KUNTOTUTKIMUS- RAPORTTI

KUNTOTUTKIMUS- RAPORTTI SEIKELÄN KOULU SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS RTC VAHANEN TURKU OY www.vahanen.com +358 20 769 8618 Ratapihankatu 53 C, 20100 Turku, Finland Y-tunnus 1643714-3

Kuntotutkimusraportti 2 (98) TIIVISTELMÄ 1950-LUKU Tutkimuskohteena oli, jonka vanhin osa on rakennettu 1950-luvulla ja jota on laajennettu ensimmäisen kerran 1980-luvulla ja toiseen kertaan vuonna 2006. Vanhimmassa osassa on kellarikerroksen lisäksi kaksi kerrosta ja ullakkokerros. Alapohjat ovat maanvastaisia ja teräsbetonisia. Rakennuksen ulkoseinät ovat tiilirakenteisia ja julkisivut ovat pääasiassa rapattuja. Tässä osassa on harjakatto ja katemateriaalina on tiili. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Merkittävimmät tässä tutkimuksessa esiin tulleet sisäilmaa heikentävät tekijät ovat kellarissa havaitut kosteus- ja mikrobivauriot, ylimmässä kerroksessa sijaitsevan atk-luokan seinien ja kattorakenteiden puutteet sekä ilmanvaihdon puutteet. Kellarikerroksessa todettiin kosteusvaurioita puurakenteisessa alapohjassa, riskialttiita rakenteita maanvastaisissa seinissä, ilmavuotoja maanvastaisten rakenteiden kautta sisäilmaan ja lisäksi kellarissa todettiin selkeä poikkeava haju. Olemme suositelleet kellaritilojen käytöstä luopumista ja tilojen osastointia muusta rakennuksesta kunnes havaitut puutteet on korjattu. Osassa kellaritiloissa on painovoimainen ilmanvaihto ja osassa tiloista koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Olemme suositelleet koneellisen ilmanvaihdon asentamista kaikkiin kellarin tiloihin kellarikerroksen saneerauksen yhteydessä. Osasta atk-luokan yläpohjaa puuttuu ilman- ja höyrynsulkukerros ja vinokatto-osuuden tuuletus on puutteellinen. Suosittelemme rakenteen korjausta rakennusfysikaalisesti toimivaksi. Jotta tilan rakenteista saadaan kokonaisuudessaan toimivat, olemme suositelleet myös seinärakenteiden uusimista ja rakenteiden kattavaa tarkastusta uusimisen yhteydessä. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevissa kolmessa wc-tilassa lattioiden kosteudet olivat koholla wc-istuimen tai lavuaarin läheisyydessä. Mahdollisia syitä kosteudelle ovat mm. muovimattojen tiiveyspuutteet tai putkivuodot. Suosittelemme kosteuslähteen ja vaurioiden laajuuden selvitystä sekä korjausta. Rakennuksen ulkoseinissä ei kellarikerrosta lukuun ottamatta todettu kohonneita kosteusarvoja pintakosteusilmaisimella. Ikkunoiden liittymien kautta todettiin yleisesti ilmavuotoja, joita on suositeltu tiivistettäväksi. Yksittäisen luokkatilan entisessä ulkoseinässä, joka nyt on laajennuksesta johtuen väliseinää, todettiin muista tiloista poiketen sisäpuolen levytys ja eristys. Eristeestä otetun mikrobinäytteen viljelytulokset viittasivat aktiiviseen mikrobikasvuun ja vanhassa seinäpinnassa havaittiin myös kosteusjälkiä. Suosittelemme levyranteisen seinän purkua kokonaisuudessaan ja rakenteen kattavaa tarkastusta. Luokkatiloja palvelevan tulo- ja poistoilmanvaihtokoneen tekninen käyttöikä alkaa lähestyä loppuaan ja suosittelemme varautumaan koneen uusimiseen tai saneeraamiseen. Koko kiinteistössä on suositeltu tehtäväksi ilmanvaihtokanavien nuohous ja ilmavirtojen säätöä, koska kanavistot olivat melko pölyisiä ja ilmavirrat poikkesivat merkittävästi suunnitteluarvoista. TIIVISTELMÄ 1980-LUKU a on laajennettu ensimmäisen kerran 1980-luvulla. Tämä osa on pääosin 1-kerroksista ja pienellä osalla on lisäksi kellaritiloja. Osassa sijaitsee myös liikuntasali. Rakennuksen alapohja on maanvastainen ja betonia. Ulkoseinät ovat pääasiassa kiviaineisia ja julkisivut rapattuja, ruokalan kohdalla on puurunkoista ja paneeliverhottua seinää. Vesikatto on matalalla osalla tasakattoa ja katteena kermi, korkealla osalla on harjakatto ja katemateriaalina on betonikattotiili. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Merkittävimmät tässä tutkimuksessa esiin tulleet sisäilmaa heikentävät tekijät ovat kellarikerroksessa sijaitsevan teknisentyön luokan kosteus- ja mikrobivauriot sekä ilmavuodot rakenteista, ensimmäisen kerroksen alapohjan paikalliset kohonneet kosteudet, liikuntasalin lattian ulkoseinän vierustan mikrobivauriot, keittiön ja siivoushuoneen vedeneristeiden puutteista aiheutuneet kosteusvauriot sekä ilmanvaihdon puutteet. Saa-

Kuntotutkimusraportti 3 (98) dun tiedon mukaan tiloissa ei ole kuitenkaan oireiltu kellarissa sijaitsevaa teknisentyön luokkaa lukuun ottamatta. Rakennuksen länsipuolella (takapihan rinne) ei havaittu rakennuksen vieressä nurmialueella pintavesikaivoja eikä maan pinta selkeästi kallistu poispäin rakennuksesta (1980-luvun ja 2000-luvun laajennukset). Lisäksi sokkelikorkeus on tällä puolella rakennusta hyvin matala. Koska mäestä voi ohjautua keväisin sulamisvesiä rakennuksen seinustalle, suosittelemme harkitsemaan pintavesikaivojen asennusta ja maan pinnan muotoilua johtamaan pintavedet niitä kohti. Kellarikerroksessa sijaitsevassa teknisentyön luokan tiloissa todettiin kohonnutta kosteutta alapohjassa sekä paikoin maanvastaisissa ulkoseinissä. Lisäksi todettiin ilmavuotoa seinä- ja alapohjarakenteista sekä paikoitellen havaittiin näissä kohdin mikrobiperäistä hajua. Levyrakenteisten väliseinein alareunoissa havaittiin paikoitellen näkyvää mikrobikasvua. Olemme suositelleet kellaritiloille kattavaa korjausta. Tilat otettiin pois käytöstä tutkimuksen vielä ollessa kesken. Ensimmäisen kerroksen alapohjassa todettiin paikoitellen kohonneita kosteuksia, jotka vaikuttavat osin johtuvan maaperän kosteudesta kantavien seinien vierustoilla, mutta myös osin yläpuolisesta kosteuslähteestä. Olemme suositelleet lattioille korjausta, jossa huomioidaan mahdollinen maaperän kosteustuotto. Sen lisäksi olemme suositelleet selvittämään käytetyt siivousmenetelmät ja veden käyttö. Rakennuksen osassa sijaitsee ainoastaan 2 luokkahuonetta. Näissä todettiin mikrobivauriota lattiatasoitteessa sekä käytävän vierellä, jossa alapohjan kosteus oli koholla, että maanvastaisen seinän vierellä, johon on vuonna 2007 vuotanut ulkoa vettä. Maanvastaisen seinän ja alapohjan liittymistä todettiin lisäksi ilmavuotoja. Olemme suositelleet lattiapintojen uusimista tasoitteineen sekä ilmavuotokohtien tiivistystä. Ruokalan ulkoseinän puurunkoisessa seinässä todettiin riskialttiita rakenteita, kuten tuulettumaton ulkoverhouksen tausta sekä epätiivis sisäpuoli ja ajoittain vettä vuotavat ikkunat. Olemme suositelleet seinälle nopean aikavälin korjaustoimia, kuten ilma- ja vesitiiveyden parantamista ja lisäksi olemme suositelleet varautumaan seinän ja siihen liittyvien ikkunoiden uusimiseen. Ikkunoiden uusimista tulee muutoinkin harkita kokonaisuudessaan kellarin heikkokuntoisten ikkunoiden sekä luokkahuoneiden seinän tiivistyskorjausten vuoksi. Yläpohjassa todettiin olevan epätiiviitä läpivientejä, joiden tiivistystä olemme suositelleet. Matalan osan vesikaton uusimiseen tulee varautua lähiaikoina ja korkean osan liikuntasalin sisäkatolle olemme suositelleet kosteuskartoitusta katon akustiikkalevyjen uusimisen yhteydessä, minkä myötä tarkentuu vesikaton uusimistarve. Korkean osan vesikatteen uusimiseen tulee varautua joidenkin vuosien päästä joka tapauksessa. Alkuperäiskuntoiset wc- ja pesutilat ovat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän. Viitteitä pintamateriaalien ja vedeneristysten puutteista todettiin mm. keittiön sosiaalitilan yhteydessä olevassa pesutilassa, jossa muovimatto oli irronnut alustastaan sekä oppilaiden pukuhuoneiden wc-tiloissa, joissa todettiin paikallisesti kohonneita kosteusarvoja lattiassa sekä seinätasoitteen irtoamista. Suosittelemme kaikkien alkuperäiskuntoisten wc- ja pesutilojen saneerausta. Keittiö ja siivoushuone ovat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän, mistä kertovat kosteushavainnot keittiötä ympäröivissä tiloissa (emännän huone, kuivavarasto ja käytävä) ja siivoushuoneen lattiassa sekä seinässä kaatoaltaan läheisyydessä sekä käytävän lattiassa siivoushuoneen oven edustalla todetut viitteet kosteudesta. Suosittelemme tilojen saneerausta ja ympäröivien tilojen kosteusvaurioiden korjausta. Koko kiinteistössä on suositeltu tehtäväksi ilmanvaihtokanavien nuohous ja ilmavirtojen säätöä, koska kanavistot olivat melko pölyisiä ja ilmavirrat poikkesivat merkittävästi suunnitteluarvoista.

