RAJATON TULEVAISUUS Joensuun kaupungin strategia 2013-2016 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.6.2013
TOIMINTAYMPÄRISTÖ Strategisen suunnitelman tulee valtuustokaudella 2013 2016 vastata ensisijaisesti elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä palvelujen järjestämisen haasteisiin. Toimintaympäristöä nyt ja lähivuosina voi kuvata seuraavasti: asukasmäärä ja ikäihmisten määrä kasvaa yksilöllistyminen ja liikkuminen lisääntyvät yrittäjyyden merkitys kasvaa kaupunki kansainvälistyy kaupunkitapahtumat lisääntyvät ja monipuolistuvat sosiaalisen median ja uudenlaisen yhteisöllisyyden merkitys kasvaa työpaikkamäärä lisääntyy hitaasti ja työttömyys pysyy korkeana tulomuutto kaupunkiin jatkuu julkiset taloudet kamppailevat velkaantumista, vajeita ja hidasta kasvua vastaan korkeakoulutuksen rooli kansainvälistymisessä ja osaamisen kehittämisessä korostuu ammattikorkeakoulun ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikat vähenevät kuilu hyvä- ja huono-osaisten välillä uhkaa kasvaa edelleen palvelujen tuotantomallit moninaistuvat ja tehostuvat omaa vastuuta pyritään elvyttämään kuntarakenne ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on muutoksessa Muutosta voi vastustaa, siihen voi sopeutua hiljakseen tai sitä voi ennakoida ja hyödyntää. Muutos voi sisältää myös mahdollisuuksia. Kaupunki pyrkii omilla toimenpiteillään lieventämään kielteisiä muutosvoimia. Muutoksessa menestyvät uskovat omiin voimiinsa ja yhteisiin ponnistuksiin. JOENSUU 2017 Ihmisen kokoinen ja yrityksen ystävä elinvoimainen karjalainen kaupunki vailla rajoja Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan 100 000 asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta.
STRATEGIAKARTTA JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Strategiakartta sisältää 16 strategista päämäärää ja niistä neljä on kriittisintä. Valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoi-maa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle.
ELINVOIMA JA KESTÄVÄ KASVU Strategiakaudella korostuu elinvoiman ja kasvun lisääminen. Elinvoima tarkoittaa mm. tulevaisuudenuskoa, luovuutta, iloa, energiaa ja innostusta. Väestön, aluetalouden ja työpaikkamäärän kestävää kasvua tarvitaan, jotta kaupunki on kilpailukykyinen suhteessa muihin vastaavankokoisiin kaupunkeihin. Kasvava osa ikääntyvistä on aktiivisia toimijoita ja kuluttajia. Tämä lisää heille tarkoitettujen yksityisten palvelujen innovointia ja kysyntää, mikä tukee työllisyyttä ja taloudellista kasvua. 1. Osaaminen Osaajat, erityisesti nuoret osaajat ovat tärkeä kaupunkien elinvoiman ja dynaamisuuden lähde sekä hyvä indikaattori menestyvälle kaupungille. Kaupunki tukee käytettävissä olevilla keinoillaan osaajien kouluttamista ja edesauttaa edunvalvonnan keinoin tutkimuslaitosten, Itä-Suomen yliopiston, Joensuun Tiedepuiston, Karelia ammattikorkeakoulun ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen toimintaa. Joensuussa, Euroopan metsäpääkaupungissa, on kansainvälisesti laajaa ja korkeatasoista osaamista metsäbiotaloudessa. Kansainvälisen tason huippuosaamista on myös nanoteknologiassa ja elämysteollisuudessa. Kaupunki tukee toimenpiteitä, jotka vahvistavat vihreää kasvua, osaamisen kärkiä ja toimialarajojen ylittämistä. 