SIEVIN PUUTIKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO

LIITE 2

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY SIEVIN PUUTIKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO Luonto- ja linnustoselvitykset Erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24712

2 (27) Sievin Puutikankankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN SIJAINTI JA KUVAUS... 4 2.1 Sijainti... 4 2.2 Hankkeen tekninen kuvaus... 4 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 6 3.1 Kasvillisuus ja luontotyypit... 6 3.2 Linnustoselvitykset... 6 3.3 Muu eläimistö ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit... 7 3.3.1 Lepakkoselvitys... 8 4 KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT... 9 4.1 Kasvillisuus ja luontotyypit... 9 4.1.1 Kasvillisuusalue... 9 4.2 Tuulivoimapuistoalueen luonnonolojen yleiskuvaus... 9 4.2.1 Alueen metsät ja suot... 9 4.3 Rakentamisalueiden luontoarvot... 11 4.4 Arvokkaat luontokohteet ja lajisto... 13 4.4.1 Kansallisten lakien mukaiset kohteet... 13 4.4.2 Arvokkaiden luontokohteiden kuvaus... 13 4.4.3 Uhanalainen ja alueellisesti merkittävä kasvilajisto... 18 5 LINNUSTO... 19 5.1.1 Pesimälinnusto... 19 5.1.2 Muuttolinnusto... 21 5.1.3 Suojelullisesti arvokas linnusto... 22 6 MUU ELÄIMISTÖ... 24 6.2 EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV (a) lajit... 24 6.2.1 Lepakot... 25 LÄHTEET... 27 Pohjakartat Maanmittauslaitos 4/2014 Suojelualuerajaukset OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 4/2014 Valokuvat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (Minna Tuomala).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Puutikankankaan tuulivoimapuisto 3 (27) 1 JOHDANTO Tämä työ on Sievin Puutikankankaan alueelle suunniteltavan tuulivoimapuiston osayleiskaavoitusta palveleva luonto- ja linnustoselvitysten erillisraportti. Työssä kuvataan tuulivoimapuiston luonnonolosuhteiden nykytila sekä suunnittelussa huomioitavat arvokkaat luontokohteet. Tuulivoimapuiston vaikutukset alueen luonnonolosuhteisiin arvioidaan erikseen hankkeen kaavaselostuksessa. Alueelle laadittujen luonto- ja linnustoselvitysten tavoitteena on paikantaa arvokkaat luontotyypit, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta edustavia kohteita. Lisäksi selvitysten tavoitteena on turvata valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisen ja luonnonsuojelulain (47 ja 49 ) mukaisen erityisen arvokkaan lajiston mahdolliset esiintymisalueet sekä EU:n luonto- ja lintudirektiivien mukaisen kasvi-, eläin- ja lintulajiston esiintymät. Arvokkaiksi tulkitut luontokohteet on esitetty kartoilla ja kuvailtu kuviokohtaisesti raportissa. Tuulivoimapuistoalueen muun eläimistön nykytila on käsitelty tämän raportin yhteydessä EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen lajien osalta. Hankealueen ympäristön tilaan vaikuttavat muut tekijät, kuten maaperätiedot, pinta- ja pohjavesiasiat sekä lähimmät suojelualueet ja muut suojeluohjelmat on esitetty kaavaselostuksessa. Luonto- ja linnustoselvityksen ovat laatineet FM biologit Ville Suorsa ja Minna Tuomala FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Oulun toimistolta.

4 (27) Sievin Puutikankankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 HANKKEEN SIJAINTI JA KUVAUS 2.1 Sijainti TM voima Oy suunnittelee Sievin Puutikankankaalle tuulivoimapuistohanketta. Alue sijaitsee Sievin ja Toholammin kuntien rajalla. Lähelle sijoittuu myös Kannuksen kunnanraja. Suunnittelualue on Kannuksen ja Sievin välisen Kokkola Kajaani valtatien 28:n eteläpuolella. Etäisyyttä hankealueelta Sievin keskustaan on noin 8 km, Toholammin keskustaan noin 9 km ja Kannuksen keskustaan noin 14 km. Hankealueet sekä niiden lähialueet ovat pääosin metsä- ja suovaltaisia, ja alueet ovat tavanomaisessa metsätalouskäytössä. Aluetta halkoo historiallinen Pikkuradaksi nimetty metsäautotie. Alueen pinta-ala on noin 12 km². Kuva 1. Hankealueen sijainti. 2.2 Hankkeen tekninen kuvaus Suunnitellut yhdeksän tuulivoimalat tulevat olemaan enintään 210 metriä korkeita ja tornirakenteeltaan yhtenäisiä (teräslieriö- tai hybriditorni). Roottorilavan pituus tulee olemaan noin 65 metriä ja roottoriympyrän halkaisija noin 131 metriä. Yleiskaavatyössä mallinnuksissa käytetyn voimalan malli on Nordex N131-300. Tuulivoimaloiden sähköntuotanto liitetään sähköverkkoon 20-35 kv maakaapelilla, ilmajohtoja ei rakenneta. Tuulipuisto liitetään Fingrid Oyj:n omistamaan Uusnivalan 110 kv voimajohtoon, jonka yhteyteen rakennetaan uusi 110 kv sähköasema. Tuulivoimapuiston sisäinen sähköverkko toteutetaan 20-35 kv maakaapeliverkkona ja maakaapelointi sijoittuu huoltoteiden yhteyteen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Puutikankankaan tuulivoimapuisto 5 (27) Kuva 2. Hankealue sekä voimaloiden sijoittuminen ilmakuvalla Kuva 3. Voimaloiden numerointi sekä huoltotiestön sijoittuminen