Kuntotutkimusraportti 4 (98) TIIVISTELMÄ 2000-LUKU Viimeisin laajennus on tehty vuonna 2006. Laajennusosa on yksikerroksinen ja sen ulkoseinät ovat pääosin betonirakenteisia ja lämpörapattuja. Rakennuksessa on pulpettikatto ja katemateriaalina on huopa. Alapohjat ovat teräsbetonia ja rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Merkittävimmät tässä tutkimuksessa esiin tulleet sisäilmaa heikentävät tekijät ovat ulkoseinien ja alapohjan ilmavuodot, kantavan alapohjaosuuden alueella mikrobivaurioitunut lattiatasoite ja ilmanvaihdossa todetut puutteet. Ulkoseinäelementtien saumakohdista ja alapohjan sekä ulko- ja väliseinien liittymistä todettiin ilmavirtauksia, joiden mukana sisäilmaan saattaa kulkeutua epäpuhtauksia. Suosittelemme kohtien tiivistystä erillisen suunnitelman mukaan. Kantavan alapohjan alueella todettiin koholla olevia kosteusarvoja pintakosteusilmaisimella ja tehdyissä viiltomittauksissa mitatut suhteellisen kosteuden arvot olivat muuta alapohjaa korkeampia. Alueelta otettiin materiaalinäyte lattiatasoitteesta, jossa esiintynyt runsas sienten kasvu viittasi aktiiviseen mikrobikasvustoon. Suosittelemme kantavan laatan alueelta lattiapäällysteen ja tasoitteen poistoa puhtaaseen betonipintaan saakka ja samalla liittymien ilmavuotojen tiivistystä. 1980-luvun osassa sijaitsevan voimisteluvälinevaraston 131 laajennusosan alapohjan kosteus on korkea vanhan ulkoseinän ja nykyisten ulkoseinien vierellä. Myös maanvastaisten ulkoseinien alaosien kosteudet olivat koholla. Suosittelemme kastumisen syyn selvitystä salaojakuvauksella ja ulkopuolen vedeneristyksen tarkastuksella. Näiden selvitysten jälkeen märitellään tarvittavat toimenpiteet ja rakenteiden korjausmahdollisuudet. Koko kiinteistössä on suositeltu tehtäväksi ilmanvaihtokanavien nuohous ja ilmavirtojen säätöä, koska kanavistot olivat melko pölyisiä ja ilmavirrat poikkesivat merkittävästi suunnitteluarvoista.

Kuntotutkimusraportti 5 (98) Sisällys 1 Kuntotutkimuksen yleistiedot... 6 1.1 Kohde ja tilaaja... 6 1.2 Tekijä ja ajankohta... 6 1.3 Tutkimuksen tavoite ja rajaus... 7 1.4 Tutkimusmenetelmät ja vertailuarvot... 7 2 Kiinteistön yleistiedot... 8 2.1 Kohteen kuvaus... 8 2.2 Käytössä olleet asiakirjat... 9 2.3 Lähtötiedot... 10 3 Havainnot... 10 3.1 Ulkopuoli... 10 3.1.1 Havainnot... 10 3.1.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 11 3.2 Alapohja... 12 3.2.1 Havainnot... 14 3.2.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 24 3.3 Ulkoseinät ja maanvastaisen seinät... 29 3.3.1 Havainnot... 32 3.3.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 45 3.4 Ikkunat... 49 3.4.1 Havainnot... 50 3.4.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 52 3.5 Yläpohja ja vesikatto... 53 3.5.1 Havainnot... 55 3.5.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 64 3.6 Väliseinät ja välipohjat... 65 3.6.1 Havainnot... 66 3.6.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 70 3.7 Sisätilat... 72 Havainnot... 72 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 76 3.8 Ilmanvaihto... 79 3.8.1 Havainnot... 79 3.8.2 Johtopäätökset... 85 4 Yhteenveto suositelluista toimenpiteistä... 86 4.1 Lisätutkimukset... 87 4.2 Toimenpiteet... 88

1 Kuntotutkimuksen yleistiedot 1.1 Kohde ja tilaaja Kuntotutkimusraportti 6 (98) Kohde Tilaaja Tilaajan yhteyshenkilö Maskun kunta Tekninen osasto Keskuskaari 3 21250 Masku Marika Nurmikko 1.2 Tekijä ja ajankohta Tutkimuksen tekijät RTC Vahanen Turku Oy Ratapihankatu 53 C 20100 TURKU p. 0207 698 618 s-posti etunimi.sukunimi@vahanen.com Heli Teivainen, RI (AMK), rakennusterveysasiantuntija Timo Hautalampi, FM, rakenteiden kosteudenmittaaja Jouni Vuohijoki, Rkm, rakenteiden kosteudenmittaaja Henri Koski, LVI-asiantuntija Yhteyshenkilö Heli Teivainen, p. 041 5152 589 Kohteen kenttätutkimukset suoritettiin marras-joulukuussa 2015.

