättää pois lopulliselta analyysikartalta. Tuuliatlaksen mukainen tuulisuus käy ilmi seuraavalta kartalta Kuva 3 3). Tuuliatlas ei anna luotettavaa tietoa nykyaikaisten voimaloiden tuulisuudesta. Uusissa voimaloissa ratkaisevaa on tuulisuus korkeudella 100 200m maanpinnasta. Lisäksi tuuliatlas ottaa huonosti huomion alueelliset korkeuden vaihtelut esim. tunturit. Siksi on tärkeää, että tuulivoimahankkeiden suunnittelun yhteydessä 19.3.2014 /DS tehdään tuulisuusmittaukset riittävän korkeista mastoista. m/s @ 100 m 3,9-5,5 5,5-6,0 6,0-6,5 6,5-7,0 7,0-7,5 7,5-8,0 8,0-10,5 Kuva 3 3. Tuulisuus Enontekiön kunnassa Tuuliatlaksen mukaan. 2014 Ramboll 7

3.2.4 Virkistys Tuulivoimalat ovat hallitsevia maisemassa ja ne tuottavat melua. Tämän vuoksi niiden voidaan katsoa häiritsevän virkistysalueiden ja -reittien käyttöä. Joissain tapauksissa tuulivoimalat voivat olla sovitettavissa myös virkistysalueille, sillä ne eivät sinänsä estä virkistyskäyttöä ja ne voivat jopa edistää virkistyskäyttöä poikkeuksellisina kohteina, joita käydään katsomassa. Alueilla risteilevät retkeilyreitit ja levähdysalueet voidaan ottaa huomioon suunnittelussa, eikä tuulienontekiön tuulivoimaselvitys voimarakentaminen estä niiden käyttöä. Paikkatietoanalyysi: Virkistys Selvityksessä määritettiin kansallispuisto EIalueeksi tämä on tehty osana luonnonsuojelualuetta, ks. kohta 3.2.8). Lisäksi tutkittiin moottorikelkkareittien sijaintia ja muodostettiin niiden ympärille 300 metrin suojavyöhyke. 23.6.2014 /DS EI-alue moottorikelkkareitti alle 300 m päässä) Kuva 3 4. Analyysissa huomioidut virkistysalueet ja -reitit. 8 Enontekiön kunta, Tuulivoiman paikkatietoselvitys

3.2.5 Maisema ja kulttuuriympäristö Tuulivoimalat ja maisema -selvityksen Suomen ympäristö -sarja 5/2006) mukaan tuulivoimalat eivät sovi maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden läheisyyteen. On kuitenkin huomioitava maiseman herkkyyteen liittyvät ja voimaloiden näkyvyyttä korostavat tekijät. Maisemallisesti merkittävien alueiden kohdalla on mahdollista tarkemmissa selvityksisenontekiön tuulivoimaselvitys sä arvioida sitä, kestävätkö suurimittakaavaiset Paikkatietoanalyysin kriteerit: Maisema maisemat voimaloita. Kulttuuriympäristöalueet ovat herkkiä alueita, joiden arvo voi heiketä maisemaa hallitsevan tuulivoimalan tai -voimaloiden vuoksi. Selvityksessä on luokiteltu maankuntakaavassa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet, sekä maailmanperintökohteet EI-alueiksi. EHKÄ-alueiksi määriteltiin ne alueet, joilta matkaa valtakunnallisesti merkittävälle maisema-alueelle tai maailmanperintökohteelle on 0 3 km ja maakunnallisesti merkittävälle maisema-alueelle tai merkittävälle rakennetulle kulttuuriympäristölle on 0 1 km. KYLLÄ19.3.2014 /DS alueita ovat muut kuin maisema-alueet ja niitä ympäröivät EHKÄ-alueet. EI-alue valta- tai maakunnallinen maisema-alue, RKY-alue, maailmanperintökohde) EHKÄ-alue RKY-alueelle ja maakunnalliselle maisema-alueelle alle 1 km, maailmanperintökohteelle ja valtakunnalliselle maisema-alueelle alle 3 km) Kuva 3 5. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, sekä valtakunnallisesti merkittävät rakenne tut kulttuuriympäristöt ja maailmanperintökohteet. 2014 Ramboll 9