6 (27) Sievin Puutikankankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Kasvillisuus ja luontotyypit Hankealueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä inventoitiin maastokaudella 2014, yhteensä kahden maastotyöpäivän ajan. Lisäksi alueen metsien kasvupaikkatyyppejä on tarkasteltu linnustoselvitysten maastotöiden yhteydessä. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitysten maastotöistä ja raportoinnista on vastannut FM biologi Minna Tuomala FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Kasvillisuusinventoinneissa huomioitiin tarkemmin tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen luonto-olosuhteet sekä laajemmin koko tuulivoimapuiston alue arvokohdetarkasteluna. Arvokohdetarkastelun tarkoituksena oli kartoittaa hankealueen edustavat luontokohteet, jolloin myös mahdollisiin sijoitussuunnitelmien muutoksiin olisi olemassa selvitysaineistoa. Alueen luonnonolosuhteita ei ole kartoitettu aiemmin muissa selvityksissä. Lähtöoletuksena oli, että alueella ei esiinny luonnonsuojelulain (29 ) mukaisia arvokkaita kohteita, joten inventoinneissa tarkasteltiin mahdollisia metsälain (10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä, vesilain (2 luku 11 ) mukaisia luontotyyppejä, luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaisesti uhanalaisia luontotyyppejä sekä arvokkaan lajiston esiintymispaikkoja. Alueelta ja sen lähistöltä tiedossa oleva uhanalaisten lajien paikkatietoaineisto on tiedusteltu ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (tiedonanto, Hertta Eliölajit - tietokanta, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 5/2014). Lisäksi tiedusteltiin Metsäkeskukselta alueelle mahdollisesti sijoittuvia kohteita, joista maksetaan metsätalouden ympäristötukea (Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskus, 2014). Tässä raportissa käsitellään alueen luonnon yleispiirteet, kuten metsien kasvupaikkatyypit ja niiden käsittelyaste. Lisäksi mahdolliset arvokkaat luontokohteet, mm. kansallisten lakien mukaiset sekä paikallisesti muutoin arvokkaat luontotyypit kuvaillaan. Kuvauksissa huomioidaan mm. luontotyyppien uhanalaisuusluokitus. Arvokkaat luontokohteet esitetään kartoilla. 3.2 Linnustoselvitykset Puutikankankaan suunnitellun tuulivoimapuiston pesimälinnustoa on selvitetty yleisesti käytössä olevia ja pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettuja laskentamenetelmiä (kartoituslaskenta ja pistelaskenta) soveltamalla (mm. Koskimies & Väisänen 1988). Hankealueen pesimälinnustoa on selvitetty suunniteltujen voimalapaikkojen alueella toteutettujen pistelaskentojen (9 laskentapistettä) avulla sekä kiertelemällä kartoituslaskentana kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella ennalta valittuja kohteita, joissa suojelullisesti arvokkaita lajeja arvioitiin esiintyvän. Alueen pesimälinnustoselvitykset on toteutettu 13. 28.5.2014 välisenä aikana. Jokaisella voimalapaikalla toteutetut pistelaskennat toistettiin kolmeen kertaan, minkä lisäksi hankealue pyrittiin kiertämään mahdollisimman kattavasti läpi kartoituslaskennan ohessa. Alueella ei ole suoritettu oikea-aikaista metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitystä, mutta mahdollisia soidinpaikkoja sekä eri lajien elinolosuhteita on huomioitu alueella suoritettujen linnustoselvitysten yhteydessä. Pesimälinnustoselvitysten lisäksi täydentävää tietoa alueen linnustosta on saatu myös muiden hankealueella toteutettujen luontoselvitysten yhteydessä. Linnustoselvitysten yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota myös mahdollisiin petolintujen pesäpaikkoihin sekä muihin linnustollisesti arvokkaisiin kohteisiin. Laskennat suoritettiin hyvissä havainnointiolosuhteissa ja ne ajoitettiin pääasiassa aikaiseen aamuun, noin 4 6 tuntia auringon nousun jälkeiseen aikaan. Laskentojen aikana havaitut linnut kirjattiin ylös vihkoon ja maastokartoille, ja tulokset tulkittiin toimistotyönä ko. laskentamenetelmästä annettujen ohjeiden (mm. Koskimies & Väisänen 1988) mukaisesti. Kaikille havaituille lintulajeille tulkittiin pesimävarmuusindeksi lintuatlaskartoituksessa käytetyn ohjeistuksen mukaisesti (ks. Valkama ym. 2011). Havaintojen tulkinta tehtiin ns. minimiperiaatteella, jolloin

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Puutikankankaan tuulivoimapuisto 7 (27) yksikin sopivassa elinympäristössä tehty pesintään viittaava havainto riitti siihen, että laji tulkittiin alueella pesiväksi. Puutikankankaan suunnitellun tuulivoimapuiston alueella ei suoritettu lintujen muutonseurantaa vuoden 2014 luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä. Hankealue sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan eteläosan sisämaa-alueelle, kauas tunnettujen muuttoreittien ulkopuolelle, jolloin hankealueen kautta kulkeva lintujen muuttovirta arvioitiin lähtökohtaisesti vähäiseksi ja hajanaiseksi. Hankealueen kautta kulkevaa muuttolinnustoa koskevat osat tässä luontoselvityksessä perustuvat muualta lähialueelta mahdollisesti olemassa olevaan tietoon, yleistietoon lintujen muuttoa ohjaavista tekijöistä ja arvioijan omaan kokemukseen lintujen muuttokäyttäytymisestä eri alueilla. Sievin kunnan eteläosan muuttolinnustosta ei ollut käytettävissä aiempia muutonseuranta-aineistoja, mutta Puutikankankaan hankealueen koillispuolelle sijoittuvalla Sievin Evijärven peltoalueella on suoritettu sekä kevät- että syysmuutontarkkailua vuonna 2014. Nämä muuttolinnustoaineistot ovat käytettävissä myöhemmin hankkeen kaavaehdotusvaiheessa. Hankealueella suoritettujen linnustoselvitysten aikana keskityttiin erityisesti selvittämään suojelullisesti arvokkaiden lajien kuten Suomen Punaisen kirjan uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien (Rassi ym. 2010), alueellisesti uhanalaisten lajien (Rajasärkkä ym. 2013) EU:n lintudirektiivin liitteen I lajien (79/409/ETY), Suomen luonnonsuojelulailla (20.12.1996/1096) ja luonnonsuojeluasetuksella (14.2.1997/160) uhanalaisiksi tai erityistä suojelua vaativiksi säädettyjen lajien esiintyminen alueella. Erityistä huomiota kiinnitettiin myös muihin tuulivoimahankkeiden linnustovaikutuksille herkiksi todettuihin lajeihin. Selvitysten aikana saatiin hyvä yleiskuva myös alueella esiintyvästä tavanomaisemmasta lintulajistosta. Tässä selvityksessä käytettiin seuraavia aineistoja ja tietolähteitä maastoselvitysten pohjatiedoiksi sekä selvitysten täydentämiseksi: Maanmittauslaitoksen kartta- ja ilmakuva-aineistot (lintujen elinympäristöt) Ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietokanta asiantuntijoille (ympäristön suojelualueet) BirdLife Suomen ja SYKE:n paikkatietoaineistot (ympäristön IBA- ja FINIBA- kohteet) Metsähallituksen petolinturekisteri (ympäristön erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikat, aineistopyyntö) Luonnontieteellisen keskusmuseon Sääksirekisteri (ympäristön sääksen pesäpaikat, aineistopyyntö) Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimisto (ympäristön suojelullisesti arvokkaiden lajien pesäpaikka- ja rengastustiedot, aineistopyyntö) Valtakunnallinen lintuatlastietokanta (pesimälajiston yleispiirteet) Keski-Pohjanmaan lintupaikkaopas (lähialueen lintupaikkojen yleistietoja) Linnustoselvityksen raportoinnista on vastannut FM biologi Ville Suorsa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Oulun toimistolta. Linnuston maastoselvityksistä ovat vastanneet FM biologit Minna Tuomala ja Ville Suorsa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. 3.3 Muu eläimistö ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Tiedot alueen eläimistöstä perustuvat pääosin yleistietoon erityisesti nisäkkäidemme levinneisyydestä ja elinympäristövaatimuksista. Hankealueella ja sen läheisyydessä esiintyvää eläimistöä ja eri lajien elinympäristöinä potentiaalisia alueita on huomioitu hankkeen yhteydessä suoritettujen luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä. Hankealueella toteutettiin yleispiirteinen liito-oravainventointi pesimälinnustoselvitysten ensimmäisen laskentakierrosten yhteydessä, minkä lisäksi lajin elinympäristöjä huomioitiin myös muiden luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä. Karttaja ilmakuvatarkastelun perusteella todetut lajin potentiaaliset elinympäristöt inventoitiin papanakartoitusmenetelmää soveltaen, minkä lisäksi arvioitiin alueen soveltuvuutta lajin elinympäristönä.