Kuntotutkimusraportti 7 (98) 1.3 Tutkimuksen tavoite ja rajaus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakenteissa esiintyvät ja sisäilman laatuun vaikuttavat kosteusvauriot ja muut sisäilman laatua heikentävät ongelmat sekä esittää toimenpide- ja korjaustapaehdotuksia havaittujen ongelmien poistamiseksi. 1.4 Tutkimusmenetelmät ja vertailuarvot Rakenneavaukset Avauksia tehtiin, jotta päästiin tarkastamaan rakennekerroksia ja niiden kuntoa sekä kosteusvauriokohdissa mahdollisten vaurioiden ja kosteuslähteiden tarkastamiseksi. Rakenneavaukset ja niiden paikkaukset teki tilaajan edustaja. Pintakosteuskartoitus ja piikkikosteusmittaukset Kenttätutkimuksissa käytettiin aistinvaraisten havaintojen apuvälineenä mittalaitetta Gann Hydrotest LG2. Puu- ja levyrakenteissa käytettiin sähkönjohtavuuteen perustuvaa piikkikosteusmittaria Trotec, joka ilmaisee rakenteen kosteuden painoprosentteina. Kivirakenteissa käytettiin sähkönjohtavuuteen perustuvaa pintakosteusilmaisinta LB 70, jonka antamalla lukemalla ei ole yksikköä. Mitattaessa saatu tulos on suuntaaantava. Asteikko muodostuu lukemista 0...170. Pintakosteusilmaisin kuvaa rakenteen kosteutta enimmillään noin 2-3 cm syvyyteen asti. Ilmaisimesta saatu lukema riippuu myös tarkasteltavasta materiaalista. Ilman kosteusmittaus ja viiltomittaus Ilman ja lattian pintarakenteiden alla olevaa kosteustilannetta selvitettiin rakenteen lyhytkestoisen suhteellisen kosteuden mittausmenetelmällä. Lattian pintarakenteen alla vallitsevan ilman suhteellisen kosteuden mittaus tehtiin ns. viiltomittauksena, jossa lattiapinnoitteeseen tehdään viilto halutulle kohdalle ja lattiapinnoite irrotetaan mittapään vaatimalta matkalta alustastaan. Viiltoon asennetaan Vaisala Oy:n valmistama HMP42 -kosteus- ja lämpötilamittapää. Tehty viilto sekä viillon ja mittapään rajapinta tiivistetään Mal kitillä siten, että tehty viilto on täysin vesihöyryntiivis. Mittapään annetaan tasaantua päällysteen alla vallitseviin olosuhteisiin vähintään 15 minuuttia. Mittauksissa käytettiin Vaisala HMI41 -lukulaitetta. Mittauksissa käytetyt kosteus- ja lämpötilamittapäät on kalibroitu Vahanen Oy:n mittapäiden kalibrointijärjestelmällä 7.8.2015. Rakennekosteuden mittaus porareikämenetelmällä Tutkittaviin materiaaleihin porattiin kuivamenetelmällä 16 mm poranterällä reikä, johon asennettiin ulkomitaltaan 16 mm paksu holkki. Porareiän ja putken liitos sekä putken suu tiivistettiin höyrytiiviiksi. Ennen holkin asennusta reikä puhdistettiin huolellisesti porauspölystä reikään mahtuvalla suuttimella. Porauksen jälkeen reiän annettiin tasaantua yli 72 tuntia. Mittausanturien asennuksen jälkeen anturin annettiin tasaantua yli tunnin ajan putkessa vallitseviin olosuhteisiin ennen mittaustulosten lukemista. Betonirakenteiden ja tiiliseinän suhteellisen kosteuden mittauksissa käytettiin Vaisala Oy:n valmistamia HMP44 -kosteus- ja lämpötilamittapäitä. Sisäilman suhteellisen kos-

Kuntotutkimusraportti 8 (98) teuden ja lämpötilojen mittaukset tehtiin samalla kalustolla. Mittauksissa käytetyt kosteus- ja lämpötilamittapäät on kalibroitu Vahanen Oy:n mittapäiden kalibrointijärjestelmällä 7.8.2015. Mikrobinäytteet materiaalista Rakenteista, joista halutaan arvioida niissä mahdollisesti esiintyvä mikrobikasvu, otettiin materiaalinäytteet. Otetut näytteet viljeli (25 C, 7-14 vrk) ja analysoi Turun yliopiston aerobiologian yksikkö. Kasvatuksen jälkeen syntyneiden pesäkkeiden määrät laskettiin ja sienet tyypitettiin. Analyysissä käytetty mikrobikasvun runsauden mukainen asteikko (- ei kasvua / (+) yksittäinen pesäke / + vähän kasvua / ++ kohtalainen kasvu / +++ runsas kasvu / ++++ erittäin runsas kasvu / Y ylikasvu) on vain suuntaa antava. Painesuhteet ja ilmavuotojen tutkiminen merkkisavulla Rakennuksen ja rakenteiden ilmavirtauksia sekä painesuhteita tarkasteltiin merkkisavun avulla. Ilmavuotojen tutkiminen merkkiainekokeella Rakennuksessa tapahtuvia hallitsemattomia ilmavuotoja tutkittiin merkkiainekokeen avulla. Merkkiainekaasuna käytettiin vedyn (5 %) ja typen seosta. Mahdollisia ilmavuotokohtia tutkittiin merkkiaineanalysaattorilla Inficon Sensistor XRS9012. Ilmanvaihto Poistoilmavirtoja mitattiin manometrilla Swema Air 3000 ja termoanemometrianturilla SWA031 sekä näihin liitetyillä Kimo-anemometritorvilla K35 ja K75. 2 Kiinteistön yleistiedot 2.1 Kohteen kuvaus Tutkimuskohteena oli, jonka vanhin osa on rakennettu 1950-luvulla ja jota on laajennettu ensimmäisen kerran 1980-luvulla ja toiseen kertaan vuonna 2006. Osassa 1950-luvulla ja 1980-luvulla tehdyistä rakennusosista on kellaritiloja. Vanhimmassa osassa on kellarikerroksen lisäksi kaksi kerrosta ja ullakkokerros. 1980- luvulla tehdyssä osassa on kellarin lisäksi yksi kerros ja 2006 rakennettu osa on yksikerroksinen. Rakennuksen alapohjat ovat maanvastaisia ja teräsbetonisia. Rakennuksen julkisivut ovat pääasiassa rapattuja. Vanhimman osan ulkoseinät ovat tiilirakenteisia, 1980- luvun ja vuonna 2006 rakennetun osan ulkoseinät ovat pääosin betonirakenteisia. 1980-luvun laajennuksessa on ruokalan kohdalla myös puu- ja levyrakenteisia ulkoseiniä. Rakennuksen vesikatto on pääosin harja- tai pulpettikattoa sekä 80-luvun osalla myös tasakattoa. Katemateriaalina on tiili tai huopa.

Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. 2.2 Käytössä olleet asiakirjat Kuntotutkimusraportti 9 (98) Pohjapiirustuksia ja suunnitelmia vuodelta 1949. LVIS-piirustuksia ja LVI-työselitys vuodelta 1983. Arkkitehti- ja rakennepiirustuksia sekä rakennustyöselitys vuodelta 1984. IV-piirustuksia vuodelta 1996. Muutos- ja laajennussuunnitelmia vuosilta 2002 ja 2005. Työpiirustuksia vuodelta 2006. Raportti n vesivahingosta vuodelta 2007. o Rankkasateen johdosta oli tullut vettä koulun päätyseinän läpi luokkatiloihin 1980-luvulla rakennetussa osassa. Molemmista luokista purettiin lattialaatat varmuuden vuoksi asbestipurkutyönä, koska ei ollut tietoa sisältävätkö materiaalit asbestia. Rakenteita kuivattiin. Samaan aikaan asennettiin päätyyn ulkopuolelle patolevyt ja uusittiin salaojat. Koulun keittiön sisäilma, tarkastuskertomus, 10.11.2010, terveystarkastaja Ulla-Maija Tulonen. o Tarkastuskertomuksessa on todettu, että keittiön höyryhuuvan suodattimet olivat melko likaiset ja huuvan pinnassa havaittiin mikrobikasvuun viittaavaa tummumista, lämmityspatterien pintojen todettiin olevan pölyisiä ja likaisia, ilmanvaihdon venttiilien todettiin olevan myös likaisia ja keittiössä havaittiin poikkeavaa hajua, jonka epäiltiin johtuvan likaisista lattiakaivoista. o Keittiölle suositeltiin perusteellista siivousta ja epäiltiin, että likaisuus voi aiheuttaa mikrobikasvua ja siitä johtuvaa oireilua tiloissa työskenteleville. Ilmanäyteraportti, 2.3.2012, näytteiden ottaja terveystarkastaja Ulla-Maija Tulonen. o Tutkittujen tilojen aktinomykeettipitoisuudet ja kokonaissieniitöpitoisuudet olivat matalat tai alittivat havaintorajan. n oirekysely viikolta 9, v. 2015 (9.3.2015) / Työterveyshuolto. o Teknisentyön luokan osuus koetuista oireista nousi esiin. o Yleisimpiä oireita kyselyn mukaan olivat käheys ja kurkun kuivuus, nenän tukkoisuus tai vuoto sekä silmien kirvely. Jonkin verran koettiin myös pään raskautta ja väsymystä. o Iho-oireita ja yskää, hengityksen vaikeutumista, kylmää hikeä ja kurkkukipua oli yksittäisillä vastaajilla.

