KUNTOTUTKIMUS- RAPORTTI

KUNTOTUTKIMUS- RAPORTTI SEIKELÄN KOULU SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS RTC VAHANEN TURKU OY www.vahanen.com +358 20 769 8618 Ratapihankatu 53 C, 20100 Turku, Finland Y-tunnus 1643714-3

Kuntotutkimusraportti 2 (98) TIIVISTELMÄ 1950-LUKU Tutkimuskohteena oli, jonka vanhin osa on rakennettu 1950-luvulla ja jota on laajennettu ensimmäisen kerran 1980-luvulla ja toiseen kertaan vuonna 2006. Vanhimmassa osassa on kellarikerroksen lisäksi kaksi kerrosta ja ullakkokerros. Alapohjat ovat maanvastaisia ja teräsbetonisia. Rakennuksen ulkoseinät ovat tiilirakenteisia ja julkisivut ovat pääasiassa rapattuja. Tässä osassa on harjakatto ja katemateriaalina on tiili. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Merkittävimmät tässä tutkimuksessa esiin tulleet sisäilmaa heikentävät tekijät ovat kellarissa havaitut kosteus- ja mikrobivauriot, ylimmässä kerroksessa sijaitsevan atk-luokan seinien ja kattorakenteiden puutteet sekä ilmanvaihdon puutteet. Kellarikerroksessa todettiin kosteusvaurioita puurakenteisessa alapohjassa, riskialttiita rakenteita maanvastaisissa seinissä, ilmavuotoja maanvastaisten rakenteiden kautta sisäilmaan ja lisäksi kellarissa todettiin selkeä poikkeava haju. Olemme suositelleet kellaritilojen käytöstä luopumista ja tilojen osastointia muusta rakennuksesta kunnes havaitut puutteet on korjattu. Osassa kellaritiloissa on painovoimainen ilmanvaihto ja osassa tiloista koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Olemme suositelleet koneellisen ilmanvaihdon asentamista kaikkiin kellarin tiloihin kellarikerroksen saneerauksen yhteydessä. Osasta atk-luokan yläpohjaa puuttuu ilman- ja höyrynsulkukerros ja vinokatto-osuuden tuuletus on puutteellinen. Suosittelemme rakenteen korjausta rakennusfysikaalisesti toimivaksi. Jotta tilan rakenteista saadaan kokonaisuudessaan toimivat, olemme suositelleet myös seinärakenteiden uusimista ja rakenteiden kattavaa tarkastusta uusimisen yhteydessä. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevissa kolmessa wc-tilassa lattioiden kosteudet olivat koholla wc-istuimen tai lavuaarin läheisyydessä. Mahdollisia syitä kosteudelle ovat mm. muovimattojen tiiveyspuutteet tai putkivuodot. Suosittelemme kosteuslähteen ja vaurioiden laajuuden selvitystä sekä korjausta. Rakennuksen ulkoseinissä ei kellarikerrosta lukuun ottamatta todettu kohonneita kosteusarvoja pintakosteusilmaisimella. Ikkunoiden liittymien kautta todettiin yleisesti ilmavuotoja, joita on suositeltu tiivistettäväksi. Yksittäisen luokkatilan entisessä ulkoseinässä, joka nyt on laajennuksesta johtuen väliseinää, todettiin muista tiloista poiketen sisäpuolen levytys ja eristys. Eristeestä otetun mikrobinäytteen viljelytulokset viittasivat aktiiviseen mikrobikasvuun ja vanhassa seinäpinnassa havaittiin myös kosteusjälkiä. Suosittelemme levyranteisen seinän purkua kokonaisuudessaan ja rakenteen kattavaa tarkastusta. Luokkatiloja palvelevan tulo- ja poistoilmanvaihtokoneen tekninen käyttöikä alkaa lähestyä loppuaan ja suosittelemme varautumaan koneen uusimiseen tai saneeraamiseen. Koko kiinteistössä on suositeltu tehtäväksi ilmanvaihtokanavien nuohous ja ilmavirtojen säätöä, koska kanavistot olivat melko pölyisiä ja ilmavirrat poikkesivat merkittävästi suunnitteluarvoista. TIIVISTELMÄ 1980-LUKU a on laajennettu ensimmäisen kerran 1980-luvulla. Tämä osa on pääosin 1-kerroksista ja pienellä osalla on lisäksi kellaritiloja. Osassa sijaitsee myös liikuntasali. Rakennuksen alapohja on maanvastainen ja betonia. Ulkoseinät ovat pääasiassa kiviaineisia ja julkisivut rapattuja, ruokalan kohdalla on puurunkoista ja paneeliverhottua seinää. Vesikatto on matalalla osalla tasakattoa ja katteena kermi, korkealla osalla on harjakatto ja katemateriaalina on betonikattotiili. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Merkittävimmät tässä tutkimuksessa esiin tulleet sisäilmaa heikentävät tekijät ovat kellarikerroksessa sijaitsevan teknisentyön luokan kosteus- ja mikrobivauriot sekä ilmavuodot rakenteista, ensimmäisen kerroksen alapohjan paikalliset kohonneet kosteudet, liikuntasalin lattian ulkoseinän vierustan mikrobivauriot, keittiön ja siivoushuoneen vedeneristeiden puutteista aiheutuneet kosteusvauriot sekä ilmanvaihdon puutteet. Saa-

Kuntotutkimusraportti 3 (98) dun tiedon mukaan tiloissa ei ole kuitenkaan oireiltu kellarissa sijaitsevaa teknisentyön luokkaa lukuun ottamatta. Rakennuksen länsipuolella (takapihan rinne) ei havaittu rakennuksen vieressä nurmialueella pintavesikaivoja eikä maan pinta selkeästi kallistu poispäin rakennuksesta (1980-luvun ja 2000-luvun laajennukset). Lisäksi sokkelikorkeus on tällä puolella rakennusta hyvin matala. Koska mäestä voi ohjautua keväisin sulamisvesiä rakennuksen seinustalle, suosittelemme harkitsemaan pintavesikaivojen asennusta ja maan pinnan muotoilua johtamaan pintavedet niitä kohti. Kellarikerroksessa sijaitsevassa teknisentyön luokan tiloissa todettiin kohonnutta kosteutta alapohjassa sekä paikoin maanvastaisissa ulkoseinissä. Lisäksi todettiin ilmavuotoa seinä- ja alapohjarakenteista sekä paikoitellen havaittiin näissä kohdin mikrobiperäistä hajua. Levyrakenteisten väliseinein alareunoissa havaittiin paikoitellen näkyvää mikrobikasvua. Olemme suositelleet kellaritiloille kattavaa korjausta. Tilat otettiin pois käytöstä tutkimuksen vielä ollessa kesken. Ensimmäisen kerroksen alapohjassa todettiin paikoitellen kohonneita kosteuksia, jotka vaikuttavat osin johtuvan maaperän kosteudesta kantavien seinien vierustoilla, mutta myös osin yläpuolisesta kosteuslähteestä. Olemme suositelleet lattioille korjausta, jossa huomioidaan mahdollinen maaperän kosteustuotto. Sen lisäksi olemme suositelleet selvittämään käytetyt siivousmenetelmät ja veden käyttö. Rakennuksen osassa sijaitsee ainoastaan 2 luokkahuonetta. Näissä todettiin mikrobivauriota lattiatasoitteessa sekä käytävän vierellä, jossa alapohjan kosteus oli koholla, että maanvastaisen seinän vierellä, johon on vuonna 2007 vuotanut ulkoa vettä. Maanvastaisen seinän ja alapohjan liittymistä todettiin lisäksi ilmavuotoja. Olemme suositelleet lattiapintojen uusimista tasoitteineen sekä ilmavuotokohtien tiivistystä. Ruokalan ulkoseinän puurunkoisessa seinässä todettiin riskialttiita rakenteita, kuten tuulettumaton ulkoverhouksen tausta sekä epätiivis sisäpuoli ja ajoittain vettä vuotavat ikkunat. Olemme suositelleet seinälle nopean aikavälin korjaustoimia, kuten ilma- ja vesitiiveyden parantamista ja lisäksi olemme suositelleet varautumaan seinän ja siihen liittyvien ikkunoiden uusimiseen. Ikkunoiden uusimista tulee muutoinkin harkita kokonaisuudessaan kellarin heikkokuntoisten ikkunoiden sekä luokkahuoneiden seinän tiivistyskorjausten vuoksi. Yläpohjassa todettiin olevan epätiiviitä läpivientejä, joiden tiivistystä olemme suositelleet. Matalan osan vesikaton uusimiseen tulee varautua lähiaikoina ja korkean osan liikuntasalin sisäkatolle olemme suositelleet kosteuskartoitusta katon akustiikkalevyjen uusimisen yhteydessä, minkä myötä tarkentuu vesikaton uusimistarve. Korkean osan vesikatteen uusimiseen tulee varautua joidenkin vuosien päästä joka tapauksessa. Alkuperäiskuntoiset wc- ja pesutilat ovat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän. Viitteitä pintamateriaalien ja vedeneristysten puutteista todettiin mm. keittiön sosiaalitilan yhteydessä olevassa pesutilassa, jossa muovimatto oli irronnut alustastaan sekä oppilaiden pukuhuoneiden wc-tiloissa, joissa todettiin paikallisesti kohonneita kosteusarvoja lattiassa sekä seinätasoitteen irtoamista. Suosittelemme kaikkien alkuperäiskuntoisten wc- ja pesutilojen saneerausta. Keittiö ja siivoushuone ovat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän, mistä kertovat kosteushavainnot keittiötä ympäröivissä tiloissa (emännän huone, kuivavarasto ja käytävä) ja siivoushuoneen lattiassa sekä seinässä kaatoaltaan läheisyydessä sekä käytävän lattiassa siivoushuoneen oven edustalla todetut viitteet kosteudesta. Suosittelemme tilojen saneerausta ja ympäröivien tilojen kosteusvaurioiden korjausta. Koko kiinteistössä on suositeltu tehtäväksi ilmanvaihtokanavien nuohous ja ilmavirtojen säätöä, koska kanavistot olivat melko pölyisiä ja ilmavirrat poikkesivat merkittävästi suunnitteluarvoista.

Kuntotutkimusraportti 4 (98) TIIVISTELMÄ 2000-LUKU Viimeisin laajennus on tehty vuonna 2006. Laajennusosa on yksikerroksinen ja sen ulkoseinät ovat pääosin betonirakenteisia ja lämpörapattuja. Rakennuksessa on pulpettikatto ja katemateriaalina on huopa. Alapohjat ovat teräsbetonia ja rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Merkittävimmät tässä tutkimuksessa esiin tulleet sisäilmaa heikentävät tekijät ovat ulkoseinien ja alapohjan ilmavuodot, kantavan alapohjaosuuden alueella mikrobivaurioitunut lattiatasoite ja ilmanvaihdossa todetut puutteet. Ulkoseinäelementtien saumakohdista ja alapohjan sekä ulko- ja väliseinien liittymistä todettiin ilmavirtauksia, joiden mukana sisäilmaan saattaa kulkeutua epäpuhtauksia. Suosittelemme kohtien tiivistystä erillisen suunnitelman mukaan. Kantavan alapohjan alueella todettiin koholla olevia kosteusarvoja pintakosteusilmaisimella ja tehdyissä viiltomittauksissa mitatut suhteellisen kosteuden arvot olivat muuta alapohjaa korkeampia. Alueelta otettiin materiaalinäyte lattiatasoitteesta, jossa esiintynyt runsas sienten kasvu viittasi aktiiviseen mikrobikasvustoon. Suosittelemme kantavan laatan alueelta lattiapäällysteen ja tasoitteen poistoa puhtaaseen betonipintaan saakka ja samalla liittymien ilmavuotojen tiivistystä. 1980-luvun osassa sijaitsevan voimisteluvälinevaraston 131 laajennusosan alapohjan kosteus on korkea vanhan ulkoseinän ja nykyisten ulkoseinien vierellä. Myös maanvastaisten ulkoseinien alaosien kosteudet olivat koholla. Suosittelemme kastumisen syyn selvitystä salaojakuvauksella ja ulkopuolen vedeneristyksen tarkastuksella. Näiden selvitysten jälkeen märitellään tarvittavat toimenpiteet ja rakenteiden korjausmahdollisuudet. Koko kiinteistössä on suositeltu tehtäväksi ilmanvaihtokanavien nuohous ja ilmavirtojen säätöä, koska kanavistot olivat melko pölyisiä ja ilmavirrat poikkesivat merkittävästi suunnitteluarvoista.

Kuntotutkimusraportti 5 (98) Sisällys 1 Kuntotutkimuksen yleistiedot... 6 1.1 Kohde ja tilaaja... 6 1.2 Tekijä ja ajankohta... 6 1.3 Tutkimuksen tavoite ja rajaus... 7 1.4 Tutkimusmenetelmät ja vertailuarvot... 7 2 Kiinteistön yleistiedot... 8 2.1 Kohteen kuvaus... 8 2.2 Käytössä olleet asiakirjat... 9 2.3 Lähtötiedot... 10 3 Havainnot... 10 3.1 Ulkopuoli... 10 3.1.1 Havainnot... 10 3.1.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 11 3.2 Alapohja... 12 3.2.1 Havainnot... 14 3.2.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 24 3.3 Ulkoseinät ja maanvastaisen seinät... 29 3.3.1 Havainnot... 32 3.3.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 45 3.4 Ikkunat... 49 3.4.1 Havainnot... 50 3.4.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 52 3.5 Yläpohja ja vesikatto... 53 3.5.1 Havainnot... 55 3.5.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 64 3.6 Väliseinät ja välipohjat... 65 3.6.1 Havainnot... 66 3.6.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 70 3.7 Sisätilat... 72 Havainnot... 72 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 76 3.8 Ilmanvaihto... 79 3.8.1 Havainnot... 79 3.8.2 Johtopäätökset... 85 4 Yhteenveto suositelluista toimenpiteistä... 86 4.1 Lisätutkimukset... 87 4.2 Toimenpiteet... 88

1 Kuntotutkimuksen yleistiedot 1.1 Kohde ja tilaaja Kuntotutkimusraportti 6 (98) Kohde Tilaaja Tilaajan yhteyshenkilö Maskun kunta Tekninen osasto Keskuskaari 3 21250 Masku Marika Nurmikko 1.2 Tekijä ja ajankohta Tutkimuksen tekijät RTC Vahanen Turku Oy Ratapihankatu 53 C 20100 TURKU p. 0207 698 618 s-posti etunimi.sukunimi@vahanen.com Heli Teivainen, RI (AMK), rakennusterveysasiantuntija Timo Hautalampi, FM, rakenteiden kosteudenmittaaja Jouni Vuohijoki, Rkm, rakenteiden kosteudenmittaaja Henri Koski, LVI-asiantuntija Yhteyshenkilö Heli Teivainen, p. 041 5152 589 Kohteen kenttätutkimukset suoritettiin marras-joulukuussa 2015.

Kuntotutkimusraportti 7 (98) 1.3 Tutkimuksen tavoite ja rajaus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakenteissa esiintyvät ja sisäilman laatuun vaikuttavat kosteusvauriot ja muut sisäilman laatua heikentävät ongelmat sekä esittää toimenpide- ja korjaustapaehdotuksia havaittujen ongelmien poistamiseksi. 1.4 Tutkimusmenetelmät ja vertailuarvot Rakenneavaukset Avauksia tehtiin, jotta päästiin tarkastamaan rakennekerroksia ja niiden kuntoa sekä kosteusvauriokohdissa mahdollisten vaurioiden ja kosteuslähteiden tarkastamiseksi. Rakenneavaukset ja niiden paikkaukset teki tilaajan edustaja. Pintakosteuskartoitus ja piikkikosteusmittaukset Kenttätutkimuksissa käytettiin aistinvaraisten havaintojen apuvälineenä mittalaitetta Gann Hydrotest LG2. Puu- ja levyrakenteissa käytettiin sähkönjohtavuuteen perustuvaa piikkikosteusmittaria Trotec, joka ilmaisee rakenteen kosteuden painoprosentteina. Kivirakenteissa käytettiin sähkönjohtavuuteen perustuvaa pintakosteusilmaisinta LB 70, jonka antamalla lukemalla ei ole yksikköä. Mitattaessa saatu tulos on suuntaaantava. Asteikko muodostuu lukemista 0...170. Pintakosteusilmaisin kuvaa rakenteen kosteutta enimmillään noin 2-3 cm syvyyteen asti. Ilmaisimesta saatu lukema riippuu myös tarkasteltavasta materiaalista. Ilman kosteusmittaus ja viiltomittaus Ilman ja lattian pintarakenteiden alla olevaa kosteustilannetta selvitettiin rakenteen lyhytkestoisen suhteellisen kosteuden mittausmenetelmällä. Lattian pintarakenteen alla vallitsevan ilman suhteellisen kosteuden mittaus tehtiin ns. viiltomittauksena, jossa lattiapinnoitteeseen tehdään viilto halutulle kohdalle ja lattiapinnoite irrotetaan mittapään vaatimalta matkalta alustastaan. Viiltoon asennetaan Vaisala Oy:n valmistama HMP42 -kosteus- ja lämpötilamittapää. Tehty viilto sekä viillon ja mittapään rajapinta tiivistetään Mal kitillä siten, että tehty viilto on täysin vesihöyryntiivis. Mittapään annetaan tasaantua päällysteen alla vallitseviin olosuhteisiin vähintään 15 minuuttia. Mittauksissa käytettiin Vaisala HMI41 -lukulaitetta. Mittauksissa käytetyt kosteus- ja lämpötilamittapäät on kalibroitu Vahanen Oy:n mittapäiden kalibrointijärjestelmällä 7.8.2015. Rakennekosteuden mittaus porareikämenetelmällä Tutkittaviin materiaaleihin porattiin kuivamenetelmällä 16 mm poranterällä reikä, johon asennettiin ulkomitaltaan 16 mm paksu holkki. Porareiän ja putken liitos sekä putken suu tiivistettiin höyrytiiviiksi. Ennen holkin asennusta reikä puhdistettiin huolellisesti porauspölystä reikään mahtuvalla suuttimella. Porauksen jälkeen reiän annettiin tasaantua yli 72 tuntia. Mittausanturien asennuksen jälkeen anturin annettiin tasaantua yli tunnin ajan putkessa vallitseviin olosuhteisiin ennen mittaustulosten lukemista. Betonirakenteiden ja tiiliseinän suhteellisen kosteuden mittauksissa käytettiin Vaisala Oy:n valmistamia HMP44 -kosteus- ja lämpötilamittapäitä. Sisäilman suhteellisen kos-

Kuntotutkimusraportti 8 (98) teuden ja lämpötilojen mittaukset tehtiin samalla kalustolla. Mittauksissa käytetyt kosteus- ja lämpötilamittapäät on kalibroitu Vahanen Oy:n mittapäiden kalibrointijärjestelmällä 7.8.2015. Mikrobinäytteet materiaalista Rakenteista, joista halutaan arvioida niissä mahdollisesti esiintyvä mikrobikasvu, otettiin materiaalinäytteet. Otetut näytteet viljeli (25 C, 7-14 vrk) ja analysoi Turun yliopiston aerobiologian yksikkö. Kasvatuksen jälkeen syntyneiden pesäkkeiden määrät laskettiin ja sienet tyypitettiin. Analyysissä käytetty mikrobikasvun runsauden mukainen asteikko (- ei kasvua / (+) yksittäinen pesäke / + vähän kasvua / ++ kohtalainen kasvu / +++ runsas kasvu / ++++ erittäin runsas kasvu / Y ylikasvu) on vain suuntaa antava. Painesuhteet ja ilmavuotojen tutkiminen merkkisavulla Rakennuksen ja rakenteiden ilmavirtauksia sekä painesuhteita tarkasteltiin merkkisavun avulla. Ilmavuotojen tutkiminen merkkiainekokeella Rakennuksessa tapahtuvia hallitsemattomia ilmavuotoja tutkittiin merkkiainekokeen avulla. Merkkiainekaasuna käytettiin vedyn (5 %) ja typen seosta. Mahdollisia ilmavuotokohtia tutkittiin merkkiaineanalysaattorilla Inficon Sensistor XRS9012. Ilmanvaihto Poistoilmavirtoja mitattiin manometrilla Swema Air 3000 ja termoanemometrianturilla SWA031 sekä näihin liitetyillä Kimo-anemometritorvilla K35 ja K75. 2 Kiinteistön yleistiedot 2.1 Kohteen kuvaus Tutkimuskohteena oli, jonka vanhin osa on rakennettu 1950-luvulla ja jota on laajennettu ensimmäisen kerran 1980-luvulla ja toiseen kertaan vuonna 2006. Osassa 1950-luvulla ja 1980-luvulla tehdyistä rakennusosista on kellaritiloja. Vanhimmassa osassa on kellarikerroksen lisäksi kaksi kerrosta ja ullakkokerros. 1980- luvulla tehdyssä osassa on kellarin lisäksi yksi kerros ja 2006 rakennettu osa on yksikerroksinen. Rakennuksen alapohjat ovat maanvastaisia ja teräsbetonisia. Rakennuksen julkisivut ovat pääasiassa rapattuja. Vanhimman osan ulkoseinät ovat tiilirakenteisia, 1980- luvun ja vuonna 2006 rakennetun osan ulkoseinät ovat pääosin betonirakenteisia. 1980-luvun laajennuksessa on ruokalan kohdalla myös puu- ja levyrakenteisia ulkoseiniä. Rakennuksen vesikatto on pääosin harja- tai pulpettikattoa sekä 80-luvun osalla myös tasakattoa. Katemateriaalina on tiili tai huopa.

Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. 2.2 Käytössä olleet asiakirjat Kuntotutkimusraportti 9 (98) Pohjapiirustuksia ja suunnitelmia vuodelta 1949. LVIS-piirustuksia ja LVI-työselitys vuodelta 1983. Arkkitehti- ja rakennepiirustuksia sekä rakennustyöselitys vuodelta 1984. IV-piirustuksia vuodelta 1996. Muutos- ja laajennussuunnitelmia vuosilta 2002 ja 2005. Työpiirustuksia vuodelta 2006. Raportti n vesivahingosta vuodelta 2007. o Rankkasateen johdosta oli tullut vettä koulun päätyseinän läpi luokkatiloihin 1980-luvulla rakennetussa osassa. Molemmista luokista purettiin lattialaatat varmuuden vuoksi asbestipurkutyönä, koska ei ollut tietoa sisältävätkö materiaalit asbestia. Rakenteita kuivattiin. Samaan aikaan asennettiin päätyyn ulkopuolelle patolevyt ja uusittiin salaojat. Koulun keittiön sisäilma, tarkastuskertomus, 10.11.2010, terveystarkastaja Ulla-Maija Tulonen. o Tarkastuskertomuksessa on todettu, että keittiön höyryhuuvan suodattimet olivat melko likaiset ja huuvan pinnassa havaittiin mikrobikasvuun viittaavaa tummumista, lämmityspatterien pintojen todettiin olevan pölyisiä ja likaisia, ilmanvaihdon venttiilien todettiin olevan myös likaisia ja keittiössä havaittiin poikkeavaa hajua, jonka epäiltiin johtuvan likaisista lattiakaivoista. o Keittiölle suositeltiin perusteellista siivousta ja epäiltiin, että likaisuus voi aiheuttaa mikrobikasvua ja siitä johtuvaa oireilua tiloissa työskenteleville. Ilmanäyteraportti, 2.3.2012, näytteiden ottaja terveystarkastaja Ulla-Maija Tulonen. o Tutkittujen tilojen aktinomykeettipitoisuudet ja kokonaissieniitöpitoisuudet olivat matalat tai alittivat havaintorajan. n oirekysely viikolta 9, v. 2015 (9.3.2015) / Työterveyshuolto. o Teknisentyön luokan osuus koetuista oireista nousi esiin. o Yleisimpiä oireita kyselyn mukaan olivat käheys ja kurkun kuivuus, nenän tukkoisuus tai vuoto sekä silmien kirvely. Jonkin verran koettiin myös pään raskautta ja väsymystä. o Iho-oireita ja yskää, hengityksen vaikeutumista, kylmää hikeä ja kurkkukipua oli yksittäisillä vastaajilla.

Kuntotutkimusraportti 10 (98) 2.3 Lähtötiedot Tilojen käyttäjiltä kyselyllä ja rehtorin haastattelusta saatuja lähtötietoja: Rakennuksessa on yleisesti mainittu viemärin ja ulosteen hajusta eri tiloissa. Ilmanvaihdosta on epäilty, että se suljettaisiin yöksi. Pahaa hajua tai tunkkaisuutta on havaittu o 50-luvun kellaritiloissa on havaittu myös kosteusvaurioon viittaavaa hajua o Iltapäiväkerhon päädyn wc-tilassa, eteisessä ja aulassa (50-luku, 2. kerros) o 80-luvun luokkahuoneissa o Pihalla Pintamateriaalien irtoamista on havaittu 50-luvun kellarissa ja teknisentyön luokan puutyöluokassa. Vetoa, vaihtelevaa huonelämpötilaa tai kylmiä lattioita on koettu o Iltapäiväkerhon tiloissa (50-luku) o 80-luvun luokissa ja käytävällä Ilmanvaihdon aiheuttamaa melua on koettu yleisesti 50-luvun osan toisessa kerroksessa 2000-luvun aulan valaistus on koettu heikoksi. 3 Havainnot 3.1 Ulkopuoli 3.1.1 Havainnot Rakennus sijaitsee rinteessä. Maanpinta laskee länsipuolella (takapihan rinne) kohti 1980-luvulla ja vuonna 2006 tehtyjä laajennuksia. Muualla maan pinta pääosin laskee poispäin rakennuksesta. Kuvat 1 ja 2. Maan pinta laskee rakennuksen länsipuolella kohti rakennusta. Etupihan puolella maan pinta pääosin laskee poispäin rakennuksesta.