8 (27) Sievin Puutikankankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.3.1 Lepakkoselvitys Puutikankankaan alueen lepakoista ei ole julkaistu aiempia kartoitustuloksia, eikä Sievin kunnan eteläosan tai sen lähiympäristön lepakkotilanteesta ollut saatavilla muutakaan ajantasaista tietoa. Puutikankankaan tuulivoimapuiston hankealueella toteutettiin kesän 2014 aikana yleispiirteinen lepakoiden ruokailualueiden kartoitus. Kartoitus tehtiin ns. aktiivikartoitusmenetelmää hyödyntäen, missä hankealueen lepakoille potentiaaliset kohteet kierrettiin kattavasti läpi detektorilla (Petterson D240X ja D200) kuunnellen. Lepakkoselvitykset kohdennettiin erityisesti sellaisille alueille, joiden maankäyttö tulee muuttumaan hankkeen toteutuessa sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella arvioiduille lepakoille potentiaalisille alueille (mahdolliset ruokailualueet sekä lisääntymis- ja levähdysalueet). Lepakkoselvitykset suoritettiin suurimmaksi osaksi kävellen hankealueella. Hankealueen lepakkoselvitykset toteutettiin 16. 17.6. ja 14. 15.7.2014, jolloin lepakoita havainnoitiin noin klo. 22:00 04:30 välisenä aikana. Kartoitusöinä säätila ja olosuhteet olivat suotuisia ja lepakoiden kartoitukseen otollisia. Lepakoille sopivien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen (mm. kolopuut ja vanhat rakennukset) sekä ruokailualueiden esiintymiseen on kiinnitetty huomiota myös muiden hankealueella suoritettujen luonto- ja linnustoselvitysten ohessa. Lepakkoselvitysten yhteydessä mahdollisesti todetut lepakoiden käyttämät alueet arvotettiin seuraavien, nykyään yleisesti käytössä olevien, periaatteiden mukaisesti. Luokitusperusteena on käytetty alueella esiintyvää lajistoa ja lepakoiden määrä (Siivonen 2004). Luokitusperusteet ovat: Luokka I: Luokka II: Luokka III: Lepakoiden lisääntymis tai levähdyspaikka. Alueen hävittäminen tai heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulaissa kielletty (LSL 49 ). Lepakoiden tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti. Maankäytössä on huomioitava alueen arvo lepakoille (EUROBATS 1999). Muu lepakoiden käyttämä alue. Maankäytössä on mahdollisuuksien mukaan huomioitava alueen arvo lepakoille. Lepakot käyttävät eri aikoina vuodesta eri alueita ruokailuun, mistä johtuen lepakkoselvitykset tulisi toistaa useamman kerran kesän aikana. Nyt toteutettu lepakkoselvitys koostuu kahdesta kesälle ajoittuvasta kartoituskäynnistä, joiden arvioidaan antavan riittävän yleiskuvan lepakoiden esiintymisestä sekä lepakoille mahdollisesti arvokkaista kohteista. Syksymmällä lepakot jakaantuvat tasaisemmin ja laajemmalle alueelle lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ympäristöön. Toteutettujen selvitysten perusteella alueen lepakkotiheys on niin alhainen, että kartoituskertojen lisääminen ei todennäköisesti olisi muuttanut tuloksia merkittävästi. Lepakkoselvityksen maastoselvitykset on suorittanut Toni Ahlman Ahlman Group Oy:stä ja lepakkoselvitysten raportoinnista on vastannut FM biologi Ville Suorsa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Puutikankankaan tuulivoimapuisto 9 (27) 4 KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 4.1 Kasvillisuus ja luontotyypit 4.1.1 Kasvillisuusalue Puutikankankaan hankealue kuuluu metsäkasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaalisen Pohjanmaan Kainuun alueen länsiosaan, missä kohtaavat pohjoisen ja eteläisen Suomen kasvillisuustyypit ja lajisto. Soiden osalta alue kuuluu vaihettumisvyöhykkeeseen, missä suot kuuluvat Pohjanmaan aapasoiden alaryhmään Suomenselän aapasuot sekä osaksi Pohjanmaan vietto- ja rahkakeitaisiin (Vasander 1998). 4.2 Tuulivoimapuistoalueen luonnonolojen yleiskuvaus Tässä kappaleessa on esitelty hankealueen kasvillisuuden yleiskuvaus, eli metsien kasvillisuustyypit ja niiden käsittelyaste sekä yleiset suotyypit. Lisäksi on esitelty tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen sekä suunnitellun huoltotiestön alueiden kasvillisuutta. Erikseen on poimittu lainsäädännöllä huomioitavat tai muutoin paikallisesti arvokkaat luontokohteet tuulivoimapuiston alueelta ja kohteet on esitelty kappaleessa 4.4.2. Arvokkaaksi poimittujen luontotyyppien osalta on esitetty niiden status luontotyyppien uhanalaisluokituksessa. Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa hankealue lukeutuu Keskiboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen mukaisesti Etelä-Suomeen (Raunio ym. 2008). 4.2.1 Alueen metsät ja suot Metsät Hankealueella kivennäismaiden talousmetsät ovat pääosin tuoreita puolukkamustikkatyypin (VMT) kankaita sekä kuivahkoja variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) kankaita. Karumpaa variksenmarja-kanervatyypin (ECT) kuivaa kangasta esiintyy niukasti alueen pohjoisosan pienialaisten kalliopaljastumien alueella. Kivennäismaan metsät ovat louhikkoisia moreenimaiden kankaita, joilla mäntymetsien kasvu on kohtalaisen hyvää. Hankealueen metsät ovat iältään vaihtelevia, keskimäärin varttuneita kasvatusmetsiä. Laajoja uusia päätehakkuita alueella ei vuoden 2014 inventoinneissa todettu. Laajimmat nuoret taimikot sijoittuvat Pihlajamaan ja Iso Maunusalon alueille sekä alueen pohjoisosiin Majavakuusenkankaalle. Hankealueen lähistöön sijoittuu myös Metsäntutkimuslaitoksen (nyk. Luke) tutkimusmetsiä. Alueelle ei sijoitu lehtoja tai laajemmin lehtomaisia kankaita. Maa- ja kallioperätietojen perusteella alueella ei ole olosuhteita rehevien kasvupaikkojen lajistolle.