Kuntotutkimusraportti 10 (98) 2.3 Lähtötiedot Tilojen käyttäjiltä kyselyllä ja rehtorin haastattelusta saatuja lähtötietoja: Rakennuksessa on yleisesti mainittu viemärin ja ulosteen hajusta eri tiloissa. Ilmanvaihdosta on epäilty, että se suljettaisiin yöksi. Pahaa hajua tai tunkkaisuutta on havaittu o 50-luvun kellaritiloissa on havaittu myös kosteusvaurioon viittaavaa hajua o Iltapäiväkerhon päädyn wc-tilassa, eteisessä ja aulassa (50-luku, 2. kerros) o 80-luvun luokkahuoneissa o Pihalla Pintamateriaalien irtoamista on havaittu 50-luvun kellarissa ja teknisentyön luokan puutyöluokassa. Vetoa, vaihtelevaa huonelämpötilaa tai kylmiä lattioita on koettu o Iltapäiväkerhon tiloissa (50-luku) o 80-luvun luokissa ja käytävällä Ilmanvaihdon aiheuttamaa melua on koettu yleisesti 50-luvun osan toisessa kerroksessa 2000-luvun aulan valaistus on koettu heikoksi. 3 Havainnot 3.1 Ulkopuoli 3.1.1 Havainnot Rakennus sijaitsee rinteessä. Maanpinta laskee länsipuolella (takapihan rinne) kohti 1980-luvulla ja vuonna 2006 tehtyjä laajennuksia. Muualla maan pinta pääosin laskee poispäin rakennuksesta. Kuvat 1 ja 2. Maan pinta laskee rakennuksen länsipuolella kohti rakennusta. Etupihan puolella maan pinta pääosin laskee poispäin rakennuksesta.

Kuntotutkimusraportti 11 (98) Rakennuksen länsipuolella (takapihan rinne), jossa maanpinta laskee kohti kumpaakin laajennusosaa, on rakennuksen vieressä melko tasainen nurmialue. Kummankin laajennuksen lattia on tällä kohdin lähes ulkopuolen maanpinnan tasolla. 1980-luvun laajennuksen länsipäädyssä on saadun tiedon mukaan uusittu patolevytys ja salaojat vuonna 2007. Ulkopuolella tehtyjen havaintojen perusteella patolevytys on asennettu keittiön takaovelta vuonna 2006 tehdylle voimisteluvälinevarastolle saakka. Voimisteluvälinevaraston patolevyn yläreuna on auennut listoituksesta. Voimisteluvälinevaraston seinä vihertää alareunastaan voimakkaasti. Eteläisellä ja itäisellä seinustalla on asfalttisia kulkuteitä lukuun ottamatta nurmea, joka viettää rakennuksesta poispäin. Kuvat 3 ja 4. Voimisteluvälinevaraston ulkoseinän alareuna vihertää ja patolevyn yläreuna ei ole kiinni listassa. 1950-luvun osan kohdalla on etupihan puolella asfalttia. Asfaltointi viettää poispäin rakennusta lukuun ottamatta kellarin portaikkoa, jonka alatasolla on pintavesikaivo. 1950-luvun etelän puoleisella seinustalla on nurmea, joka viettää poispäin rakennuksesta. Vuonna 2006 tehdyn laajennuksen kohdalla on etupihan puolella ja pohjoispäädyssä betonilaatoitusta ja hiekkaa, jotka viettävät pääosin poispäin rakennuksesta. 1980-luvun laajennuksen rännivesikaivoissa oli runsaasti roskia ja sokkelin pinta vihersi rännivesikaivojen vieressä. 2000-luvun osassa syöksytorvet oli johdettu suoraan ilman rännikaivoja maanalaiseen sadevesijärjestelmään ja 1950-luvun osalla vedet oli pääasiassa johdettu seinustoilta loiskekuppien ja sadevesikourujen avulla. 3.1.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Rakennuksen länsipuolella (takapihan rinne) ei havaittu rakennuksen vieressä nurmialueella pintavesikaivoja eikä maan pinta selkeästi kallistu poispäin rakennuksesta. Lisäksi sokkelikorkeus on tällä puolella rakennusta hyvin matala. Koska mäestä voi ohjautua keväisin sulamisvesiä rakennuksen seinustalle, suosittelemme harkitsemaan pintavesikaivojen asennusta ja maan pinnan muotoilua johtamaan pintavedet niitä kohti.

3.2 Alapohja Kuntotutkimusraportti 12 (98) Vuonna 2006 rakennetun voimisteluvälinevaraston kohdalla todettiin ulkopuolella viherrystä ulkoseinien alaosissa ja sisäpuolen tutkimuksissa varaston maanvastaisissa rakenteissa todettiin kosteutta. Suosittelemme, että kosteuden syytä selvitetään kuvaamalla salaojat ja tarkastamalla ulkopuolen vedeneristyksen kunto kaivamalla rakennuksen maanvastaiset seinät esiin. Toimenpiteet määräytyvät tehtyjen havaintojen perusteella. Voimisteluvälinevaraston sisäpuolen toimenpiteet on käsitelty kohdissa 3.2 Alapohja ja 3.3 Ulkoseinät ja maanvastaiset seinät. 1980-luvun laajennuksen rännivesikaivoissa oli runsaasti roskia ja sokkelin pinta vihersi rännivesikaivojen vieressä. Rännivesikaivot tulee puhdistaa niihin kertyneistä roskista. Rännivesikaivot tulee puhdistaa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Sadevesi- ja salaojajärjestelmän kunnon selvittämiseksi suosittelemme niiden kuvausta. Viemärikuvaus on suositeltavaa tehdä 5 vuoden välein. Suosittelemme varautumaan myös järjestelmien huuhteluun ja tarkastuskaivojen sakkapesien tyhjennykseen. Alapohjan rakenteet ovat käytössä olleiden asiakirjojen ja tehtyjen havaintojen perusteella ylhäältä alas: 1950-luku Alkuperäisestä työselityksestä maanvastaisten alapohjien rakenteet eivät varmuudella selvinneet. Osassa alapohjasta on mainittu olevan alalaattapalkisto, pikisively ja koksinkuonaeriste. Osa alapohjasta on ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavanlainen: pintamateriaali 2-kertainen bitumisively raudoitettu betonilaatta 60 mm 2-kertainen bitumisively betonilaatta 80 mm sorastus Alapohjarakenteiden ja niiden kunnon selvittämiseksi alapohjaan tehtiin kaksi rakenneavausta. Tehtyjen havaintojen perusteella alapohjan rakenteet avauskohdissa olivat: Käytävä 005, avaus R12 ponttilauta koolaus 50 x 50 (ilmatilaa + puujätettä) betonilattia (betonin alla olevaa rakennetta ei selvitetty) Käytävä 008, kosteusmittausporaus P8 maali betoni 130 mm leca-papu

Kuntotutkimusraportti 13 (98) (alla olevaa rakennetta ei selvitetty) 1980-luku Käytössä olleiden asiakirjojen ja tehtyjen havaintojen perusteella alapohjan rakenne on ylhäältä alaspäin: Kellarikerroksen alapohja, puutyöluokka 014, kosteusmittausporaus P 10 muovimatto betoni 50 mm EPS-eriste 50 mm täyttöhiekka perusmaa Ensimmäisen kerroksen alapohja, kosteusmittausporaukset P3 ja P6 muovimatto betonilaatta 60 mm EPS-eriste 50 mm hieno täyttöhiekka n. 150 mm perusmaa Liikuntasali, avaus R2 lautalattia 28 mm puurunko 150 mm sekä ilmatila ja mineraalivilla 50 mm bitumisively betoni hiekka ARK-piirustuksen mukaan ulkoseinän vierellä betonin alla on eristekaista, jonka olemassa oloa ei selvitetty. Käytössä olleiden asiakirjojen perusteella rakennus on perustettu anturoilla moreenille. 2000-luku Aula 135 ja käytävä 134 pintamateriaali kantava betonilaatta (noin 130 mm) sitkeä pahvi tai suodatinkangas lämmöneriste 75 mm, reuna-alueilla 75 mm + 50 mm sora kallio