Kuntotutkimusraportti 11 (98) Rakennuksen länsipuolella (takapihan rinne), jossa maanpinta laskee kohti kumpaakin laajennusosaa, on rakennuksen vieressä melko tasainen nurmialue. Kummankin laajennuksen lattia on tällä kohdin lähes ulkopuolen maanpinnan tasolla. 1980-luvun laajennuksen länsipäädyssä on saadun tiedon mukaan uusittu patolevytys ja salaojat vuonna 2007. Ulkopuolella tehtyjen havaintojen perusteella patolevytys on asennettu keittiön takaovelta vuonna 2006 tehdylle voimisteluvälinevarastolle saakka. Voimisteluvälinevaraston patolevyn yläreuna on auennut listoituksesta. Voimisteluvälinevaraston seinä vihertää alareunastaan voimakkaasti. Eteläisellä ja itäisellä seinustalla on asfalttisia kulkuteitä lukuun ottamatta nurmea, joka viettää rakennuksesta poispäin. Kuvat 3 ja 4. Voimisteluvälinevaraston ulkoseinän alareuna vihertää ja patolevyn yläreuna ei ole kiinni listassa. 1950-luvun osan kohdalla on etupihan puolella asfalttia. Asfaltointi viettää poispäin rakennusta lukuun ottamatta kellarin portaikkoa, jonka alatasolla on pintavesikaivo. 1950-luvun etelän puoleisella seinustalla on nurmea, joka viettää poispäin rakennuksesta. Vuonna 2006 tehdyn laajennuksen kohdalla on etupihan puolella ja pohjoispäädyssä betonilaatoitusta ja hiekkaa, jotka viettävät pääosin poispäin rakennuksesta. 1980-luvun laajennuksen rännivesikaivoissa oli runsaasti roskia ja sokkelin pinta vihersi rännivesikaivojen vieressä. 2000-luvun osassa syöksytorvet oli johdettu suoraan ilman rännikaivoja maanalaiseen sadevesijärjestelmään ja 1950-luvun osalla vedet oli pääasiassa johdettu seinustoilta loiskekuppien ja sadevesikourujen avulla. 3.1.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Rakennuksen länsipuolella (takapihan rinne) ei havaittu rakennuksen vieressä nurmialueella pintavesikaivoja eikä maan pinta selkeästi kallistu poispäin rakennuksesta. Lisäksi sokkelikorkeus on tällä puolella rakennusta hyvin matala. Koska mäestä voi ohjautua keväisin sulamisvesiä rakennuksen seinustalle, suosittelemme harkitsemaan pintavesikaivojen asennusta ja maan pinnan muotoilua johtamaan pintavedet niitä kohti.

3.2 Alapohja Kuntotutkimusraportti 12 (98) Vuonna 2006 rakennetun voimisteluvälinevaraston kohdalla todettiin ulkopuolella viherrystä ulkoseinien alaosissa ja sisäpuolen tutkimuksissa varaston maanvastaisissa rakenteissa todettiin kosteutta. Suosittelemme, että kosteuden syytä selvitetään kuvaamalla salaojat ja tarkastamalla ulkopuolen vedeneristyksen kunto kaivamalla rakennuksen maanvastaiset seinät esiin. Toimenpiteet määräytyvät tehtyjen havaintojen perusteella. Voimisteluvälinevaraston sisäpuolen toimenpiteet on käsitelty kohdissa 3.2 Alapohja ja 3.3 Ulkoseinät ja maanvastaiset seinät. 1980-luvun laajennuksen rännivesikaivoissa oli runsaasti roskia ja sokkelin pinta vihersi rännivesikaivojen vieressä. Rännivesikaivot tulee puhdistaa niihin kertyneistä roskista. Rännivesikaivot tulee puhdistaa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Sadevesi- ja salaojajärjestelmän kunnon selvittämiseksi suosittelemme niiden kuvausta. Viemärikuvaus on suositeltavaa tehdä 5 vuoden välein. Suosittelemme varautumaan myös järjestelmien huuhteluun ja tarkastuskaivojen sakkapesien tyhjennykseen. Alapohjan rakenteet ovat käytössä olleiden asiakirjojen ja tehtyjen havaintojen perusteella ylhäältä alas: 1950-luku Alkuperäisestä työselityksestä maanvastaisten alapohjien rakenteet eivät varmuudella selvinneet. Osassa alapohjasta on mainittu olevan alalaattapalkisto, pikisively ja koksinkuonaeriste. Osa alapohjasta on ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavanlainen: pintamateriaali 2-kertainen bitumisively raudoitettu betonilaatta 60 mm 2-kertainen bitumisively betonilaatta 80 mm sorastus Alapohjarakenteiden ja niiden kunnon selvittämiseksi alapohjaan tehtiin kaksi rakenneavausta. Tehtyjen havaintojen perusteella alapohjan rakenteet avauskohdissa olivat: Käytävä 005, avaus R12 ponttilauta koolaus 50 x 50 (ilmatilaa + puujätettä) betonilattia (betonin alla olevaa rakennetta ei selvitetty) Käytävä 008, kosteusmittausporaus P8 maali betoni 130 mm leca-papu

Kuntotutkimusraportti 13 (98) (alla olevaa rakennetta ei selvitetty) 1980-luku Käytössä olleiden asiakirjojen ja tehtyjen havaintojen perusteella alapohjan rakenne on ylhäältä alaspäin: Kellarikerroksen alapohja, puutyöluokka 014, kosteusmittausporaus P 10 muovimatto betoni 50 mm EPS-eriste 50 mm täyttöhiekka perusmaa Ensimmäisen kerroksen alapohja, kosteusmittausporaukset P3 ja P6 muovimatto betonilaatta 60 mm EPS-eriste 50 mm hieno täyttöhiekka n. 150 mm perusmaa Liikuntasali, avaus R2 lautalattia 28 mm puurunko 150 mm sekä ilmatila ja mineraalivilla 50 mm bitumisively betoni hiekka ARK-piirustuksen mukaan ulkoseinän vierellä betonin alla on eristekaista, jonka olemassa oloa ei selvitetty. Käytössä olleiden asiakirjojen perusteella rakennus on perustettu anturoilla moreenille. 2000-luku Aula 135 ja käytävä 134 pintamateriaali kantava betonilaatta (noin 130 mm) sitkeä pahvi tai suodatinkangas lämmöneriste 75 mm, reuna-alueilla 75 mm + 50 mm sora kallio

3.2.1 Havainnot Muut tilat pintamateriaali maanvarainen betonilaatta 80 mm lämmöneriste 75 mm, reuna-alueilla 75 mm + 50 mm sora kallio Kuntotutkimusraportti 14 (98) 1950-luku 1950-luvun kellaritilojen lattiat (alapohja) ovat pääosin ympäröivää maan pintaa alempana. Lattiat ovat pääosin maalattua betonia, mutta muutamassa tilassa on muovimatto ja muutamassa puulattia. Entisen wc-tilan 012 (nykyisin varastotilana) alapohjassa (maalattu betoni) todettiin kohonneita kosteusarvoja lähes kauttaaltaan. Lattia on vain hieman korkeammalla kuin tilaan johtavien portaiden alatasanne, jossa on pintavesikaivo. Tilan lattialle on varastoitu runsaasti orgaanista materiaalia (mm. kirjoja ja puutavaraa). Myös käytävällä 001 todettiin kohonneita kosteusarvoja ulko-oven vieressä ja maalipinta oli irronnut lattiasta lähes kokonaan. Lattia on tässäkin huoneessa lähes samalla tasolla ulkopuolen tasanteen kanssa. Kuvat 5 ja 6. 1950-luvun osan alapohjassa todettiin kohonneita kosteusarvoja ulkoovien vieressä. Pannuhuoneen lattian maalipinta hilseili ja betonissa havaittiin halkeamia. Lattiassa ei kuitenkaan todettu kohonneita kosteusarvoja. Pannuhuoneen takana olevan öljysäiliöiden eteistilan lattiassa todettiin kohonneita kosteusarvoja ulkoseinän vieressä. Varastotiloihin 003 ja 004 oli varastoitu runsaasti tavaraa. Vapaana olevan lattian alueella ei todettu kohonneita kosteusarvoja. Varastossa 009 (käytetty myös ryhmätilana) on muovimatto. Lattiassa todettiin kohonneita kosteusarvoja pienellä alueella huoneen keskivaiheilla. Kohtaan tehtiin viiltomittaus V27, jonka perusteella kosteus muovimaton alla ei kuitenkaan ollut koholla. Mittapiste on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksessa ja mittaustulokset taulukossa 1.

Kuntotutkimusraportti 15 (98) Kellarikerroksessa käytävän 005 kohdalla ja sitä ympäröivissä tiloissa havaittiin mikrobivaurioon viittaava haju. Hajun lähteeksi epäiltiin tilan puulattiaa, jonka vuoksi lattiaan tehtiin rakenneavaus (R12) rakenteiden ja niiden kunnon selvittämiseksi. Avauksen yhteydessä havaittiin, että puulattia on koolattu betonin päälle. Puukoolausten väleissä havaittiin runsaasti puujätettä ja muuta eloperäistä materiaalia. Rakenneavauspaikassa alapohjan sisältä tuli mikrobivaurioon viittaava haju. Lattian koolauspuusta otettiin mikrobinäyte N15. Näytteessä esiintynyt runsas sienten kasvu viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Puulattian alta todettiin ilmavuotoa sisätilojen suuntaan lautalattian reunoilta ja avauksen viereisen painuneen kynnyksen kohdalta. Kuvat 7 ja 8. Rakenneavaus R12 käytävän 005 lattiassa. Siivoajien sosiaalitiloissa on lattioissa muovimatto. Sekä wc-tilassa että suihkussa todettiin kohonneita kosteusarvoja. Wc-tilaan tehtiin viiltokosteusmittaus V26, jonka perusteella kosteus muovimaton alla oli hyvin korkea. Vertailumittaus V25 tehtiin taukohuoneeseen 007, jossa pintakosteusilmaisimella ei todettu kohonneita kosteusarvoja. Myös viiltokosteusmittauksen tulos oli tavanomainen. Mittapiste on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksessa ja mittaustulokset taulukossa 1. Alapohjaan tehtiin kosteusmittaus P8 seinään tehdyn kosteusmittauksen P7 kohdalle. Väliseinän maalipinta kupruili tässä kohdassa ja alapohjan kosteus mitattiin, vaikka alapohjassa ei todettukaan kohonneita kosteusarvoja. Rakenteen suhteellinen kosteus ei ollut koholla. Mittapiste on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksessa ja mittaustulokset taulukossa 1.

Kuntotutkimusraportti 16 (98) Taulukko 1. Kellarin alapohjan kosteusmittaustulokset 1950-luvun siivessä 10.11. (mittapisteet V) ja 16.11.2015 (mittapisteet P). Mittapiste Tilan nro / nimi Syvyys Suhteellinen Lämpötila Kosteus- Anturi kosteus sisältö (mm) (%) ( C) (g/m3) nro. P8 käytävä 008 25 47 20,1 8,2 9 käytävä 008 170 54 20,1 9,4 5 V25 taukohuone 007 0 73 19,0 11,9 42/5 V26 wc 006 b 0 98 20,5 17,4 42/3 V27 varasto 009 0 67 23,0 13,8 42/4 sisäilma 10.11. 40 22,7 7,9 42/3 ulkoilma 10.11. 95 7,6 7,7 42/1 sisäilma 16.11. 40 22,7 7,9 3 ulkoilma 16.11. 92 5,0 6,3 6 Ensimmäisen kerroksen alapohja oli pääosin betonipintaista (luokan 103 kohdalla lautalattia) ja pintamateriaalina oli muovimatto tai muovilaatat. Oppilaseteisen 101a lattian kosteusarvot olivat paikallisesti koholla muuhun lattiapintaan nähden hissin edustalla. Käytössä olleiden asiakirjojen perusteella kohdasta on valettu jälkeenpäin umpeen portaikko hissiä varten. Lattian vinyylilaattojen alta mitattiin kosteus viiltomittauksella, jonka sijainti on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksessa ja mittaustulokset oheisessa taulukossa 2. Taulukko 2. Ensimmäisen kerroksen alapohjan kosteusmittaustulokset 1950-luvun siivessä 10.11.2015 Mittapiste Tilan nro / nimi Syvyys Suhteellinen Lämpötila Kosteus- Anturi kosteus sisältö (mm) (%) ( C) (g/m3) nro. V21 Oppilaseteinen 101a 0 81 20,9 14,8 1 sisäilma 40 22,7 7,9 42/3 ulkoilma 95 7,6 7,7 42/1 Oppilaseteisen 101a lattian suhteellinen kosteus oli tavanomainen hissin edustalla. 1980-luku Kellarikerroksessa sijaitsee teknisentyön luokka ja sen varastot sekä wc- ja pesutilat. Varaston 017 lattia oli maalattua betonia, muiden tilojen lattioissa oli alkuperäinen muovimatto. Kellarikerroksen tilojen alapohja kartoitettiin pintakosteusilmaisimella ja kohonneita kosteusarvoja todettiin paikallisesti varastossa 017 vanhan osan (1950-luku) liittymän vierellä sekä hyvin pienillä alueilla puutyöluokan maanvastaisten seinien vierellä sekä wc- ja pesutiloissa laajemmalla alueella. Alueet on esitetty suuntaa antavasti liitteen 1 pohjapiirroksessa. Alapohjan kosteutta mitattiin viilto- ja porareikämittauksin ja mittapisteet on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksessa ja mittaustulokset oheisessa taulukossa 3.

Kuntotutkimusraportti 17 (98) Taulukko 3. Kellarin alapohjan kosteusmittaustulokset 1980-luvun osassa 10.11.2015. Mittapiste Tilan nro / nimi Syvyys Suhteellinen Lämpötila Kosteus- Anturi kosteus sisältö (mm) (%) ( C) (g/m3) nro. V9 Tekninen työ 014 0 95 18,1 14,6 2 V10 Tekninen työ 014 0 89 18,5 14,1 2 20 82 16,9 11,8 8 P10 Tekninen työ 014 eristeen alta 90 16,4 12,5 2 V11 Tekninen työ 014 0 91 17,5 13,5 3 V12 Tekninen työ 014 0 86 17,9 13,1 3 V13 Tekninen työ 014 0 83 19,4 13,8 1 Sisäilma 40 22,7 7,9 42/3 Ulkoilma 95 7,6 7,7 42/1 Alapohjan kosteuden todettiin olevan laajalti korkea muovimaton alla, vaikka pintakosteusilmaisimella kohonneita lukemia ei todettukaan (mittapisteet V9-V12). Huoneen keskellä suhteellinen kosteus oli alle muovimattojen kriittiseksi katsotun suhteellisen kosteuden arvon (85 %). Kohdan lämpötila oli muita mittapisteitä korkeampi ja absoluuttisen kosteuden määrä mittapisteessä oli samaa luokkaa kuin maanvastaisen ulkoseinän viereen tehdyssä mittauksessa (V11), jossa suhteellinen kosteus oli 91 %. Ulkoseinän ja alapohjan välissä havaittiin selkeä rako, josta virtasi ilmaa luokkahuoneeseen päin. Ilmavirtauksen mukana aistittiin tulevan mikrobiperäistä hajua. Varastohuoneen 017 betonialapohjassa havaittiin halkeamia ja betonilaatan reunoilla selkeät raot seinien vierustoilla. Merkkisavulla tehdyssä tarkastuksessa ei havaittu ilmavirtauksia halkeamien eikä rakojen kautta. Kellarikerroksen tiloissa todettiin kosteus- ja mikrobivaurioita myös maanvastaisissa seinissä sekä väliseinissä, nämä on käsitelty tarkemmin kohdissa 3.3 Ulkoseinät ja maanvastaiset seinät ja 3.6 Väliseinät ja välipohjat. 1980-luvulla rakennetun osan ensimmäisen kerroksen käytävän ja ruokalan lattiassa on alkuperäiset vinyylilaatat. Osassa sijaitsevien kahden luokkahuoneen ja niiden vieressä olevan voimisteluvälinevaraston lattiassa on vuonna 2007 asennetut linoleummatot. Oppilaiden puku- ja pesutilat ovat alkuperäiskuntoisia ja pukuhuoneiden lattioissa on muovimatot ja pesuhuoneissa sekä wc-iloissa on keraamiset laatat. Opettajien puku- ja pesutilat on saneerattu ja niiden lattioissa on muovimatot. Keittiö on alkuperäiskuntoinen ja sen lattiassa on pääosin keraamista laattaa. Emännän huoneessa, varastoissa ja sosiaalitilassa on muovimatto. Ensimmäisen kerroksen alapohja kartoitettiin pintakosteusilmaisimella ja kohonneita kosteusarvoja todettiin luokkahuoneiden ja käytävän välisen seinän vierellä sekä käytävän että luokkahuoneiden puolella, tyttöjen pukuhuoneessa seinien vierellä, poikien pukuhuoneessa paikallisesti muutamassa kohdassa, keittiön emännän huoneessa ja kuivavarastossa sekä sosiaalitilassa ja opettajien pukuhuoneen wc-tilassa paikallisesti wc-istuimen vierellä. Alueet on esitetty suuntaa antavasti liitteen 1 pohjapiirroksessa.

Kuntotutkimusraportti 18 (98) Kohtien rakennekosteuksia tarkasteltiin tarkemmilla viilto- ja porareikäkosteusmittauksilla. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa 4 ja mittapisteet liitteen 1 pohjapiirroksessa. Taulukko 4. Ensimmäisen kerroksen alapohjan kosteusmittaustulokset 1980-luvun siivessä 10.11. (V) ja 16.11.2015 (P). V1 V2 V3 P2 Mittapiste Tilan nro / nimi Syvyys Suhteellinen Lämpötila Kosteussisältö Anturi kosteus (mm) (%) ( C) (g/m 3 ) nro. luokka 125, oven edusta 0 89 20,7 16,0 42/3 luokka 125, ulkoseinän vierusta 0 76 18,8 12,2 42/2 0 95 20,6 17,0 42/2 keittiön sosiaalitila 55 80 21,0 14,6 18 126a 145 72 21,0 13,1 14 V5 emännän huone 112 0 96 21,3 17,9 42/1 V16 keittiön varasto 117 0 95 23,2 19,8 42/2 V4 käytävä 118a, nurkka 0 89 20,8 16,1 42/3 V15 käytävä 118a siiv.kesk. edusta 0 85 21,6 16,2 42/3 V18 käytävä 118a, tiskipisteen kohdalla 0 85 21,4 15,9 42/2 V17 0 86 20,8 15,5 42/1 tyttöjen pukuhuone 20 81 19,6 13,7 15 P3 123, keskellä 40 77 19,7 13,0 11 300 / läpi 72 19,5 12,1 19 V14 tyttöjen pukuh.123, liikuntasalin vierusta 0 93 19,8 15,8 42/1 V23 P14 tyttöjen pukuh.123, luokan 124 vierusta P6 välinevarasto 129 0 89 19,9 15,3 42/1 25 85 20,2 14,8 5 70 94 20,2 16,3 6 20 67 18,6 10,7 20 eristeen yläpinta 73 18,6 11,6 10 eristeen alta 72 18,7 11,5 4 sisäilma 10.11. 40 22,7 7,9 42/3 ulkoilma 10.11. 95 7,6 7,7 42/1 sisäilma 16.11. 40 22,7 7,9 3 ulkoilma 16.11. 92 5,0 6,3 6 Alapohjan kosteuden todettiin monin paikoin olevan koholla lattiapäällysteen alta mitattuna. Kosteutta todettiin kantavan seinän vierellä luokkahuoneissa 124 ja 125, etenkin oviaukkojen kohdalla (V1), sekä seinän toisella puolella sijaitsevalla käytävällä ja

Kuntotutkimusraportti 19 (98) tyttöjen pukuhuoneessa (V23). Kosteutta todettiin lattiapäällysteen alla myös tyttöjen pukuhuoneen kohdalla liikuntasaliin rajautuvan toisen kantavan seinän vierellä (V14). Viitteitä kosteudesta ei kuitenkaan todettu poikien pukuhuoneessa 119 vastaavan seinän vierellä eikä käytävällä 118a keittiöön rajautuvan kantavan seinän vierellä, muutoin kuin keittiön tiskipisteen kohdalla (V18). Tyttöjen pukuhuoneessa mitattiin porareikämittauksella rakenteen kosteusjakaumaa luokan 124 seinän viereltä (P14) ja todettiin, että suhteellinen kosteus ja kosteussisältö kasvavat rakenteessa syvemmälle mentäessä. Luokan 125 oviaukon mittauskohdasta (V1) otettiin mikrobinäyte lattian tasoitteesta (liite 2: näyte N7). Näytteen viljelytulokset viittasivat aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa. Kuvat 9 ja 10. 1980-luvun osan alapohjan kosteudet olivat paikoitellen koholle lattiapäällysteen alla, mm. käytävän ja tyttöjen pukuhuoneen kantavan väliseinän vierellä sekä oviaukkojen kohdalla. Kohonnutta kosteutta lattiapäällysteen alla todettiin myös käytävällä 118a kantavan seinän vierellä keittiön sosiaalitilan kohdalla ja sosiaalitilan puolella myös keskemmällä huonetta. Sosiaalitilan puolelle tehtiin porareikämittaukset rakenteeseen ja todettiin, että alapohjan kosteus pienenee alaspäin mentäessä (V3 ja P2). Sama seikka todettiin tyttöjen pukuhuoneen keskelle tehdyissä kosteusmittauksissa (V17 ja P3). Voimisteluvälinevaraston 129 alapohjaan tehtiin vertailun vuoksi kosteusmittaukset (P6) kohtaan, jossa pintakosteusarvot eivät olleet koholla ja todettiin rakenteen kosteuden olevan kauttaaltaan tavanomainen. Kosteutta tai kohonneita pintakosteusilmaisimen arvoja todettiin myös kohdissa, joissa tilojen käytön vuoksi käytetään runsaasti vettä. Keittiön emännän huoneen (V5) ja kuivavaraston lattian (V16) kosteudet olivat korkeita kohdassa, jossa keraaminen laatoitus oviaukon kohdalla vaihtuu muovimatoksi. Näissä kohdin todettiin viiltomittauksen yhteydessä myös selvää mikrobiperäistä hajua muovimaton alla. Käytävän 118a lattian kosteus oli koholla sekä siivoushuoneen oven edustalla (V15) että keittiön tiskipisteen kohdalla (V18). Siivoushuoneen puolella lattian kosteusarvot olivat kauttaaltaan koholla pintakosteusilmaisimella kartoitettuna. Poikien pukuhuoneen 119 lattian kosteusarvot olivat koholla pintakosteusilmaisimella tarkastettuna oviaukon kohdalla ja opettajien pukuhuoneen wc-tilassa 118e wc-istuimen vierellä.

Kuntotutkimusraportti 20 (98) Luokkahuoneen 125 kohdalla todettiin muuhun lattiapintaan nähden hieman kohonneita kosteusarvoja pintakosteusilmaisimella maanvastaisen seinän vierellä. Kohdan kosteus lattian linoleummaton alla oli kuitenkin tavanomainen (V2). Luokan 124 kohdalla kohonneita kosteusarvoja ei todettu, mutta lattian tasoitteesta otettiin mikrobinäyte (N1) maanvastaisen seinän viereltä, koska lähtötietojen mukaan luokkaan oli vuonna 2007 vuotanut ulkoa vettä. Näytteen viljelytulokset viittasivat aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa. Luokkahuoneen 125 kohdalla tutkittiin alapohjan ilmavuotoja merkkiainekokeella (liite 1: MA1) laskemalla merkkiainetta alapohjan eristeen alle huoneen lattiaan poratusta reiästä. Tutkimusta aloitettaessa luokkahuoneen ja ulkoilman välillä ei ollut juurikaan paine-eroa. Merkkiainekoetta varten aikaansaatiin noin 10 Pa ulkoilmaan nähden teippaamalla tuloilmapäätelaitteet ja huoneen oviaukon alareuna. Ilmavuotoreittejä alapohjan alta huonetilaan todettiin alapohjan ja ulkoseinän sekä alapohjan ja pilarin liittymästä. Alapohjan liittymissä pystyrakenteisiin havaittiin paikoitellen selkeä rako, paikoin lattian tasoite oli peittänyt raon. Kuvat 11 ja 12. Alapohjan ja ulkoseinän sekä pilareiden liittymistä todettiin ilmavuotoreittejä sisäilmaan merkkiainekokeella. Alapohjan ja maanvastaisen seinän välissä oli paikoin huomattava rako (nuoli). Liikuntasalin lattia on muusta lattiasta poiketen lautaverhottu ja rakenteen lämmöneriste oli betonilaatan yläpuolella, kun muiden tilojen kohdalla se oli rakenteen alapinnassa. Lattiaan tehtiin rakenneavaukset kolmeen kohtaan. Avaus R1 tehtiin rakennuksen entiseen ulkonurkkaan nykyisen aulan 134 viereen. Kohdassa ei havaittu viitteitä kosteudesta. Lattian alle oli kertynyt runsaasti pölyä seinän vierelle. Alapohjan mineraalivillaeristeestä otettiin mikrobinäytteet ulkoseinän viereltä (N2) ja avauksen huonetilan puolelta (N3). Näytteen N2 viljelytulokset viittasivat aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa. Keskemmältä otetun näytteen N3 viljelytulokset eivät määriltään viitanneet aktiiviseen mikrobikasvustoon, mutta koska näytteessä esiintyi kohtalaisia määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa, ei kosteusvaurion mahdollisuutta voida pois sulkea. Avauskohdassa havaittiin rako alapohjan betonin ja ulkoseinän tiilimuurauksen välissä. Kohdasta ei kuitenkaan todettu tapahtuvan ilmavirtauksia merkkisavutarkastelulla.