10 (27) Sievin Puutikankankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 4. Tuoreen kankaan varttunutta sekametsää voimalan nro 9 lähialueella. Suot, kosteikot ja pienvedet Hankealueen suoluontokohteet ovat laiteiltaan ojitettuja niukkapuustoisia soita, joiden edustavimmat osat rajattiin luontokohteiksi. Alueella on aiemmin sijainnut laajempi Käännännevan Nevajärvennevan suoallas, josta luonnontilaisia osia on jäljellä enää Käännännevan lounaisosassa. Hankealueella ei esiinny ojittamatonta ja puustoltaan edustavaa korpea. Alueen korvet on tehokkaasti ojitettu, eikä erityisiä ja luonnontilaisia korpiluontotyyppejä esiinny. Pihlajamaan tuntumassa on havaittavissa ojitettujen korpien alueella lähdevaikutusta. Lähdevaikutus ilmenee ojanpohjalle purkautuvana lähdevetenä, ja tämän osoittaa kasvilajisto, mm. alueellisesti ja levinneisyytensä puolesta huomionarvoinen pohjanruttojuuri. Nevajärvennevan suoallas on tehokkaasti ojitettu ja alue on entistä lyhytkorsinevaa ja rahkarämettä, jonka nykyiset heikentyneet hydrologiset olosuhteet ovat muuttaneet suoaluetta. Nevajärvennevalla kituliaan männyn kasvu on lisääntynyt ja suo on pääosin rahkamättäiden vallitsemaa rahkarämettä ja rämemuuttumaa. Suon laiteilla esiintyy isovarpurämemuuttumia. Nevajärjennevan etelä- ja länsiosasta rajattiin avoimia rantanevoja luontokohteeksi. Täysin luonnontilaisia pienvesiä alueelle ei sijoitu. Nevajärveen on johdettu runsaasti metsätalouden ojituksia. Nevajärvi on kuitenkin alueen luonnon monimuotoisuuden ja lajiston kannalta merkittävä alue talousmetsissä ja sen edustavimmat rantaluhdat rajattiin luontokohteeksi. Hankealuetta halkoo Nevajärvestä alkunsa saava Vipuoja, joka on osin uomaltaan luonnontilaisen kaltainen. Vipuojan varrelle ei sijoitu sellaista erityistä rantaluontotyyppiä, joka olisi rajattavissa luontokohteeksi. Vipuojalla rantametsineen on kuitenkin alueen luonnon monimuotoisuutta lisäävää vaikutusta. Ojanvarren metsiä on käsitelty normaalin talousmetsän tapaan.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Puutikankankaan tuulivoimapuisto 11 (27) Kuva 5. Nevajärvennevan rahkoittunutta lyhytkorsinevamuuttumaa 4.3 Rakentamisalueiden luontoarvot Tuulivoimaloiden rakennuspaikat ja huoltotiestö Tuulivoimaloiden suunnitellut rakennuspaikat, niille johtava huoltotiestö ja maakaapelointi sijoittuvat hyvin tavanomaisen talousmetsän alueelle. Voimalat 1-5 sijoittuvat rämemuuttumien tai turvekankaiden alueelle. Voimalat 1 ja 2 sijoittuvat louhikkoisen mäntykankaan alueelle. Voimala 3 sijoittuu ojitetulla turvekankaalla pienen kivennäismaasaarekkeen alueelle, missä metsä on sekapuustoista ja kohtalaisen nuorta. Voimalan 5 rakennuspaikka sijoittuu ojitetun Nevajärvennevan laiteeseen tuoreen kankaan harvennushakatun kasvatusmetsän alueelle. Voimalat 5, 6 ja 7 sijoittuvat kuivahkon kankaan nuoriin mäntyvaltaisiin kasvatusmetsiin, voimala 8 turvekankaan ojikkoon ja voimala 9 taimikon laiteeseen kuivahkolle mäntykankaalle. Hankealueen huoltotiestö sijoittuu pääosin kunnostettavien metsäautoteiden ja talviteiden pohjille. Uutta tiepohjaa raivataan eniten Pihlajamaan ja Rajarämeen-Käännännevan väliselle alueelle, missä metsät ovat runsaasti ojitettuja turvekankaita ja rämemuuttumia. Uusien ja parannettavien huoltoteiden sijoittuminen on esitetty kuvassa 3. Tielinjauksista oli maastotöiden aikana tiedossa alustavat sijainnit, ja alueelta poimitut luonnonarvokohteet ovat muuttaneet tiesuunnitelmaa. Hankkeen voimalapaikat ja huoltotielinjaukset on sijoitettu esisuunnittelun jälkeen siten, että arvokkaat luontokohteet on huomioitu. Voimaloiden rakennuspaikat sijoittuivat tavanomaisen ja usein varsin vahvasti käsitellyn talousmetsän alueille. Inventoinneissa tarkastettiin useita voimalapaikkoja, joista hankkeen edetessä on hahmottunut nykyiset voimalapaikat. Voimaloiden rakennuspaikat eli kaavassa esitetyt tv-alueet, joiden sisällä voimalan tarkka sijainti varmistuu, eivät sijoitu arvokkaille luontokohteille, mutta joitain sijoittuu niiden läheisyyteen, soiden ja pienvesien valuma-alueille. Hankkeen rakentamisen vaikutuksia todetuille luontokohteille ja lajistolle on käsitelty kaavaselostuksessa. Sähkönsiirtoreitin luontoarvot Hankeen sähkönsiirto liitetään uudella sähköasemalla alueen koillispuolella Uusnivalan 110 kv voimajohtoon. Ilmajohtoja ei rakenneta, vaan sähkönsiirto rakentuu maakaapeleilla. Sähkönsiirtoreittiä ei ole vielä tarkemmin suunniteltu, eikä sen luontoarvoja siten tarkasteltu.

12 (27) Sievin Puutikankankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 6. Voimalan nro 4 rakennuspaikka on harvennushakattua kuivahkoa mäntykangasta Kuva 7. Voimalan nro 9 rakennuspaikka on nuoren taimikon laiteessa kuivahkolla mäntykankaalla

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Puutikankankaan tuulivoimapuisto 13 (27) 4.4 Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Arvokkaiksi luontokohteiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää tarkasteltavan alueen luontoarvoja. Merkittävimmät tällaiset ympäristötyypit on lueteltu luonnonsuojelulaissa (LSL 29 ), ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös muussa maankäytön suunnittelussa. Uudistetussa vesilaissa on luonnontilaisten pienvesien muuttamiskielto (2 luku 11 ja 3 luku 2 ). Hankealueen luontoselvityksissä on pyritty huomioimaan edellisten lisäksi myös em. lakien mainitsemattomat muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen 1998), joita ovat esimerkiksi vanhat havu- ja sekapuumetsiköt, vanhat lehtimetsiköt, paisterinteet, supat, ruohoiset suot, metsäniityt ja hakamaat. Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2008 (Raunio ym. 2008). Arvioinnissa luontotyyppien uhanalaisuutta on tarkasteltu yleisesti koko maassa sekä erikseen Pohjois-Suomessa ja Etelä-Suomessa. Sievin Puutikankankaan hankealue sijoittuu Keskiboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle, joka luetaan luontotyyppien uhanalaisuuden aluejaossa Etelä-Suomeen. Uhanalaisia luontotyyppejä ei ole lakisääteisesti turvattu, mutta ne ovat yleensä hyvä indikaattori arvokkaista luontokohteista. Usein uhanalaiseksi luokiteltu luontotyyppi on huomioitu arvokkaaksi myös muutoin, esimerkiksi luonnonsuojelulaissa tai metsälaissa. Luontotyyppejä suojellaan tai huomioidaan muutoin maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein myös arvokasta eliölajistoa. Arvokkaiden luontotyyppien lisäksi maankäytön suunnittelussa huomioitavia kohteita ovat uhanalaisten, ja varsinkin erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät, sekä EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdysalueet (LSL 49 ). 4.4.1 Kansallisten lakien mukaiset kohteet Puutikankankaan hankealueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia arvokkaita luontotyyppejä. Hankealueen arvokkaat luontokohteet ovat metsälain 10 :n mukaisia luonnontilaisia tai lähes luonnontilaisia yhdistelmätyypin vähäpuustoisia ja karuja soita sekä pienveden lähiympäristöjä ja rantaluhtia. Vesilain 2 luvun 11 :n määritelmän mukaisia virtavesiä (norot) alueelle ei sijoitu, sillä suoalueelle sijoittuvat purouomat ovat lähinnä luonnontilaisen kaltaisia ja suurelta osin metsätaloustoimien vaikutuksen alaisia. 4.4.2 Arvokkaiden luontokohteiden kuvaus Kokonaisuutena hankealueet ovat varsin voimakkaasti käsiteltyjä, alueen metsät ovat metsätalouskäytössä ja suuri osuus alueen rämeistä on ojitettu. Luonnontilaisia korpia alueelle ei sijoitu. Hankealueen arvokkaiksi poimitut luontokohteet ovat ympäristöstään erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia suoluontokohteita. Arvokkaat luontokohteet on nimetty niiden sijainnin mukaan karttanimillä sekä numeroitu. Luontokohteet on esitetty raportin kuvassa 8.