3.2.1 Havainnot Muut tilat pintamateriaali maanvarainen betonilaatta 80 mm lämmöneriste 75 mm, reuna-alueilla 75 mm + 50 mm sora kallio Kuntotutkimusraportti 14 (98) 1950-luku 1950-luvun kellaritilojen lattiat (alapohja) ovat pääosin ympäröivää maan pintaa alempana. Lattiat ovat pääosin maalattua betonia, mutta muutamassa tilassa on muovimatto ja muutamassa puulattia. Entisen wc-tilan 012 (nykyisin varastotilana) alapohjassa (maalattu betoni) todettiin kohonneita kosteusarvoja lähes kauttaaltaan. Lattia on vain hieman korkeammalla kuin tilaan johtavien portaiden alatasanne, jossa on pintavesikaivo. Tilan lattialle on varastoitu runsaasti orgaanista materiaalia (mm. kirjoja ja puutavaraa). Myös käytävällä 001 todettiin kohonneita kosteusarvoja ulko-oven vieressä ja maalipinta oli irronnut lattiasta lähes kokonaan. Lattia on tässäkin huoneessa lähes samalla tasolla ulkopuolen tasanteen kanssa. Kuvat 5 ja 6. 1950-luvun osan alapohjassa todettiin kohonneita kosteusarvoja ulkoovien vieressä. Pannuhuoneen lattian maalipinta hilseili ja betonissa havaittiin halkeamia. Lattiassa ei kuitenkaan todettu kohonneita kosteusarvoja. Pannuhuoneen takana olevan öljysäiliöiden eteistilan lattiassa todettiin kohonneita kosteusarvoja ulkoseinän vieressä. Varastotiloihin 003 ja 004 oli varastoitu runsaasti tavaraa. Vapaana olevan lattian alueella ei todettu kohonneita kosteusarvoja. Varastossa 009 (käytetty myös ryhmätilana) on muovimatto. Lattiassa todettiin kohonneita kosteusarvoja pienellä alueella huoneen keskivaiheilla. Kohtaan tehtiin viiltomittaus V27, jonka perusteella kosteus muovimaton alla ei kuitenkaan ollut koholla. Mittapiste on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksessa ja mittaustulokset taulukossa 1.

Kuntotutkimusraportti 15 (98) Kellarikerroksessa käytävän 005 kohdalla ja sitä ympäröivissä tiloissa havaittiin mikrobivaurioon viittaava haju. Hajun lähteeksi epäiltiin tilan puulattiaa, jonka vuoksi lattiaan tehtiin rakenneavaus (R12) rakenteiden ja niiden kunnon selvittämiseksi. Avauksen yhteydessä havaittiin, että puulattia on koolattu betonin päälle. Puukoolausten väleissä havaittiin runsaasti puujätettä ja muuta eloperäistä materiaalia. Rakenneavauspaikassa alapohjan sisältä tuli mikrobivaurioon viittaava haju. Lattian koolauspuusta otettiin mikrobinäyte N15. Näytteessä esiintynyt runsas sienten kasvu viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Puulattian alta todettiin ilmavuotoa sisätilojen suuntaan lautalattian reunoilta ja avauksen viereisen painuneen kynnyksen kohdalta. Kuvat 7 ja 8. Rakenneavaus R12 käytävän 005 lattiassa. Siivoajien sosiaalitiloissa on lattioissa muovimatto. Sekä wc-tilassa että suihkussa todettiin kohonneita kosteusarvoja. Wc-tilaan tehtiin viiltokosteusmittaus V26, jonka perusteella kosteus muovimaton alla oli hyvin korkea. Vertailumittaus V25 tehtiin taukohuoneeseen 007, jossa pintakosteusilmaisimella ei todettu kohonneita kosteusarvoja. Myös viiltokosteusmittauksen tulos oli tavanomainen. Mittapiste on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksessa ja mittaustulokset taulukossa 1. Alapohjaan tehtiin kosteusmittaus P8 seinään tehdyn kosteusmittauksen P7 kohdalle. Väliseinän maalipinta kupruili tässä kohdassa ja alapohjan kosteus mitattiin, vaikka alapohjassa ei todettukaan kohonneita kosteusarvoja. Rakenteen suhteellinen kosteus ei ollut koholla. Mittapiste on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksessa ja mittaustulokset taulukossa 1.

Kuntotutkimusraportti 16 (98) Taulukko 1. Kellarin alapohjan kosteusmittaustulokset 1950-luvun siivessä 10.11. (mittapisteet V) ja 16.11.2015 (mittapisteet P). Mittapiste Tilan nro / nimi Syvyys Suhteellinen Lämpötila Kosteus- Anturi kosteus sisältö (mm) (%) ( C) (g/m3) nro. P8 käytävä 008 25 47 20,1 8,2 9 käytävä 008 170 54 20,1 9,4 5 V25 taukohuone 007 0 73 19,0 11,9 42/5 V26 wc 006 b 0 98 20,5 17,4 42/3 V27 varasto 009 0 67 23,0 13,8 42/4 sisäilma 10.11. 40 22,7 7,9 42/3 ulkoilma 10.11. 95 7,6 7,7 42/1 sisäilma 16.11. 40 22,7 7,9 3 ulkoilma 16.11. 92 5,0 6,3 6 Ensimmäisen kerroksen alapohja oli pääosin betonipintaista (luokan 103 kohdalla lautalattia) ja pintamateriaalina oli muovimatto tai muovilaatat. Oppilaseteisen 101a lattian kosteusarvot olivat paikallisesti koholla muuhun lattiapintaan nähden hissin edustalla. Käytössä olleiden asiakirjojen perusteella kohdasta on valettu jälkeenpäin umpeen portaikko hissiä varten. Lattian vinyylilaattojen alta mitattiin kosteus viiltomittauksella, jonka sijainti on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksessa ja mittaustulokset oheisessa taulukossa 2. Taulukko 2. Ensimmäisen kerroksen alapohjan kosteusmittaustulokset 1950-luvun siivessä 10.11.2015 Mittapiste Tilan nro / nimi Syvyys Suhteellinen Lämpötila Kosteus- Anturi kosteus sisältö (mm) (%) ( C) (g/m3) nro. V21 Oppilaseteinen 101a 0 81 20,9 14,8 1 sisäilma 40 22,7 7,9 42/3 ulkoilma 95 7,6 7,7 42/1 Oppilaseteisen 101a lattian suhteellinen kosteus oli tavanomainen hissin edustalla. 1980-luku Kellarikerroksessa sijaitsee teknisentyön luokka ja sen varastot sekä wc- ja pesutilat. Varaston 017 lattia oli maalattua betonia, muiden tilojen lattioissa oli alkuperäinen muovimatto. Kellarikerroksen tilojen alapohja kartoitettiin pintakosteusilmaisimella ja kohonneita kosteusarvoja todettiin paikallisesti varastossa 017 vanhan osan (1950-luku) liittymän vierellä sekä hyvin pienillä alueilla puutyöluokan maanvastaisten seinien vierellä sekä wc- ja pesutiloissa laajemmalla alueella. Alueet on esitetty suuntaa antavasti liitteen 1 pohjapiirroksessa. Alapohjan kosteutta mitattiin viilto- ja porareikämittauksin ja mittapisteet on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksessa ja mittaustulokset oheisessa taulukossa 3.