Kuntotutkimusraportti 21 (98) Toinen avaus R2 tehtiin tyttöjen pesutilan edustalle. Lattian sisään oli kertynyt myös runsaasti pölyä seinän vierellä. Kohdassa havaittiin myös hiiren ulostetta. Alapohjan kosteusarvojen todettiin olevan koholla betonipilarin vieressä. Kohtaan tehtiin porareikäkosteusmittaus P11, jonka paikka on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksessa ja mittaustulokset oheisessa taulukossa 5. Taulukko 5. Liikuntasalin alapohjan kosteusmittaustulokset 30.11.2015. P11 Mittapiste Tilan nro / nimi Syvyys Suhteellinen Lämpötila Kosteussisältö Anturi kosteus (mm) (%) ( C) (g/m 3 ) nro. liikuntasali 128, suihkuhuoneen vierusta 30 59 18,8 9,4 11 65 65 18,8 10,5 15 eristeen alta 99 18,7 15,9 14 sisäilma 38 19,3 6,2 19 ulkoilma 98 4,6 6,4 6 Liikuntasalin alapohjan betonilaatan kosteus oli tavanomainen liikuntasalissa tyttöjen pesutilan edustalla. Kohdasta otettiin myös mikrobinäyte alapohjan mineraalivillaeristeestä (näyte N4). Näytteen viljelytulokset eivät viitanneet aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa. Kolmas avaus R3 tehtiin liikuntasalin ulkoseinän ja voimisteluvälinevaraston 131 nurkkaan. Kohdassa todettiin ulkoseinän tasoitepinnan hilseilyä lattiapinnan yläpuolella ja hilseilyn todettiin jatkuvan myös lattian sisään. Lattian sisällä havaittiin irtonaista paperia, jossa oli näkyvää mikrobikasvua. Alapohjan mineraalivillasta otettiin mikrobinäyte (N5) ja näytteen viljelytulokset viittasivat aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa. Kuvat 13 ja 14. Liikuntasalin lattia on puurakenteinen ja lämmöneriste on betonilaatan yläpuolella. Eristeen päälle on kertynyt runsaasti pölyä. Liikuntasalin ulkoseinään rajautuvassa päädyssä sijaitsee näyttämö, jonka alla on tuolivarastot. Tuolivaraston kohdalla alapohja on maalattua betonia. Alapohjan pinnassa oli isoja halkeamia tai uria, joiden kautta ei merkkisavulla tehdyssä tarkastuksessa kuitenkaan todettu tapahtuvan ilmavirtauksia. Alapohjan kosteusarvot eivät olleet kohol-

Kuntotutkimusraportti 22 (98) la pintakosteusilmaisimella tarkastettuna, mutta maalipinta hilseili maanvastaisen päätyseinän vierellä ja pinnassa oli paikoitellen kalkkihärmettä. Seinän alaosissa havaittiin myös kosteusjälkiä ja teräsosissa ruostetta (ks. kohta 3.3 Ulkoseinät ja maanvastaiset seinät ). Näyttämön alla olevien kipsilevypintaisten väliseinein alaosissa todettiin myös kosteusjälkiä. Kuvat 15 ja 16. Näyttämön alla olevan tuolivaraston betonialapohjassa todettiin isoja halkeamia liikuntasalin vierellä. Alapohjan kosteusarvot eivät olleet koholla, mutta alapohjan maalipinta hilseili ja pinnassa oli paikoitellen kalkkihärmettä. 2000-luku Vuonna 2006 rakennetussa osassa todettiin kohonneita kosteusarvoja pintakosteusilmaisimella aulan/ruokalan 135 ja käytävän 134 kohdalla. Näissä huoneissa on rakennepiirustuksen mukaan kantava betonilaatta, jonka tarkka paksuus (ilmeisesti noin 130 mm) ei selvinnyt käytössä olleista asiakirjoista, mutta joka on joka tapauksessa huomattavasti paksumpi kuin muualla vuonna 2006 rakennetussa osassa oleva maanvastainen laatta. Aulaan tehtiin kaksi viiltokosteusmittausta (V28 ja V30), joissa mitatut suhteelliset kosteudet olivat 80 % ja 82 %. Maanvaraisen laatan alueelle tehtiin kaksi viiltokosteusmittausta alueelle, jossa todettiin hieman muuta aluetta korkeampia arvoja pintakosteusilmaisimella. Mitattu kosteus näissä paikoissa oli 78 % ja 74 %. Mittapisteet on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksessa ja mittaustulokset oheisessa taulukossa 6.

Kuntotutkimusraportti 23 (98) Taulukko 6. Alapohjan viiltokosteusmittaustulokset 2000-luvun osassa 10.11.2015. Mittapiste Tilan nro / nimi Syvyys Suhteellinen Lämpötila Kosteus- Anturi kosteus sisältö (mm) (%) ( C) (g/m3) nro. V28 Aula / ruokala 135 0 80 20,7 14,3 3 V29 Käytävä 137 a 0 78 21,0 14,3 1 V30 Aula / ruokala 135 0 82 21,3 15,2 3 V31 Luokka 142 0 74 19,7 12,7 1 Sisäilma 40 21,6 7,4 2 Ulkoilma 91 9,4 8,2 1 Lattiatasoitteesta otettiin materiaalinäyte N9 viiltomittauksen V30 kohdalta. Materiaalinäytteessä esiintynyt runsas sienten kasvu viittasi aktiiviseen mikrobikasvustoon. Näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa (mm. Aspergillus restricti) ja erittäin pieniä määriä aktinomykeettejä. Pistokoeluonteisesti tehdyssä tarkastelussa todettiin alapohjan ja ulko- sekä väliseinien liittymissä pintavalun kuivumiskutistumisen johdosta syntynyt rako mm. ala-aulassa 135, luokassa 138 ja terveydenhoitajan huoneessa 144. Raossa todettiin ilmavirtaus, joka kulki tutkimushetkellä pääasiassa huonetiloista poispäin, mutta ajoittain ilma virtasi huonetilojen suuntaan. Kuvat 17 ja 18. Alapohjan liittymän ilmavuotokohta terveydenhoitajan huoneen 144 väliseinän jalkalistan takaa. Henkilökortti mahtui pintalaatan ja väliseinän kohdan rakoon. 1980-luvun osassa sijaitsevan liikuntasalin voimisteluvälinevarastoa 131 on laajennettu vuonna 2006. Voimisteluvälinevaraston lattiassa on muovimatto. Voimisteluvälinevaraston laajennuksen kohdalla alapohjan kosteusarvot olivat selkeästi koholla ulkoseinien vierellä sekä huoneen keskellä vanhan ulkoseinän kohdan vierellä. Kohdat on esitetty suuntaa antavasti liitteen 1 pohjapiirroksessa. Alapohjaan tehtiin rakennekosteusmittauksia, joiden mittauskohdat on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksessa ja mittaustulokset oheisessa taulukossa 7.

Kuntotutkimusraportti 24 (98) Taulukko 7. Alapohjan kosteusmittaustulokset voimisteluvälinevarastossa 10.11. (V) ja 7.12.2015 (P). Mittapiste V6 V7 P16 V8 P17 Tilan nro / nimi Syvyys Suhteellinen Lämpötila Kosteussisältö Anturi kosteus (mm) (%) ( C) (g/m 3 ) nro. Laajennus, voimisteluvälinevarasto 0 90 18 13,8 1 0 73 18,8 11,7 2 Laajennus, voimisteluvälinevarasto 40 70 18,3 10,9 13 80 72 18,3 11,3 12 0 98 19,4 16,4 3 Laajennus, voimisteluvälinevarasto 60 99 18,9 16,0 20 100 96 18,8 15,5 18 Sisäilma 40 21,6 7,4 2 Ulkoilma 91 9,4 8,2 1 Sisäilma 7.12. 33 19,5 5,5 19 Ulkoilma 7.12. 75 6,4 5,4 14 Kosteus muovimaton alla oli korkea niillä kohdin, joissa pintakosteusilmaisimellakin todettiin kohonneita kosteusarvoja (mittapisteet V6 ja V8) eli nykyisten ja vanhan ulkoseinän vierellä. Maanvastaisen ulkoseinän viereen tehtiin viiltokosteusmittauksenlisäksi porareikämittaus alapohjan kosteusjakauman selvittämiseksi (P17) ja todettiin, että alapohjan betonirakenteen kosteus oli korkea koko rakenteen paksuudelta, mutta suhteellinen ja absoluuttinen kosteus vähenivät hieman syvemmälle mentäessä. Maanvastaisen seinän alaosan kosteuden todettiin olevan myös koholla (ks. kohta 3.3 Ulkoseinät ja maanvastaiset seinät ). Vertailumittaus V7 tehtiin kohtaan, joka edusti laajennusosan keskialueen yleistä tilannetta. Tällä kohdin kosteus muovimaton alla oli tavanomainen. Alapohjan läpi porattiin reikä viiltokosteusmittauspisteiden V7 ja V8 kohdalle. Rakennesuunnitelmien mukaan EPS eristeen alla tulisi olla koneellisesti tiivistetty salaojasoratäyttö. Rakennesuunnitelmasta poiketen mittapisteessä P17 todettiin kuitenkin hienoa hiekkaa eristeen alla. 3.2.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 1950-luku Kellarikerroksessa sijaitsevissa entisistä oppilaiden wc-tiloista tehdyssä varastotilassa 012 todettiin kohonneita kosteusarvoja lähes koko huoneen alalla. Lattialle oli varastoitu runsaasti kosteudesta vaurioituvaa tavaraa. Suosittelemme, että huonetta ei käytettäisi sisätiloissa käytettävien tavaroiden varastotilana. Suosittelemme, että lattiasta poistetaan maalipinta ja lattia jätetään betonipinnalle tai laatoitetaan keraamisin laatoin, jolloin betonin kosteus pääsee haihtumaan huoneen suuntaan. Käytävän 001 ulko-oven vieressä todettiin myös lattiassa kohonneita kosteusarvoja ja väliseinän maalipinnan kupruilua. Suosittelemme, että kohta korjataan erillisen suunnitelman mukaan. Kohdassa tulee käyttää vallitsevat kosteusolosuhteet kestäviä materiaaleja ja myös ulkopuolen kosteusrasitusta on suositeltavaa pienentää.

Kuntotutkimusraportti 25 (98) Pannuhuoneen lattian maalipinta hilseili ja betonissa havaittiin halkeamia. Lattiassa ei todettu kohonneita kosteusarvoja. Pannuhuoneen takana olevassa öljysäiliöiden eteistilassa todettiin kohonneita kosteusarvoja ulkoseinän vieressä. Suosittelemme, että betonin pinnasta poistetaan maalit ja tasoitteet noin metrin etäisyydelle ulkoseinästä tässä eteistilassa. Pannuhuonetta ja muita kellaritiloja on käsitelty myös kohdassa 3.3 Ulkoseinät ja maanvastaiset seinät ja 3.7 Sisätilat, jossa annetaan myös näitä tiloja koskevia jatkotoimenpidesuosituksia. Varastossa 009 todettiin kohonneita kosteusarvoja, mutta tehdyssä viiltomittauksessa kosteus ei ollut kuitenkaan koholla. Tehdyn mittauksen perusteella lattiaan ei ole tarvetta tässä huoneessa tehdä nopean aikataulun toimenpiteitä. Lähtökohtaisesti muovimattoa voidaan kuitenkin pitää riskialttiina pintamateriaalina vanhassa kellaritilassa. Kellaritilojen kokonaisvaltaisen korjauksen yhteydessä pintamateriaalit tulee suunnitella kokonaisuutena. Kellarikerroksessa käytävän 005 kohdalla alapohjana on betonilaatan päälle puukoolattu lattia. Betonin ja puurakenteiden välissä ei ole kosteuseristettä. Rakennetta voidaan pitää riskirakenteena, sillä alapohjan puurakenteet voivat mikrobivaurioitua maasta kapillaarisesti nousevan kosteuden vaikutuksesta tai huoneilman kosteuden tiivistyessä viileään betonin pintaan. Otetun materiaalinäytteen perusteella lattian puurakenteessa todettiin viitteitä mikrobivaurioista. Suosittelemme puurakenteisen alapohjarakenteen purkamista puhtaaseen betonipintaan asti ja alapohjan uudelleen rakentamista erillisen suunnitelman mukaisesti. Vanhojen kellaritilojen maanvastaisiin rakenteisiin ei ole suositeltavaa käyttää puuaineisia materiaaleja. Siivoajien sosiaalitilojen yhteydessä olevien wc- ja suihkuhuoneiden lattioissa on muovimatto, jossa todettiin kohollaan olevia kosteusarvoja. Tehdyssä viiltokosteusmittauksessa kosteus wc-tilan muovimaton alla oli hyvin korkea. Suosittelemme, että näiden tilojen lattioista poistetaan muovimatot ja lattiatasoitteet puhtaaseen betonipintaan saakka ja rakenne kuivatetaan mahdollisuuksien mukaan ennen lattian uudelleen päällystystä. Kastumisen syystä tulee varmistua ennen korjauksia. On mahdollista, että kosteus nousee maaperästä tai on peräisin esimerkiksi putkivuodoista tai vedeneristeen puutteista. Edellä mainittujen korjausten toteuttaminen on suositeltavaa yhdistää kellarikerroksen kokonaisvaltaiseen saneeraukseen, jos tilat halutaan pitää käytössä. Jos tilat halutaan ottaa oleskelukäyttöön, vaativat korjausten huolellinen suunnittelu ja toteutus todennäköisesti lisää rakenteiden ja kosteuden kulkeutumisen selvityksiä. Ensimmäisen kerroksen alapohjassa ei tehty havaintoja, jotka aiheuttaisivat jatkotoimenpiteitä. 1980-luku Kellarikerroksessa sijaitsevissa teknisentyö luokan tiloissa todettiin laajalti kohonnutta kosteutta alapohjassa lattian pintamateriaalin alla. Porareikämittauksella todettiin kuitenkin, että rakenteen kosteus pienenisi syvemmälle rakenteeseen mentäessä, mikä viittaisi yläpuoliseen kosteuslähteeseen. Suosittelemme, että selvitetään, onko mahdol-

Kuntotutkimusraportti 26 (98) lista, että siivouksessa käytettäisiin liiallisia määriä vettä. Maanvastaisten seinien alaosissa todettiin kohonneita kosteusarvoja ja tasoitteiden irtoamista, joten on myös mahdollista, että maaperästä nousee kuitenkin kosteutta perustuksia pitkin ja kosteus levittyy lattian tiiviin muovimaton alle. Alapohjan ja maanvastaisten seinien välissä todettiin selkeä rako, josta virtasi ilmaa huoneeseen. Seinien vierellä aistittiin mikrobiperäistä hajua, joka voi olla peräisin ilmavirtauksen mukana maaperästä tulevasta mikrobien hajusta tai vaurioituneista pintamateriaaleista (lattia tai seinä). Suosittelemme teknisentyön luokan muovimattopintaisten lattioiden pintamateriaalien poistoa tasoitteineen puhtaaseen betonipintaan asti ja uuden pintamateriaalin valitsemista niin, että se kestää vallitsevat kosteusolot. Teknisentyön tiloissa todettiin myös muita vaurioita, mm. maanvastaisissa seinissä sekä väliseinissä ja pesutiloissa, näiden korjaaminen on suositeltavaa tehdä kokonaisuutena (ks. myös kohdat 3.3 Ulkoseinät ja maanvastaiset seinät, 3.6 Väliseinät ja välipohjat sekä 3.7 Sisätilat ). Kellarikerroksen korjausten yhteydessä on suositeltavaa korjata myös alapohjan halkeamat, joita nyt todettiin varastossa 017. Rakennusosan ensimmäisen kerroksen alapohjassa todettiin kosteutta suoraan lattiapinnan alapuolella kantavien väliseinien vierellä sekä huoneen keskivaiheilla tiloissa, joissa ei niiden käyttötarkoituksen perusteella ole syytä olettaa lattian kastuvan. Paikoitellen alapohjan betonirakenteen kosteus kuitenkin madaltui selkeästi rakenteessa syvemmälle mentäessä, mikä viittaa yläpuoliseen eli huonetilan puoleiseen kosteuslähteeseen. Suosittelemme, että selvitetään, onko mahdollista, että siivouksessa käytettäisiin liiallisia määriä vettä. Paikoitellen kosteuden todettiin kuitenkin kasvavan alaspäin mentäessä, mikä viittaa siihen, että paikoitellen myös rakennuksen perustuksia pitkin nousisi kosteutta alapohjaan. Kohonnutta kosteutta todettiin paikoitellen luokassa 125, luokassa 124, käytävällä 118a, tuulikaapissa 127 sekä tyttöjen ja poikien pukuhuoneissa 123 j 119. Suosittelemme, että käytävän, tuulikaapin ja pukuhuoneen lattiapinnat poistetaan tasoitteineen puhtaaseen betonipintaan asti ja uusitaan hyvin vesihöyryä läpäiseväksi materiaaliksi, esim. keraamisiksi laatoiksi. Oppilaiden pesutiloille olemme suositelleet niiden ikääntymisen vuoksi myös saneerausta (ks. kohta 3.7 Sisätilat ), jonka yhteydessä alapohjan kosteusolot tulee myös huomioida. Luokkahuoneisiin 124 ja 125 on saadun tiedon mukaan vuotanut vettä ulkoseinän tai ikkunoiden kautta vuonna 2007, minkä jälkeen tilojen lattiapinnat on uusittu ja rakenteet kuivattu. Maanvastaisen seinän vierellä ei todettu kosteutta nyt tehdyn tutkimuksen yhteydessä, mutta luokan 124 lattian tasoitteesta otetun näytteen perusteella tasoitteessa on viitteitä aktiivisesta mikrobikasvusta. Näytteessä tavattiin myös mahdollisesti toksisia yhdisteitä rakennusmateriaaleilla tuottavaa mikrobilajistoa (Aspergillus versicolor). On mahdollista, että lattiaan on jäänyt vanhaa vaurioitunutta tasoitetta korjauksista huolimatta. Luokkahuoneiden lattioissa todettiin koholla olevaa kosteutta muovimaton alla tai kohonneita kosteusarvoja väliseinien vierellä. Luokan 125 kohdalla lattiatasoitteen todettiin mikrobivaurioituneen tällaisessa kohdassa. Näytteessä tavattiin rakennusmateriaaleilla mahdollisesti toksisia yhdisteitä tuottavia mikrobilajeja (Aspergillus versicolor ja aktinomykeetit). Suosittelemme, että luokkahuoneiden lat-

Kuntotutkimusraportti 27 (98) tiamateriaalit ja tasoitteet poistetaan kokonaisuudessaan puhtaaseen betonipintaan asti. Käytävään sekä liikuntasaliin ja varastoon rajautuvien seinien vierustojen kosteusolot tulee hallita todennäköisesti materiaalivalinnoilla, muutoin luokkahuoneiden lattiat voidaan uudelleen päällystää olevan mukaan. Luokkahuoneiden kohdalla todettiin lisäksi ilmavuotoreittejä alapohjasta ulkoseinien liittymien kautta ja kohdassa 3.3 Ulkoseinät ja maanvastaiset seinät on todettu ilmavuotoja myös ulkoseinien liittymien kautta. Ilmavuotojen mukana sisäilmaan voi kulkeutua mm. mikrobiperäisiä epäpuhtauksia, minkä vuoksi suosittelemme ilmavuotokohtien tiivistystä erillisen suunnitelman mukaan. Korjausten onnistuminen tulee varmistaa merkkiainekokein. Lisäksi todettiin kosteutta lattiamateriaalien alla siten, että kosteuslähde on todennäköisesti tilojen tai viereisten tilojen normaalista käytöstä johtuva runsas veden käyttö ja näiden tilojen vedeneristysten tai liittyvien pintamateriaalien puutteet. Tällaista kosteutta todettiin käytävällä 118a siivoushuoneen 118e ja keittiön tiskipisteen edustoilla, siivoushuoneessa118e sekä keittiön kuivavarastossa 117 ja emännän huoneessa 112. Keittiön tilojen kohdalla todettiin myös selkeää mikrobiperäistä hajua muovimattojen alla, mikä viittaa lattiatasoitteen tai muovimaton mikrobivaurioitumiseen. Siivoushuone ja keittiö ovat tulleet elinkaarensa päähän ja niissä käytetty vesi pääsee todennäköisesti rakenteisiin vedeneristeiden puutteiden tai puuttumisen vuoksi. Suosittelemme, että sekä keittiö että siivoushuone saneerataan kokonaisuudessaan. Viereisten tilojen kosteusvauriot tulee myös korjata tällöin siten, että kaikki kastuneet materiaalit poistetaan puhtaaseen pintaan asti ja kiviaineiset rakenteen kuivataan ennen niiden uudelleen päällystystä. Opettajien saneeratun pukuhuoneen wc-tilan 118c lattiassa todettiin kohonneita kosteusarvoja wc-istuimen vierellä. Kohdan kohonneiden kosteusarvojen syy tulee selvittää ja korjata. Kastuneelta alueelta tulee uusia lattiain muovimatto tasoitteineen. Rakenne tulee kuivata ennen sen uudelleen päällystystä. Liikuntasalin lattia on lautaverhottu ja rakenteen lämmöneriste oli betonilaatan yläpuolella, mitä voidaan pitää riskialttiin rakenteena, koska rakenteen kastepiste muodostuu betonilaatan yläpuolelle ja mineraalivillan sekä puurunkoisen lattian vaurioituminen mahdollistuvat. Lämmöneristeestä otettiin neljästä kohdasta mikrobinäytteet ja viitteitä aktiivisesta mikrobikasvustosta todettiin kolmessa näytteessä, jotka kaikki otettiin ulkoseinän läheisyydestä. Näytteissä tavattiin myös mahdollisesti toksisia yhdisteitä rakennusmateriaaleilla tuottavia mikrobilajeja (mm. Aspergillus versicolor). Pesuhuoneen viereisen väliseinän viereltä otetun näytteen viljelytulokset eivät viitanneet aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa. Tehdyn yksittäisen kosteusmittauksen perusteella alapohjan kosteus ei ollut koholla tyttöjen pesuhuoneen vierellä. On mahdollista, että alapohjan eristeet ovat vaurioituneet ulkoseinän viereltä, mutta eivät väliseinän viereltä, koska rakenne on ulkoseinän vierellä kylmempi kuin väliseinän vierellä. On myös mahdollista, että ulkoseinän tai perustusten kautta on kulkeutunut aiemmin kosteutta rakenteeseen ja tilannetta on parannettu esimerkiksi laajennusosan rakentamisen yhteydessä. Suosittelemme, että liikuntasalin alapohjan eristeen kuntoa selvitetään lisänäytteillä, jotta voidaan arvioida luotettavasti, rajautuvatko vauriot ai-

Kuntotutkimusraportti 28 (98) noastaan ulkoseinän vierelle. Tämän jälkeen arvioidaan tarvittava korjauslaajuus. Betonilaatan yläpinnassa olevan bitumisivelyn sisältämät mahdolliset haitta-aineet tulee myös selvittää. Liikuntasalin näyttämön alla olevassa tuolivarastossa todettiin selkeitä viitteitä rakenteiden aiemmasta kosteusrasituksesta, joka on todennäköisesti vähentynyt ulkopuolen salaojituksen korjauksen ja patolevyjen lisäyksen myötä. Kastuneet lattiapinnat on suositeltavaa puhdistaa puhtaaseen betonipintaan asti. Olemme suositelleet myös maanvastaisen ulkoseinän ja levyrakenteisten väliseinien korjauksia (ks. kohta 3.3 Ulkoseinät ja maanvastaiset seinät ). 1980-luvun korjausten yhteydessä tulee huomioida lattioiden vinyylilaatat, jotka käytössä olleen työselityksen mukaan sisältävät asbestia. Rakennukseen tulee teettää asbesti- ja haitta-ainekartoitus ennen korjauksiin ryhtymistä. 2000-luku Vuonna 2006 rakennetussa osassa on yleisesti maanvastainen alapohja, mutta aulassa 135 ja käytävällä 134 on muuta aluetta paksumpi kantava teräsbetonilaatta. Näissä tiloissa todettiin koholla olevia kosteusarvoja ja tehdyissä viiltomittauksissa mitatut suhteellisen kosteuden arvot olivat muuta alapohjaa korkeampia. Alueelta otettiin materiaalinäyte lattiatasoitteesta, jossa esiintynyt runsas sienten kasvu viittasi aktiiviseen mikrobikasvustoon. Suosittelemme kantavan laatan alueelta lattiapäällysteen ja tasoitteen poistoa puhtaaseen betonipintaan saakka. Alapohjan kuivuudesta tulee vielä varmistua porareikämittausten avulla. Samassa yhteydessä on suositeltavaa tiivistää ulkoseinien ja väliseinien liittymät, joiden kautta todettiin ilmavuotoja. Myös muualla 2006 osassa todettiin ilmavuotoja ulko- ja väliseinien sekä alapohjan liittymästä. Suosittelemme myös näiden ilmavuotojen tiivistystä. Ne on suositeltavaa suunnitella samalla, kun kantavan alapohjan alueen korjaukset suunnitellaan. 1980-luvun osassa sijaitsevan liikuntasalin voimisteluvälinevaraston 131 laajennusosan alapohjan kosteus on korkea vanhan ulkoseinän ja nykyisten ulkoseinien vierellä. Kosteuden todettiin näillä kohdin suoraan muovimaton alta mitattuna ylittävän selkeästi muovimatoille ja liimoille yleisesti esitetyn raja-arvon (85 %). Betonirakenteen kosteus mitattiin syvimmillään 100 mm syvyydeltä ja todettiin sen olevan korkea myös tällä syvyydellä. Kosteuden todettiin kuitenkin laskevan syvemmälle mentäessä pintaosaan verrattuna, mikä viittaa siihen, että kosteutta ei nousisi rakenteeseen alapohjan kautta, vaan ennemmin seinärakenteiden liittymistä tai nykyisten seinien kautta. Suosittelemme, että ulkopuolelta kaivetaan esiin ulkoseinien ja maanvastaisten seinien vierustat ja tarkastetaan ulkopuolisen vedenerityksen ja salaojituksen toteutus. Lisäksi on suositeltavaa kuvata salaojat. Näiden selvitysten jälkeen märitellään tarvittavat toimenpiteet ja rakenteiden korjausmahdollisuudet. Liikuntavälinevaraston puolelta tulee joka tapauksessa poistaa kastuneiksi todetut muovimatot ja tasoitteet puhtaaseen betonipintaan ja arvioida mahdollisten VOC-yhdisteiden imeytymistä betonirakenteeseen ja sen myötä valita lattian korjaustapa. Vanhan ja uuden varaston osan liitoskohdan kosteuden hallinta tulee myös suunnitella, sillä on mahdollista, että ulkopuolen toimenpiteillä ei yksinään pystytä vaikuttamaan huoneen keskialueen kosteuteen.