14 (27) Sievin Puutikankankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 8. Arvokkaat luontokohteet suhteessa hankkeen rakentamisalueisiin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Puutikankankaan tuulivoimapuisto 15 (27) Kuva 9. Rajarämeen suoluontokohteen rahkarämeitä ja tupasvillarämeitä (luontokohde 1) Rajaräme (luontokohde 1) Rajaräme on kuntien rajalle sijoittuvan laajemman ja laajalta alueelta ojittamattoman Käännännevan suoaltaan pohjoisosaa. Rajaräme on ojittamattomalta osin niukkapuustoista yhdistelmätyypin nevarämettä, jossa nevaosat ovat vaihtelevasti lyhytkorsinevoja tai saranevoja ja rämeet tupasvillarahkarämeitä. Laiteilla esiintyy pienialaisia kuvioita edustavampia pallosararämeitä ja isovarpurämeitä. Nämä kuviot rajautuvat käsiteltyihin talousmetsiin ja rämemuuttumiin. Rajarämeen alueelle sijoittuu useita palstoja, joilla on metsätalouden ympäristötukikohteita (Pohjois- Pohjanmaan Metsäkeskus, tiedonanto 7/2014). Suoluontokohde voidaan lukea metsälain 10 erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin vähäpuustoiset suot. Luontotyyppeinä lyhytkorsinevat, pallosararämeet ja sararämeet ovat vaarantuneita (VU). Antinojan latvat (luontokohde 2) Rajarämeen ja Käännännevan aluetta halkoo Toholammin puolella Raipponojana alkunsa saava ja myöhemmin Antinojana jatkava virtavesiuoma. Uoma sijoittuu Käännännevan alueelle ja sisältyy siellä rajattuun luontokohteeseen. Erikseen rajattiin uoman alaosaa, joka sijoittuu Rajarämettä ja Käännännevaa erottavan moreeniselänteen laiteeseen. Antinojan uoma on tuolla alueella luonnontilaisena mutkitteleva, eikä siihen ole johdettu ojituksia. Ojanvarren lähiympäristö on ruohoista saranevaa ja luhtanevaa sekä paikoin pensaikkoluhtaa, jolla esiintyy pohjanpajua. Alempana uoma sijoittuu käsiteltyjen talousmetsien alueelle, joten luontokohde rajattiin edustavamman lähiympäristön alueelle, missä uomaan ei ole johdettu muita metsätalousojituksia. Antinojan latvaosat ojittamattomalla suolla voidaan lukea metsälain 10 :n arvokkaisiin elinympäristöihin pienveden lähiympäristöt. Havumetsävyöhykkeen turvemaiden latvapurot luetaan luontotyyppeinä vaarantuneiksi (VU).

16 (27) Sievin Puutikankankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 10. Antinojan varrelle sijoittuu heinä ja saraluhtaa (luontokohde 2) Käännänneva (luontokohde 3) Käännänneva on puustoinen yhdistelmätyypin nevaräme. Avointa nevaa on vähäisesti ja se sijoittuu pääosin suon halki virtaavan uoman varrelle suursaraisena ja luhtaisena nevana. Suurin osa suon alasta on lyhytkorsinevojen ja rämeiden muodostamaa vaihtelevaa mosaiikkia. Rahkaiset jänteet ovat kohtalaisen matalia ja nevoja hallitsee jouhisara. Suoaltaan kivennäismaalaiteille ei sijoitu edustavia puustoisia korpia, vaan rämeet rajautuvat kangasmaan talousmetsiin. Käännännevan halki virtaavan uoman varrella esiintyy myös sarakorpiin luettavaa luhtanevakorpea. Suoluontokohde voidaan lukea metsälain 10 erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin vähäpuustoiset suot. Luontotyyppeinä lyhytkorsirämeet, sarakorvet ja sararämeet sekä havumetsävyöhykkeen turvemaiden latvapurot ovat vaarantuneita (VU). Pihlajamaa E (luontokohde 4) Pihlajamaan itäpuolella on laiteiltaan vahvasti ojitettu suoallas, jonka keskiosiin sijoittuu yhdistelmätyypin nevarämettä. Kohde on luonnontilaansa säilyttänyt siinä määrin, että se rajattiin luontokohteeksi. Vähäpuustoisilla nevoilla on oma merkityksensä mm. linnuston ja riistalajiston elinympäristöinä. Luontokohteen itäpuolella on suoritettu kunnostusojituksia. Suoluontokohde voidaan lukea metsälain 10 erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin vähäpuustoiset suot. Luontotyyppeinä lyhytkorsirämeet ovat vaarantuneita (VU). Nevajärvi (luontokohde 5) Nevajärvi rantaluhtineen on edustava osa talousmetsäalueen luonnonarvojen lisääjänä. Järven ranta on rakentamaton, mutta sen luonnontilaisuutta heikentää runsaat metsäojitukset, joita järveen on johdettu. Järven koillis- ja itäosaan sijoittuu laajempi suursarainen rantaneva, jolla todettiin olevan linnustollisia arvoja. Järvellä on myös virkistyskäyttöarvoa useiden (epävirallisten) tulipaikkojan ja polkujen perusteella. Rantasuot ja itäosan nevarämeet voidaan lukea metsälain 10 erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Puutikankankaan tuulivoimapuisto 17 (27) Kuva 11. Nevajärvi pohjoisesta kuvattuna. Järvellä rantaluhtineen on alueen monimuotoisuutta lisääviä arvoja. Kuva 12. Rajarämeen ja Käännännevan alueelle sijoittuu metsätalouden ympäristötukikohteina vähäpuustoisia ojittamattomia soita, joita on myös merkitty maastoon.

18 (27) Sievin Puutikankankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 13. Pohjanruttojuurta esiintyy lähdevaikutteisen ojitetun korven alueella 4.4.3 Uhanalainen ja alueellisesti merkittävä kasvilajisto Hankealueelta tai sen välittömästä lähiympäristössä ei ollut aikaisempaa tietoa uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista ympäristöhallinnon Hertta Eliölajit - tietokannan mukaan (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Näpänkangas 6/2014). Alueen kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa ei havaittu uhanalaista (CR, EN, VU) silmälläpidettävää (NT) tai Keskiboreaalisella Pohjanmaan alueella alueellisesti uhanalaista (RT) kasvilajistoa. Rauhoitettua, erityisesti suojeltavaa (LsL. 47 ) tai luontodirektiivin (liite II ja liite IV b) mukaista kasvilajistoa ei myöskään havaittu selvitysten yhteydessä. Alueellisesti sekä levinneisyytensä puolesta huomionarvoisena lajina havaittiin pohjanruttojuuren (Petasites frigidus) esiintymiä Pihlajamaan pohjoispuolisen ojitetun korven alueella. Laji ilmentää vahvasti kasvupaikkansa lähdevaikutusta ja oja lienee kaivettu lähteen alueelle. Seuralaislajeina harmaasara, suokeltto ja lehtokorte osoittavat, että alueella on ennen ojituksia ollut edustavampaa lähde- ja lehtokorpea. Ojitetun korven alueelle ei rajattu luontokohdetta, mutta pohjanruttojuuren esiintymät on huomionarvoisina tuotu esille luontokohdekartassa (kuva 8, liite 1).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Puutikankankaan tuulivoimapuisto 19 (27) 5 LINNUSTO 5.1.1 Pesimälinnusto Valtakunnallisessa Lintuatlashankkeessa selvitettiin koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina 2006 2010 (Valkama ym. 2011). Puutikankankaan hankealue sijoittuu Toholammin Viitajärven (708:336, selvitysaste hyvä) ja Kannuksen Eskolan (709:336, selvitysaste erinomainen) atlasruutujen alueelle. Viitajärven ja Eskolan atlasruutujen alueella havaittiin atlaksen aikana yhteensä 120 lintulajia, joista 102 lajia tulkittiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Alueen pesivän maalinnuston keskitiheydeksi on arvioitu noin 150 175 paria/km 2 (Väisänen ym. 1998). Kesän 2014 pesimälinnustoselvityksen yhteydessä Puutikankankaan hankealueella havaittiin yhteensä 67 lintulajia (taulukko 2), joista 41 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Pistelaskentojen perusteella alueen selkeästi yleisimmät ja runsaslukuisimmat lajit olivat Suomen runsaslukuisimmat pesimälajit ja metsien yleislajeiksi luokiteltavat pajulintu ja peippo (taulukko 1). Muita runsaslukuisia pesimälajeja olivat mm. metsäkirvinen, leppälintu ja vihervarpunen. Suomen kymmenen runsaslukuisinta pesimälajia kattaa noin 55 % hankealueen koko lintuyhteisöstä. Hankealueen pesimälajisto on voimakkaasti käsitellyille talousmetsäalueille tyypillisen niukkaa, käsittäen enimmäkseen alueellisesti tavanomaisia havupuuvaltaisten metsätalousalueiden peruslajeja (taulukko 2). Huomattava osa hankealueen pinta-alasta on nuoren ikäluokan mäntyvaltaisia metsiä, hakkuuaukeaa ja ojitettua turvemaata. Hankealueen keskiosaan sijoittuu kuitenkin pieni Nevajärvi ja hankealueen eteläosaan avoimemmat Käännännevan Rajarämeen suoalueet. Kohteilla on vesi- ja suolintulajiston kannalta vähäistä merkitystä, mutta niitä ei kuitenkaan arvotettu linnustollisesti arvokkaiksi kohteiksi. Taulukko 1. Pistelaskentojen perusteella hankealueen kymmenen runsainta pesimälajia. Dominanssi = lajin yksilöiden osuus koko hankealueella pesivästä lintuyhteisöstä. Laji Dominanssi Pajulintu (Phylloscopus trochilus) 20,0 % Peippo (Fringilla coelebs) 15,4 % Metsäkirvinen (Anthus trivialis) 9,5 % Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) 5,4 % Vihervarpunen (Carduelis spinus) 4,1 % Käki (Cuculus canorus) 2,8 % Punarinta (Erithacus rubecula) 2,8 % Laulurastas (Turdus philomelos) 2,8 % Liro (Tringa glareola) 2,3 % Sepelkyyhky (Columba palumbus) 2,3 % Rautiainen (Prunella modularis) 2,3 % Luonnontieteellisen keskusmuseon alaisen Rengastustoimiston ja Sääksirekisterin tiedonannon (Juhani Honkala, kirjall. ilm.) mukaan hankealueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia petolintujen pesäpaikkoja. Metsähallituksen petolinturekisterin mukaan (Tuomo Ollila, kirjall. ilm.) hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikkoja. Edellä mainittujen tietolähteiden osalta on kuitenkin huomattava, että erityisesti Sääksirekisterin ja Rengastustoimiston tiedot petolintujen pesäpaikoista ovat todennäköisesti vajavaisia ja niiden kattavuus riippuu voimakkaasti paikallisten petolinturengastajien aktiivisuudesta. Pesimälinnustoselvityksen yhteydessä hankealueella ei havaittu pesiväksi tulkittavia petolintuja. Pesimälinnustoselvityksen ensimmäisen laskentakierroksen aikana hankealueen eteläosassa Käännännevan pohjoisreunalla havaittiin piekana, joka nousi lentoon mäntytaimikosta. Levinnei-