Kuntotutkimusraportti 17 (98) Taulukko 3. Kellarin alapohjan kosteusmittaustulokset 1980-luvun osassa 10.11.2015. Mittapiste Tilan nro / nimi Syvyys Suhteellinen Lämpötila Kosteus- Anturi kosteus sisältö (mm) (%) ( C) (g/m3) nro. V9 Tekninen työ 014 0 95 18,1 14,6 2 V10 Tekninen työ 014 0 89 18,5 14,1 2 20 82 16,9 11,8 8 P10 Tekninen työ 014 eristeen alta 90 16,4 12,5 2 V11 Tekninen työ 014 0 91 17,5 13,5 3 V12 Tekninen työ 014 0 86 17,9 13,1 3 V13 Tekninen työ 014 0 83 19,4 13,8 1 Sisäilma 40 22,7 7,9 42/3 Ulkoilma 95 7,6 7,7 42/1 Alapohjan kosteuden todettiin olevan laajalti korkea muovimaton alla, vaikka pintakosteusilmaisimella kohonneita lukemia ei todettukaan (mittapisteet V9-V12). Huoneen keskellä suhteellinen kosteus oli alle muovimattojen kriittiseksi katsotun suhteellisen kosteuden arvon (85 %). Kohdan lämpötila oli muita mittapisteitä korkeampi ja absoluuttisen kosteuden määrä mittapisteessä oli samaa luokkaa kuin maanvastaisen ulkoseinän viereen tehdyssä mittauksessa (V11), jossa suhteellinen kosteus oli 91 %. Ulkoseinän ja alapohjan välissä havaittiin selkeä rako, josta virtasi ilmaa luokkahuoneeseen päin. Ilmavirtauksen mukana aistittiin tulevan mikrobiperäistä hajua. Varastohuoneen 017 betonialapohjassa havaittiin halkeamia ja betonilaatan reunoilla selkeät raot seinien vierustoilla. Merkkisavulla tehdyssä tarkastuksessa ei havaittu ilmavirtauksia halkeamien eikä rakojen kautta. Kellarikerroksen tiloissa todettiin kosteus- ja mikrobivaurioita myös maanvastaisissa seinissä sekä väliseinissä, nämä on käsitelty tarkemmin kohdissa 3.3 Ulkoseinät ja maanvastaiset seinät ja 3.6 Väliseinät ja välipohjat. 1980-luvulla rakennetun osan ensimmäisen kerroksen käytävän ja ruokalan lattiassa on alkuperäiset vinyylilaatat. Osassa sijaitsevien kahden luokkahuoneen ja niiden vieressä olevan voimisteluvälinevaraston lattiassa on vuonna 2007 asennetut linoleummatot. Oppilaiden puku- ja pesutilat ovat alkuperäiskuntoisia ja pukuhuoneiden lattioissa on muovimatot ja pesuhuoneissa sekä wc-iloissa on keraamiset laatat. Opettajien puku- ja pesutilat on saneerattu ja niiden lattioissa on muovimatot. Keittiö on alkuperäiskuntoinen ja sen lattiassa on pääosin keraamista laattaa. Emännän huoneessa, varastoissa ja sosiaalitilassa on muovimatto. Ensimmäisen kerroksen alapohja kartoitettiin pintakosteusilmaisimella ja kohonneita kosteusarvoja todettiin luokkahuoneiden ja käytävän välisen seinän vierellä sekä käytävän että luokkahuoneiden puolella, tyttöjen pukuhuoneessa seinien vierellä, poikien pukuhuoneessa paikallisesti muutamassa kohdassa, keittiön emännän huoneessa ja kuivavarastossa sekä sosiaalitilassa ja opettajien pukuhuoneen wc-tilassa paikallisesti wc-istuimen vierellä. Alueet on esitetty suuntaa antavasti liitteen 1 pohjapiirroksessa.

Kuntotutkimusraportti 18 (98) Kohtien rakennekosteuksia tarkasteltiin tarkemmilla viilto- ja porareikäkosteusmittauksilla. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa 4 ja mittapisteet liitteen 1 pohjapiirroksessa. Taulukko 4. Ensimmäisen kerroksen alapohjan kosteusmittaustulokset 1980-luvun siivessä 10.11. (V) ja 16.11.2015 (P). V1 V2 V3 P2 Mittapiste Tilan nro / nimi Syvyys Suhteellinen Lämpötila Kosteussisältö Anturi kosteus (mm) (%) ( C) (g/m 3 ) nro. luokka 125, oven edusta 0 89 20,7 16,0 42/3 luokka 125, ulkoseinän vierusta 0 76 18,8 12,2 42/2 0 95 20,6 17,0 42/2 keittiön sosiaalitila 55 80 21,0 14,6 18 126a 145 72 21,0 13,1 14 V5 emännän huone 112 0 96 21,3 17,9 42/1 V16 keittiön varasto 117 0 95 23,2 19,8 42/2 V4 käytävä 118a, nurkka 0 89 20,8 16,1 42/3 V15 käytävä 118a siiv.kesk. edusta 0 85 21,6 16,2 42/3 V18 käytävä 118a, tiskipisteen kohdalla 0 85 21,4 15,9 42/2 V17 0 86 20,8 15,5 42/1 tyttöjen pukuhuone 20 81 19,6 13,7 15 P3 123, keskellä 40 77 19,7 13,0 11 300 / läpi 72 19,5 12,1 19 V14 tyttöjen pukuh.123, liikuntasalin vierusta 0 93 19,8 15,8 42/1 V23 P14 tyttöjen pukuh.123, luokan 124 vierusta P6 välinevarasto 129 0 89 19,9 15,3 42/1 25 85 20,2 14,8 5 70 94 20,2 16,3 6 20 67 18,6 10,7 20 eristeen yläpinta 73 18,6 11,6 10 eristeen alta 72 18,7 11,5 4 sisäilma 10.11. 40 22,7 7,9 42/3 ulkoilma 10.11. 95 7,6 7,7 42/1 sisäilma 16.11. 40 22,7 7,9 3 ulkoilma 16.11. 92 5,0 6,3 6 Alapohjan kosteuden todettiin monin paikoin olevan koholla lattiapäällysteen alta mitattuna. Kosteutta todettiin kantavan seinän vierellä luokkahuoneissa 124 ja 125, etenkin oviaukkojen kohdalla (V1), sekä seinän toisella puolella sijaitsevalla käytävällä ja

Kuntotutkimusraportti 19 (98) tyttöjen pukuhuoneessa (V23). Kosteutta todettiin lattiapäällysteen alla myös tyttöjen pukuhuoneen kohdalla liikuntasaliin rajautuvan toisen kantavan seinän vierellä (V14). Viitteitä kosteudesta ei kuitenkaan todettu poikien pukuhuoneessa 119 vastaavan seinän vierellä eikä käytävällä 118a keittiöön rajautuvan kantavan seinän vierellä, muutoin kuin keittiön tiskipisteen kohdalla (V18). Tyttöjen pukuhuoneessa mitattiin porareikämittauksella rakenteen kosteusjakaumaa luokan 124 seinän viereltä (P14) ja todettiin, että suhteellinen kosteus ja kosteussisältö kasvavat rakenteessa syvemmälle mentäessä. Luokan 125 oviaukon mittauskohdasta (V1) otettiin mikrobinäyte lattian tasoitteesta (liite 2: näyte N7). Näytteen viljelytulokset viittasivat aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa. Kuvat 9 ja 10. 1980-luvun osan alapohjan kosteudet olivat paikoitellen koholle lattiapäällysteen alla, mm. käytävän ja tyttöjen pukuhuoneen kantavan väliseinän vierellä sekä oviaukkojen kohdalla. Kohonnutta kosteutta lattiapäällysteen alla todettiin myös käytävällä 118a kantavan seinän vierellä keittiön sosiaalitilan kohdalla ja sosiaalitilan puolella myös keskemmällä huonetta. Sosiaalitilan puolelle tehtiin porareikämittaukset rakenteeseen ja todettiin, että alapohjan kosteus pienenee alaspäin mentäessä (V3 ja P2). Sama seikka todettiin tyttöjen pukuhuoneen keskelle tehdyissä kosteusmittauksissa (V17 ja P3). Voimisteluvälinevaraston 129 alapohjaan tehtiin vertailun vuoksi kosteusmittaukset (P6) kohtaan, jossa pintakosteusarvot eivät olleet koholla ja todettiin rakenteen kosteuden olevan kauttaaltaan tavanomainen. Kosteutta tai kohonneita pintakosteusilmaisimen arvoja todettiin myös kohdissa, joissa tilojen käytön vuoksi käytetään runsaasti vettä. Keittiön emännän huoneen (V5) ja kuivavaraston lattian (V16) kosteudet olivat korkeita kohdassa, jossa keraaminen laatoitus oviaukon kohdalla vaihtuu muovimatoksi. Näissä kohdin todettiin viiltomittauksen yhteydessä myös selvää mikrobiperäistä hajua muovimaton alla. Käytävän 118a lattian kosteus oli koholla sekä siivoushuoneen oven edustalla (V15) että keittiön tiskipisteen kohdalla (V18). Siivoushuoneen puolella lattian kosteusarvot olivat kauttaaltaan koholla pintakosteusilmaisimella kartoitettuna. Poikien pukuhuoneen 119 lattian kosteusarvot olivat koholla pintakosteusilmaisimella tarkastettuna oviaukon kohdalla ja opettajien pukuhuoneen wc-tilassa 118e wc-istuimen vierellä.