3.2.6 Tie- ja sähköverkosto Kriteereistä tie- ja sähköverkosto on sellainen, jonka osalta on mahdollista jakaa alueet vain KYLLÄ- ja EI-alueisiin. Liikenneviraston ohjeen mukaan tuulivoimalan etäisyys maantiestä tulee olla tien suojavyöhyke lisättynä voimalan korkeuteen. Tässä selvityksessä etäisyys yleistettiin 300 m:iin tien keskiviivasta. EI-alueiksi muodostuivat siis ne alueet, joihin on maantieltä tai valenontekiön tatieltä matkaa tuulivoimaselvitys vähemmän kuin 300 m ja KYLLÄalueita taas ne, joihin on Tiet matkaa enemmän kuin Paikkatietoanalyysi: ja sähköverkko 300 m. Sähköverkostolle ei muodostettu vastaavia suojavyöhykkeitä, koska Enontekiön alueella ei ole suurjännitelinjoja yli 110 kv), joihin yleensä sovelletaan vastaavia suojavyöhykkeitä kuin maanteille. Selvityksessä otettiin kantaa siihen, mitkä KYLLÄ-alueet ovat erityisen hyviä tuulivoiman rakentamiseen, koska olemassa oleva tieverkosto tai mahdollisuus sen rakentamiseen on tuulivoimahankkeiden perusedellytys. Nämä erityisen soveliaat alueet ovat ne, jotka sijaitsevat alle 5 km tiestä. Myös tuulivoimaloiden liittäminen sähköverkkoon on kallista samoin, kuin pitkän siirtolinjan 23.6.2014 /DS rakentaminen. KYLLÄ-alueita jaettiin voimalinjojen edullisen sijainnin mukaan paremmuusjärjestykseen siten, että alle 5 km etäisyys nykyiselle keskijännitteiselle sähköverkolle lasketaan paremmaksi sijainniksi. EI-alue yleiselle tielle alle 300 m) KYLLÄ-alue maantielle ja nyk. sähköverkolle alle 5 km) Kuva 3 6. Yleiset tiet ja sähkölinjat. 10 Enontekiön kunta, Tuulivoiman paikkatietoselvitys

3.2.7 Linnusto Tuulivoima-alueet voivat olla vahingollisia linnustolle, mikäli ne sijaitsevat lintujen päämuuttoreiteillä, pesintä- tai ruokailualueilla. Enontekiön alueella sijaitsee neljä FINIBA-aluetta Suomen tärkeät lintualueet). Alueet on esitetty kartalla luvussa 3.2.8. Linnuston osalta joudutaan tekemään tarkempia selvityksiä yksityiskohtaisemmassa suunnitteluvaiheessa. ti tarkastamaan niiden suojeluperusteita. Jatkon tarkemmissa tutkimuksissa ja aluerajauksia tehtäessä on kuitenkin mahdollista tehdä luonnonsuojelulain 65 mukainen luontotyyppi- ja lajitason vaikutusarviointi, jonka pohjalta arvioidaan onko alueelle mahdollista toteuttaa tuulivoimahanke vaarantamatta niitä luontoarvoja, joiden vuoksi alue on osa Natura 2000 -suojelualueverkkoa. Tarkastelussa EI-alueiksi määriteltiin kaikki luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojeluohjelma-aluluonnonsuojelualueet on jätettävä tuulivoimara- eet ja KYLLÄ-alueita ovat ne, jotka jäävät näikentamisen sijainteja mietittäessä ulkopuolelle, den ulkopuolelle. EHKÄ-alueita ei vielä tässä vaisillä ne on luonnonsuojelulailla rauhoitettuja alu- heessa määritelty, sillä suojaetäisyyden leveyeita. Niiden alueella voidaan kieltää liikkuminen det on tutkittava yksityiskohtaisesti ja on riipkokonaan tai ainakin rajoittaa sitä, jos kasvilli- puvainen luonnonsuojelualueiden suojeluarvoisenontekiön tuulivoimaselvitys ta. KYLLÄ-alueita ovat siten kaikki suojelualusuuden tai eläimistön säilyminen sitä edellyttää. 19.3.2014 /DS Paikkatietoanalyysin kriteerit: Luonnonsuojelu eiden ulkopuoliset alueet. Natura-alueet kattaalueet jotka ovat luonnonsuojeluohjelmilla varat- vat suurimman osan Enontekiön pinta-alasta ja tu luonnonsuojelutarkoituksiin, on jätetty myös ne jätettiin pois tarkastelusta, koska suojelussa pois tätä selvitystä laadittaessa, vaikka ne eivät on Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue, joten ole varsinaisia luonnonsuojelualueita. Natura- maalla tapahtuva tuulivoimarakentaminen ei vaialueidenkin kohdalla joudutaan tapauskohtaises- kuta vesistöalueeseen. 3.2.8 Luonnonsuojelu muut Natura-alueet IBA-alue Tornionjoen ja Muonionjoen vesistö -Natura-alue FinIBA-alue Luonnonsuojelualue Luonnonsuojeluohjelma Kuva 3 7. Luonnonsuojelualueet, Natura-alueet, luonnonsuojeluohjelmat, sekä Suomen tärkeät lintualueet FINIBA). 2014 Ramboll 11