20 (27) Sievin Puutikankankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY syydeltään huomattavasti pohjoisemman piekanan ei kuitenkaan tulkittu pesivän alueella. Pesimälinnustoselvityksen toisen laskentakierroksen aikana hankealueen eteläpuoleisella Kokkoharjulla havaittiin kaarteleva hiirihaukka, ja havainnon perusteella alueelle sijoittuu lajin reviiri. Hankealueella havaittiin melko vähän metsäkanalintuja, eivätkä alueen metsäkanalintukannat ole havaintojen perusteella kovin vahvoja. Hankealueelta ei tunnistettu merkittäviä metson soidinpaikkoja, ja suurempien soitimien esiintyminen alueella arvioitiin elinympäristön rakenteen sekä metsohavaintojen määrän perusteella epätodennäköiseksi. Hankealueen keskiosassa, Nevajärvennevan luoteispuolella, havaittiin kuitenkin kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinnin aikana metsopoikue. Teeren soidinpaikkoja sijoittuu Kännännevan sekä Nevajärvennevan alueelle ja pienempi soidin sijoittui myös Mustamäen lounaispuolella metsäautoteiden risteysalueelle. Pyitä havaittiin paikoin alueen kuusivaltaisemmilla osilla Nevajärvennevan luoteispuolella sekä Iso Maunusalon lounaispuolella. Vesilinnuista Nevajärvellä havaittiin pesivänä tavi ja telkkä. Lisäksi järvellä havaittiin yhden laskentakierroksen aikana laulujoutsenpari, mutta laji ei kuitenkaan pesi alueella eikä järvellä havaittu lajin pesäkumpua. Kahlaajia alueella havaittiin pesivänä viisi lajia. Nevajärvennevan ojitetulla ja mäntytaimikkoa kasvavalla suoalueella havaittiin kapustarinta. Liroja ja valkovikloja havaittiin pesivänä sekä Nevajärvennevalla että Rajarämeen Käännännevan soilla. Nevajärvennevalla sekä Rajarämeen Käännännevan soilla havaittiin pesivänä myös kurkia. Tikkalinnuista hankealueen itäosaan sijoittuvalla hakkuuaukealla havaittiin käenpiian reviiri ja Rajarämeen koillisreunalla pohjantikan reviiri. Arvokkaammasta soiden sekä rämeiden ja korpien varpuslintulajistosta Käännännevan länsiosassa havaittiin keltavästäräkin reviiri ja Nevajärven luoteispuolella pohjansirkun reviiri. Hankealueen muu pesimälajisto on melko vaatimatonta, ja koostuu pääosiltaan alueellisesti tavanomaisista metsälintulajeista. Taulukko 2. Hankealueen pesimälinnustoselvityksen aikana havaitut lintulajit. Lihavoidut lajit tulkittiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Laji Laji Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Telkkä (Bucephala clangula) Pyy (Tetrastes bonasia) Teeri (Tetrao tetrix) Metso (Tetrao urogallus) Hiirihaukka (Buteo buteo) Piekana (Buteo lagopus) Kurki (Grus grus) Kapustarinta (Pluvialis apricaria) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Lehtokurppa (Scolopax rusticola) Metsäviklo (Tringa ochropus) Valkoviklo (Tringa nebularia) Liro (Tringa glareola) Kalalokki (Larus canus) Harmaalokki (Larus argentatus) Sepelkyyhky (Columba palumbus) Käki (Cuculus canorus) Tervapääsky (Apus apus) Käenpiika (Jynx torquilla) Pensastasku (Saxicola rubetra) Mustarastas (Turdus merula) Räkättirastas (Turdus pilaris) Laulurastas (Turdus philomelos) Punakylkirastas (Turdus iliacus) Kulorastas (Turdus viscivorus) Hernekerttu (Sylvia curruca) Pensaskerttu (Sylvia communis) Lehtokerttu (Sylvia borin) Tiltaltti (Phylloscopus collybita) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Hippiäinen (Regulus regulus) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Hömötiainen (Parus montanus) Töyhtötiainen (Parus cristatus) Kuusitiainen (Parus ater) Sinitiainen (Parus caeruleus) Talitiainen (Parus major) Puukiipijä (Certhia familiaris) Närhi (Garrulus glandarius)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Puutikankankaan tuulivoimapuisto 21 (27) Laji Palokärki (Dryocopus martius) Käpytikka (Dendrocopos major) Pohjantikka (Picoides tridactylus) Kiuru (Alauda arvensis) Haarapääsky (Hirundo rustica) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Keltavästäräkki (Motacilla flava) Västäräkki (Motacilla alba) Tilhi (Bombycilla garrulus) Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) Rautiainen (Prunella modularis) Punarinta (Erithacus rubecula) Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) Laji Varis (Corvus corone) Korppi (Corvus corax) Peippo (Fringilla coelebs) Järripeippo (Fringilla montifringilla) Viherpeippo (Carduelis chloris) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Urpiainen (Carduelis flammea) Isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pohjansirkku (Emberiza rustica) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) 5.1.2 Muuttolinnusto Selvät maanpinnanmuodot, kuten meren sekä suurten järvien rannikko ja suuret jokilaaksot muodostavat muuttolinnuille tärkeitä muuton suuntaajia eli ns. johtolinjoja. Puutikankankaan hankealue sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan eteläosien sisämaa-alueelle, jossa ei sijaitse tiedossa olevia muuton johtolinjoja tai lintujen merkittäviä muuttoreittejä. Perämeren rannikkoalueelle sijoittuva kansainvälisesti tärkeä lintujen muuttoreitti sijoittuu huomattavan kauas alueen länsipuolelle (kuva 14). Kurkien muuttoreitti kulkee keväällä leveällä rintamalla alueen länsipuolella, ja syksyllä hankealue sijoittuu kurkien valtakunnallisesti tärkeän muuttoreitin länsipuolelle (kuva 14). Syksyn kurkimuutto saa alkunsa Muhoksen ja Tyrnävän alueelta, josta se suuntautuu suoraviivaisesti etelälounaaseen, Keski-Suomen länsiosien kautta kohti Hankoniemeä. Muuttoreitin kautta kulkee joka syksy liki 20000 kurkea. Muuttoreitti sijoittuu selvästi hankealueen itäpuolelle, mutta kurkimuuton tarkempaan sijoittumiseen vaikuttaa huomattavasti muuttopäivinä vallitseva tuulen suunta ja voimakkuus. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia muuttolinnuille tärkeitä levähdys- tai ruokailualueita. Noin 11 km etäisyydelle hankealueen koillispuolelle sijoittuva Sievin Evijärven peltoalueelle kerääntyy keväällä ja syksyllä jonkun verran muuttomatkallaan levähtäviä ja ruokailevia lintuja. Evijärven alueella saattaa keväällä lepäillä enimmillään muutama sata joutsenta ja kurkea, sekä vähäisemmässä määrin mm. metsähanhia ja kahlaajia. Etenkin keväällä osa koilliseen muuttavista hanhista ja joutsenista saattaa Evijärvelle saapuessaan lentää Puutikankankaan hankealueen kautta. Myös syyspuolella Evijärven pelloille saattaa kerääntyä enimmillään muutama sata lepäilevää ja ruokailevaa joutsenta ja kurkea. Peltoalueella lepäilevät ja ruokailevat kurjet yöpyvät todennäköisesti peltojen luoteispuolelle sijoittuvilla Mällinevan suoalueilla. Muuttoaan jatkaessaan kurjet ja joutsenet saattavat jossain määrin lentää Puutikankankaan hankealueen kautta, mutta todennäköisesti ne muuttavat suurimmaksi osaksi hankealueen itäpuolelta ohi.