Kuntotutkimusraportti 29 (98) 3.3 Ulkoseinät ja maanvastaisen seinät Ulkoseinien rakenteet ovat tehtyjen havaintojen ja käytössä olleiden asiakirjojen perusteella sisältä ulos: 1950-luku Työselostuksen mukaan 1950-luvun rakennusosassa ulkoseinän kantava rakenteena on 300 mm paksu tiilimuuraus. Tiilimuurauksen ulkopuolella on 150 mm paksu rapattu siporex-tiili. Tavanomaisesta poikkeavia rakenteita on ainakin tiloissa 201 ja 102, joiden rakenteet on lueteltu sisältä ulospäin. Oppilaseteinen 201, jossa vanhaa ikkuna-aukkoa on pienennetty alareunastaan, avaus R17 kipsilevy höyrynsulkumuovi puurunko + mineraali 150 mm tuulensuojakipsilevy koolaus ulkovuorauspelti Luokka 102 (1. luokka), avaus R16 maali kipsilevy puukoolaus + villa 50 mm keltainen maali betonirakenteinen kantava vanha ulkoseinä (takana nykyään 1980-luvulla tehty laajennusosa) 1980-luku Ulkoseinät yleisesti käytössä olleiden asiakirjojen mukaan pintakäsittely betoni tai tiili mineraalivilla tiili Ruokala 110, avaus R21 kipsilevy höyrynsulkumuovi puurunko 100 mm + vuorivilla vuorivilla 25 mm puurunko 60 mm + vuorivilla

Kuntotutkimusraportti 30 (98) tuulensuojalevy koolaus lautaverhoilu Seinän alaosassa on sisäpinnassa 250 mm korkeudelle saakka betonirakennetta. 2000-luku Rakennepiirustusten perustella ulkoseinien rakenne on sisältä ulospäin: pintakäsittely teräsbetoni 160 mm lämpöeriste (Paroc Fas 1 tai vastaava) 160 mm rappaus + verkko 30 mm Ikkunoiden välissä oleva paneloitu seinä pintakäsittely teräsbetoni 160 mm mineraalivilla 160 mm tuulensuojakipsilevy 9 mm koolaus 22 x 100 vaakapanelointi Rakennepiirustusten perusteella sokkelin kuorielementti ulottuu 300 mm lattian pintaa korkeammalle. Voimisteluvälinevarasto: pintakäsittely betonilämpöharkko 400 mm slammaus Maanvastaisten ulkoseinien rakenteet ovat tehtyjen havaintojen ja käytössä olleiden asiakirjojen perusteella sisältä ulos: 1950-luku Maanvastaisten seinien kantava rakenne on tehtyjen havaintojen perustella teräsbetoni. Osassa tiloista teräsbetoniseinän sisäpuolella on noin 50 mm mineraalivilla ja tiilirivinteeraus. Osassa tiloista rakenne oli edelläkuvatusta poikkeava: Taukohuone 007, avaus R11 kipsilevy vaakakoolaus pystypaneeli alumiinipahvi kantava betoni, johon paneloinnin koolauspuut on upotettu.

Kuntotutkimusraportti 31 (98) Käytävä 005, avaus R13 pystypaneeli alumiinipahvi vaakakoolaus tiili tervapaperi mineraalivilla (valkoinen) tervapaperi pikisively betoni 1980-luku Kellarikerros, ARK-leikkaus betoni lämmöneriste betoni Luokkahuone 125, merkkiainekokeessa tehty poraus ja ulkopuolen havainnot tiili mineraalivilla betoni alkuperäinen pikisively patolevyt lämmöneriste, eps 2000-luku Tässä osassa ei ole maanvastaisia ulkoseiniä lukuun ottamatta ala-aulaa 133, joka on puoli kerrosta muuta osaa alemmalla tasolla. Aulan 133 ja luokan 139 a puoleisten maanvastaisten seinien rakenne on piirustusten perusteella: pintakäsittely teräsbetoni lämmöneriste

Kuntotutkimusraportti 32 (98) 3.3.1 Havainnot Ulkopuoli Rakennuksen ulkopuoli tarkastettiin maan tasalta ja 2000-luvulla rakennetun siiven vesikatolta tehdyllä katselmuksella. 1950-luku 1950-luvulla rakennetun siiven kohdalla talo on osittain 2- ja osittain 3-kerroksinen. Kellarikerroksen kohdalla rakennuksen julkisivut ovat maalattua betonia ja ylemmissä kerroksissa julkisivuverhouksena on rapattu tiili. Kuva 19. Julkisivumateriaalina on 1950-luvun osassa rapattu tiili. Maan tasalta ja 2000-luvun osan katolta tehdyn silmämääräisen havainnoinnin perusteella 1950-luvun osan rappaus oli melko hyvässä kunnossa. Rappauksen pinnassa oli havaittavissa ikkunapeltien reunojen kohdalla vesivalumien aiheuttamia jälkiä. Rappausta oli korjattu paikallisesti lohkeilujen kohdilta esimerkiksi ikkuna-aukkojen reunoilta. Oppilaseteisessä 201 on ikkunoita, joiden korkeusasema on lähellä 2000-luvulla rakennetun osan vesikattoa. Ikkunoita on pienennetty alareunastaan laajennuksen rakentamisen yhteydessä ja seinä on levytetty sisäpuolelta ja pellitetty ulkopuolelta. Ikkunoiden alla julkisivupinnoitteena on pelti, jonka liitoskohdissa havaittiin epätiiveyskohtia. Pellitysten päissä liitokset ovat auki, jolloin sadevesi ja tuiskulumi saattavat päästä em. kohdista rakenteiden sisään. Mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi tehtiin ikkunan alle rakenneavaus (R17) sisäkautta. Avauskohdassa rakenteiden sisältä ei aistinvaraisesti havaittu viitteitä vaurioista. Avauskohdasta otettiin seinän sisältä materiaalinäyte N12 mineraalivillasta mikrobitutkimuksia varten. Näytteen viljelytulokset eivät viitanneet aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa.

Kuntotutkimusraportti 33 (98) Kuvat 20 ja 21. Rakenneavauspaikka R17 oppilaseteisen 201 ulkoseinässä. Kuvat 22 ja 23. Ikkunoiden olla olevat pellitykset eivät ole vesitiiviitä. Kuva on toisen kerroksen oppilaseteisen 201 ikkunan kohdalta. Ikkunat ovat lähellä vesikattoa. Opetustilan 102 (1. luokka) päätyseinä on ollut alun perin ulkoseinä. Kun rakennusta on laajennettu 1980-luvulla, ulkoseinästä on tullut väliseinä. Jossakin vaiheessa kivirakenteinen seinä on puukoolattu, eristetty ja levytetty. Tilan muuta seinäpinnat ovat kivirakenteisia. Seinän alaosaan tehtiin rakenneavaus rakenteiden ja niiden kunnon selvittämiseksi. Vanhassa kiviseinän maalipinnassa oli avauskohdassa valumajälkiä, joiden aiheuttaja ei selvinnyt. Avauskohdasta otettiin mineraalivillasta mikrobinäyte (näyte N18). Näytteessä esiintynyt kohtalainen aktinomykeettien kasvu viittaa aktiiviseen mikrobikasvuun tutkitussa materiaalissa. Kuvat 24 ja 25. Luokan 102 levytetty vanha ulkoseinä.

Kuntotutkimusraportti 34 (98) 1980-luku Rakennusosan julkisivut ovat pääosin kiviaineisia ja rapattuja sekä osin puurunkoisia ja lautaverhottuja (ruokalan kohta). Sokkeli ja maahan rajautuvat seinät ovat rapattua betonia. Takapihan maanvastaisen seinän ulkopuoli on saadun tiedon mukaan korjattu vuonna 2007 ja tälle osalla on uusittu salaojat ja asennettu seinän ulkopuolelle patolevyt sekä lämmöneristeet. Uusittu alue ulottuu keittiön ovelta varastolaajennukseen. Patolevyn alla maanvastaisen seinän pinnassa näkyy alkuperäistä pikisivelyä. Kellarikerroksen ikkunoiden ja ensimmäisen kerroksen lautaverhouksen alla julkisivuissa on vesipellit, joiden kallistukset ovat heikot ja liittymät epätiiviit. Kellarin ikkunoiden välinen ulkokulma on myös pellitetty ja pellityksen liittymät eivät myöskään ole tiiviitä. Ulkonurkan pellitysten alareunoja on massattu ja massojen todettiin paikoitellen halkeilevan. Ensimmäisessä kerroksessa olevan ruokalan ikkunapenkille vuosi vettä syyssateiden aikaan. Kuvat 26 ja 27. Ikkunoiden vesipeltien ja ulkokulman pellityksen liittymät eivät ole tiiviitä. Kulman liittymää on tiivistetty massalla (nuoli). Rapatussa julkisivussa havaittiin matalalla osalla halkeamia sekä etelä- että länsisivuilla. Osa halkeamista oli vinoja halkeamia seinien nurkkauksissa ja osa pystysuuntaisia. Länsisivulla sijaitsevan maanvastaisen seinän maanpinnan yläpuolisen osuuden laastipinta lohkeili voimakkaasti ja näkyviin oli tullut alkuperäistä pikisivelyä. Eteläsivun betonisokkelissa havaittiin halkeamia.

Kuntotutkimusraportti 35 (98) Kuvat 28 ja 29. Länsisivun seinän alareunan tasoitteet lohkeilevat. Länsi- ja eteläsivujen rappauksissa havaittiin halkeamia. 2000-luku Sokkelikuorielementin ja rapatun seinän liittymään on asennettu etupihan sisäänkäynnin kohdalle elastinen massaus, mutta muualla massausta ei ole tehty ja kohdassa on paikoin suurehko rako, joka muodostaa rakenteeseen kylmäsillan. Sisäseinässä kylmäsilta asettuu 300 mm lattiapinnan yläpuolelle. Kuvat 30 ja 31. Sokkelin kuorielementin ja lämpörappauksen liitoksen kohdalla on kylmäsilta. Ulkoseinän rappaus on hyväkuntoinen ja ikkunoiden vesipeltien kallistukset ovat hyviä. Luokan 142 kohdalla ulkonurkan yläosassa on halkeama. Liikuntasalin yhteyteen vuonna 2006 rakennetun varaston ulkoseinät vihertävät alareunastaan.

Kuntotutkimusraportti 36 (98) Kuvat 32 ja 33. Halkeama ulkoseinän rappauksessa luokan 142 kohdalla. Ikkunoiden vesipellityksen kaato on hyvä. Sisäpuoli Kiviaineiset seinät kartoitettiin pintakosteusilmaisimella. 1950-luku Kellarin seinien pinnat ovat osittain maalattua betonia tai maalattua tiilirivinteerausta. Entisen saunan tiloihin rakennetuissa siivoajien sosiaalitiloissa on maalattua puupanelia ja kipsilevypintaa. Käytävällä 005 havaittiin mikrobivaurioon viittaava haju, jonka todettiin tulevan huoneen alapohjarakenteista (ks. kohta 3.2 Alapohja ). Tilan kivirakenteinen ulkoseinä on puukoolattu ja paneloitu sisäpuolelta. Riskialttiin rakenteen vuoksi ulkoseinään tehtiin rakenneavaus R13 rakenteiden ja niiden kunnon selvittämiseksi. Paneelin takana oli alumiinipahvia, puukoolaus ja tiilirivinteeraus. Tehty rakenneavaus osui kohtaan, jossa rivinteerauksessa oli aukko rakenteen sisällä kulkevaa viemäriä varten. Tiilirivinteerauksen takana oli tervapaperin sisällä olevaa valkoista mineraalivillaa ja sen takan pikisively betonirakenteen pinnassa. Mineraalivillasta otettiin mikrobinäyte N16. Näytteen viljelytulokset eivät määriltään viittaa aktiiviseen mikrobikasvuun tutkitussa materiaalissa. Näytteessä esiintyi kuitenkin kohtalaisia määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa, minkä vuoksi kosteusvaurion mahdollisuus ei ole poissuljettu. Kuvat 34 ja 35. Käytävän 005 ulkoseinän rakenneavaus, R13. Taukotilan 007 ulkoseinän levyrakenteeseen tehtiin rakenneavaus R11 rakenteiden ja niiden kunnon selvittämiseksi. Avauksesta todettiin, että kipsilevy on koolattu vanhan

Kuntotutkimusraportti 37 (98) puupaneeliseinän päälle ja vanhan paneeliseinän koolauspuut on upotettu betoniin. Betoniin upotetusta puukoolauksesta otettiin mikrobinäyte N17. Näytteen viljelytulokset eivät viitanneet aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa. Seinän alareunassa paneelien takana oli myös tervapaperia, joka ei avauskohdassa jatkunut kuin noin 15 cm lattiapinnan yläpuolelle. Kuvat 36 ja 37. Huoneen 007 (taukohuone) ulkoseinän rakenneavaus. Varastossa 012 (entinen oppilas-wc) todettiin maanvastaisen seinän viemäriläpivientien kohdalla vesivuotojälkiä. Tutkimusajankohtana ei betoniseinässä todettu kohonneita kosteusarvoja. Vuotojälkien syy ei tutkimuksessa selvinnyt. Kuvat 38. Varaston 012 maanvastaisen seinän vuotojälkiä. Pannuhuoneen puolella maanvastaisen betoniseinän pinta hilseili paikoin voimakkaasti, mutta rakenteessa ei havaittu kohonneita kosteusarvoja pintakosteusilmaisimella. Teknisissä tiloissa olevien maanvastaisten seinien läpivientien kautta todettiin ilmavuotoja sisätilojen suuntaan. Läpivientejä oli pannuhuoneessa, öljysäiliöhuoneissa ja niiden etuhuoneessa. Ylempien kerrosten ulkoseinät ovat pääosin rapattu ja maalattu. Ylimpään kerrokseen jälkeenpäin rakennetun ATK-luokan ulkoseinät ovat levyrakenteisia. Seinät rajautuvat kylmään vinttitilaan. Ylempien kerrosten ulkoseinissä ei havaittu kohonneita

Kuntotutkimusraportti 38 (98) kosteusarvoja pintakosteusilmaisimella tarkasteltuna eikä silmämääräisessä tarkastelussa tehty kosteuteen viittaavia havaintoja. Kaikissa 1950-luvulla rakennetuissa maanpäällisissä ulkoseinissä havaittiin merkkisavulla ilmavuotoja ikkunaliittymien kautta. ATK-luokassa havaittiin ilmavuotoja myös levyrakenteisten ulkoseinien ja yläpohjan liittymäkohdassa. Vuotoja havaittiin lähes koko päätyseinän matkalla. Tutkimushetkellä ilma virtasi kaikissa tarkastetuissa huoneessa sisältä ulospäin. Kuvat 39 ja 40. Ilmavuotokohtia luokkahuoneen ikkunaliittymässä. Vuoden 2006 laajennusta tehtäessä on ala-aulan 133 kohdalla aiemmin 1950-luvun osan ulkoseinä muuttunut väliseinäksi. Entisen ulkoikkunan pellitysten reunoilta havaittiin ilmavuotoja. Kuva 41. Ala-aulassa 133 todettiin ilmavuotoja entisen ulkoseinän ikkunan liittymien kautta. 1980-luku Rakennuksen 1980-luvulla rakennetussa osassa on maanvastaisia ulkoseiniä kellarikerroksessa sijaitsevissa teknisentyön tiloissa, osa seinistä rajautuu rakennuksen alle. Maanvastaista seinää on myös ensimmäisen kerroksen takapihanpuoleisella sivulla (itäsivu). Maanvastaiset seinät ovat huonetilan puolelta pääosin betonia, mutta ensimmäisen kerroksen luokkahuoneissa seinä on tiiltä. Ulkoseinät ovat sisäpinnaltaan pääosin tiilirakenteisia, ruokalan kohdalla seinä on levyrakenteinen. Kellarikerroksen maanvastaisten seinien alaosien maali- ja tasoitepinnat hilseilivät paikoitellen ja kohtien kosteusarvot olivat muuhun seinäpintaan nähden koholla pin-

Kuntotutkimusraportti 39 (98) takosteusilmaisimella tarkastettuna. Eteläsivun ikkunaseinällä pinnan hilseilyä ja kohonneita kosteusarvoja esiintyi noin 1,5 metrin korkeuteen lattiapinnasta. Maanvastaisissa seinissä oli joitain läpivientejä, joiden kautta virtasi ilmaa huonetilaan päin. Seinissä oli lisäksi joitain halkeamia, joiden kautta tapahtui myös ilmavirtausta huonetilaan päin. Maanvastaisen seinän ja alapohjan liittymäkohdassa havaittiin mikrobiperäistä hajua. Rakennuksen alla olevan maan vastaisen seinän alareunan kosteus mitattiin porareikämittauksella. Mittapiste on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksessa ja mittaustulokset oheisessa taulukossa 8. Taulukko 8. Teknisentyön luokan maanvastaisen ulkoseinän kosteusmittaustulokset 16.11.2015. Mittapiste Tilan nro / nimi Syvyys Suhteellinen Lämpötila Kosteus- Anturi kosteus sisältö (mm) (%) ( C) (g/m3) nro. P9 Puutyöluokka 014 40 84 16,7 12,0 7 sisäilma 45 17,0 6,3 1 ulkoilma 92 5,0 6,3 6 Maanvastaisesta seinästä mitattu kosteus oli koholla. Varaston 017 ja 1950-luvun osan välisen seinän vierellä on tiilirakennelma betonikannella. Rakenteen vieressä on puurunkoinen ja levyverhottu kotelointi, jonka kautta rakennuksen eri osien ja kerrosten välillä kulkee mm. sähköjohtoja. Kotelointiin tehtiin rakenneavaus R20, jonka kautta päästiin tekemään havaintoja tiilirakennelman alta. Tiilirakennelman alareunan maalipinta hilseilee myös koteloinnin läheisyydessä ja alapohjan kosteusarvot olivat tällä kohdin koholla. Tiilirakennelman takana maan pinta (tai kallio) nousee huonetilan lattiaa korkeammalle. Rakennelman kannen alla on valumuottina käytetty vanerilevy ja sen pohjalla on eloperäistä rakennusjätettä. Tilasta on myös ilmayhteys maaperään. Aistinvaraisesti arvioituna rakennelman sisällä oleva ilma oli hyvin tunkkaista. Kuvat 42 ja 43. Varastossa 017 olevaa tiilirakennelmaa tutkittiin levykotelointiin tehdyn rakenneavauksen kautta. Tiilirakennelman sisällä oli mm. eloperäistä materiaalia ja ilmayhteys maaperään.

Kuntotutkimusraportti 40 (98) Saadun tiedon mukaan ensimmäisessä kerroksessa sijaitseviin luokkahuoneisiin 124 ja 125 on vuonna 2007 vuotanut vettä maanvastaisen ulkoseinän kautta. Seinässä ei tutkimushetkellä havaittu viitteitä kosteudesta. Maanvastaisen seinän huonetilan puolelle on maalattu tiili. Eristetilan ilmavuotoja tarkasteltiin merkkiainekokeella (liite 1: MA2) luokassa 125 laskemalla merkkiainetta maanvastaisen ulkoseinän eristetilaan huonetilan puolelle poratusta reiästä. Ennen tutkimuksen aloittamista luokkahuoneen ja ulkoilmanvälillä ei ollut juurikaan paine-eroa. Merkkiainekoetta varten aikaansaatiin noin 10 Pa ulkoilmaan nähden teippaamalla tuloilmapäätelaitteet ja huoneen oviaukon alareuna. Ilmavuotoreittejä maanvastaisen seinän eristetilasta todettiin seinän ja alapohjan liittymästä sekä ikkunan liittymistä. Ennen ulkoseinän merkkiainekoetta samassa tilassa oli laskettu merkkiainetta alapohjan alle eristetilaan (ks. kohta 3.2 Alapohja ). Merkkiainetta oli levinnyt myös maanvastaisen ulkoseinän eristetilaan tämän kokeen yhteydessä, joten alapohjan eristetila ja maanvastaisen seinän eristetila ovat yhteydessä toisiinsa. Tiiliseinän saumoista tai koloista ei ilmavuotoja havaittu. Merkkiainekokeen yhteydessä todettiin seinän eristeen olevan mineraalivillaa. Ilmavuotoja ulkoseinästä todettiin myös keittiön viereisen sisäänkäynnin oven ja ulkoseinän liittymästä. Liittymä on pellitetty ja pellityksen reunoilta virtasi ilmaa huonetilan suuntaan seinän eristetilasta. Liittymässä oli myös havaittavissa selkeitä ilmavuotojälkiä. Kuvat 44 ja 45. Keittiön viereisen ulko-oven liittymien pellitysten reunoilta virtasi ilmaa huonetilaan päin. Luokkahuoneiden 124 ja 125 ulkoseinissä on ikkunoiden välissä levytykset. Yläpohjan palkin ja ulkoseinän väli on myös levytetty.

Kuntotutkimusraportti 41 (98) Kuvat 46 ja 47. Luokkahuoneiden 124 ja 125 ulkoseinät ovat osin maanvastaisia. Seinien yläosassa on palkit, joiden liittymät ulkoseinään on levytetty. Liikuntasalin päätyulkoseinä on myös osin maanvastaista seinää. Seinän alaosaa tarkasteltiin näyttämön alla olevan tuolivaraston puolelta. Seinän alareunassa havaittiin kosteusjälkiä, ruostetta teräspilareissa sekä kohonneita kosteusarvoja seinän alaosassa pintakosteusilmaisimella. Kuvat 48 ja 49. Maanvastaisessa ulkoseinässä todettiin jälkiä kosteudesta ja kohonneita kosteusarvoja näyttämön alla tuolivarastossa. Liikuntasalin pitkän ulkoseinän alareunan tasoitteet ovat irronneet alustastaan tuuletusluukun alapuolelta. Kohdan kosteusarvot olivat koholla pintakosteusilmaisimella tarkastettuna, mutta porareikämittauksella seinärakenteen kosteuden todettiin olevan tavanomainen. Mittapiste on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksessa ja mittaustulokset oheisessa taulukossa 9. Taulukko 9. Liikuntasalin ulkoseinän kosteusmittaustulokset 30.11.2015 P13 Mittapiste Tilan nro / nimi Syvyys Suhteellinen Lämpötila Kosteussisältö Anturi kosteus (mm) (%) ( C) (g/m3) nro. Tuuletusluukun alla 30 54 15,7 7,1 12 70 65 15,4 8,2 20 sisäilma 38 19,3 6,2 19 ulkoilma 98 4,6 6,4 6

Kuntotutkimusraportti 42 (98) Seinän tasoitteesta otettiin myös mikrobinäyte (N6) lattiapinnan alapuolelta (avauksesta R3). Näytteen viljelytulokset eivät viitanneet aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa. Ruokalan kohdalla ulkoseinä on muista tiloista poiketen pääosin levyraketeista, seinän alareunasta vain noin 250 mm on kiviaineista. Levyseinän liittymät on pääosin massattu. Ilmavuotoa rakenteesta huonetilaan päin todettiin kuitenkin paikoitellen ikkunoiden liittymistä, ulkoseinän ja lattian liittymästä, pilarien liittymistä sekä pistorasioista. Levyrakenteiseen seinään tehtiin avaus huoneen ulkonurkkaan (liite 1: avaus R21). Kohdan rakenne oli sisältä ulospäin lueteltuna: kipsilevy höyrynsulkumuovi puurunko 100 mm + vuorivilla vuorivilla 25 mm puurunko 60 mm + vuorivilla tuulensuojalevy koolaus lautaverhoilu Sisäpinnan kipsilevyn taustakartongissa todettiin tummia läikkiä. Kartongista otettiin materiaalinäyte N19. Näytteen viljelytulokset eivät viitanneet aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa. Eristeissä havaittiin tummentumia, jotka ovat todennäköisesti aiheutuneet vuotoilmavirtojen mukana rakenteeseen kulkeutuneesta ulkoilman pölystä. Tuulensuojalevyt on ilmeisesti asennettu runkotolppien väliin eikä tuulensuoja ole yhtenäinen. Rakenteessa ei havaittu kohonneita kosteusarvoja piikkikosteusmittarilla tarkasteltuna. Avauksesta ei pystytty tarkastamaan seinän alaosan betonirakenteisen kohdan eristeitä. Ulkopuolelta tehdyssä tarkastuksessa todettiin, että seinän ulkoverhouksen tausta ei ole tuulettuva. Kuva 50 ja 51. Tuulensuojan reunoilla oli rakoja. Eristeessä havaittiin vuotoilmavirtoihin viittaavia tummentumia.

Kuntotutkimusraportti 43 (98) 2000-luku Kohdassa 3.2 Alapohja on todettu ilmavuotoa ulkoseinien ja alapohjan liittymästä ja suositeltu niiden tiivistystä. Vuonna 2006 rakennetussa osassa ei ulkoseinissä tai maanvastaisissa seinissä todettu kohonneita kosteusarvoja pintakosteusilmaisimella. Rakennuksen sokkelikorkeus on hyvin matala, minkä vuoksi luokassa 142 tehtiin pistokoeluonteisesti yksittäinen viiltokosteusmittaus muovisen jalkalistan taakse, vaikka tässäkään kohdassa ei todettu koholla olevia kosteusarvoja. Mittapiste on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksessa ja mittaustulokset oheisessa taulukossa 10. Taulukko 10. Ulkoseinän alaosan kosteusmittaustulokset 2000-luvun siivessä. Mittapiste Tilan nro / nimi Syvyys Suhteellinen Lämpötila Kosteus- Anturi kosteus sisältö (mm) (%) ( C) (g/m3) nro. V24 luokka 142 0 59 19,9 10,2 2 Mitattu kosteus oli tavanomainen. Ulkoseinien kantava teräsbetonirakenne on ilmeisesti elementtirakenteinen. Ulkoseinissä on säännöllisin välimatkoin kovalevykaistaleita, joiden alla on betonirakenteessa halkeama, ilmeisesti elementtisauman kohdalla. Kovalevykaistaleiden reunat on kitattu umpeen, mutta kittaukset ovat osittain auenneet ja reunoilta havaittiin ilmavirtauksia, joiden suunta vaihteli. Poistetun jalkalistan kohdalta havaittiin myös ilmavirtauksia pystyhalkeaman kohdalta. Vuotoilmavirtauksia havaittiin myös ikkunalistojen reunoilta ja ikkunapenkin alta. Näistäkin ilma virtasi pääosin ulospäin, mutta ajoittain ilman virtaussuunta kääntyi sisätilojen suuntaan. Kuva 52 ja 53. Osa elementtisaumojen kohdalla olevista kovalevyistä oli irronnut reunoiltaan ja halkeamasta havaittiin ilmavirtauksia. Ala-aulan 133 ulkoseinän reunassa oli halkeama, jonka kautta virtasi runsaasti ilmaa sisätilojen suuntaan.