2. Yritysystävällisyys ja työllisyys Aluetalouden kasvun tärkein tekijä on yritysten, työpaikkojen ja työllisyyden lisääminen. Lisää työpaikkoja tarvitaan erityisesti nuorille, jotta voidaan vähentää nuorisotyöttömyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Kaupunki edistää työllisyyttä käytössä olevilla keinoilla ja tukee nuorisotakuun toteuttamista. Kaupunki toteuttaa omalta osaltaan Joensuun seudun keskeisten toimijoiden yhteistä kasvustrategiaa Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva. Kaupunki edistää yritystoiminnan edellytyksiä ja huomioi päätösten yritysvaikutukset. Kaupunki jatkaa tiivistä yhteistyötä yritysten ja niitä edustavien tahojen kanssa. Kaupungin konserniyhtiöt Josek Oy, Joensuun Yrityskiinteistöt Oy ja Joensuun Tiedepuisto Oy vastaavat omalta osaltaan kasvun edellytyksistä, yritysten uusiutumisesta, yrittäjyyden edistämisestä ja osaamisen siirtämisestä liiketoiminnaksi ja työpaikoiksi 3. Vetovoima Vetovoimainen kaupunki houkuttelee asukkaita, vierailijoita ja yrityksiä. Kaupungin väestömäärän kasvu ja muuttovoitto synnyttävät positiivisen kasvun kehän. Joensuun vetovoima palvelee koko ydinkaupunkiseudun kasvua. Symmetrisen kaupungin ydinhanke Joki keskelle kaupunkia antaa merkittävän kasvusysäyksen kaupungille seuraaville 20 vuodelle. Miljardiluokan investoinnit luovat vahvan kasvupohjan, kaupungin ydinkeskustan ilme uusiutuu ja elävöityy.
Hyvät kaupalliset palvelut, toimivat julkiset palvelut ja tasapainossa oleva kaupungin talous sekä laaja vapaa-ajan mahdollisuuksien kirjo luovat perustan vetovoimalle. Joensuulaisten urheilumenestys valtakunnallisella tasolla luo myönteistä kuvaa kaupungista. Tapahtumat ovat kasvava osa vetovoimaa. Kaupunki tavoittelee lisää tapahtumia ja pyrkii lisäämään niiden monipuolisuutta ja ympärivuotisuutta. Kaupunki pitää tärkeänä kansainvälisen ilmapiirin luomista ja monipuolista kulttuuritarjontaa. 4. Saavutettavuus Kaupungin sijainti itäisessä Suomessa ja liikkumisen lisääntyminen korostavat nopeiden yhteyksien merkitystä. Kaupunki pyrkii parantamaan saavutettavuutta yhteistyössä valtion viranomaisten ja maakunnallisten edunvalvojien kanssa. Keskeisiä hankkeita ovat Joensuun lentoaseman toiminnan ja lentoyhteyksien kehittäminen, nopeampi junayhteys Helsinkiin, valtatie 23 parannus-toimenpiteet välillä Viinijärvi Varkaus sekä Joensuun ja Kuopion välisen henkilöliikenteen edistäminen. 5. Sijainnin hyödyntäminen Joensuu on rajakaupunki. Yhteistä rajaa Venäjän valtion kanssa on lähes 30 kilometriä ja kansainvälinen rajanylityspaikka on tunnin ajomatkan päässä. Venäläisten matkailijoiden ja vierailijoiden määrä Joensuussa on lisääntynyt nopeasti. Vuonna 2012 Niiralan rajanylityspaikan ylitti 1,5 milj. henkilöä. Vuosina 2013-2020 venäläisten matkailijoiden määrä kasvaa edelleen. Vuonna 2020 matkailijoiden arvioidaan käyttävän 150 milj. euroa tavaroiden ja palveluiden ostamiseen. Kaupunki tukee omalla toiminnallaan venäläisten matkailijoiden palveluedellytysten luomista. Yhteistyötä lisätään Venäjän kanssa myös elinkeinopolitiikassa, koulutuksessa ja muussa osaamisen vahvistamisessa. Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kehittäminen ja valtatie 9 parantaminen välillä Onkamo - Niirala on maakunnan kärkihanke. Kaupungin tavoitteena on säännölliset linja-auto-, juna- ja lentoyhteydet Petroskoihin sekä sujuvat yhteydet Pietariin. 6. Verkostoituva toimintatapa Keskeisten julkisten toimijoiden, kehitysorganisaatioiden ja yritysten kiinteä ja säännöllinen yhteistyö on Joensuun kokoisilla kaupunkiseuduilla strateginen vahvuus.