22 (27) Sievin Puutikankankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 14. Puutikankankaan hankealueen sijoittuminen suhteessa valtakunnallisesti tärkeisiin päämuuttoreitteihin (punainen = laulujoutsenen ja metsähanhen kevätmuuttoreitti, sininen = kurjen syysmuuttoreitti ). Muuttoreittien aluerajaukset BirdLife Suomi 2014. 5.1.3 Suojelullisesti arvokas linnusto Kesän 2014 pesimälinnustoselvityksen aikana Puutikankankaan hankealueella havaittiin yhteensä 19 suojelullisesti arvokasta lintulajia (taulukko 3), joista suurin osa on kuitenkin vielä alueellisesti melko tavanomaisia lajeja. Hankealueella pesivästä lajistosta keltavästäräkki ja pohjansirkku on luokiteltu vaarantuneiksi (VU) viimeisimmässä uhanalaisuusluokituksessa (Rassi ym. 2010). Molemmat lajit on säädetty uhanalaiseksi myös Suomen luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096) ja -asetuksen (14.2.1997/160) nojalla. Hankealueella pesivästä lajistosta teeri, metso ja käenpiika on luokiteltu valtakunnallisesti silmälläpidettäviksi (NT). Metso, liro ja järripeippo on luokiteltu alueellisesti uhanalaiseksi (RT) lajiksi (Rajasärkkä ym. 2013). Hankealueen pesimälinnustoselvityksen aikana havaituista lajeista yhdeksän lajia on luettu EU:n lintudirektiivin liitteen I lajistoon (79/409/ETY), ja kymmenen lajia on listattu Suomen kansainväliseksi vastuulajiksi (Leivo 1996). Puutikankankaan hankealueella tai sen lähiympäristössä saattaa ajoittain esiintyä myös muita suojelullisesti arvokkaita lintulajeja, joista todennäköisimpiä ovat etenkin alueen lintuatlasruuduissa tavatut metsä- ja suoelinympäristöissä esiintyvät lajit. Tuulivoimaloiden vaikutusalueen kautta saattaa myös muuttaa joitain suojelullisesti arvokkaita lajeja.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Puutikankankaan tuulivoimapuisto 23 (27) Taulukko 3. Hankealueen pesimälinnustoselvityksessä havaitut suojelullisesti arvokkaat lintulajit. Uhanalaisuus = Suomen lajien uhanalaisuusluokittelu (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä (Rassi ym. 2010), RT = alueellisesti uhanalainen (Rajasärkkä ym. 2013)), Lsl. = Suomen luonnonsuojelulailla (20.12.1996/1096) ja asetuksella (14.2.1997/160) uhanalaiseksi säädetty laji, EU = EU:n lintudirektiivin liitteen I laji (79/409/ETY) ja EVA = Suomen kansainvälinen vastuulaji (Leivo 1996). Lihavoidut lajit tulkittiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Laji Uhanalaisuus Lsl. EU EVA Laulujoutsen (Cygnus cygnus) x x Tavi (Anas crecca) x Telkkä (Bucephala clangula) x Pyy (Tetrastes bonasia) x Teeri (Tetrao tetrix) NT x x Metso (Tetrao urogallus) NT, RT x x Hiirihaukka (Buteo buteo) VU Kurki (Grus grus) x Kapustarinta (Pluvialis apricaria) x Valkoviklo (Tringa nebularia) x Liro (Tringa glareola) RT x x Käenpiika (Jynx torquilla) NT Palokärki (Dryocopus martius) x Pohjantikka (Picoides tridactylus) x x Keltavästäräkki (Motacilla flava) VU U Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) x Järripeippo (Fringilla montifringilla) RT Isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus) x Pohjansirkku (Emberiza rustica) VU U Kuva 15. Hankealueen pesimälinnustoselvitysten aikana havaittujen uhanalaisten ja silmälläpidettävien lintulajien havaintopaikat.