Kuntotutkimusraportti 44 (98) Kuva 54. Aulassa 133 oli ulkoseinässä halkeama, jonka kautta virtasi ilmaa sisätilojen suuntaan. Aulan 133 maanvastaisen seinän alaosaan tehtiin porareikäkosteusmittaus P1, vaikka kohdassa ei havaittukaan selkeästi koholla olevia kosteusarvoja pintakosteusilmaisimella tehdyssä kartoituksessa. Mittapiste on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksessa ja mittaustulos oheisessa taulukossa 11. Taulukko 11. Maanvastaisen seinän alaosan kosteusmittaustulokset 16.11.2015. Mittapiste Tilan nro / nimi Syvyys Suhteellinen Lämpötila Kosteus- Anturi kosteus sisältö (mm) (%) ( C) (g/m3) nro. V22 133 / aula 30 69 18,8 11,1 17 sisäilma 45 16,8 6,3 1 ulkoilma 92 5,0 6,3 6 Rakenteen kosteus oli tavanomainen. 1980-luvun osassa sijaitsevan liikuntasalin voimisteluvälinevarastoa 130 on laajennettu vuonna 2006. Varaston laajennusosan osin maanvastaiset ulkoseinät ovat lämpöharkkoa. Seinien alareunojen kosteusarvot olivat muovisten liimattujen jalkalistojen takaa hieman korkeammat kuin muualla seinäpinnoilla pintakosteusilmaisimella tehdyssä tarkastelussa. Seinään tehtiin porareikäkosteusmittaukset rakenteen kosteusolojen varmistamiseksi. Mittauspisteet on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksessa ja mittaustulokset oheisessa taulukossa 12. Taulukko 12. Varaston maanvastaisen seinän kosteusmittaustulokset 7.12.2015. P18 Mittapiste Tilan nro / nimi Syvyys Suhteellinen Lämpötila Kosteussisältö Anturi kosteus (mm) (%) ( C) (g/m3) nro. Maanvastaisen seinän 30 83 16,4 11,5 15 alareuna 100 94 16,2 12,9 17 sisäilma 33 19,5 5,5 19 ulkoilma 75 6,4 5,4 14 Maanvastaisen seinän kosteus oli koholla jalkalistan takana seinän alaosassa.

Kuntotutkimusraportti 45 (98) Varaston keskivaiheilta on purettu vanhaa 1980-luvun ulkoseinää. Uuden ja vanhan seinän liittymässä on levyrakenteinen kotelointi, jonka alareunaan tehtiin avaus (R4). Kotelointi oli kaksinkertaista kipsilevyä, jonka takana oli teräspilarit, niiden välissä mineraalivillaa ja takana vanhan ulkoseinän leikkaus (betoni, EPS, betoni). Vanhan ulkoseinän alaosien ja alapohjan kosteusarvot olivat koholla pintakosteusilmaisimella tarkastettuna. Alapohjan ja vanhan ulkoseinän liittymästä ei havaittu merkkisavulla ilmavuotoa. Koteloinnin sisäpinnoissa ei havaittu kosteusjälkiä. Kuvat 55 ja 56. Voimisteluvälinevaraston 131 koteloinnin sisällä on näkyvillä vanhaa ulkoseinää. 3.3.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ulkopuoli 1950-luku 1950-luvun osan rappaus oli yleisesti kohtuullisen hyvässä kunnossa eikä sille silmämääräisen tarkastelun perusteella ole tarvetta tehdä toimenpiteitä nopealla aikataululla. Tilassa 201 ikkunoiden alla julkisivupinnoitteena on pelti, jonka liitoskohdissa havaittiin epätiiveyskohtia. Pellitysten päissä liitokset ovat auki, jolloin sadevesi ja tuiskulumi saattavat päästä em. kohdista rakenteiden sisään. Tehtyjen havaintojen ja tutkittujen materiaalinäytteiden perusteella ulkoseinän rakenteet eivät ole vaurioituneet. Suosittelemme, että julkisivun pellitykset tarkastetaan ja epätiiviit kohdat tiivistetään. Opetustilan 102 (1. luokka) levytetyn päätyseinän (entinen ulkoseinä) mikrobinäytteen viljelytulokset viittaavat aktiiviseen mikrobikasvustoon. Vanhassa seinäpinnassa havaittiin myös kosteusjälkiä. Vaurion laajuus ja syy eivät selvinneet avauksesta. Suosittelemme levyranteisen seinän purkua kokonaisuudessaan ja rakenteen kattavaa tarkastusta. Toimenpiteet määräytyvät tämän jälkeen. 1980-luku Maanvastaisen seinän maanpinnan yläpuolisen osuuden laastipinta lohkeili voimakkaasti länsisivulla ja näkyviin oli tullut alkuperäistä pikisivelyä. Suosittelemme rappauksen korjausta ja samalla seinän alaosassa olevien halkeamien paikkausta.

Kuntotutkimusraportti 46 (98) Matalan osan julkisivujen rappauksissa oli itä- ja eteläsivuilla halkeamia. Suosittelemme seinän rappauksen kunnon tutkimista. Jos rappaus todetaan muutoin hyväkuntoiseksi, suosittelemme ainoastaan halkeamien korjausta. Sokkelin halkeamat tulee myös korjata. Ikkunoiden ja ruokalan puurunkoisen seinän alareunan vesipeltien kallistuksissa ja liittymissä havaittiin tiiveyspuutteita, joiden vuoksi seinärakenne altistuu kosteudelle. Puurunkoisen seinän alareunan todettiin myös olevan hyvin tiivis pellityksen ja verhouksen välistä, jolloin ulkoverhouksen tausta ei pääse tuulettumaan. Suosittelemme varautumaan puurakenteisen seinän ja ikkunoiden uusimiseen lähitulevaisuudessa rakenteen sisältämien riskien ja ikkunoissa todettujen puutteiden vuoksi (ks. kohta 3.4 Ikkunat ). Samassa yhteydessä tulee uusia vesipellit ja parantaa niiden kallistusta. Ennen seinärakenteen ja ikkunoiden uusimista, suosittelemme pellitysten epätiiviiden liittymien tiivistystä ja tiivistysmassojen säännöllistä uusimista. 2000-luku Suurimmasta osasta sokkelikuorielementin ja lämpörapatun seinän liittymästä puuttuu saumaus sekä eristys ja rakenteessa on kylmäsilta. Suosittelemme, että kohdassa oleva rako täytetään esimerkiksi polyuretaanivaahdolla ja raon pinta saumataan elastisella massalla. Ulkoseinässä on pieni lohkeama ulkoseinien nurkassa räystäällä luokan 142 kohdalla. Suosittelemme lohkeaman korjausta. Sisäpuoli 1950-luku Kellarikerroksessa havaittiin mikrobivaurioon viittaavaa hajua. Aiemmin on kohdassa 3.2 Alapohja todettu kellarikerroksen käytävän 005 rakenteissa kosteusvaurioita ja on suositeltu niiden korjausta. Ulkoseinässä todettiin tiilirivinteerauksen takana tervapaperiin kääritty mineraalivillaeristys. Maanvastaisen seinän sisäpuolista lämmöneristettä voidaan pitää lähtökohtaisesti riskirakenteena, koska lämmöneristettä voivat rasittaa sekä ulkopuolen maaperän kosteus että lämmöneristeen kylmällä puolella olevaan betonipintaan tiivistyvä kosteus. Lämmöneristeestä otetussa mikrobinäytteessä todettiinkin kohtalaisia määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa, jolloin kosteusvaurionmahdollisuutta ei voi pois sulkea. Suosittelemme seinärakenteen korjausta huoneen alapohjan korjauksen yhteydessä. Seinässä todettiin tervepaperin lisäksi olevan pikisivelyä, joiden haitta-aineet tulee selvittää enne korjauksiin ryhtymistä. 1950-luvulla rakennetun osan kohdalla tulee muutoinkin tehdä asbesti- ja haittaainetutkimus ennen korjauksiin ryhtymistä. Taukotilan 007 ulkoseinässä todettiin myös riskialtisrakenne, jossa puurakenteita oli upotettu betoniseen maanvastaiseen seinään. Vaikka seinän puurakenteesta otetun näytteen viljelytulokset eivät viitanneetkaan aktiiviseen mikrobikasvustoon, suosittelemme seinärakenteen uusimista kellariin kohdistuvien korjausten yhteydessä. Varaston 012 kohdalla havaittiin maanvastaisessa seinässä viemäriläpiviennin kohdalla kosteusjälkiä. Suosittelemme viemärikuvausta mahdollisen viemärivuodon paikal-

Kuntotutkimusraportti 47 (98) listamiseksi. Käytössä olleiden asiakirjojen perusteella seinä on maanvastainen. On kuitenkin mahdollista, että seinän takana on ryömintätilaa tai maanpinta on painunut, jolloin tilasta voi myös valua ajoittain vettä seinää vasten ja läpiviennin liittymästä kellaritilaan. Suosittelemme rakenteen selvitystä esim. yläpuolisen luokkahuoneen lattiaan (alapohjaan) tai varaston 012 maanvastaiseen seinään tehtävällä porauksella. Seinässä olevat valumajäljet on joka tapauksessa suositeltavaa puhdistaa puhtaaseen betonipintaan saakka. Jatkotoimenpidesuositukset tarkentuvat suositeltujen lisäselvitysten jälkeen. Suosittelemme myös pannuhuoneen maanvastaisen seinän lohkeilevan maalin poistoa ja seinän uudelleenmaalausta. Maanvastaisissa seinissä olevien läpivientien kautta todettiin ilmavuotoja sisätilojen suuntaan. Suosittelemme kaikkien läpivientien tiivistystä, koska vuotoilmavirran mukana saattaa sisätiloihin kulkeutua erilaisia epäpuhtauksia maaperästä. Edellä mainittujen korjausten toteuttaminen on suositeltavaa yhdistää kellarikerroksen kokonaisvaltaiseen saneeraukseen, jos tilat halutaan pitää käytössä. Jos tilat halutaan ottaa oleskelukäyttöön, vaativat korjausten huolellinen suunnittelu ja toteutus todennäköisesti lisää rakenteiden ja kosteuden kulkeutumisen selvityksiä. Kellarissa ja ylemmissä kerroksissa havaittiin merkkisavulla tehdyssä kartoituksessa ilmavirtauksia lähes kaikkien 1950-luvun osan tilojen ikkunaliittymien kautta. Tutkimushetkellä ilma virtasi sisältä ulospäin, minkä perusteella rakennus oli ylipaineinen ulkoilmaan verrattuna. Painesuhteet saattavat kuitenkin vaihdella esim. tuulen vaikutuksesta siten, että rakennus on hetkittäin myös alipaineinen ulkoilmaan verrattuna. Tällöin vuotoilman suunta kääntyy ulkoa sisälle päin. Tehdyssä paineseurannassa todettiin 1980-luvun ja 2000-luvun tutkittujen huonetilojen olevan rakennuksen käyttötilanteen ulkopuolella hieman alipaineisia ulkoilmaan verrattuina. Tutkimusajankohtana havaittiin ilmavuotoa sisätilojen suuntaan 1950-luvun entisen ulkoseinän ikkunan liittymistä 2000-luvun ala-aulaan 133. Vuotoilmavirtausten mukana rakenteista saattaa kulkeutua epäpuhtauksia sisäilmaan. Asian korjaamiseksi suosittelemme ilmavuotokohtien tiivistämistä erillisen suunnitelman mukaisesti. 1980-luku Kellarikerroksen maanvastaisten seinien alaosien maali- ja tasoitepinnat hilseilivät paikoitellen ja kohtien kosteusarvot olivat muuhun seinäpintaan nähden koholla pintakosteusilmaisimella tarkastettuna. Porareikämittauksella seinärakenteen kosteuden todettiin olevan koholla kohdassa, jossa tasoitekin hilseili. Seinein läpivientien ja halkeamien kautta todettiin lisäksi tapahtuvan ilmavuotoja huonetilaan päin. Olemme suositelleet kellarikerroksen tiloille kokonaisvaltaista korjausta johtuen lukuisista kastuneista rakenteista. Maanvastaisten seinien korjaus tulee yhdistää tähän korjaukseen. Ulkopuolen vedeneristyksen ja salaojien kunto tulee tarkastaa teknisentyön luokan kohdalta. Sisäpuolen kastuneet tasoitteet tulee poistaa joka tapauksessa puhtaaseen betoni- tai tiilipintaan asti. Seinät tulee korjata joko niin, että ne eivät jatkossa kastu tai niin, että niiden pintamateriaalit kestävät vallitsevat kosteusolot, jos kosteuslähteen poistaminen todetaan mahdottomaksi tai kohtuuttomaksi. Korjausten yhteydessä tu-

Kuntotutkimusraportti 48 (98) lee tiivistää myös kaikki seinien liittymät ja läpiviennit. Ilmavuotojen mukana rakenteista voi kulkeutua mm. mikrobiperäisiä epäpuhtauksia sisäilmaan. Varaston 017 ja 1950-luvun osan välisen seinän vierellä on tiilirakennelma betonikannella, jonka tarkoitus on todennäköisesti koteloida 1950-luvulla rakennetun rakennusosan muutoin näkyviin jääneitä perustuksia. Rakennelman ja siihen liittyvän levyrakenteisen koteloinnin kohdalla todettiin viitteitä kosteudesta, orgaanista materiaalia, ilmayhteys maaperään sekä ilmavuotoja huonetilaan. Suosittelemme levykoteloinnin ja tiilirakennelman purkamista ja rakenteen toteutuksen suunnittelua kokonaisuutena tilojen muiden korjauksen yhteydessä siten, että rakenteiden kosteus huomioidaan ja ilmavuodot maaperästä ja maanvastaisista rakenteista estetään. Saadun tiedon mukaan ensimmäisessä kerroksessa sijaitseviin luokkahuoneisiin 124 ja 125 on vuonna 2007 vuotanut vettä maanvastaisen ulkoseinän kautta ja seinärakenteen liittymien kautta todettiin ulkoseinän eristetilasta olevan ilmavuotoreittejä huonetilaan. Ilmavuotojen mukana huoneilmaan voi kulkeutua mikrobiperäisiä epäpuhtauksia eristetilasta. Luokkahuoneiden kohdalla todettiin myös alapohjan kautta ilmavuotoreittejä (kohta 3.2 Alapohja ). Alapohjan ilmavuotojen tiivistyskorjausten lisäksi tulee korjata myös ulkoseinän ilmavuodot. Korjausten yhteydessä tulee avata myös ulkoseinän ja katon palkin välinen levyrakenne sekä ikkunoiden väliset levyrakenteet jotta levytyksen takana olevat ilmavuotokohdat saadaan myös tiivistettyä. Korjausten onnistuminen tulee varmentaa merkkiainekokeella. Ennen tiivistyskorjausten toteutusta on suositeltavaa harkita ikkunoiden uusimista, jotta tiivistyksiä ei tarvitse tehdä uudelleen siinä vaiheessa, kun ikkunat jälkikäteen uusittaisiin. Ks. myös kohta 3.4 Ikkunat. Ilmavuotoja ulkoseinästä todettiin myös keittiön viereisen sisäänkäynnin oven ja ulkoseinän liittymästä. Liittymän pellitykset tulee poistaa, tiivistää rakenne pellitysten takaa ja uusia pellitykset. Pellityksen takaa on ilmayhteys ulkoseinän eristetilaan ja eristetilasta voi kulkeutua sisäilmaan mm. mikrobiperäisiä epäpuhtauksia. Liikuntasalin maanvastaisessa päätyulkoseinässä todettiin viitteitä kosteudesta. Näyttämön alla olevissa levyrakenteissa ja tilan maalatussa betonilattiassa todettiin myös kosteusjälkiä. Seinän kosteusolot tulee varmistaa vielä porareikämittauksella ja sen jälkeen ryhtyä toimenpiteisiin. Vähimmillään näyttämön alta tulee poistaa kastuneet levyrakenteet, hilseilevät lattia maalipinnat sekä seinän kosteusjäljet puhtaaseen betonipintaan asti. Jos seinrakenteessa todetaan poikkeavaa kosteutta, tulee ulkopuolen vedeneristysten ja salaojitusten kunto tarkastaa. Liikuntasalin pitkän ulkoseinän irtoavassa tasoitteessa ei todettu viitteitä aktiivisesta mikrobikasvusta eikä seinärakenteen kosteus ollut koholle. Todennäköisesti seinä on kastunut aiemmin ja mahdollisesti viimeisimmän laajennuksen rakentamisen yhteydessä ulkopuolen kosteusoloja on parannettu myös liikuntasalin kohdalla. Vaikka seinätasoitteessa ei todettukaan vaurioita, on suositeltavaa poistaa irtonaiset tasoitteet liikuntasalin lattian korjausten yhteydessä myös lattiapinnan alapuoliselta osalta, ks. kohta 3.2 Alapohja. Olemme suositelleet myös tuuletusluukulle toimenpiteitä (kohta 3.4 Ikkunat ). Lattian korjauksen ja siihen liittyvien purkutöiden yhteydessä tulee sel-

3.4 Ikkunat Kuntotutkimusraportti 49 (98) vittää myös alapohjan ja ulkoseinän alaosan mahdolliset ilmavuodot merkkiainekokeella. Ruokalan ulkoseinä on muista tiloista poiketen pääosin levyraketeista, seinän kivirakenteista alareunaa lukuun ottamatta. Seinän kautta todettiin tapahtuvan ilmavirtauksia huonetilaan ja seinän ulkopuolen todettiin olevan tuulettumaton ulkoverhouksen takaa. Seinän sisäverhouslevyn mikrobinäytteen tulokset eivät viitanneet aktiiviseen mikrobikasvustoon. Suosittelemme nopealla aikataululla seinän sisäpuolisen ilmatiiveyden parantamista massaamalla seinän liittymät ja läpiviennit. Pistorasiat on suositeltavaa avata ja parantaa myös näiden ilmatiiveyttä. Lisäksi tämän kappaleen Ulkopuoli-kohdassa olemme suositelleet pellitysten vesitiiveyden parantamista. Seinärakenteen uusimiseen tulee varautua lähitulevaisuudessa seinän riskialttiiden rakenteiden ja ikkunoiden vuoksi (ks. kohta 3.4 Ikkunat ). 2000- luku Ulkoseinien sisäpinnoissa on halkeamia elementtisaumojen kohdalla. Saumojen päällä on kovalevykaistat, joiden reunojen kittaukset ovat auenneet ja reunoilta havaittiin ilmavirtauksia. Ilmavirtauksia havaittiin myös ikkunoiden liittymistä. Suosittelemme, että seinien ilmavuotokohdat tiivistetään erillisen suunnitelman mukaan samalla, kun kappaleessa 3.2 Alapohja suositellut alapohjan ja seinien liittymät tiivistetään. 1980-luvun osassa sijaitsevan liikuntasalin voimisteluvälinevaraston 130 laajennusosan maanvastaisten ulkoseinien alaosien kosteudet olivat koholla. Tilan alapohjan kosteuden todettiin olevan myös koholla seinien vierellä. Olemme suositelleet kohdassa 3.2 Alapohja ulkopuolen vedeneristeiden ja salaojituksen tarkastusta ja tarvittavia korjauksia. Seinien alaosien tasoitteet tulee poistaa puhtaaseen harkkopintaan asti alapohjan korjausten yhteydessä. Kun ulkopuolen kosteuslähde on saatu hallintaan, tulee rakenteet kuivata ja uudelleen päällystää vasta, kun rakenteet on todettu kuiviksi. Varaston keskivaiheilta on purettu vanhaa 1980-luvun ulkoseinää ja vanhan ulkoseinän reunaan on tehty levyrakenteinen kotelointi. Seinän alareunan ja sen edustalla olevan alapohjan kosteusarvot olivat koholla pintakosteusilmaisimella tarkastettuna. Kotelointi tulee purkaa, mineraalivillaeristeet poistaa ja rakenteiden kosteudet mitata korjausten yhteydessä ja tällöin arvioida tarkemmin tarvetta tiivistää vanhan ulkoseinän liittymät ja eristetila. 1950-luku Kellarikerroksessa ikkunat ovat pääosin alkuperäisiä kaksipuitteisia ikkunoita. Ylemmissä kerroksissa ikkunat ovat kaksipuitteisia. Ikkunat on uusittu jossain vaiheessa ja sisemmässä puitteessa on kaksinkertainen lämpölasi. Käytävän puoleisia ikkunoita on uusittu 200-luvun laajennuksen rakentamisen yhteydessä. 1980-luku Ikkunat ovat alkuperäisiä puuikkunoita 2-kertaisella umpiolasilla. Liikuntasalissa ei ole varsinaisia ikkunoita, ainoastaan tuuletusluukku.

3.4.1 Havainnot Kuntotutkimusraportti 50 (98) 2000-luku Ikkunat ovat kolminkertaisia lämpölaseja ja luokkatiloissa on tuuletusikkunat. 1950-luku Kellarikerroksen alkuperäisten ikkunoiden maalipinta ja lasituskittaukset olivat heikkokuntoisia. Ikkunapuitteiden ja -karmien maalipinnat ovat paikoitellen huonossa kunnossa. Puitteiden välissä todettiin viitteitä kosteuden tiivistymisestä tai kertymisestä puitteiden väliin. Kuva 57. Ikkunapuitteiden ja -karmien maalipinnat ovat paikoitellen huonossa kunnossa. Käytävän puoleisia ikkunoita on uusittu 2000-luvun laajennuksen rakentamisen yhteydessä. Myös uusittujen ikkunoiden liittymistä todettiin tapahtuvan ilmavuotoja. Ikkunan listaa avattiin ja todettiin, että ikkunapenkin ja ikkunan karmin välissä on paikoitellen iso rako ulkoseinään. Kuvat 58 ja 59. Käytävän uusittujen ikkunoiden liittymät eivät ole tiiviitä. 1980-luku Ikkunoiden maalipinnat ovat paikoitellen kuluneet ja huonokuntoiset ulkopuolelta, etenkin tuuletusikkunoiden kohdalta, jossa ikkunan puurakenne on muita ikkunoita

Kuntotutkimusraportti 51 (98) alttiimpi ulkopuolen kosteudelle. Ikkunoiden vesipeltien kallistuksissa ja liittymien tiiveydessä todettiin puutteita. Kuvat 60 ja 61. Ikkunoiden maalipinnat ovat paikoitellen huonossa kunnossa ulkopuolelta. Avattavan ikkunan kohdalla ikkunan ulkopuolen puurakennetta on muita ikkunoita enemmän vaakatasossa ja näin alttiimpana kosteudelle (nuoli). Ruokalan ikkunapenkin päälle havaittiin vuotavan vettä syysmyrskyn aikana. Seinään asti ei vettä tuolloin havaittu vuotavan. Tilojen käyttäjiltä saadun tiedon mukaan vuotoja tapahtuu satunnaisesti pahimmilla myrskyillä. Ruokalan ikkunarakenne on tavanomaisesta poikkeava ja ikkunoista mm. puuttuu ulkopuolen vesipelti. Kuvat 62 ja 63. Ruokalan ikkunoissa ei ole erillistä vesipeltiä. Liikuntasalin tuuletusluukku oli huonossa kunnossa, luukun ulkopintaan oli muodostunut näkyvää mikrobikasvua. Luukun alla ulkoseinän sisäpinnan tasoitteet lohkeilivat. Seinän kosteudet eivät kuitenkaan olleet koholla (ks. kohta 3.3 Ulkoseinät ja maanvastaiset seinät ).

Kuntotutkimusraportti 52 (98) Kuvat 64 ja 65. Liikuntasalin tuuletusluukun ulkopintaan on muodostunut mikrobikasvua. 2000-luku 2000-luvun kohdalla ikkunat olivat hyväkuntoisia. Ikkunoiden ulkopuolen pellityksissä ei todettu puutteita. Ikkunoiden liittymissä todettiin ilmavuotoja, joita on käsitelty kohdassa 3.3 Ulkoseinät ja maanvastaiset seinät. 3.4.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 1950-luku Suosittelemme ikkunoiden huoltokäsittelyä tai niiden uusimista kokonaisuudessaan lähivuosien aikana. Ikkunoiden liittymien tiiveyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota mahdollisen uusimisen yhteydessä. Mikäli ikkunat päätetään huoltokäsitellä, tulee samalla tehdä kohdassa 3.3 Ulkoseinät ja maanvastaiset seinät suositeltu ikkunaliittymien tiivistys ilmatiiviiksi. 1980-luku Ikkunoiden maalipinnat ovat paikoitellen kuluneet ja huonokuntoiset ulkopuolelta. Ikkunoiden vesipeltien kallistuksissa ja liittymien ilmatiiveydessä todettiin puutteita ja ruokasalin ikkunasta vuosi tutkimushetkellä vettä ikkunapenkille syyssateiden aikana. Suosittelemme ruokalan ikkunoiden uusimista. Ruokalan ikkunat ja puurunkoinen seinä ovat todennäköisesti elementtirakenteisia, jolloin ikkunoiden uusimisen yhteydessä on todennäköisesti järkevää uusia samalla riskialttiita rakenteita sisältävä puurunkoinen ulkoseinäkin. Ikkunoiden ja seinärakenteen uusimiseen tulee varautua lähitulevaisuudessa. Väliaikaisina toimenpiteinä olemme suositelleet seinärakenteen sisäpuolen ilmatiiveyden parantamista sekä ulkopuolen pellitysten vedentiiveyden parantamista. Kellarikerroksen ikkunoiden uusiminen on myös suositeltavaa lähituulevaisuudessa ja samassa yhteydessä tulee uusia ikkunoiden vesipellit ja niiden kallistukset. Kellarikerroksen tuuletusikkunoiden alapuite altistuu rakenteensa vuoksi turhaan kosteudelle.