3.2.9 Poronhoito Poronhoitoon liittyvät alueidenkäytön rajoitukset on huomioitava tuulivoimasuunnittelussa. Poronhoitoon liittyvä paikkatietoaineisto ei saatu käyttöön vielä tämän selvityksen valmistumisen aikaan. Poronhoito huomioidaan kuitenkin myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. KYLLÄ-alueiksi paikat, jossa korkeusrajapinta on yli 600 m. Korkeiden tunturien takia on vielä jatkosuunnitelmissa tarkistettava kyseisten paikkojen suhde korkeusrajoituspintoihin. 3.2.11 Naapurimaiden maankäyttö Tässä selvityksessä ei ole huomioitu naapurimaissa Ruotsi ja Norja) olevaa maankäyttöä. Naapurimaissa, lähellä Enontekiön rajaa, Finavia on julkaissut paikkatietoaineiston ilmai- voi esiintyä vastaavanlaisia kohteita kuin täsluliikenteen korkeusrajoituksista, jota on tarkoi- sä selvityksessä on analysoitu Suomen puolella. tus käyttää esim. tuulivoimaa suunniteltaessa. Näitä on syytä käydä läpi tapauskohtaisesti siienontekiön tuulivoimaselvitys Aineistossa on ilmoitettu korkeusrajoitus met- nä vaiheessa kun jatkosuunnitteluun 7.8.2014 /DS aluvalitut Paikkatietoanalyysi: Ilmaliikenteen korkeusrajoitukset reinä merenpinnasta. Enontekiön lentokenttä eet ovat selvillä. Naapurimaiden kohteissa pitää rajoittaa korkeiden rakennelmien pystyttämis- käyttää samoja kriteerejä kuin tässä selvityksestä sen läheisyyteen. Selvityksessä on luokitel- sä on käytetty. Lisäksi naapurimaiden viranomaitu EI-alueeksi ne alueet, jossa Finavian paikka- sia on kuultava kun tuulivoimaselvitykset tarkentietoaineistossa rakennelmien korkeus on rajat- tuvat. tu alle 200 metriin, EHKÄ-alueiksi 200 600 m, ja 3.2.10 Ilmaliikenteen korkeusrajoitukset Ilmaliikenteen korkeusrajoitukset 0m 560 m 858 m Kuva 3 8. Ilmaliikenteen korkeusrajoitukset. 12 Enontekiön kunta, Tuulivoiman paikkatietoselvitys

3.3 Analyysin lopputulos Analyysin lopputulos on saatu yhdistämällä kaikki yllä olevat kriteerit siten, että jos yksikään edellisessä luvussa mainituista EI-alueista osuu kohdalle, alue määritetään lopputuloksessakin EI-alueeksi. Samalla periaatteella on muodostettu myös EHKÄ-alueet. KYLLÄ-alueiksi on valikoitu ne alueet, joiden kohdalla ei ollut yhtään EItai EHKÄ-kriteeriä. Jatkotarkastelussa pitää EHKÄ-alueiden kohdallaenontekiön myös huomioida mitkä ehkä-kriteerit ovat ja tuulivoimaselvitys montako päällekkäisiä ehkä-kriteeriä osuu tiepaikkatietoanalyysi: "kyllä", "ehkä" ja "ei" tylle alueelle. Lopputuloksessa ei ole huomioitu tuulisuudesta muodostuneet ei- ja ehkä-alueet, vaan tuulisuus kannattaa tutkia vielä erikseen tarkemmassa suunnittelussa. Tämä ehkä-kriteeri on käsitelty erikseen, koska Tuuliatlaksen aineisto on suurimmalta osin erittäin karkea 2500 x 2500 m ruuduissa). Vain kahdelta kohdalta Enontekiön alueelta on saatavilla tarkempaa aineistoa 250 x 250 m) Tuuliatlaksesta. On hyvä muistaa, että tämä analyysi ei ole lopullinen tulos siitä, onko mahdollista rakentaa tuulivoimaloita tietylle alueelle. Analyysin tulos kertoo vain, onko käytettyjen kriteerien osalta mahdollista rakentaa niitä. Tämän kaltainen analyysi on kuitenkin oiva työkalu, kun halutaan analysoida isoja alueita ja saada suuntaa antavat tulokset. Tästä on edettävä tarkempaan suunnitte/ds -alueet luun, jonka yhteydessä esiin vielä7.8.2014 mahdollisesti nousee asioita, jotka estävät tuulivoiman rakentamisen tietylle alueelle. Lopullisten alueiden koko, toiminnot ja reunaehdot määritetään tarkemmassa suunnittelussa. KYLLÄ-alue maantielle ja nyk. sähköverkolle alle 5 km) EI-alue EHKÄ-alue Kuva 3 9. Analyysin lopputulos: EI-alue = alue, jolle todennäköisesti ei voida rakentaa tuulivoimaloita; EHKÄ-alue = alue, jolla voi olla tiettyjä tuulivoimarakentamista rajoittavia tekijöitä. Mahdollistavat ja rajoittavat tekijät on selvitettävä tarkemman suunnittelun yhteydessä; KYLLÄ-alue = alue, jolla tässä selvityksessä käytettyjen kriteerien mukaan ei ole estettä tuulivoimarakentamiselle. 2014 Ramboll 13