24 (27) Sievin Puutikankankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6 MUU ELÄIMISTÖ 6.1.1 Alueen tavanomainen eläinlajisto Puutikankankaan hankealue sijoittuu eliömaantieteellisessä aluejaossa Keski- Pohjanmaan eliömaakuntaan. Hankealueella tavattava nisäkäslajisto on tyypillistä metsätalousvaltaisen havumetsävyöhykkeen lajistoa, joka koostuu etupäässä alueellisesti yleisistä ja tavanomaisista lajeista. Alueen yleisimpiä nisäkkäitä ovat hirvi, metsäjänis, orava ja kettu sekä useat eri piennisäkäslajit. Hirvieläimistä alueella tavataan myös metsäkaurista sekä metsäpeuraa. Alueella tavataan satunnaisesti kaikkia suurpetojamme, joista ilves ja karhu ovat todennäköisimmät. 6.2 EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV (a) lajit EU:n luontodirektiivin liitteessä II luetellaan yhteisön tärkeinä pitämiä eläin- ja kasvilajeja, alalajeja tai lajiryhmiä, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. Nämä suojelualueet on toteutettu Suomen Natura 2000- verkoston myötä. EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämät ja tiukkaa suojelua edellyttävät eläinlajit, joiden luonnossa selvästi havaittavan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain 49 nojalla kiellettyä. Liito-orava luetaan kuuluvaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoon, ja se on arvioitu valtakunnallisesti vaarantuneeksi (VU) (Rassi ym. 2010). Liitooravan levinneisyysraja kulkee noin Oulu Kuusamo -linjalla, joten lajin esiintyminen hankealueella on levinneisyyden puolesta mahdollista. Liito-oravan esiintyminen Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa on kuitenkin melko satunnaista ja laikuittaista, eikä hankealueen lähiympäristöön sijoitu tiedossa olevia liito-oravahavaintoja Ympäristöhallinnon Hertta eliölajit -tietokannassa (Jouni Näpänkangas, kirjall. ilm.). Tuulivoimahankkeen yhteydessä toteutetun liito-oravan elinympäristöjen yleispiirteisen kartoituksen perusteella hankealueella ei tehty merkkejä lajin esiintymisestä. Alueen metsät ovat pääosin melko karuja ja yksipuolisia mäntyvaltaisia havumetsiä sekä nuoren ikäluokan kasvatusmetsiä. Liito-oravan levinneisyyden perusteella lajin esiintyminen hankealueella on mahdollista, mutta lajille tyypillisen elinympäristön määrän sekä alueellisen esiintymiskuvan myötä epätodennäköistä. Viitasammakko luetaan kuuluvaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoon, mutta sitä ei ole luokiteltu Suomessa uhanalaisten lajien joukkoon. Viitasammakko on Keski-Suomessa ja entisen Oulun läänin alueella paikoin yleisempi kuin tavallinen sammakko. Viitasammakko asustaa yleensä rehevillä kosteikoilla ja suoalueilla, mutta se kelpuuttaa elinpiirikseen paikoin myös tavanomaiset metsäojat. Puutikankankaan hankealueella on niukasti viitasammakolle potentiaalisia elinympäristöjä, mutta lajia saattaa kuitenkin esiintyä esimerkiksi Nevajärvellä sekä paikoin Rajarämeen Käännännevan suoalueella. Saukko on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) laji, minkä lisäksi se on luokiteltu silmälläpidettäväksi viimeisimmässä uhanalaisuusluokituksessa (NT) (Rassi ym. 2010). Saukko elää koko Suomessa ja sen elinympäristöiksi soveltuvat monenlaiset vesialueet, mutta erityisesti se suosii puhdasvetisiä pieniä järviä ja jokireittejä. Vesistöstä toiseen siirtyessään se voi kulkea kaukanakin rannasta, ja sen elinpiirin on arvioitu käsittävän noin 20 40 kilometriä vesistöreittejä. Saukon pääravintoa ovat kalat ja sammakkoeläimet. Hankealueen luontoselvitysten yhteydessä ei havaittu merkkejä saukon liikkumisesta alueella, mutta sen satunnainen esiintyminen alueella on mahdollista mm. Nevajärven alueella tai saukon liikkuessa eri vesistöjen välillä. Kaikki suurpedot luetaan kuuluvaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoon. Hankealue sijoittuu suurpetojen levinneisyyden kannalta merkittävän Suomenselän erämaisemman metsä- ja suovaltaisen alueen pohjoisreunalle, jossa kaikkien suurpetojen esiintyminen on mahdollista. Alueella esiintyvistä suurpe-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Puutikankankaan tuulivoimapuisto 25 (27) doista hankealueella esiintyvät todennäköisimmin karhu ja ilves. Kaikkien suurpetojen elinpiiri on hyvin laaja, jolloin hankealue saattaa olla osa niiden elinpiiriä. Metsäpeura lukeutuu luontodirektiivin liitteen II lajeihin, ja se on luokiteltu valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi (NT). Metsäpeura kuuluu poron kanssa samaan lajiin, ja sen kanta on Suomessa kolmijakoinen käsittäen Kainuun, Ruunaan ja Suomenselän kannat. Näistä Suomenselän kanta on vahvin ollen vuoden 2013 laskennoissa noin 1000 yksilöä (Ramboll 2014). Puutikankankaan hankealue sijoittuu metsäpeuran Suomenselän kannan levinneisyyden pohjoisreunalle ja lajin esiintyminen alueella on elinympäristöjen osalta mahdollista. Lajia ei kuitenkaan havaittu alueen luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä, mutta lajista on aiempia havaintoja hankealueen itäpuolelta Sievintien varresta. 6.2.1 Lepakot Suomessa on tavattu kaikkiaan 13 lepakkolajia, jotka kaikki ovat luonnonsuojelulain (Lsl. 38 ) nojalla rauhoitettuja. Kaikki maamme lepakot luetaan kuuluvaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EURO- BATS), joka velvoittaa osapuolimaita huolehtimaan lepakoiden suojelusta lainsäädännön kautta sekä tutkimusta ja kartoituksia lisäämällä. EUROBATS-sopimuksen mukaan osapuolimaiden tulee myös pyrkiä säästämään lepakoille tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä. Lepakoista käytännössä vain pohjanlepakkoa sekä viiksisiippaa/isoviiksisiippaa ja vesisiippaa arvioidaan esiintyvän säännöllisesti Sievin alueella. Pohjanlepakko esiintyy usein asutuksen läheisyydessä, sopivan suojaisilla ja pienipiirteisillä metsäalueilla, mutta myös pihapiireissä ja puistoissa, missä on riittävästi puustoa ympärillä. Lajin on todettu viihtyvän erilaisten elinympäristöjen raja-alueella, kuten peltojen ja hakkuiden reuna-alueella sekä teiden yllä, ja välttelevän suurempien metsien sisäosia sekä laajoja avoimia alueita. Pohjanlepakko saalistaa lentäviä hyönteisiä pääasiassa erilaisten aukioiden kuten tien, pellon tai hakkuun laiteilla, kosteikoiden reuna-alueilla ja pihoilla. Pohjanlepakot voivat lentää pitkiäkin matkoja ruokailemaan. Sen päiväpiilopaikat sijaitsevat esim. rakennuksissa, puiden koloissa ja muissa onkaloissa. Viiksisiipat (isoviiksisiippa ja viiksisiippa) ovat Suomessa yleisiä, ja niitä tavataan ainakin Oulu-Kajaani -linjalle asti. Viiksisiipat saalistavat pienillä metsäaukeilla, purojen ja järvien rantametsissä ja kulttuuriympäristöissä. Lajiparia viiksisiippa/isoviiksisiippa ei voida äänten perusteella erottaa toisistaan, joten useimmiten niihin viitataan vain viiksisiippalajina. Vesisiippa on pohjanlepakon jälkeen Suomen toiseksi yleisin lepakkolaji, mutta levinneisyydeltään selvästi eteläisempi. Vesisiippa on riippuvainen metsistä ja vesistöistä, ja sen mieluisinta elinympäristöä ovat metsät ja puistot, joissa on jokia, järviä ja lampia. Puutikankankaan hankealueella tehtiin lepakkoselvitysten aikana vain kaksi lepakkohavaintoa (Ahlman Group Oy 2014, kuva 28). Heinäkuun kartoituskierroksella havaittiin yksi metsäautotien yläpuolella ruokaillut pohjanlepakko Pihlajamaan itäosassa sekä määrittämättömäksi jäänyt siippalaji Nevajärvellä. Nevajärvellä havaittu siippa oli todennäköisesti viiksisiippa (Ahlman Group Oy 2014). Kokonaisuutena Puutikankankaan hankealueella havaittiin hyvin vähän lepakoita. Lepakoita ei havaittu tuulivoimaloiden suunnitelluilla rakennuspaikoilla, jotka sijoittuvat etupäässä lepakoille huonosti soveltuviin elinympäristöihin (nuoret ja tiheät metsäkuviot, taimikot ja hakkuu-aukeat). Puustoltaan nuoret metsäkuviot ovat lepakoille liian tiheitä saalistusympäristöjä, eikä niissä useinkaan ole lepakoille soveltuvia päiväpiilopaikkoja kuten esimerkiksi kolopuita. Lepakoiden vähäistä määrää selittänee myös alueen pohjoinen sijainti sekä pääosin varsin karut elinympäristöt ja vesistöjen vähäinen määrä. Puutikankankaan tuulivoimahankkeen yhteydessä toteutetun lepakkoselvityksen perusteella hankealueella ei sijaitse lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja tai tärkeitä ruokailualueita. Hankealueella havaittujen lepakoiden vähäisen määrän ja havaintojen alueellisen jakaantumisen sekä elinympäristöjen ominaispiirteiden (mm. metsätyyppi, puuston