Kuntotutkimusraportti 53 (98) Luokkahuoneiden ikkunoiden uusimista tulee harkita ulkoseinän ja alapohjan tiivistyskorjausten yhteydessä, jolloin tiivistyskorjauksia ei tarvitsisi tehdä kahdesti. Ikkunat ovat alkuperäiset 1980-luvulta. Liikuntasalin tuuletusluukku tulee uusia. 2000-luku 2000-luvun osassa ikkunoihin ei ole tarpeen tehdä toimenpiteitä jo aiemmin suositeltujen liittymien tiivistyskorjausten lisäksi (kohta 3.3 Ulkoseinät ja maanvastaiset seinät). 3.5 Yläpohja ja vesikatto 1950-luku Tehdyn rakenneavauksen perusteella yläpohjan rakenne ATK-luokan vinokattoosuudella on seuraavanlainen (rakenteet sisältäpäin lueteltuna), rakenneavaus R19: maali lastulevy lautakoolus + tyhjää koolaus 50x100 + tyhjää mineraalivilla 100mm tervapaperi umpilauta bitumihuopa (vanha vesikate) uudet ruoteet (+ mahdollisesti korokerimat) betonikattotiili Tehdyn rakenneavauksen perusteella yläpohjan rakenne ATK-luokan suoran katon osuudella on seuraavanlainen (rakenteet sisältäpäin lueteltuna), rakenneavaus R18: maali lastulevy tervapaperi puukannattajat + mineraalivilla kylmä yläpohjatila umpilauta bitumihuopa ruoteet (+ mahdollisesti korokerimat) betonikattotiili ATK-luokkaa ja IV-konehuonetta lukuun ottamatta ullakkokerros on kylmää (korkeaa) vinttitilaa. Vinttitilan lattiana on betonirakenteinen palopermanto, jonka alla on lämmöneristeet ja kantavana rakenteena betoni. 1980-luku

Kuntotutkimusraportti 54 (98) Tehtyjen havaintojen perusteella yläpohjan rakenteet matalalla puolella ovat seuraavanlaiset (rakenteet sisältäpäin lueteltuna): sisäpinta kantava rakenteena ontelolaatat mineraalivilla 150 (100 + 50) mm kattoristikot + yläpohjatila 0,1 1 m. umpipaneeli bitumikatteen laakerikerros (= mineraalivilla) bitumihuopa Liikuntasalin kohdalla yläpohja on toteutettu tt-laatoilla, joiden päälle on asennettu lämmöneristeet. Liikuntasalin päällä on kylmä korkea vinttitila. Vesikatteena on betonikattotiili ja aluskatteena on panssarikate. 2000-luku Työpiirustuksen mukaan yläpohjan rakenteet 2000-luvulla rakennetulla puolella ovat seuraavanlaiset (rakenteet sisältäpäin lueteltuna): sisäpinnoite tai alaslaskettu katto kantavana rakenteena ontelolaatat höyrynsulkuhuopa kova mineraalivilla 120 mm kova mineraalivilla, uritettu 100 mm kova mineraalivilla 20 mm kumibitumikermi 50 - luku 80 - luku 2000 - luku Kuva 66. Vesikatot 2000-luvun katolta kuvattuna.

Kuntotutkimusraportti 55 (98) 3.5.1 Havainnot Vesikatto ja yläpohja 1950-luku Vanhan puolen ullakkokerrokseen on rakennettu ATK-luokka ja ilman vaihtokonehuone. Muilta osin ullakkokerros on kylmää vinttitilaa. ATK-luokan yläpohjarakenteeseen tehtiin kaksi rakenneavausta (R 18 ja R 19) rakenteiden ja niiden kunnon selvittämiseksi. Toinen avaus tehtiin luokan vinokattoosuudelle ja toinen suoran katon osuudelle. Vinokatto-osuudelle avaus tehtiin mahdollisen riskirakenteen vuoksi, ja suoran katon osuudelle avaus tehtiin vanhan kosteusjäljen kohdalle. ATK-luokan vinokatto-osuudella yläpohjan lämmöneristeen ja vesikatteen välistä puuttuu tuuletusrako. Riskirakenteen vuoksi kattoon tehtiin rakenneavaus (R 19) ja rakenneavauskohdasta otettiin mikrobinäyte (liite 2, näyte N11) mineraalivillasta. Avauskohdassa rakenteissa ei havaittu kosteusjälkiä. Mikrobinäytteen viljelytulokset eivät viitanneet aktiiviseen mikrobikasvuun tutkitussa materiaalissa. Rakenteesta todettiin puuttuvan ilman- ja höyrynsulkukerros. Kuvat 67 ja 68. Yläpohjan vinokatto-osuudella sisäverhouslevyn ja lämmöneristeen välissä on tyhjä tila ja rakenteesta puuttuu ilman- ja höyrynsulkukerros. Kuva 69. Kylmästä vinttitilasta näkee, että lämmöneristeen ja vesikatteen välissä ei ole tuuletusväliä.

Kuntotutkimusraportti 56 (98) ATK-luokan suoran katon osuudella havaittiin kattopinnassa vanha kosteusjälki. Rakennetta avattiin kosteusjäljen kohdalta (R18). Avauksesta todettiin, että rakenteessa on käytetty ilmansulkuna tervapaperia höyrynsulun sijaan. Avauskohdasta otettiin mineraalivillasta mikrobinäyte (näyte N10). Näytteessä esiintynyt kohtalainen aktinomykeettien ja runsas sienten kasvu viittaavat aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa. ATK-luokan molemmilla sivuilla on kylmät vinttitilat. Vinttitilat pääsevät tuulettumaan ulkoseinien ja vesikaton liittymäkohdista ja erikseen asennettujen tuuletusputkien kautta. Kylmän vinttitilan vesikatosta näkyy, että nykyisen vesikatteen alle on jätetty vanha bitumihuopakate. Kuvat 70 ja 71. Kylmän yläpohjatilan ja vinttitilojen tuuletus vaikuttavat riittävältä. Kuvat 72 ja 73. Vanha bitumihuopa on näkyvissä lapetilan katossa umpilaudoituksen yläpuolella. Vesikatteen alapuolisessa umpilaudoituksessa havaittiin vanhoja vuotojälkiä läpiviennin ympärillä. Tutkimushetkellä rakenteet olivat kuitenkin pintakosteusilmaisimella tarkasteltuna kuivia.

Kuntotutkimusraportti 57 (98) Kuva 74. Kosteusjälkiä vesikaton alapinnassa. Vesikatteena oleva betonikattotiili on alkanut sammaloitua. Katolla ei havaittu rikkinäisiä tiiliä. Toisen savupiipun päästä puuttuu sadehattu. Savupiiput ovat yläpäästään melko paljon rapautuneet sään vaikutuksesta Kuvat 75 ja 76. Sammaloitunutta vesikattoa 1950-luvun rakennusosassa. Savupiipun yläpää on pahoin rapautunut. 1980-luku Juhlasalin kohdalla (rakennuksen korkeampi osa) vesikatteen alla on kylmä yläpohjatila. Vesikatteen aluskatteena on panssarikate. Aluskatteessa havaittiin muutamia repeämiä, joita on yritetty paikata teippaamalla. Aluskatteessa on runsaasti todennäköisesti kondenssista johtuvia kosteusjälkiä. Korkeamman rakennusosan yläpohjatila tuulettuu räystäille rakennettujen tuuletusputkien kautta. Kuvat 77 ja 78. Aluskatteessa on repeämiä, joita on yritetty teippaamalla paikata.

Kuntotutkimusraportti 58 (98) Kuva 79. Yläpohjatila tuulettuu räystäillä olevien pienten rakojen kautta 1950- ja 1980-luvuilla rakennettujen osien liittymässä havaittiin vuotokohta ulkoseinän ja vesikatteen liittymässä. Vuotokohta sijoittuu siten, ettei vuotovesi pääse rakenteiden sisään, vaan valuu 1950-luvun siiven ulkoseinää pitkin alas. Kuvat 80 ja 81. Vuotokohta ulkoseinän ja vesikatteen liitoskohdassa. Kuva 82. Kuvan 80 kohta alhaaltapäin kuvattuna Rakennuksen matalammalla osalla vesikate on loiva ja vesikatteena on erittäin pahoin sammaloitunut bitumihuopa.

Kuntotutkimusraportti 59 (98) Kuvat 83 ja 84. Matalamman osan vesikatteena oleva bitumihuopa on kokonaan kasvillisuuden peitossa. Matalan puolen vesikatteen ja korkeamman puolen (liikuntasalin) ulkoseinän liittymäkohta ei ole kaikilta osin tiivis. Viistosade saattaa päästä ulkoseinän sisään pellityksen epätiiveyskohdista. Kuvat 85 ja 86. Epätiiveyskohta vesikaton ja ulkoseinän liitoskohdassa Matalamman rakennusosan kohdalla vesikatteen alla oleva yläpohjatila on matala. Räystäillä tila on niin matala, ettei sinne mahdu kulkemaan. Kattoluukun kohdalla yläpohjatilassa havaittiin vanhoja kosteusjälkiä. Kuvat 87 ja 88. Matalampaa yläpohjatilaa. Kattoluukun kohdalla putkieristeissä todettiin kosteusjälkiä (kuva 88 on otettu kattoluukusta alaspäin). 2000-luku Räystään rakenne poikkeaa 5.9.2005 päivätyistä räystäsdetaljeista, joissa seinän yläosaan on suunniteltu vesipelti. Vesipellin sijaan räystäällä on katonkannattajien välissä

Kuntotutkimusraportti 60 (98) lähes seinän ulkopinnan rappauksessa kiinni oleva vaakalauta. Yläpohjan uritetun eristeen tulisi päästä tuulettumaan räystäiltä. Tuuletuksen toimivuudesta ei pystytty talotikkaiden kohdalta tehdyn havainnoinnin perusteella varmistumaan. 2000-luvun vesikatto oli tehtyjen havaintojen perusteella hyväkuntoinen. Kuvat 89 ja 90. Räystään tuuletuksen toteutus poikkesi suunnitelmista. Sisäkatot 1950-luku Sisäkatot ovat betonirakenteisia ja luokkahuoneissa niihin on liimattu mineraalivillaakustiikkalevyjä. Käytävien kattopintoihin on kiinnitetty lastuvilla-akustiikkalevyjä. ATK-luokassa havaittiin merkkisavulla ilmavuotoja ulkoseinän ja yläpohjan liittymäkohdassa. Vuotoja havaittiin lähes koko päätyseinän matkalla. Tutkimushetkellä ilma virtasi sisältä ulospäin, jonka perusteella sisätilat olivat ylipaineisia ulkoilmaan verrattuna. Kuvat 91 ja 92. Ilmavuotoja ATK-luokassa ulkoseinän ja yläpohjan liittymäkohdassa 1980-luku Luokkahuoneiden katot ovat maalattua ontelolaattaa, johon on liimattu akustiikkamineraalivillalevyjä. Levyjen reunat on listoitettu. Luokkahuoneiden katoissa ei havaittu viitteitä kosteudesta eikä näkyviä ilmavuotokohtia. Käytävällä 118a on kiinteä kipsilevyalakatto. Katosta avattiin kahdesta kohdasta tarkastusluukut (avaus R8) alakaton taustan tarkastamiseksi. Avauskohdissa ei havaittu viitteitä kosteudesta. Yläpohjan sähköläpivientien todettiin olevan tiivistämättömiä. Läpivientien kautta virtasi tutkimushetkellä ilmaa yläpohjan suuntaan.

Kuntotutkimusraportti 61 (98) Kuvat 93 ja 94. Käytävän 118a kohdalla havaittiin epätiiviitä sähköläpivientejä yläpohjassa. Ruokalan 110 ja käytävän 109 katossa on osin kiinteät kipsilevyalakatot ja osin mineraalivillaiset alaslasketut katot. Ruokalan kohdalla avattiin alakattoa kahdesta kohdasta. Avaus R9 tehtiin ilmanvaihtokanavien koteloinnin läheisyyteen ja avauskohdassa todettiin yläpohjan ilmanvaihtokanavan läpiviennin olevan epätiivis. Ilmaa virtasi tarkastushetkellä huoneesta yläpohjan suuntaan. Kuvat 95 ja 96. Ruokalan alakaton takana havaittiin epätiivis ilmanvaihtokanavan yläpohjan läpivienti. Avaus R6 tehtiin käytävälle 109 kohtaan, jossa 1980-luvun rakennuksen osa liittyy sekä 1950-luvun osaan että 2000-luvun osaan. Kohdassa on aiemmin sijainnut 1980- luvun osan tuulikaappi. 1950-luvun viereisessä nurkassa havaittiin kolmen rakennuksen osan liitoskohdassa runsaasti mineraalivillaa, jonka takana olevasta kolosta virtasi ilmaa huoneeseen päin. Kohtaa ei pystytty tarkastamaan tarkemmin tilan ahtauden vuoksi. Alakattoa avattiin myös liikuntasalin viereisestä nurkasta 2000-luvun liittymästä. Tällä kohdin havaittiin myös mineraalivillaa yläpohjassa ja eristeen reunalla näkyi todennäköisesti yläpohjan höyrynsulkumuovin reuna.

Kuntotutkimusraportti 62 (98) Kuvat 97 ja 98. Rakennuksen eri osien liittymäkohdassa havaittiin alakaton takana yläpohjassa liittymään sullottua mineraalivillaa, jonka reunoilta virtasi ilmaa huoneeseen päin. Kuvat 99 ja 100. Liikuntasalin vieressä aulan yläpohjassa havaittiin myös mineraalivillaa yläpohjassa. Käytävän 109 alakaton taakse oli pinottu ilmeisesti vanhoja alakattolevyjä. Kuva 101. Ruokalan viereisen käytävän alakaton taakse oli pinottu ilmeisesti vanhoja alakattolevyjä.

Kuntotutkimusraportti 63 (98) Keittiössä on peltisälealakatto, jota avattiin kylmiön vierestä kylmiön yläpuolisen tilan tarkastamiseksi (käsitelty kohdassa 3.7 Sisätilat ). Liikuntasalin katto on TT-laattaa, jonka pintaan on liimattu päällystetyt mineraalivilla-akustiikkalevyt. Levyjä ja niiden kangaspintoja on irronnut paikoitellen. Levyjen pinnoissa havaittiin myös paikoitellen kosteusjälkiä (kohdat esitetty viitteellisesti liitteen 1 pohjapiirroksessa). Kuvat 102 ja 103. Liikuntasalin katon akustiikkalevyt ja niiden pinta ovat irronneet paikoitellen. Levyjen pinnassa havaittiin myös joitain kosteusjälkiä (ympyrä). 2000-luku Tässä osassa ei havaittu merkkejä vesikattovuodoista. Käytävän alakatto on tehty kipsilevystä. Keskellä kattoa on rei itettyä akustointikipsilevyä. Keskialueen akustointikipsilevyt ovat irrotettavissa nostamalla. Käytävän alakattoa avattiin muutamasta kohdasta (rakenneavaus R8). Tehdyissä avauksissa ei todettu sisäilmaan laatuun vaikuttavia puutteita. Ontelolaatassa ei todettu kohonneita kosteusarvoja pintakosteusilmaisimella tehdyssä tarkastelussa. Luokkatilojen katot ovat ontelolaattaa. Keskialueella on akustointimateriaalina käytetty lastuvillalevyä. Levyn takana on ristiinkoolaus ja ontelolaattaan pinnassa lasivillalevytys. Kuva 104. Luokkatilojen katossa on käytetty lastuvillaa akustointiin.

3.5.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Kuntotutkimusraportti 64 (98) Vesikatto ja yläpohja 1950-luku: ATK-luokan yläpohjarakenteissa todettiin riskialttiita rakenteita sekä viitteitä kosteusvaurioista. Vinon katon osuudella rakenteesta puuttuu ilman- ja höyrynsulkukerros rakenteen sisäpuolelta ja tuuletusrako rakenteen ulkopuolta ennen vesikattoa. Rakenteeseen kulkeutuu sisäilman kosteutta, mitä korostaa tilojen ajoittainen ylipaineisuus, ja kosteus voi tiivistyä rakenteen kylmiin pintoihin eikä pääse haihtumaan pois puutteellisen tuuletuksen vuoksi. Vaikka otetun materiaalinäytteen tulokset eivät viitanneet aktiiviseen mikrobikasvustoon yläpohjan lämmöneristeessä, suosittelemme tämän virheellisesti toteutetun rakenteen uusimista ja rakenteiden kunnon kattavaa tarkastusta tässä yhteydessä. Suoran katon osuudella todettiin vanha kosteusjälki sisäverhouksessa ja tällä kohdin mikrobivaurioita yläpohjan lämmöneristeessä. Koska vinon katon rakenne todettiin puutteelliseksi, suosittelemme myös koko suoran katon osuuden uusimista, jotta rakenteiden kunto saadaan kokonaisuudessaan tarkastettua ja uuteen rakenteeseen saadaan toteutettu yhtenäinen höyrynsulku. Koska kosteutta on voinut tiivistyä rakenteisiin, suosittelemme yläpohjan korjausten yhteydessä myös ATK-luokan seinärakenteiden uusimista. Havaintojen perusteella seinässä on käytetty myös höyrynsulun sijaan tervapaperia. 1980-luku Välittömänä toimenpiteenä suosittelemme matalan osan vesikatteen ja korkeamman osan ulkoseinän liittymäkohdan epätiiveyskohtien tiivistämistä vesitiiviiksi. Matalamman osan vesikattona oleva bitumikate on vahvasti sammaloitunut. RTkortin (RT 18-10922) mukaan bitumikatteen tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta. Tämän perusteella vesikate alkaa olla teknisen käyttöikänsä päässä. Vesikatteen kuntoa tulee seurata säännöllisesti (myös yläpohjatilan kautta) ja katteen uusimiseen tulee varautua lähitulevaisuudessa. Korkeamman osan aluskatteessa havaittiin paikallisia repeämiä. Aluskatteessa havaittiin myös runsaasti kosteusjälkiä. Suosittelemme aluskatteen korjaamista mahdollisuuksien mukaan. Olemme suositelleet liikuntasalin katon sisäpuolen tarkastusta katon akustiikkalevyjen uusimisen yhteydessä. Vesikaton uusiminen tulee ajankohtaiseksi nopealla aikataululla, jos yläpohjassa todetaan tällöin kosteutta. Muutoin vesikatteen uusimiseen tulee varautua joidenkin vuosien kuluttua. 2000-luku Räystäiden tuuletus on toteutettu eri tavalla, kuin käytössä olevissa työpiirustuksissa on suunniteltu. Suosittelemme, että räystään tuuletuksen toimivuudesta varmistutaan avaamalla seinän yläosassa katonkannattajien välissä olevia vaakalautoja muutamasta kohdasta. Mikäli tuuletuksen toiminnassa havaitaan puutteita, korjataan ne erillisen suunnitelman mukaan. Vesikatossa ei havaittu korjausta vaativia asioita.

Kuntotutkimusraportti 65 (98) Sisäkatot 1950-luku Ikääntyneet mineraalivillaiset akustiikkalevyt on suositeltavaa uusia muiden korjausten yhteydessä. Levyistä ja etenkin niiden päällystämättömistä reunapinnoista voi vapautua mineraalikuituja sisäilmaan. 1980-luku Yläpohjan läpivientien todettiin olevan epätiiviitä käytävillä ja ruokalassa olevien alakattojen takana. Vaikka ilmavirtaus pääsääntöisesti tapahtuu huonetilasta yläpohjan suuntaan, voi ilmavirtaus kääntyä toisin päin painesuhteiden vaihtuessa esimerkiksi tuulen vaikutuksesta. Tehdyn paineseurannan perusteella rakennus on yöllä hieman alipaineinen. Luokkahuoneiden kohdalla ei havaittu näkyvillä olevia ilmavuotokohtia, mutta näitä voi olla esimerkiksi valaisinten takana sähköläpivientien kohdalla. Suosittelemme yläpohjan ilmavuotojen tiivistystä. Ilmavuotojen mukana sisäilmaan voi kulkeutua epäpuhtauksia yläpohjasta. Suosittelemme, että tiivistysten yhteydessä irrotetaan myös luokkahuoneiden valaisimet ja tiivistetään niidenkin takaa mahdolliset epätiiveyskohdat. Rakennuksen eri osien liittymäkohdissa havaittiin yläpohjaan sullottua mineraalivillaa, jonka reunoilta virtasi ilmaa huonetilaan päin. On mahdollista, että ilmavirtaus tapahtuu yläpohjan eristetilasta. Yläpohjan tiivistysten yhteydessä tulee huomioida myös nämä kohdat, joiden tiivistystä hankaloittaa tilan ahtaus mm. palkeista johtuen. Liikuntasalin katon mineraalivillaiset akustiikkalevyt ovat huonossa kunnossa ja niiden kiinnitykset yläpohjaan ovat pettäneet paikoitellen. Riskinä on, että villoista irtoaa mineraalikuituja huoneilmaan. Lisäksi tilan katossa havaittiin paikoitellen kosteusjälkiä, joiden syy ei selvinnyt vesikaton ja yläpohjatilan puolelta tehdyssä tarkastuksessa. Mahdollisen mineraalikuituongelman ja levyjen putoamisvaaran vuoksi suosittelemme mineraalivillaisten akustiikkalevyjen uusimista. Samassa yhteydessä tulee kartoittaa nostimella yläpohjan kosteusjäljet ja kosteus. Muut toimenpiteet määräytyvät tämän jälkeen. 2000-luku Luokkatilojen katoissa on akustointina lastuvillalevyjä, joiden alla on pinnoittamatonta lasivillaa. On mahdollista, että pinnoittamattomasta lasivillasta irtoaa kuituja huoneilmaan ilmavirtausten mukana. Suosittelemme, että luokkatiloissa mitataan pinnoille laskeutuvien eristekuitujen määrä, jotta voidaan varmistua siitä, onko lasivillalle tarpeen tehdä toimenpiteitä. 3.6 Väliseinät ja välipohjat 1950-luku Rakennuksesta on tehty kaksi eri työselitystä. Toinen on päivätty 18.6.1949 ja toinen 8.2.1951. Työselityksissä havaittiin välipohjarakenteiden osalta ristiriitoja. 8.2.1951 päivätyn työselityksen mukaan kellarikerroksen ja 1. kerroksen välinen välipohja on kaksilaattainen, ja täytteenä on koksikuona. Luokkaan 103 tehtyjen raken-

3.6.1 Havainnot Kuntotutkimusraportti 66 (98) neavausten (R14 ja R15) perusteella rakenne kuitenkin poikkeaa työselityksestä. Avauskohdissa lattiapintana on ponttilauta ja lattian kantava rakenteena ovat puupalkistot. Palkistojen välissä täytteenä on kutterinlastu. Kutterinlastua havaittiin myös kellarikerroksen katon (välipohja) läpivientien kohdalla. 8.2.1951 päivätyn työselityksen mukaan 1. ja 2. kerroksen välisen välipohjan kantavana rakenteena on alalaattapalkisto, jonka päälle on valettu irrallinen ylälaatta. Työselityksen mukaan ullakkoa vastaan tuleva välipohja on samanlainen kuin 1. ja 2. kerroksen välinen välipohja. 18.6.1949 päivätyn työselostuksen mukaan ullakkoa vastaan tulevan välipohjan kantavana rakenteena ovat puupalkistot, ja alemmissa kerroksissa alalaattapalkistot. Palkkien välisenä täytteenä on kutterinlastu. Työselostuksen mukaan lattian pintamateriaalina on pontattu lankku. Lankun päälle on myöhemmin asennettu muita päällysteitä (tai vaihdettu lankun tilalle). Väliseinät ovat pääosin tiilirakenteisia. 1980-luku Arkkitehdin leikkauspiirustuksen ja havaintojen perusteella välipohja on ontelolaattaa. Väliseinät ovat pääosin tiili- tai betonirakenteisia. Keittiössä ja kellarissa sijaitsevassa teknisentyön luokassa on lisäksi joitain levyrakenteisia seiniä. 2000-luku Rakennus on tältä osin yksikerroksinen eikä siinä ole välipohjia. Väliseinät ovat pääasiassa tiilimuurattuja. Muutama väliseinä on teräsbetonia. 1950-luku Kellarin katossa (välipohja) havaittiin useita epätiiviitä läpivientejä, joiden kautta saattaa tapahtua ilmavuotoja kellaritiloista muihin kerroksiin. Kuva 105. Kellarin katon läpiviennit olivat epätiiviitä. Käytävillä 001 ja 008 sekä varastossa 011 ja pannuhuoneessa havaittiin väliseinien alaosissa maalipintojen kupruilua ja kohonneita kosteusarvoja pintakosteusilmaisimella.

Kuntotutkimusraportti 67 (98) Käytävän 008 kivirakenteiseen väliseinään tehtiin kosteusmittaus (P7) porareikämenetelmällä. Tehdyn porareikämittauksen perusteella rakenteen kosteus on tavanomainen. Mittauspaikka on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksessa ja mittaustulokset oheisessa taulukossa13. Taulukko 13. Kellarin väliseinien kosteusmittaustulokset 1950-luvun osassa 16.11.2015. Mittapiste Tilan nro / nimi Syvyys Suhteellinen Lämpötila Kosteus- Anturi kosteus sisältö (mm) (%) ( C) (g/m3) nro. P7 008 / käytävä 70 41 20,1 7 3 sisäilma 45 16,8 6,3 1 ulkoilma 92 5,0 6,3 6 Ylemmissä kerroksissa on luokkahuonetta 103 lukuun ottamatta kuivien tilojen lattiapäällysteenä muovimatto tai vinyylilaatta. Käytävätilojen lattiapäällysteenä on pääosin mosaiikkibetonia tai vinyylilaattoja. Väliseinät ovat pääosin kiviaineisia rapattuja ja maalattuja seiniä. Katot ovat betonirakenteisia ja niissä on luokkahuoneissa mineraalivillaiset akustiikkalevyt puurimoilla ja käytävillä lastuvilla-akustiikkalevyt. Luokkahuoneiden akustiikkalevyjen pinnat on pääosin päällystetty, mutta osa levyjen reunoista on avonaisia, mineraalivillapintaisia. Luokkahuoneen 103 (luokka 4) lattia on osin ala- ja osin välipohjaa (kellaritilaa alla), lattiapäällysteenä on laudoitus. Luokan 103 lattia on käsitelty kokonaisuudessaan tässä kappaleessa. Luokkahuoneen 103 lattiaan (välipohjarakenteeseen) tehtiin kaksi rakenneavausta (R14 ja R15) rakenteiden ja niiden kunnon selvittämiseksi. Toinen avaus tehtiin lähelle ulkoseinää ja toinen lähelle käytävää. Lattiapäällysteenä on ponttilauta ja lämmöneristeenä on kutterinlastu. Avauskohdissa ei aistinvaraisesti havaittu viitteitä kosteusvaurioista. Kutterinlastusta otettiin materiaalinäytteet (näytteet N13 ja N14) mikrobitutkimuksia varten. Kummankaan näytteen viljelytulokset eivät viitanneet aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa. Kuvat 106 ja 107. Rakenneavaus R14 luokan 103 lattiassa. Kutterinlastussa ei todettu viitteitä aktiivisesta mikrobikasvusta. Luokkahuoneen 103 katon mineraalivillaisissa akustiikkalevyissä havaittiin kosteusjälkiä väliseinän vierellä olevien kaapistojen vierellä. Kosteusjälkien aiheuttaja ei selvinnyt.