Kuntotutkimusraportti 20 (98) Luokkahuoneen 125 kohdalla todettiin muuhun lattiapintaan nähden hieman kohonneita kosteusarvoja pintakosteusilmaisimella maanvastaisen seinän vierellä. Kohdan kosteus lattian linoleummaton alla oli kuitenkin tavanomainen (V2). Luokan 124 kohdalla kohonneita kosteusarvoja ei todettu, mutta lattian tasoitteesta otettiin mikrobinäyte (N1) maanvastaisen seinän viereltä, koska lähtötietojen mukaan luokkaan oli vuonna 2007 vuotanut ulkoa vettä. Näytteen viljelytulokset viittasivat aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa. Luokkahuoneen 125 kohdalla tutkittiin alapohjan ilmavuotoja merkkiainekokeella (liite 1: MA1) laskemalla merkkiainetta alapohjan eristeen alle huoneen lattiaan poratusta reiästä. Tutkimusta aloitettaessa luokkahuoneen ja ulkoilman välillä ei ollut juurikaan paine-eroa. Merkkiainekoetta varten aikaansaatiin noin 10 Pa ulkoilmaan nähden teippaamalla tuloilmapäätelaitteet ja huoneen oviaukon alareuna. Ilmavuotoreittejä alapohjan alta huonetilaan todettiin alapohjan ja ulkoseinän sekä alapohjan ja pilarin liittymästä. Alapohjan liittymissä pystyrakenteisiin havaittiin paikoitellen selkeä rako, paikoin lattian tasoite oli peittänyt raon. Kuvat 11 ja 12. Alapohjan ja ulkoseinän sekä pilareiden liittymistä todettiin ilmavuotoreittejä sisäilmaan merkkiainekokeella. Alapohjan ja maanvastaisen seinän välissä oli paikoin huomattava rako (nuoli). Liikuntasalin lattia on muusta lattiasta poiketen lautaverhottu ja rakenteen lämmöneriste oli betonilaatan yläpuolella, kun muiden tilojen kohdalla se oli rakenteen alapinnassa. Lattiaan tehtiin rakenneavaukset kolmeen kohtaan. Avaus R1 tehtiin rakennuksen entiseen ulkonurkkaan nykyisen aulan 134 viereen. Kohdassa ei havaittu viitteitä kosteudesta. Lattian alle oli kertynyt runsaasti pölyä seinän vierelle. Alapohjan mineraalivillaeristeestä otettiin mikrobinäytteet ulkoseinän viereltä (N2) ja avauksen huonetilan puolelta (N3). Näytteen N2 viljelytulokset viittasivat aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa. Keskemmältä otetun näytteen N3 viljelytulokset eivät määriltään viitanneet aktiiviseen mikrobikasvustoon, mutta koska näytteessä esiintyi kohtalaisia määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa, ei kosteusvaurion mahdollisuutta voida pois sulkea. Avauskohdassa havaittiin rako alapohjan betonin ja ulkoseinän tiilimuurauksen välissä. Kohdasta ei kuitenkaan todettu tapahtuvan ilmavirtauksia merkkisavutarkastelulla.

Kuntotutkimusraportti 21 (98) Toinen avaus R2 tehtiin tyttöjen pesutilan edustalle. Lattian sisään oli kertynyt myös runsaasti pölyä seinän vierellä. Kohdassa havaittiin myös hiiren ulostetta. Alapohjan kosteusarvojen todettiin olevan koholla betonipilarin vieressä. Kohtaan tehtiin porareikäkosteusmittaus P11, jonka paikka on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksessa ja mittaustulokset oheisessa taulukossa 5. Taulukko 5. Liikuntasalin alapohjan kosteusmittaustulokset 30.11.2015. P11 Mittapiste Tilan nro / nimi Syvyys Suhteellinen Lämpötila Kosteussisältö Anturi kosteus (mm) (%) ( C) (g/m 3 ) nro. liikuntasali 128, suihkuhuoneen vierusta 30 59 18,8 9,4 11 65 65 18,8 10,5 15 eristeen alta 99 18,7 15,9 14 sisäilma 38 19,3 6,2 19 ulkoilma 98 4,6 6,4 6 Liikuntasalin alapohjan betonilaatan kosteus oli tavanomainen liikuntasalissa tyttöjen pesutilan edustalla. Kohdasta otettiin myös mikrobinäyte alapohjan mineraalivillaeristeestä (näyte N4). Näytteen viljelytulokset eivät viitanneet aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa. Kolmas avaus R3 tehtiin liikuntasalin ulkoseinän ja voimisteluvälinevaraston 131 nurkkaan. Kohdassa todettiin ulkoseinän tasoitepinnan hilseilyä lattiapinnan yläpuolella ja hilseilyn todettiin jatkuvan myös lattian sisään. Lattian sisällä havaittiin irtonaista paperia, jossa oli näkyvää mikrobikasvua. Alapohjan mineraalivillasta otettiin mikrobinäyte (N5) ja näytteen viljelytulokset viittasivat aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa. Kuvat 13 ja 14. Liikuntasalin lattia on puurakenteinen ja lämmöneriste on betonilaatan yläpuolella. Eristeen päälle on kertynyt runsaasti pölyä. Liikuntasalin ulkoseinään rajautuvassa päädyssä sijaitsee näyttämö, jonka alla on tuolivarastot. Tuolivaraston kohdalla alapohja on maalattua betonia. Alapohjan pinnassa oli isoja halkeamia tai uria, joiden kautta ei merkkisavulla tehdyssä tarkastuksessa kuitenkaan todettu tapahtuvan ilmavirtauksia. Alapohjan kosteusarvot eivät olleet kohol-

Kuntotutkimusraportti 22 (98) la pintakosteusilmaisimella tarkastettuna, mutta maalipinta hilseili maanvastaisen päätyseinän vierellä ja pinnassa oli paikoitellen kalkkihärmettä. Seinän alaosissa havaittiin myös kosteusjälkiä ja teräsosissa ruostetta (ks. kohta 3.3 Ulkoseinät ja maanvastaiset seinät ). Näyttämön alla olevien kipsilevypintaisten väliseinein alaosissa todettiin myös kosteusjälkiä. Kuvat 15 ja 16. Näyttämön alla olevan tuolivaraston betonialapohjassa todettiin isoja halkeamia liikuntasalin vierellä. Alapohjan kosteusarvot eivät olleet koholla, mutta alapohjan maalipinta hilseili ja pinnassa oli paikoitellen kalkkihärmettä. 2000-luku Vuonna 2006 rakennetussa osassa todettiin kohonneita kosteusarvoja pintakosteusilmaisimella aulan/ruokalan 135 ja käytävän 134 kohdalla. Näissä huoneissa on rakennepiirustuksen mukaan kantava betonilaatta, jonka tarkka paksuus (ilmeisesti noin 130 mm) ei selvinnyt käytössä olleista asiakirjoista, mutta joka on joka tapauksessa huomattavasti paksumpi kuin muualla vuonna 2006 rakennetussa osassa oleva maanvastainen laatta. Aulaan tehtiin kaksi viiltokosteusmittausta (V28 ja V30), joissa mitatut suhteelliset kosteudet olivat 80 % ja 82 %. Maanvaraisen laatan alueelle tehtiin kaksi viiltokosteusmittausta alueelle, jossa todettiin hieman muuta aluetta korkeampia arvoja pintakosteusilmaisimella. Mitattu kosteus näissä paikoissa oli 78 % ja 74 %. Mittapisteet on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksessa ja mittaustulokset oheisessa taulukossa 6.

Kuntotutkimusraportti 23 (98) Taulukko 6. Alapohjan viiltokosteusmittaustulokset 2000-luvun osassa 10.11.2015. Mittapiste Tilan nro / nimi Syvyys Suhteellinen Lämpötila Kosteus- Anturi kosteus sisältö (mm) (%) ( C) (g/m3) nro. V28 Aula / ruokala 135 0 80 20,7 14,3 3 V29 Käytävä 137 a 0 78 21,0 14,3 1 V30 Aula / ruokala 135 0 82 21,3 15,2 3 V31 Luokka 142 0 74 19,7 12,7 1 Sisäilma 40 21,6 7,4 2 Ulkoilma 91 9,4 8,2 1 Lattiatasoitteesta otettiin materiaalinäyte N9 viiltomittauksen V30 kohdalta. Materiaalinäytteessä esiintynyt runsas sienten kasvu viittasi aktiiviseen mikrobikasvustoon. Näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa (mm. Aspergillus restricti) ja erittäin pieniä määriä aktinomykeettejä. Pistokoeluonteisesti tehdyssä tarkastelussa todettiin alapohjan ja ulko- sekä väliseinien liittymissä pintavalun kuivumiskutistumisen johdosta syntynyt rako mm. ala-aulassa 135, luokassa 138 ja terveydenhoitajan huoneessa 144. Raossa todettiin ilmavirtaus, joka kulki tutkimushetkellä pääasiassa huonetiloista poispäin, mutta ajoittain ilma virtasi huonetilojen suuntaan. Kuvat 17 ja 18. Alapohjan liittymän ilmavuotokohta terveydenhoitajan huoneen 144 väliseinän jalkalistan takaa. Henkilökortti mahtui pintalaatan ja väliseinän kohdan rakoon. 1980-luvun osassa sijaitsevan liikuntasalin voimisteluvälinevarastoa 131 on laajennettu vuonna 2006. Voimisteluvälinevaraston lattiassa on muovimatto. Voimisteluvälinevaraston laajennuksen kohdalla alapohjan kosteusarvot olivat selkeästi koholla ulkoseinien vierellä sekä huoneen keskellä vanhan ulkoseinän kohdan vierellä. Kohdat on esitetty suuntaa antavasti liitteen 1 pohjapiirroksessa. Alapohjaan tehtiin rakennekosteusmittauksia, joiden mittauskohdat on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksessa ja mittaustulokset oheisessa taulukossa 7.