Kaupunki haluaa kasvattaa elinvoimaansa yhteis-työssä keskeisten toimijoiden kanssa ja ottaa vastuun yhteistyöverkoston johtamisesta. Tavoitteena on ketterästi toimiva, yhteisiin pää-määriin sitoutunut ja tuloksia aikaansaava kumppanuus. Verkostoituvaa toimintatapaa hyödynnetään myös kaupunkiseudun kuntatoimijoiden ja Itä-Suomen keskuskaupunkien yhteistyössä. KAUPUNKIRAKENNE JA YMPÄRISTÖ Ydinkaupunkiseudun (Joensuu, Kontiolahti, Liperi) vihreä ja kestävä kasvu sekä resurssien tehokas käyttö edellyttävät yhdyskuntarakenteelta tiiviyttä ja eheyttä. 7. Tasapainoinen vaihtoehtoja tarjoava kaupunkirakenne Ydinkaupunkiseudun kasvu ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttävät infrastruktuuriin investoimista. Monipuolinen asuminen ja uudet työpaikka-alueet mahdollistuvat tiivistämällä kaupunkirakennetta ja tekemällä uusia avauksia hallitusti. Kaikissa tapauksissa olemassa olevaa infraa hyödynnetään tehokkaasti. Kasvua haetaan myös sisältäpäin niin keskustassa kuin kylissä. Tavoitteena on: tiivistyvä, viihtyisä ja houkutteleva kaupunkikeskus elinvoimaisten kylien ja taajamien kehittäminen monipuoliset asumisen ja yrittämisen mahdollisuudet myös maaseutualueilla vahva maapolitiikka, joka tukee kehittämistä ja kasvua 8. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö Kaupunkirakenteella ja ympäristöratkaisuilla vaikutetaan myös hyvinvointiin ja terveyteen. Tavoitteena on: esteetön ympäristö turvallinen, sujuva ja ympäristöystävällinen liikenne teknologisia ratkaisuja hyödyntäen pyöräilyn ja kävelyn lisääminen joukkoliikenteen lisääminen ja toimintaedellytysten parantaminen monipuolinen liikunta ja luonnon kokeminen luontopoluilla, muilla liikuntareiteillä ja puistoissa
TOIMIVAT JA UUSIUTUVAT PALVELUT Kaupungin ensisijainen tehtävä on asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Kaupungin järjestämät palvelut vaikuttavat merkittävällä tavalla hyvinvointiin ja siihen, miten asukkaat kokevat kotikaupunkinsa. 9. Toimintatapojen ja tuotannon kehittäminen Väestömäärän ja -rakenteen muutos lisää erityisesti hoito- ja hoivapalveluiden kysyntää. Samaan aikaan kaupungin talous joutuu yhä ahtaammalle. Tämä edellyttää toimintatapojen kehittämistä ja uudistamista sekä toiminnan vaikuttavuusarvioinnin kehittämistä. Palveluja tarkastellaan elämänkaaren mukaisena ja asiakkaan näkökulmasta. Palvelutuotannossa pyritään monikanavaisuuteen siihen sopivissa palveluissa. Monikanavaisuus tarkoittaa sitä, että palvelut ovat saatavissa joustavasti ja monella eri tapaa (esim. fyysinen asiointi, puhelinpalvelu, sähköinen palvelu, liikkuvat palvelut). Monituottajamallia hyödynnetään hallitusti ja yhteistyö alueen yrityksiin, yhdistyksiin ja järjestöihin on kiinteää. Palveluissa vahvistetaan kolmannen sektorin roolia. Palvelujen järjestämistä kehitetään tilaajan ja tuottajan yhteistyönä. Palvelujen johtaminen perustuu kattavaan taustatiedon keräämiseen, analysointiin ja hyödyntämiseen. Palvelutuotannon tehokkuutta lisätään parantamalla palveluprosesseja ja lisäämällä sähköisiä palveluja. Joissakin palveluissa tehokkuutta voidaan parantaa laajentamalla henkilöstön tehtäväkuvia. Tuottajan neuvottelukunta huolehtii koko kaupungin tasolla palveluprosessien yhteensovittamisesta. Lautakunnat vastaavat niiden kehittämisestä. Kaupunki tuottaa itse