Kuntotutkimusraportti 68 (98) Kuvat 108 ja 109. Luokan 103 katossa havaittiin kosteusjälkiä kaapistojen vierellä. Luokkahuoneiden 102/105 ja 108 komeroiden katoissa havaittiin välipohjan läpivientejä, joita ei ole toteutettu tiiviisti. Luokan 102/105 katon läpivienti on tilkitty mineraalivillalla. Rakennuksen päädyssä sijaitsevissa iltapäiväkerhon huoneissa 106 ja 107 havaittiin ilmavirtausta huonetilasta lattian ja ulkoseinän liittymään. Alapuolella sijaitsee kellaritilat. Ensimmäisen kerroksen wc-tilojen lattioiden kosteusmittaukset on käsitelty kohdassa 3.7 Sisätilat wc-tilojen yhteydessä. 1980-luku Välipohjaa on ruokalan kohdalla, kellarissa sijaitsevan teknisentyön luokan yläpuolella. Lattiamateriaalina ruokalassa on vinyylilaatat, kuten käytävätiloissa muutenkin. Väliseinät ovat pääosin tiili- tai betoniseiniä. Kellarikerroksessa on lisäksi joitain puurunkoisia levyseiniä. Kellarikerroksen levyrakenteisten väliseinien alaosissa todettiin selkeitä kosteus- ja mikrobivaurioita tuulikaapissa 015 ulko-oven vierellä sekä varastossa 017 erillisen varaston oven vierellä. Kuvat 110 ja 111. Kellarin ulko-oven viereinen levyseinä on näkyvästi mikrobivaurioitunut alareunastaan.

Kuntotutkimusraportti 69 (98) Kuvat 112 ja 113. Teknisentyön luokan varaston levyrakenteiset seinät ovat vaurioituneet alaosistaan kosteudesta. Viereisen tiilirakennelman alareunassa havaittiin myös tasoitteen irtoamista (nuoli). Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevan käytävän 118a keittiöön rajatuvan betonirakenteisen väliseinän alareunan tasoitteet irtosivat laajalti, mutta seinän kosteusarvot eivät olleet koholla pintakosteusilmaisimella tarkastettuna. Seinän alareunaan tehtiin kosteusmittausporaus kohtaan, jossa tasoitteet irtosivat. Mittapiste on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksessa ja mittaustulokset oheisessa taulukossa 14. Taulukko 14. Käytävän 118a väliseinän kosteusmittaustulokset 30.11.2015. P15 Mittapiste Tilan nro / nimi Syvyys Suhteellinen Lämpötila Kosteussisältö Anturi kosteus (mm) (%) ( C) (g/m 3 ) nro. Siivoojien taukotilan kohta 30 54 21,3 9,8 10 60 68 20,7 12,3 8 sisäilma 34 21,4 6,4 1 ulkoilma 98 4,6 6,4 6 Seinän suhteellinen kosteus oli tavanomainen. Seinän tasoitteesta otettiin mikrobinäyte (N8). Näytteen viljelytulokset eivät viitanneet aktiiviseen mikrobikasvustoon materiaalissa. Tyttöjen pukuhuoneen 123 betoni- ja tiilirakenteisten väliseinein alareunojen kosteusolot varmistettiin porareikämittauksin, koska alapohjan kosteuden oli todettu olevan koholla väliseinän vierellä. Liikuntasalin varastoon 129 rajautuvan väliseinän alareunan tasoitteet irtosivat paikallisesti. Kohdan kosteusolot varmistettiin porareikämittauksella. Mittapisteet on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksessa ja mittaustulokset oheisessa taulukossa 15.

Kuntotutkimusraportti 70 (98) Taulukko 15. Tyttöjen pukuhuoneen ja liikuntasalin väliseinien kosteusmittaustulokset 30.11.2015. Mittapiste Tilan nro / nimi Syvyys Suhteellinen Lämpötila Kosteus- Anturi kosteus sisältö (mm) (%) ( C) (g/m 3 ) nro. P5 Tyttöjen pukuhuone 40 52 19,6 8,9 13 P19 Tyttöjen pukuhuone 40 42 22,3 8,4 12 P12 Liikuntasali 40 43 18,7 6,9 18 75 46 18,6 7,3 17 sisäilma 34 21,4 6,4 1 ulkoilma 98 4,6 6,4 6 Väliseinien suhteelliset kosteudet olivat tavanomaisia. Väliseinien liittymiä alapohjaan tarkasteltiin muutamasta kohdasta jalkalistan takaa ja todettiin, että liittymä vaikuttaa tiiviiltä. Liittymästä ei todettu ilmavuotoja merkkisavulla tehdyllä tarkastelulla. Ruokalan 110 ja käytävän 109 liikuntasalin välisessä nurkassa on levyrakenteinen kotelointi, jonka tarkastusluukku avattiin (R10). Koteloinnin sisällä on mm. sähkökaapeleita, jotka nousevat ylös kellaritiloista (teknisentyön luokasta). Läpiviennit ja niiden suojaputket eivät ole tiiviitä. 2000-luku 2000-luvun osassa ei ole välipohjia. Väliseinissä ei havaittu koholla olevia kosteusarvoja tai merkkejä kosteusvaurioista. 3.6.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 1950-osa Kellarin katon (välipohja) läpivientien tiivistys oli puutteellinen. Suosittelemme kaikkien läpivientien tiivistystä ilmatiiviiksi, jotta vuotoilmavirtauksien mukana ei kulkeudu kellaritiloista tai välipohjasta epäpuhtauksia ensimmäiseen kerrokseen. Olemme suositelleet myös kellaritilojen painesuhteiden hallintaa ilmanvaihdon avulla, ks. kohta 3.7 Sisätilat. Käytävillä 001 ja 008 sekä varastossa 011 ja pannuhuoneessa havaittiin väliseinien alaosissa maalipintojen kupruilua ja pintakosteusilmaisimella kohonneita kosteusarvoja. Käytävän 008 väliseinän alaosaan tehdyssä kosteusmittauksessa (porareikämenetelmä) seinä todettiin kuitenkin kuivaksi. Suosittelemme, että kupruilevat maalipinnat poistetaan puhtaaseen tiili/betonipintaan saakka ja pinnoitetaan seinien alaosat vesihöyryä hyvin läpäisevillä materiaaleilla. Kellarissa on todettu paikoitellen kosteutta alapohjassa sekä useita riskirakenteita, joiden vuoksi tilojen kokonaisvaltainen korjaussuunnittelu ja korjaus on järkevintä, mikäli tilat halutaan pitää käytössä. Ylemmät kerrokset Luokkahuoneen 103 katon akustiikkalevyissä havaittiin kosteusjälkiä väliseinän vierellä olevien kaapistojen lähistöllä. Yläpuolella ei todettu syytä levyjen kastumiselle. Suo-

Kuntotutkimusraportti 71 (98) sittelemme, että levyt uusitaan. Vanhojen mineraalivillaisten akustiikkalevyjen uusimista tulee kokonaisuudessa harkita, sillä reunoiltaan päällystämättömistä levyistä voi vapautua mineraalikuituja sisäilmaan. Luokkahuoneiden 102/105 ja 108 komeroiden katoissa havaittiin välipohjan läpivientejä, joita ei ole toteutettu tiiviisti. Suosittelemme, että nämä läpiviennit tiivistetään. Välipohjan eristekerroksesta ja läpivientien tilkkeenä käytetystä mineraalivillasta voi vapautua epäpuhtauksia, kuten mineraalikuituja sisäilmaan. Suosittelemme, että välipohjien läpiviennit käydään kokonaisuudessaan läpi ja tiivistetään epätiiviit läpiviennit. Rakennuksen päädyssä sijaitsevissa iltapäiväkerhon huoneissa 106 ja 107 havaittiin ilmavirtausta huonetilasta lattian ja ulkoseinän liittymään, mikä viittaa ilmayhteyteen alapuolisten kellaritilojen kanssa. Olemme suositelleet kohdassa 3.7 Sisätilat kellaritilojen korjausta sekä nopealla aikataululla tilojen alipaineistusta epäpuhtauksien leviämisen estämiseksi. 1980-luku Kellarikerroksen levyrakenteisten väliseinien alaosissa todettiin selkeitä kosteus- ja mikrobivaurioita. Olemme suositelleet kellarikerroksen tiloille kattavaa korjausta alapohjan ja maanvastaisten seinien liiallisen kosteuden vuoksi. Samassa yhteydessä tulee purkaa kaikki levyrakenteiset väliseinät niissä todettujen vaurioiden ja niiden vaurioalttiuden vuoksi. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevan käytävän 118a keittiöön rajatuvan betonirakenteisen väliseinän alareunan tasoitteet irtosivat laajalti. Seinän kosteus ei kuitenkaan ollut koholla eikä seinän tasoitteessa todettu viitteitä mikrobivaurioista. Havaitut jäljet viittaavat kuitenkin kosteuteen, mutta kastumisen syytä ei pystytty tehdyillä tutkimuksilla varmuudella päättelemään. Suosittelemme seinän alareunan tasoitteiden poistoa alapohjan korjausten yhteydessä. Seinän alareuna on suositeltavaa jatkossa toteuttaa varmuuden vuoksi vesihöyryä läpäisevillä materiaaleilla. Tyttöjen pukuhuoneen 123 ja liikuntasalin väliseinein kosteudet olivat tavanomaisia eivätkä vaadi jatkotoimenpiteitä. Muiden korjausten yhteydessä on suositeltavaa korjata seinissä havaitut pintojen lohkeamat. Ruokalan 110 ja käytävän 109 liikuntasalin välisessä nurkassa on levyrakenteinen kotelointi, jonka sisällä on epätiiviitä läpivientejä kellarissa sijaitsevasta teknisentyön luokasta. Olemme suositelleet teknisentyön luokkaan korjauksia (mm. 3.2 Alapohja ja ja 3.3 Ulkoseinät ja maanvastaiset seinät ). Ennen korjausten toteutusta olemme suositelleet tilojen painesuhteiden hallintaa siten, että tilasta ei kulkeudu epäpuhtauksia muihin tiloihin (ks. kohta 3.7 Sisätilat ). Lisäksi suosittelemme koteloinnin avausta ja läpivientien tiivistystä. 1980-luvun korjausten yhteydessä tulee huomioida lattioiden vinyylilaatat, jotka käytössä olleen työselityksen mukaan sisältävät asbestia. Rakennukseen tulee teettää asbesti- ja haitta-ainekartoitus ennen korjauksiin ryhtymistä.

3.7 Sisätilat Havainnot Kuntotutkimusraportti 72 (98) 2000-luku 2000-luvun osassa ei havaittu tarvetta korjauksille. Väliseinien alaosissa havaituille ilmavuodoille on suositeltu korjauksia kohdassa 3.2 Alapohja. 1950-luku Kellari Kellarin teknisissä tiloissa havaittiin rispaantuneita putkieristeitä, jotka sisältävät todennäköisesti asbestia. Kuva 114. Pannuhuoneen rispaantuneita putkieristeitä. Kellaritiloissa havaittiin yleisesti poikkeavaa hajua, joka ainakin osittain on todennäköisesti peräisin maanvastaisten seinien läpivientien kautta virtaavasta ilmasta ja käytävän 005 rakenteissa havaituista kosteusvaurioista. Öljysäiliötilat haisivat selvästi polttoaineelle. Öljysäiliötiloista virtasi ilmaa niiden etuhuoneen kautta pannuhuoneeseen. Tutkimusajankohtana pannuhuone oli selkeästi alipaineinen käytävään 008 nähden ja ilmaa virtasi käytävältä pannuhuoneen suuntaan. Öljysäiliötilojen eteistilan ja kiinteistönhuollon tilan 012 (entinen oppilaiden wc) välinen väliseinä on harvarakenteinen levyseinä. Sen kohdalla ilma virtasi enimmäkseen öljysäiliöiden etutilan suuntaan, mutta ajoittain ilmaa pöllähti myös päinvastaiseen suuntaan. Kellaritilojen hajua havaittiin myös ensimmäisen kerroksen porrashuoneessa, vaikka ilmavirtaus tutkimushetkellä tapahtuikin ensimmäisestä kerroksesta kellarin suuntaan. ATK-luokka ATK-luokasta on ovet kylmään yläpohjatilaan ja tyhjään varastokomeroon. Molempien ovien liittymäkohdista havaittiin merkkisavulla ilmavuotoja. Tutkimushetkellä vuotoilman suunta oli sisätiloista ulospäin. Varastokomeron lattiat ja seinät ovat päällystämättä. Lattialla on välipohjan purueristeet näkyvissä.

Kuntotutkimusraportti 73 (98) Kuvat 115 ja 116. ATK-luokan ovet eivät ole tiiviitä. Kuvat 117 ja 118. Varastokomeron lattiat ja seinät ovat pinnoittamatta. Wc- ja pesutilat Wc-tilat on saneerattu viimeisimmän saneerauksen yhteydessä. Tilojen lattioissa on muovimatot ja seinissä pääosin keraaminen laatoitus tai maalattu lasikuitutapetti ja laatoitus lavuaarin takana. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevan wc-tilan 105 b lattiassa pintakosteusilmaisimen arvot olivat koholla wc-istuimen vierellä ja wc-tilan 105 c lattian kosteusarvot olivat koholla lavuaarin alla. Samoissa kohdissa havaittiin epätiiviitä lattian läpivientejä. Kohtiin tehtiin viiltokosteusmittaukset, joiden paikat on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksessa ja mittaustulokset oheisessa taulukossa 16. Taulukko 16. Wc-tilojen lattioiden kosteusmittaustulokset 1950-luvun siivessä 10.11.2015. Mittapiste Tilan nro / nimi Syvyys Suhteellinen Lämpötila Kosteus- Anturi kosteus sisältö (mm) (%) ( C) (g/m3) nro. V19 tyttöjen wc 105b 0 98 24,5 22 1 V20 poikien wc 105c 0 97 22 18,9 2 sisäilma 44 23,1 9,2 1 ulkoilma 92 5,0 6,3 6 Suhteellinen kosteus muovimaton alla oli korkea kummassakin mittapisteessä. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevan wc-tilan 101c lattian kosteusarvot olivat myös koholla wc-istuimen takana pintakosteusilmaisimella tarkastettuna. Kohtaan ei tehty viiltokosteusmittausta. Wc-tilassa 101d havaittiin poikkeavaa hajua, jonka lähdettä ei

Kuntotutkimusraportti 74 (98) kuitenkaan paikannettu. Tilan poistoilmanvaihto on hoidettu siirtoilmaventtiilin avulla viereisen siivoushuoneen 101e kautta. Saadun tiedon mukaan wc-tiloissa on ajoittain aistittu poikkeavaa hajua. 1980-luvun osa Wc- ja pesutilat Wc- ja pesutilat ovat alkuperäiskuntoisia, lukuun ottamatta opettajien pukuhuonetta, joka on saneerattu. Wc- ja pesutiloja on oppilaiden ja opettajien pukuhuoneiden yhteydessä, keittiön sosiaalitilassa sekä kellarikerroksessa sijaitsevan teknisentyön luokan yhteydessä. Oppilaiden pukuhuoneiden wc- ja pesutilojen lattiat on laatoitettu keraamisin laatoin. Pesuhuoneiden seinät on myös laatoitettu ja wc-tiloissa lavuaarien taustat on laatoitettu. Poikien wc-tilan lattian kosteusarvot olivat koholla oviaukon kohdalla. Tyttöjen wc-tilan takaseinän tasoitteet lohkeilivat, mutta seinän kosteusarvot eivät olleet pintakosteusilmaisimella tarkastettuna koholla. Opettajien pukuhuone ja sen yhteydessä oleva wc- ja pesutila on saneerattu. Tilan lattiassa on muovimatto ja seinät on laatoitettu keraamisin laatoin. Wc-istuimen vieressä lattiassa todettiin kohonneita kosteusarvoja pintakosteusilmaisimella. Keittiön sosiaalitilan pesu- ja wc-tilojen (126b ja 126c) lattioissa on muovimatto ja pesutilan seinät on laatoitettu keraamisin laatoin ja wc-tilan seinä on laatoitettu lavuaarin takaa, muutoin seinä on maalattu kiviaineinen seinä. Pesuhuoneen kohdalla lattian muovimaton todettiin olevan paikoin irti alustastaan ja maton nurkkasauman havaittiin auenneen. Tilojen lattioiden kosteusarvot eivät olleet koholla pintakosteusilmaisimella tarkastettuna. Kellarikerroksessa teknisentyön luokan yhteydessä sijaitsevan wc- ja pesutilan lattiassa on muovimatto ja seinissä on muovitapetit. Maanvastaisen seinän kohdalla tapetin havaittiin kupruavan alareunastaan ja seinän kosteusarvot olivat koholla pintakosteusilmaisimella tarkastettuna. Lattian kosteusarvojen todettiin myös olevan koholla laajalti wc- ja pesutilan kohdalla sekä käsienpesutilassa lattiakaivon ympärillä. Keittiö Keittiön lattiassa ja seinissä on pääosin keraamiset laatat. Emännän huoneen 112 ja kuivavaraston 117 lattioissa on muovimatot. Keittiön seinät ovat pääosin kiviaineisia, mutta emännän huoneen kohdalla väliseinät ovat levyrakenteisia. Keittiön katossa on pääosin peltisäleinen alakatto. Keittiön lattian kosteusarvoja ei kartoitettu pintakosteusilmaisimella, koska tilan lattialla oli paikoitellen vettä tutkimushetkellä. Keittiön yhteydessä olevien emännän huoneen ja kuivavaraston muovimattopintaisten lattioiden kosteudet kartoitettiin ja todettiin muovimaton alle tehdyillä viiltokosteusmittauksilla kohonneita suhteellisen kosteuden arvoja muovimattojen alla (käsitelty kohdassa 3.2 Alapohja ). Keittiön tiskipisteen kohdalla käytävän puolella todettiin myös lattiassa muovilaattojen alla kohonneita suhteellisen kosteuden arvoja (kohta 3.2 Alapohja ).

Kuntotutkimusraportti 75 (98) Keittiön kylmiöt ovat erillisiä rakenteita, jotka rajautuvat ulkoseinään. Kylmiöiden yläpuolista tilaa tarkasteltiin avaamalla keittiön alakaton peltisäleitä kylmiöiden edustalta (avaus R5). Alakaton takaa todettiin, että kylmiön yläpuolella jatkuu levyrakenteinen seinä, joka päättyy alakaton korkeudelle. Kylmiöiden ja yläpohjan välissä oli reilunkokoinen tila, jossa kulki osin eristämättömiä kupariputkia. Kylmiön peltikaton päällä oli runsaasti pölyä ja pölyyn oli muodostunut kosteusjälkiä putkien alle. Katon päällä oli myös hiirien ulostetta. Ulkoseinän tiilipinnassa oli runsaasti valkoista kalkkimuodostumaa. Yläpohjan ontelolaattojen saumoissa oli kosteusjälkiä. Ulkoseinän ja yläpohjan kosteusarvot eivät olleet koholla pintakosteusilmaisimella tarkastettuna. Ulkoseinärakenteesta tuli muutamia sähkösuojaputkia, jotka päättyivät kylmiöiden päällä olevaan tilaan. Kuvat 119 ja 120. Keittiön kylmiön katon taustatilan kohdalla todettiin runsaasti kalkkimuodostelmaa ulkoseinän tiilipinnassa sekä kosteusjälkiä kupariputkien alla kylmiöiden peltipintaisissa katoissa (nuolet). Siivoushuone Siivoushuoneen lattiassa on muovimatto ja seinät ovat pääosin maalattuja kiviaineisia seiniä, kaatoaltaan tausta on laatoitettu keraamisin laatoin. Lattian kosteusarvot olivat koholla koko huoneen alalla. Kaatoaltaan kohdalla sekä seinän alareunan että laatoituksen yläpuolen (kiertovesipaterin taustan) seinätasoitteet lohkeilevat. Seinän kosteusarvot eivät olleet koholla pintakosteusilmaisimella tarkastettuna. Kohonneita kosteusarvoja todettiin myös käytävän lattiassa siivoushuoneen edustalla (käsitelty myös kohdassa 3.2 Alapohja ). Kellari Kellarissa todetut vauriot on käsitelty kohdissa 3.2 Alapohja, 3.3 Ulkoseinät ja maanvastaiset seinät, 3.6 Väliseinät ja välipohjat ja 3.7 Väliseinät ja välipohjat ). 2000-luvun osa Wc-tilat Wc-tiloissa on lattioissa muovimatto, seinät on laatoitettu keraamisilla laatoilla ja alakatot ovat kipsilevyä. Tiloissa ei havaittu kohonneita kosteusarvoja tai muita merkkejä kosteusvaurioista. Terveydenhoitajan huoneen vieressä olevan wc 143 b:n levyrakenteisen putkikoteloinnin alareunaan tehtiin rakenneavaus R7. Koteloinnissa on viemärin tuuletusputki, jonka alapohjan läpivienti oli aistinvaraisesti arvioituna tiivis.

Wc-tilan143 b levyrakenteisessa katossa havaittiin kosteusjälki. Kuntotutkimusraportti 76 (98) Ainakin osassa wc-tiloista lavuaarien juoksuputki ulottuu vain niukasti viemäriin eikä tiiviste asetu luotettavasti paikoilleen. Siivoushuone Siivouskeskuksessa 140 on lattiassa muovimatto, seinät on laatoitettu keraamisilla laatoilla tai maalattua tiiliseinää ja alakatot ovat kipsilevyä. Tilassa ei havaittu koholla olevia kosteusarvoja niillä pinnoilla, jotka pystyttiin kartoittamaan. Tiskipöydän ja pesukoneen alusta olivat märkiä. Lattiaa kastelee ainakin pyykinkuivaimen poistovesiletku, joka on johdettu lattiakaivon sijasta pesukoneen viereen lattialle. Pesukoneen tausta ja tiskipöydän kohta lattiaa ovat vaikeita siivota ja ne olivatkin epäsiistejä. Myös lattiakaivo oli epäsiisti. Kuvat 121 ja 122. Kuivauskoneen poistovesiletku kastelee siivoushuoneen lattiaa. Lattiakaivo oli epäsiisti. Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 1950-luku Kellari Kellarissa havaittiin rispaantuneita putkieristeitä, jotka todennäköisesti sisältävät asbestia. Suosittelemme eristeiden korjaamista nopealla aikataululla. Kellarissa havaittiin selkeää poikkeavaa hajua. Haju on ainakin osittain peräisin maanvastaisissa seinissä havaituista ilmavuodoista ja huoneessa 005 havaituista kosteusvaurioista. Öljysäiliötiloissa ja pannuhuoneessa havaittiin selkeää öljynhajua. Tilat olivat pääosin alipaineisia muihin kellaritiloihin verrattuna, mutta ajoittain ilmaa virtasi kiinteistöhuollon tilaan 012 väliseinän epätiiviiden läpivientien kautta. Suosittelemme, että väliseinä korjataan tiiviiksi ja tilojen ilmanvaihdon toiminta tarkastetaan. Tekniset tilat tulee saattaa kaikissa tilanteissa alipaineisiksi muihin tiloihin nähden. Suosittelemme myös, että kellarikerroksen tilat pidetään selvästi alipaineisina muiden kerrosten tiloihin nähden.

Kuntotutkimusraportti 77 (98) Kohdassa 3.2 Alapohja on todettu siivoajien sosiaalitilojen eteistilan lattiassa kosteusvaurioita, suihku- ja wc-tilojen lattioissa muovimaton alle tehdyssä viiltokosteusmittauksessa korkea suhteellinen kosteus. Entisistä oppilaiden wc-tiloista tehdyssä kiinteistönhuollon varastotilassa todettiin lattialla kohonneita kosteusarvoja pintakosteusilmaisimella tehdyssä tarkastelussa ja lattialle oli varastoitu runsaasti kosteudesta vaurioituvaa orgaanista tavaraa. Suosittelemme, että kellarikerroksen tilat otetaan pois käytöstä ja osastoidaan ja alipaineistetaan muista koulun tiloista, kunnes suositellut korjaukset on saatu tehtyä. Tilojen käytöstä poistoa, osastointia ja alipaineistusta suositellaan tehtäväksi nopealla aikataululla, jonka jälkeen tilojen korjaaminen ei ole kiireellistä. Wc-tilat Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevien wc-tilojen 105 b ja 101c lattioiden kosteudet olivat koholla wc-istuimen vierellä ja wc-tilan 105 c lattian kosteudet olivat koholla lavuaarin alla. Syynä on mahdollisesti siivousvesien pääseminen epätiiviiden lattialäpivientien kautta muovimaton alle, on kuitenkin myös mahdollista, että tiloissa putkitai viemärivuoto. Kosteuslähde tulee selvittää ja korjata, kastuneet pintamateriaalit purkaa puhtaaseen betonipintaan asti. Tämän jälkeen rakenteet tulee kuivata ennen niiden uudelleen päällystä. Välipohjan eriste tulee selvittää myös korjausten yhteydessä ja arvioida sen vaurioitumista. ATK-luokka Ilmavuotojen mukana yläpohjatilasta ja tyhjästä varastokomerosta saattaa päästä pölyä ja epäpuhtauksia ATK-luokkaan. Olemme suositelleet luokalle mittavia rakenteellisia korjauksia kohdassa 3.5 Vesikatto ja yläpohja, samassa yhteydessä tulee yläpohjatilaan johtavat ovet uusia tiiviiksi ja varasto saneerata asianmukaiseksi. Suosittelemme varastokomeron siivousta ja ovien tiivistystä. Kohdassa 3.8 Ilmanvaihto on suositeltu ilmavirtojen säätöä, jossa kiinnitetään erityistä huomiota rakennuksen painesuhteisiin. 1980-luvun osa Wc- ja pesutilat Alkuperäiskuntoiset wc- ja pesutilat ovat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän. Märkätilojen muovimattopäällysteiden tekninen käyttöikä RT-kortin 18-10922 (Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot) mukaan on rasitusluokasta riippuen 15-25 vuotta ja keraamisten laattojen ja kosteussulun tekninen käyttöikä on vastaavasti 15-20 vuotta. Viitteitä pintamateriaalien ja vedeneristysten puutteista todettiin mm. keittiön sosiaalitilan yhteydessä olevassa pesutilassa, jossa muovimatto oli irronnut alustastaan sekä oppilaiden pukuhuoneiden wc-tiloissa, joissa todettiin paikallisesti kohonneita kosteusarvoja lattiassa sekä seinätasoitteen irtoamista. Suosittelemme kaikkien alkuperäiskuntoisten wc- ja pesutilojen saneerausta. Saneerauksen yhteydessä tulee huomioida myös rakennuksen osassa todettu paikoittainen perustuksia pitkin alapohjaan nouseva kosteus.