Kuntotutkimusraportti 24 (98) Taulukko 7. Alapohjan kosteusmittaustulokset voimisteluvälinevarastossa 10.11. (V) ja 7.12.2015 (P). Mittapiste V6 V7 P16 V8 P17 Tilan nro / nimi Syvyys Suhteellinen Lämpötila Kosteussisältö Anturi kosteus (mm) (%) ( C) (g/m 3 ) nro. Laajennus, voimisteluvälinevarasto 0 90 18 13,8 1 0 73 18,8 11,7 2 Laajennus, voimisteluvälinevarasto 40 70 18,3 10,9 13 80 72 18,3 11,3 12 0 98 19,4 16,4 3 Laajennus, voimisteluvälinevarasto 60 99 18,9 16,0 20 100 96 18,8 15,5 18 Sisäilma 40 21,6 7,4 2 Ulkoilma 91 9,4 8,2 1 Sisäilma 7.12. 33 19,5 5,5 19 Ulkoilma 7.12. 75 6,4 5,4 14 Kosteus muovimaton alla oli korkea niillä kohdin, joissa pintakosteusilmaisimellakin todettiin kohonneita kosteusarvoja (mittapisteet V6 ja V8) eli nykyisten ja vanhan ulkoseinän vierellä. Maanvastaisen ulkoseinän viereen tehtiin viiltokosteusmittauksenlisäksi porareikämittaus alapohjan kosteusjakauman selvittämiseksi (P17) ja todettiin, että alapohjan betonirakenteen kosteus oli korkea koko rakenteen paksuudelta, mutta suhteellinen ja absoluuttinen kosteus vähenivät hieman syvemmälle mentäessä. Maanvastaisen seinän alaosan kosteuden todettiin olevan myös koholla (ks. kohta 3.3 Ulkoseinät ja maanvastaiset seinät ). Vertailumittaus V7 tehtiin kohtaan, joka edusti laajennusosan keskialueen yleistä tilannetta. Tällä kohdin kosteus muovimaton alla oli tavanomainen. Alapohjan läpi porattiin reikä viiltokosteusmittauspisteiden V7 ja V8 kohdalle. Rakennesuunnitelmien mukaan EPS eristeen alla tulisi olla koneellisesti tiivistetty salaojasoratäyttö. Rakennesuunnitelmasta poiketen mittapisteessä P17 todettiin kuitenkin hienoa hiekkaa eristeen alla. 3.2.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 1950-luku Kellarikerroksessa sijaitsevissa entisistä oppilaiden wc-tiloista tehdyssä varastotilassa 012 todettiin kohonneita kosteusarvoja lähes koko huoneen alalla. Lattialle oli varastoitu runsaasti kosteudesta vaurioituvaa tavaraa. Suosittelemme, että huonetta ei käytettäisi sisätiloissa käytettävien tavaroiden varastotilana. Suosittelemme, että lattiasta poistetaan maalipinta ja lattia jätetään betonipinnalle tai laatoitetaan keraamisin laatoin, jolloin betonin kosteus pääsee haihtumaan huoneen suuntaan. Käytävän 001 ulko-oven vieressä todettiin myös lattiassa kohonneita kosteusarvoja ja väliseinän maalipinnan kupruilua. Suosittelemme, että kohta korjataan erillisen suunnitelman mukaan. Kohdassa tulee käyttää vallitsevat kosteusolosuhteet kestäviä materiaaleja ja myös ulkopuolen kosteusrasitusta on suositeltavaa pienentää.

Kuntotutkimusraportti 25 (98) Pannuhuoneen lattian maalipinta hilseili ja betonissa havaittiin halkeamia. Lattiassa ei todettu kohonneita kosteusarvoja. Pannuhuoneen takana olevassa öljysäiliöiden eteistilassa todettiin kohonneita kosteusarvoja ulkoseinän vieressä. Suosittelemme, että betonin pinnasta poistetaan maalit ja tasoitteet noin metrin etäisyydelle ulkoseinästä tässä eteistilassa. Pannuhuonetta ja muita kellaritiloja on käsitelty myös kohdassa 3.3 Ulkoseinät ja maanvastaiset seinät ja 3.7 Sisätilat, jossa annetaan myös näitä tiloja koskevia jatkotoimenpidesuosituksia. Varastossa 009 todettiin kohonneita kosteusarvoja, mutta tehdyssä viiltomittauksessa kosteus ei ollut kuitenkaan koholla. Tehdyn mittauksen perusteella lattiaan ei ole tarvetta tässä huoneessa tehdä nopean aikataulun toimenpiteitä. Lähtökohtaisesti muovimattoa voidaan kuitenkin pitää riskialttiina pintamateriaalina vanhassa kellaritilassa. Kellaritilojen kokonaisvaltaisen korjauksen yhteydessä pintamateriaalit tulee suunnitella kokonaisuutena. Kellarikerroksessa käytävän 005 kohdalla alapohjana on betonilaatan päälle puukoolattu lattia. Betonin ja puurakenteiden välissä ei ole kosteuseristettä. Rakennetta voidaan pitää riskirakenteena, sillä alapohjan puurakenteet voivat mikrobivaurioitua maasta kapillaarisesti nousevan kosteuden vaikutuksesta tai huoneilman kosteuden tiivistyessä viileään betonin pintaan. Otetun materiaalinäytteen perusteella lattian puurakenteessa todettiin viitteitä mikrobivaurioista. Suosittelemme puurakenteisen alapohjarakenteen purkamista puhtaaseen betonipintaan asti ja alapohjan uudelleen rakentamista erillisen suunnitelman mukaisesti. Vanhojen kellaritilojen maanvastaisiin rakenteisiin ei ole suositeltavaa käyttää puuaineisia materiaaleja. Siivoajien sosiaalitilojen yhteydessä olevien wc- ja suihkuhuoneiden lattioissa on muovimatto, jossa todettiin kohollaan olevia kosteusarvoja. Tehdyssä viiltokosteusmittauksessa kosteus wc-tilan muovimaton alla oli hyvin korkea. Suosittelemme, että näiden tilojen lattioista poistetaan muovimatot ja lattiatasoitteet puhtaaseen betonipintaan saakka ja rakenne kuivatetaan mahdollisuuksien mukaan ennen lattian uudelleen päällystystä. Kastumisen syystä tulee varmistua ennen korjauksia. On mahdollista, että kosteus nousee maaperästä tai on peräisin esimerkiksi putkivuodoista tai vedeneristeen puutteista. Edellä mainittujen korjausten toteuttaminen on suositeltavaa yhdistää kellarikerroksen kokonaisvaltaiseen saneeraukseen, jos tilat halutaan pitää käytössä. Jos tilat halutaan ottaa oleskelukäyttöön, vaativat korjausten huolellinen suunnittelu ja toteutus todennäköisesti lisää rakenteiden ja kosteuden kulkeutumisen selvityksiä. Ensimmäisen kerroksen alapohjassa ei tehty havaintoja, jotka aiheuttaisivat jatkotoimenpiteitä. 1980-luku Kellarikerroksessa sijaitsevissa teknisentyö luokan tiloissa todettiin laajalti kohonnutta kosteutta alapohjassa lattian pintamateriaalin alla. Porareikämittauksella todettiin kuitenkin, että rakenteen kosteus pienenisi syvemmälle rakenteeseen mentäessä, mikä viittaisi yläpuoliseen kosteuslähteeseen. Suosittelemme, että selvitetään, onko mahdol-