kilpailukykyisesti suurimman osan palveluista. Tavoitteena on vahvistaa kaupungin kykyä hyödyntää kasvavia palvelumarkkinoita ja vastata asukkaiden vaatimuksiin valinnan vapauden lisäämisestä. Palvelusetelillä tuodaan asiakkaille lisää vaihtoehtoja kuitenkin niin, että palveluohjaus säilyy kaupungilla. Hankintakilpailutuksilla haetaan myös innovatiivisia, tehokkaita ja uudenlaisia ratkaisuja, ei niinkään valmiita tuotteita tai palveluja. Hankinnoissa huomioidaan myös ympäristövaikutukset. Palveluntuottaja kerää palvelujen käyttäjiltä säännönmukaisesti palvelupalautetta, jota hyödynnetään palveluiden kehittämisessä. Kaupunki kannustaa kuntalaisia omatoimisuuteen ja vastuunottoon ja tukee näitä tavoitteita edistäviä yhteisöllisiä ratkaisuja. 10. Palvelujen taso ja suuntaaminen Joensuussa palvelut järjestetään säädösten edellyttämällä määrä- ja laatutasolla. Palveluja suunnataan vaikuttavuuden arvioinnin perusteella ennaltaehkäisevään terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen, lasten ja nuorten kasvun tukemiseen sekä ikäihmisten hyvinvoinnin
ylläpitämiseen ja kotona asumiseen. Valtuustokaudella käynnistettäville ennaltaehkäiseville toimenpiteille laaditaan kriteeristö talousarvion 2014 laadinnan yhteydessä. 11. Palveluverkko Palveluverkko mukautuu väestö- ja asukasrakenteen sekä palvelutarpeiden muutoksiin. Palveluverkon ja maankäytön suunnittelu kytketään tiiviiksi kokonaisuudeksi ja palveluverkkoa kehitetään suunnitelmallisesti. Palveluverkon tulee olla toimiva ja taloudellinen. Tilojen tulee olla tehokkaassa käytössä ja terveitä. Toimipisteen tulee muodostaa riittävän kokoinen toiminnallinen ja taloudellinen kokonaisuus, jotta palveluiden laatu voidaan pitää samantasoisena eri puolella kaupunkia. Monikanavaisuus vähentää paikka- ja tilasidonnaisuutta. Liikkuvien palveluratkaisujen käyttöönottoa selvitetään. Joukkoliikennettä ja muita kaupungin järjestämiä kuljetuksia hyödynnetään palvelujen saavutettavuuden parantamiseen. Pieniä, erillisiä palveluyksiköitä kootaan monipalvelukeskuksiksi, joita kehitetään resurssitehokkuuden periaatteella. KONSERNIJOHTAMINEN JA TALOUS Kaupunki on konserni. Palveluja järjestetään ja tuotetaan hallintokunnissa, liikelaitoksissa, yhtiöissä, kuntayhtymissä ja säätiöissä. Valtuustokauden keskeisin tehtävä on kaupungin talouden tasapainottaminen palvelujen turvaamiseksi. 12. Ennakoiva ja yhteistoiminnallinen johtaminen Konsernin johtamisessa korostuu kyky toimintaympäristön muutosten ennakointiin. Sekä poliittiselta että viranhaltijajohtamiselta edellytetään rohkeutta tehdä valintoja ja ennakkoluulottomia ratkaisuja. Johtaminen edellyttää luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja konserniyhtiöiden yhteistyön toimivuutta sekä henkilöstön, kuntalaiset ja sidosryhmät mukaan ottavaa avointa ja keskustelevaa päätöksentekokulttuuria. Asukkaiden osallistumista ja osallisuutta tuetaan. Kaupunki edistää ja tukee järjestöjen paikallisen kehittämisen edellytyksiä kumppanuusperiaatteella. Tilaaja - tuottaja- mallin kehittämistarpeita arvioidaan vuonna 2015. 13. Osaavan henkilöstön rekrytointi ja toiminnan tuloksellisuus Henkilöstön eläköityminen, työelämään tulevien ikäluokkien pienentyminen sekä kuntien toiminnassa tapahtuvat rakenteelliset muutokset ovat haaste kilpailtaessa osaavasta henkilöstöstä.