4. Jatkosuunnittelu Tämä selvitys on tausta-aineistoa, joka ohjaa valintaa koko kunnan tuulivoimayleiskaavassa tarkemmin tarkasteltavista tuulivoima-alueista. Jatkosuunnittelun yhteydessä tarkennetaan selvityksiä ja arvioidaan vaikutuksia maankäyttöja rakennuslain mukaisena menettelynä. Kunnan vaiheyleiskaavan perusteella tuulivoimayhtiö tai muu toimija voi esittää kunnalle rakennuslupiin oikeuttavan tuulivoimaosayleiskaavan laatimista. 5. Nykyiset tuulivoimalat Tunturituuli Oy:llä on kolme tuulivoimalaa Enontekiön alueella. Lammasoaivin tunturille on rakennettu kaksi 0,45 MW turbiinia vuonna 1996 ja yksi 0,65 MW turbiini vuonna 1998. Voimaloiden tornikorkeus on 35 ja 41 metriä. Roottorien halkaisijat ovat 37 ja 44 metriä. Tuulivoimalat eivät ole enää toiminnassa. Kuva 4 1. Tuulivoimahankkeen jatkosuunnittelun etenemismalli 14 Enontekiön kunta, Tuulivoiman paikkatietoselvitys

6. Johtopäätökset Tämän selvityksen perusteella suositellaan, että valitaan noin seitsemän tuulivoima-aluetta jatkotarkasteluun. Nämä alueet koostuvat KYLLÄ- ja EHKÄ-alueista. Sen lisäksi tarkistetaan Jyppyränselän soveltuvuutta tuulivoima-alueeksi, vaikka alue sijaitsee lentoliikenteen korkeusrajoitusalueella. Enontekiön tuulivoima-alueet suunnitellaan etenkin paikallista energiantuotantoa varten, joten jatkotarkastelualueille on tarkoitus sovittaa muutamista tuulivoimaloisenontekiön tuulivoimaselvitys ta koostuva tuulivoimapuisto. Lisäksi paikallisen Paikkatietoanalyysi: "kyllä", "ehkä" ja ko"ei" sähköverkon siirtokapasiteetti ei mahdollista vin isoja tuulivoimapuistoja. -alueet 6.10.2014 /DS Alueet, joille suositellaan jatkotarkasteluja on esitetty alla olevassa kartassa. Leutsuvaara Lammasoaivi Dálvas Látnjavárit Sinettä Lavivaara Jyppyränselkä Sonkavaara EI-alue KYLLÄ-alue maantielle ja nyk. sähköverkolle alle 5 km) Ehdotetut selvityskohteet EHKÄ-alue Kuva 6 1. Alueet, joille suositellaan jatkotarkastelua. 2014 Ramboll 15

7. Lähteet TuuliAtlas Tuulivoimalat ja maisema -selvitys, Suomen ympäristö -sarja 5/2006 Ympäristöministeriön ohje Tuulivoimarakentamisen suunnittelu 4/2012 Asutustiedot: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta Paikkatiedot ja pohjakartat: Maanmittauslaitos Luonnonsuojelualueet: Oiva-tietokanta Kulttuuriympäristö ja maisema: Oivatietokanta, Museovirasto Tunturi-Lapin maakuntakaava IBA-alueet: Birdlife Finland Lentoesteet/korkeusrajoitukset: Finavia Oyj Moottorikelkkareitit: Kelkkareitit.fi Luonnonsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki Lahdessa 6.lokakuuta 2014 Ramboll Finland Oy/Kaavoitusyksikkö Matti Kautto johtava asiantuntija Dennis Söderholm suunnittelija, FM 16 Enontekiön kunta, Tuulivoiman paikkatietoselvitys