Kaupunki työnantajana on turvallinen ja suuri työn-antaja tarjoaa mahdollisuuksia urakehitykseen. Työpaikkojen vetovoimaa pidetään yllä myös panostamalla työhyvinvointiin sekä osaamisen ja rekrytoinnin kehittämiseen. Henkilöstöpolitiikassa esimiestyö on ratkaisevaa. Esimiestyötä tuetaan esimiesten perehdyttämisellä ja esimiesvalmennuksella. Esimiestyötä arvioidaan joka toinen vuosi. Taloushaasteet edellyttävät tuloksellisuuden kehittämistä. Tuloksellisuutta lisätään mm. ottamalla henkilöstö vahvasti mukaan prosessien kehittämiseen ja nostamalla tuloksellisuus keskeiseksi kriteeriksi työyhteisöjen palkitsemisessa. Tuloksellisuutta lisätään myös uudistamalla tehtäviä ja työnjakoa, hyödyntämällä teknologista kehitystä sekä estämällä osaoptimointia. Tuloksellisuuden parantamisessa otetaan huomioon laatu- ja vaikuttavuusnäkökohdat. 14.Tilikauden tuloksen tulee olla positiivinen Talouden vastuullinen hoitaminen edellyttää menojen ja tulojen tasapainoa. Säästäminen ei yksin riitä talouden tasapainottamiskeinoksi pitemmällä tähtäyksellä. Toimintatapoja ja rakenteita uudistetaan ja muutetaan nykyistä kustannustehokkaammaksi. Investoinneissa etusijalla ovat kasvua ja tuottavuutta parantavat investoinnit. Tilikauden tuloksen on oltava positiivinen vuonna 2014. Valtionosuusleikkaukset ja hidas taloudellinen kasvu merkitsevät hidasta tulokasvua, mutta pelkästään verojen korotuksilla ei ratkaista ongelmaa, joten keskiöön nousevat tuottavuuden parantaminen ja resurssien tehokas käyttö. Talouden näkökulmasta tuottavuutta on parannettava vähintään 0,4 % -yksiköllä vuodessa. Toimintakatteen kasvu pidetään pienempänä kuin valtionosuuksien ja verotulojen kasvu. Katekasvua kohdennetaan siten, että hoito- ja hoivapalveluiden kasvu on muita korkeampi. 15. Velalla on katto Kaupungin lainakanta asukasta kohti kasvoi 24 % vuonna 2012. Vaikka lainakanta on vielä kohtuullinen, sen kasvu ei ole. Lainkanta oli 1554 e / asukas, koko maassa ennakkotietojen mukaan 2282 e/asukas. Lainakanta oli 68 % koko maan keskiarvosta. Lainan takaisinmaksukyvyn näkökulmasta lainakanta oli 33 % verotulojen ja valtionosuuksien summasta. Nyt vallitseva matala korkotaso aliarvioi velkamäärän todellisia kustannuksia ja riskejä. Koron nousu 2 % - yksiköllä lisää kaupungin menoja noin 3 milj. eurolla, joka on pois palvelujen rahoittamisesta. Velan kasvattamisessa viisautta on olla varovainen, sillä laina-ajat ovat tyypillisesti vähintään 10 vuotta. Joensuulaisten verotettavat tulot ovat 85 % Suomen keskiarvosta, joten kaupungin menot ja velka eivät voi olla keskimääräisellä tasolla. Velan kasvun rajoittamiseksi ja omistajariskien ulkoistamiseksi sellaiset toimitilaratkaisut, joissa on riittävästi kilpailua markkinoilla ja joita on vaikea saada myydyksi, voidaan toteuttaa myös vuokrahankkeina. Kaupungin lainakantaa voidaan väliaikaisesti nostaa 40 %:iin verotulojen ja valtionosuuksien summasta.
16. Veropäätökset valtuustokaudeksi Pitäjänteinen ja vakaa talouden hoito edellyttää tuloverotusta koskevien päätösten tekemistä yhdellä kertaa koko valtuustokaudelle. Talouden tasapainottamistoimenpiteissä verojen korottaminen on viimesijainen vaihtoehto. Veroprosentit tulee pitää kilpailukyisinä muihin Itä-Suomen keskuskaupunkeihin verrattuna. Verotuspäätökset tehdään vuoden 2014 talousarvioesityksen yhteydessä. STRATEGISET HANKKEET Seuraavat hankkeet ovat kaupungin kasvun ja vetovoiman kannalta strategisia: Kaupungin omat hankkeet Symmetrisen kaupungin toteuttamisen liittyvät keskeiset uudet infrahankkeet: Nikolain tori (matkakeskusalue ja ratapiha) nykyisen kaupunkikeskustan kehittäminen Ilosaaren ja Mehtimäen alueen kehittäminen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen (lasten ja nuorten palvelujen ohjelma) Venäläisten asiakkaiden palvelumalli yritysten ja kaupungin yhteistyönä Siilaisen terveysaseman peruskorjaus ja laajennus Muut hankkeet Kylpylä ja mahdolliset kulttuuritilat Kasvusopimus valtion kanssa ja pääsy INKA-ohjelmaan Karelia Ammattikorkeakoulun pysyvä toimilupa Lentoaseman toiminnan ja lentoliikenteen kehittäminen Vt 6 Raatekankaantie eritasoliittymä Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kehittäminen ja valtatien 9 Onkamo Niirala yhteysvälin parantaminen Valtatie 23 parantaminen välillä Varkaus Viinijärvi Vanhojen puutalokorttelien 40 ja 48:n kehittäminen
STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN JA TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Strategiaa toteutetaan strategian toteuttamisohjelmilla ja talousarviolla. Palveluohjelmissa ja kaupunkirakenneohjelmassa asetetaan päämääristä johdetut tavoitteet, aikataulut ja mittarit. Strategian toteuttamisohjelmat hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Strategian toteuttamisohjelmat ovat: lasten ja nuorten palvelujen ohjelma työikäisten palvelujen ohjelma ikääntyvien palvelujen ohjelma kaupunkirakenneohjelma omistajapoliittinen ohjelma maapoliittinen ohjelma Strategian toteutumista arvioidaan seuraavilla mittareilla: väestön muutos nettomuutto työpaikkamäärän muutos työllisyysaste työttömyysaste nuorten alle 25 v. työttömyys väestön hyvinvointi /sähköinen hyvinvointikertomus yritysystävällisyyden toteutuminen imagotutkimuksessa korkeakoulutettujen määrä tapahtumien määrä tax free -kauppa rajanylitykset Niiralassa sähköisten palvelujen määrä yhdistystoiminnan avustukset hakijoita/työpaikka tilikauden tulos velkamäärä veroprosenttien kilpailukykyisyys hankkeiden eteneminen Strategian ajantasaisuutta tarkastellaan valtuustokauden puolivälissä vuonna 2015.