Kuntotutkimusraportti 78 (98) Kellarissa sijaitsevan wc- ja pesutilan lattian ja seinän kohonneet kosteusarvot ja pintamateriaalien irtoamien voi materiaalien ikääntymisen lisäksi johtua maakosteudesta, minkä vuoksi muillekin kellaritiloille on suositeltu kattavia korjauksia. Näiden korjausten yhteydessä tulee korjata myös märkätilat maaperän kosteus huomioiden. Opettajien pukuhuoneen yhteydessä olevan wc-tilan lattiassa todettiin kohonneita kosteusarvoja pintakosteusilmaisimella. Kosteuslähde tulee selvittää ja korjata ja sen jälkeen arvioida tarvetta alapohjarakenteen kuivaamiselle. Keittiö Keittiö on tullut teknisen käyttöikänsä päähän, mistä kertovat kosteushavainnot keittiötä ympäröivissä tiloissa (emännän huone, kuivavarasto ja käytävä). Suosittelemme keittiön peruskorjausta ja ympäröivien tilojen kosteusvaurioiden korjausta. Keittiö on saadun tiedon mukaan muuttumassa tai juuri muuttunut valmistuskeittiöstä jakelukeittiöksi, jolloin tilan saneerauksen yhteydessä tulee huomioida myös tämän muutoksen tuomat vaatimukset mm. varusteisiin ja tilajärjestelyihin. Keittiön kylmiöiden kohdalla havaittiin poikkeavaa suolojen muodostumaa ulkoseinän sisäpuolen tiilimuurauksessa. Keittiön saneerauksen yhteydessä tulee myös kylmiöt uusia ja arvioida sen jälkeen ulkoseinän kosteutta ja muuta kuntoa. Kylmiöiden yläpuolella todettiin myös viitteitä eristämättömien putkien kondensoimisesta ja ulkoseinän ilmavuodoista sähkösuojaputkien kautta. Myös nämä tulevat korjattaviksi keittiön saneerauksen yhteydessä. Kylmiöiden päällä havaittiin hiiren ulostetta. Suosittelemme tuholaistorjuntaa. Siivoushuone Siivoushuone on tullut teknisen käyttöikänsä päähän. Märkätilojen muovimattopäällysteiden tekninen käyttöikä RT-kortin 18-10922 (Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot) mukaan on rasitusluokasta riippuen 15-25 vuotta. Tilan lattiassa sekä seinässä kaatoaltaan läheisyydessä sekä käytävän lattiassa siivoushuoneen oven edustalla todettiin viitteitä kosteudesta. Suosittelemme tilan saneerausta kokonaisuudessaan ja kosteudesta vaurioituneiden materiaalien poistoa puhtaaseen betoni- ja tiilipintaan asti, myös käytävän puolella. Tilan saneerauksessa tulee huomioida myös rakennuksen osassa todettu paikoittainen perustuksia pitkin alapohjaan nouseva kosteus. Kellari Kellarissa sijaitsevassa teknisentyön luokassa on todettu alapohjassa ja paikoin maanvastaisissa seinissä kohonnutta kosteutta sekä havaittu näkyvää mikrobikasvua joissain pintamateriaaleissa. Lisäksi maanvastaisista rakenteista on todettu ilmavuotoja huonetilan suuntaan ja aistinvaraisella tarkastelulla on todettu mikrobiperäistä hajua. Tutkimusten ollessa käynnissä, tilat otettiin pois käytöstä niissä tehtyjen havaintojen vuoksi. Olemme suositelleet kohdissa 3.2 Alapohja, 3.3 Ulkoseinät ja maanvastaiset seinät sekä 3.6 Väliseinät ja välipohjat tilojen kokonaisvaltaista korjausta. Ennen korjauksia

Kuntotutkimusraportti 79 (98) suosittelemme tilojen painesuhteiden hallintaa siten, että niistä ei kulkeudu epäpuhtauksia muihin tiloihin. Olemme suositelleet myös välipohjan läpivientien tiivistystä ensimmäisen kerroksen puolelta ruokalassa olevan koteloinnin sisältä (kohta 3.7 Väliseinät ja välipohjat ). 2000-luvun osa Wc-tilat Wc-tilojen lavuaarien juoksuputki ulottuu vain niukasti viemäriin eikä tiiviste asetu luotettavasti paikoilleen. Suosittelemme kaikkien juoksuputkien tarkastamista ja tarvittaessa juoksuputkien jatkamista, jotta liitokset saadaan tiiviiksi. Wc-tilan143 b levyrakenteinen katto tulee avata kosteusjäljen kohdalta ja arvioida rakenteen korjaustarve. Kastumisen syy tulee poistaa ja kaikki kastuneet materiaalit uusia. Siivoushuone Siivoushuoneessa 140 kuivurin poistovesiletku on johdettu lattialle ja se aiheuttaa lattiaan tarpeetonta kosteusrasitusta. Suosittelemme, että letku johdetaan lattiakaivoon. Myös muiden koneiden poistovesiputket on suositeltavaa tarkastaa ja tarvittaessa korjata. Suosittelemme tiskipöydän ja pesukoneen taustan sekä lattiakaivon huolellista puhdistusta ja jatkossa niiden siivouksen tehostamista. Suosittelemme, että nurkkaan tehdään pintakosteuskartoitus suositeltujen toimien jälkeen, kun pinnat ovat kuivia. 3.8 Ilmanvaihto 3.8.1 Havainnot Paineseurannat Rakennuksen painesuhdetta ulkoilmaan nähden seurattiin luokkatiloissa 142 ja 125. Luokkatila 142 on 2000-luvun osassa oleva musiikin luokka ja luokka 125 sijaitsee 1980-luvun osassa. Molemmat luokat ovat ilmanvaihtokoneen TK2/PK2 palvelualueella. Molemmissa tutkituissa tiloissa paine-ero ulkoilmaan verrattuna oli hyvin pieni koulupäivien (klo 8 16) aikana. Koulun käyttöajan ulkopuolella koulun tilat olivat pääasiassa hieman (3 4 Pa) alipaineisia ulkoilmaan verrattuina. On huomattava, että tuulen vaikutus painesuhteisiin on merkittävä ja painesuhteet voivat tuulisella säällä poiketa eri puolilla rakennusta suurestikin. Paineseurantojen tulokset on esitetty liitteessä 3. Yleistä ilmanvaihdosta Kiinteistössä on yhteensä 4 ilmanvaihtokonetta ja huippuimureja. Ilmanvaihtojärjestelmä on kytketty alakeskusten kautta kiinteistövalvontaan. Ilmanvaihtokonehuoneita on kaksi. 1950-luvun tiloja palveleva konehuone sijaitsee 1950-luvun osan vinttikerroksessa. 1980-luvun ja 2000-luvun osia palveleva konehuone on 1980-luvun osan vinttikerroksessa ja sinne on kulku vesikatolta.

Kuntotutkimusraportti 80 (98) Osaa 1950-luvun kellaritiloista palveleva kone sijaitsee 1950-luvun kellarissa huoneessa 004. 1950-luvun tiloja palveleva ilmanvaihtokonehuone Ilmanvaihtokonehuoneen pesualtaan viemärin liitos tiputtaa vettä lattialle. Konehuoneen lattiassa on ehjä muovimatto ja lattiakaivo. Vesi ohjautuu lattialta kaivoon. Pesualtaan viemärissä ei ole hajulukkoa. Mikäli viemäri on liitetty suoraan viemäriverkostoon, on riskinä, että viemäristä virtaa ilmaa konehuoneeseen. Kuvat 123 ja 124. IV-konehuoneessa olevan pesualtaan ja viemäriputken liitos vuotaa vettä. Konehuoneen sisäkatossa havaittiin vuotojälki. Jälkien perusteella vuotovesi on valunut lattiakaivoon. Kuvat 125 ja 126. Vuotojälki IV-konehuoneen katossa Vanhan puolen raitisilmaritilöiden päällä ei ollut sääsuojia. Ritilät olivat ruosteessa. Koulun 1950-luvun osassa havaittiin painovoimaisia ilmanvaihdon poistoventtiilejä olevan auki. Ilmaa virtasi tutkimushetkellä kanavan suuntaan huoneesta.

Kuntotutkimusraportti 81 (98) Kuvat 127 ja 128. Painovoimaisen ilmanvaihdon ritilä 50-luvun osassa, merkkisavun avulla havaittiin ilmavirran suunnan olevan hormiin päin. Tulo- ja poistoilmanvaihtokone TK5/PK5:n vaikutusalue on 50-luvun osan käytävä- ja luokkatilat. Ilmanvaihtokone varusteineen on uusittu ilmeisesti vuonna 1996. Suunniteltu ilmamäärä on 1/1- nopeudella 2,0 m³/s. Tuloilmakone on varustettu vesikiertoisella patterilla, kiertovesipumpulla ja säätöventtiilein. Ilmanvaihtojärjestelmä on varustettu pyörivällä lämmöntalteenotolla. Suodattimissa on paine-eromittaus. Suodattimien vaihdoista ei ollut merkintää. Suodattimet olivat silmämääräisesti tyydyttävässä kunnossa. Puhallinosa on kiilahihnavetoinen keskipakopuhallin, kiilahihnat olivat silmämääräisesti tyydyttävässä kunnossa. Äänenvaimentimien eristemateriaalia ei puhdistusluukkujen puuttuessa tarkasteltu. Ilmanvaihtokoneen sisällä havaittiin irtolikaa ja pölyisyyttä. Lämpöjohtojen ilmauskelloissa havaittiin vuotojälkiä. Kuva 129. Vuonna 1996 uusittu 50-luvun tiloja palveleva ilmanvaihtokone.

Kuntotutkimusraportti 82 (98) Kuvat 130 ja 131. Vuotojälkiä lämpöjohtopumpussa sekä ilmausjärjestelmässä 50- luvun tiloja palvelevissa koneissa. Kuvat 132 ja 133. Irtolikaa ilmanvaihtokoneessa ja poistoilmakanavassa (50-luvun osassa). 1950-luvun osan kellaritilojen ilmanvaihto Kellaritiloissa oleva tulo- ja poistoilmanvaihtokone TK2/PK2:n vaikutusalue on siivoajien taukotilat, pesu- ja pukuhuoneet. Suunniteltu tulo- ja poistoilmamäärä on 1/1- nopeudella 60 l/s. Tuloilmakone on varustettu sähköisellä jälkilämmityspatterilla. Ilmanvaihtokone on varustettu lämmöntalteenotolla. Suodattimien vaihdoista ei ollut merkintää. Suodattimet olivat silmämääräisesti tyydyttävässä kunnossa. Kone on asennettu vuonna 1996. 1980-luvun osan poistoilmanvaihto Kellaritilojen poistoilmanvaihdon hoitaa huippuimuri PK.5 ilmamäärä 1/1-nopeudella 0,18 m³/s ja ½-nopeudella 0,9 m³/s. Keittiön ja ruokasalin poistoilmavaihdon hoitaa PK-1.1 ilmamäärä 0,81 m³/s ja ½-nopeudella 0,4 m³/s. Sosiaalitilojen poistoilmavaihdon hoitaa PK-2.2 ilmamäärä 0,372 m³/s ja ½-nopeudella 0,186 m³/s. Takkaimuri/kuumakäsittelyn huippuimuri on PK-4 ja ilmamäärä on 0,15 m³/s. Huippuimurit sijaitsevat vesikatolla. Osa huippuimureista on uusittu, osa on melko vanhoja. Aistinvaraisen arvion perusteella kaikki huippuimurit olivat käyttökuntoisia. Kierrätysilmakone suunnitelmien mukaan on KOK-1(koulun sisäänkäynti). 1980-luvun ja 2000-luvun osan ilmanvaihtokonehuone Tiloja ilmanvaihtokonehuone sijaitsee 1980-luvun osan ullakolla ja tilaan on kulku vesikatolta.

Kuntotutkimusraportti 83 (98) Ilmanvaihtokoneet ovat peräisin vuodelta 2006 ja ne on asennettu uusimman laajennusosan rakennustöiden yhteydessä. Tuloilmakone TK-1:n vaikutusalue on keittiö ja ruokasali. Suunniteltu ilmamäärä on 1/1- nopeudella 863 l/s ja 1/2-nopeudella 432 l/s. Tuloilmakone on varustettu vesikiertoisella patterilla, kiertovesipumpulla ja säätöventtiilein. Ilmanvaihtokoneessa on vesikiertoinen jälkilämmityspatteri säätöventtiilein. Keittiön ja ruokasalin ilmanvaihdossa ei ole lämmöntalteenottoa. Suodattimien vaihdoista ei ollut merkintää. Suodattimet olivat silmämääräisesti tyydyttävässä kunnossa. Puhallinosan on kiilahihnavetoinen keskipakopuhallin, kiilahihnat olivat silmämääräisesti tyydyttävässä kunnossa. Tämän koneen ikä ei tutkimuksissa selvinnyt, mutta silmämääräisen arvion mukaan se oli yli 25 vuotta vanha. Tulo- ja poistoilmanvaihtokone TK2/PK2:n (piirustuksissa nimetty samalla tavalla, kuin 50-luvun osan kellaritilojen pieni ilmanvaihtokone) vaikutusalue on 2000-luvun laajennuksen käytävä ja luokkatilat. Ilmeisesti se palvelee myös 80-luvun osassa sijaitsevia liikuntasalia ja siihen liittyviä tiloja sekä niiden vieressä olevaa kahta luokkahuonetta. 1980-luvun osalta käytössä olleet iv-suunnitelmat olivat puutteellisia, eikä asia varmuudella selvinnyt. Suunniteltu ilmamäärä on 3,3m³/s. Tuloilmakone on varustettu vesikiertoisella patterilla, kiertovesipumpulla ja säätöventtiilein. Ilmanvaihtojärjestelmä on varustettu pyörivällä lämmöntalteenotolla. Suodattimien vaihdoista ei ollut merkintää. Suodattimet olivat silmämääräisesti tyydyttävässä kunnossa. Koneessa on taajuusmuuttajaohjaus ja puhaltimet ovat suorakäyttöisiä radiaalipuhaltimia. Kuvat 134 ja 135. Irtolikaa 2000-luvun osan poistoilmapäätelaitteessa. 1980-luvun osan puutyöluokan ilmanvaihto Puutyöluokan tiloihin on lisätty erillinen tulo/poistoilmajärjestelmä. Tästä järjestelmästä ei ollut käytössä suunnitelmia. Tuloilmakanavistoon on liitetty sähkölämmitysyksikkö ja kanavapuhallin. Poistoilmakanavistoon on liitetty kanavapuhallin. Päätelaitteena tulo/poistoilmaventtiilit. Ilmamääristä ei ollut tarkastushetkellä tietoa. 2000-luvun osan wc-tilojen poistoilmanvaihto WC-tilojen poistoilmavaihdon hoitaa TK2-PF2 ilmamäärä 0,18 m³/s. Huippuimuri sijaitsee 2000-luvun osan vesikatolla.

Kuntotutkimusraportti 84 (98) Tulo- ja poistoilmavirtojen mittaukset Huonekohtaiset ilmavirrat saavat Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaan poiketa suunnitteluarvoista enintään ±20 %. Ilmavirtoja mitattiin ilmanvaihdon toimiessa 1/1-nopeudella. Muutamat poistoilmaventtiilit olivat lukitsematta. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa 17. Taulukko 17. Mitatut ja suunnitellut tulo ja poistoilmavirrat. tila poistoilma, mitattu (l/s) poistoilmavirta, suunniteltu (l/s) mitatut poistoilmavirrat suunnitellusta tuloilma, mitattu (l/s) tuloilma, suunniteltu (l/s) mitatut tuloilmavirrat suunnitellusta 1/1-teho 1/1-teho (%) 1/1-teho 1/1-teho (%) luokka 6(203) 251 240 105-240 aula(201) 106 100 106 - - - kanslisti(2014b) 24 20 120 - - - odotustila(205) 16 20 80 - - - opeh.(207) 100 120 83 - - - opeh.(208) 25 40 63 - - - luokka (138) 200 240 83 290 240 121 invawc(136b) 24 30 80 - - - tytöt wc(137b) 23 30 77 - - - tytöt wc(137c) 42 30 140 - - - pojat wc(137d) 25 30 83 - - - pojat wc(137e) 24 30 80 - - - odotustila - - - 45 40 113 käytävä - - - 78 60 130 käytävä - - - 80 60 133 käytävä - - - 85 60 142 Luokka 138 200 240 83 250 240 104 ruokasali 45 80 56 - - - wc(1.krs vanha) 14 20 70 - - - wc(1.krs vanha) 14 20 70 - - - oppilaseteinen(101a) - - - 70 60 117 oppilaseteinen(101a) - - - 44 30 147 wc(ruokasali) 9,5 16 59 - - - wc(ruokasali) 9,5 16 59 - - - wc(ruokasali) 9,5 16 59 - - - pukuhuone(119) 12 40 30 - - - siivous(118e) 4,5 12 38 - - -

Kuntotutkimusraportti 85 (98) Rakennuksen mitatut ilmavirrat poikkesivat monin paikoin suunnitteluarvoista yli rakentamismääräyskokoelman salliman määrän ±20 %. Mitatut ilmavirrat olivat yleisissä tiloissa sekä suunnitteluarvoja pienempiä että suurempia. Wc-tilojen ja pukuhuoneiden mitatut poistoilmavirrat alittivat pääsääntöisesti suunnitteluarvot. 3.8.2 Johtopäätökset Paineseurannat Paineseurantojen ja aamulla tehtyjen ilmavirtamittausten perusteella yleisilmanvaihto toimii yöaikaan päivätilannetta huomattavasti pienemmällä teholla. Wc-tilojen poistot toimivat yleensä (asiaa ei tässä tutkimuksessa selvitetty) vakioteholla, jolloin yleisilmanvaihdon ollessa pienemmällä teholla tai sammuksissa, on rakennus yleensä käyttötilanteen ulkopuolella alipaineisempi kuin käyttötilanteessa. Seurantamittausten tulosten perusteella on epäiltävissä, että vuotoilmavirtaukset, jotka päiväsaikaan tutkimuksia tehtäessä tapahtuivat sisätiloista ulospäin, tapahtuvat yöaikaan sisätilojen suuntaan. 1950-luvun tilat Ilmanvaihtokonehuoneen pesualtaan viemärin liitos tulee korjata 1980-luvun 1950- luvun tiloja palvelevassa iv-konehuoneessa. Pesualtaan viemäröinti tulee myös tarkastaa ja mahdollisesti puuttuva vesilukko tulee asentaa. Saman konehuoneen katossa havaittiin vuotojälki. Jälkien perusteella vuotovesi on mennyt lattiakaivoon, eikä ole aiheuttanut kosteusvauriota muualle kuin mahdollisesti yläpohjan rakenteisiin. Suosittelemme vuotokohdan etsimistä ja korjaamista vesikaton kautta. Tämän lisäksi yläpohjan kastuneet materiaalit tulee uusia. Vuonna 1996 uusitun tulo- ja poistoilmanvaihtokoneen TK2/PK2 tekninen käyttöikä alkaa lähestyä loppuaan ja suosittelemme varautumaan koneen uusimiseen tai saneeraamiseen. Vielä uusimattomien huippuimureiden uusimiseen tulee varautua lähivuosien aikana. Osaa 1950-luvun kellarin tiloja palvelevan pienen koneen ikä ei selvinnyt, mutta todennäköisesti sillä on käyttöikää jäljellä. Kellarin tiloja on suositeltu otettavaksi pois käytöstä kohdassa kohdassa 3.7 Sisätilat. Suosittelemme kellaritilojen ilmanvaihdon kokonaisvaltaista arviointia ja koneellisen ilmanvaihdon ulottamista koko kerrokseen suositeltujen sisäilmakorjausten tekemisen yhteydessä. Havaintojen mukaan koulun 1950-luvun osan painovoimaisia ilmanvaihdon poistoventtiilejä havaittiin olevan auki useissa kerroksissa. Rakentamismääräyskokoelman osan D2 (Sisäilmasto ja ilmanvaihto) mukaan koneellista ja painovoimaista ilmanvaihtoa ei tulisi olla käytössä samanaikaisesti. Suosittelemme, että painovoimaisen ilmanvaihdon venttiilit suljetaan ilmatiiviisti kaikissa 1950-luvun tiloissa erillisen suunnitelman mukaan. Suunnitelmassa tulee huomioida mm. hormien lämpötilan lasku ja mahdollinen kosteuden tiivistymisen riski.

Kuntotutkimusraportti 86 (98) 1980-luvun ja 2000-luvun tiloja palveleva konehuone Keittiön ja ruokasalin ilmanvaihtojärjestelmä (TK1 ja tiloja palveleva huippuimuri) on ylittänyt teknisen käyttöiän (LVI 01-10424 kortiston mukaan 20-25 vuotta). Ilmanvaihtojärjestelmässä ei ole lämmöntalteenottoa. Ilmanvaihtojärjestelmän uusimista tulee harkita, koska energiankulutusta saadaan uusilla järjestelmillä pienennettyä. Huoltotoimenpiteinä suosittelemme uusimaan lämmityspumput ja ilmausjärjestelmän, jossa havaittiin vuotojälkiä. 2000-luvun tiloja ja osaa 1980 luvun tiloista palvelevalla tulo- ja poistoilmakoneella TK2/PK2 on vielä runsaasti käyttöikää, eikä niille havaittu korjaustarvetta. Yleistä ilmanvaihdosta Ilmanvaihdon puhdistuksista ei ollut tarkastushetkellä tietoa. Tehdyn pistokoeluonteisen tarkastuksen perusteella ilmanvaihtokanavat ja päätelaitteet olivat melko pölyisiä. Suosittelemme ilmanvaihtokoneiden, -kanavien ja päätelaitteiden puhdistusta. Ilmanvaihtokanavat tulee puhdistaa viiden vuoden välein. Ilmanvaihdon puhdistuksen yhteydessä suosittelemme tarkistamaan ilmanvaihtokoneiden äänenvaimennuselementit ja päätelaitteet mahdollisten mineraalivillojen esiintymisen selvittämiseksi ja uusimaan mahdolliset mineraalivillaeristeet materiaaleiksi, joista ei kuituja irtoa. Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistuksen jälkeen suosittelemme tarkastamaan ja säätämään koulun ilmamäärät suunnitteluarvoihin, koska mitatut huonekohtaiset ilmavirrat poikkesivat monin paikoin yli 20 % suunnitteluarvoista. Isojen luokkatilojen suunnitteluilmavirta on yleisesti 240 l/s, joka on Suomen rakentamismääräyskokoelman suositusarvon (6 l/s/hlö) perusteella riittävä 40 henkilölle. Tämän perusteella luokkatilojen suunnitteluilmavirta on riittävä nykyiselle oppilasmäärälle. Suosittelemme, että isojen tuloilmakoneiden raitisilmaritilöiden päälle asennetaan sääsuojat, jotta tuloilmakoneisiin ei pääse kosteutta. 4 Yhteenveto suositelluista toimenpiteistä Seuraavassa on esitetty pääpiirteittäin toimenpiteet, joihin tehdyn tutkimuksen perusteella on tarvetta. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutöissä tulee valita käytettävät työmenetelmät Ratu-ohjekortin 82-0383 mukaan (Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku). Asbestia sisältävät materiaalit tulee purkaa asbestipurkuna. Jos rakennukseen ei ole teetetty asbesti- ja haitta-ainekartoitusta, tulee sellainen teettää ennen korjauksiin ja lisäselvityksiin ryhtymistä.

Kuntotutkimusraportti 87 (98) 4.1 Lisätutkimukset Rakennukseen tulee teettää asbesti- ja haitta-ainekartoitus ennen korjauksiin ryhtymistä. Sadevesi- ja salaojajärjestelmän kuvaus sekä ulkopuolen vedeneristeiden tarkastukset (kohdat 3.1 ja 3.3). o Viemärikuvaus on suositeltavaa tehdä 5 vuoden välein. o Suosittelemme varautumaan myös järjestelmien huuhteluun ja tarkastuskaivojen sakkapesien tyhjennykseen. o Tarkastetaan erityisesti 1980-luvun teknisentyön luokan kohta sekä liikuntavälinevaraston laajennusosa. Näistä kohdin tulee tarkastaa kaivamalla myös ulkopuolen vedeneristeiden kunto. 1950-luvun kellarissa sijaitseva siivoojien taukotilan wc- ja pesutilan lattioiden kastumisen syystä tulee varmistua ennen korjauksia (kohta 3.2). Suosittelemme, että selvitetään, onko mahdollista, että siivouksessa käytettäisiin liiallisia määriä vettä (kohta 3.2). Liikuntasalin alapohjan korjausalueen rajaus (kohta 3.2). o Selvitetään alapohjan eristeen kuntoa lisänäytteillä, jotta voidaan arvioida luotettavasti, rajautuvatko vauriot ainoastaan ulkoseinän vierelle. o Tämän jälkeen arvioidaan tarvittava korjauslaajuus. Opetustilan 102 (1. luokka) levytetyn päätyseinän tarkastus kokonaisuudessaan (kohta 3.3). o Seinän levyrakenteen ja lisäeristyksen purku kokonaisuudessaan ja rakenteen kattava tarkastus. Toimenpiteet määräytyvät tämän jälkeen. 1980-luvun rapattujen julkisivujen (kohta 3.3). Varaston 012 maanvastaisen seinän takana olevan tilan selvitys (kohta 3.3). o Suosittelemme rakenteen selvitystä esim. yläpuolisen luokkahuoneen lattiaan (alapohjaan) tai varaston 012 maanvastaiseen seinään tehtävällä porauksella. o Jatkotoimenpidesuositukset tarkentuvat suositeltujen lisäselvitysten jälkeen. 2000-luvun osan räystäiden tuuletuksen varmistaminen (kohta 3.5). o Avaamalla seinän yläosassa katonkannattajien välissä olevia vaakalautoja muutamasta kohdasta. o Mikäli tuuletuksen toiminnassa havaitaan puutteita, korjataan ne erillisen suunnitelman mukaan.

Kuntotutkimusraportti 88 (98) Kuitunäytteet 2000-luvun osasta (kohta 3.5). o Jotta voidaan varmistua siitä, onko akustiikkalevyjen takana olevalle lasivillalle tarpeen tehdä toimenpiteitä. 2000-luvun osassa sijaitsevan wc-tilan143 b katon tarkastus ja korjaus (kohta 3.7). o Levyrakenteinen katto tulee avata kosteusjäljen kohdalta ja arvioida rakenteen korjaustarve. Kastumisen syy tulee poistaa ja kaikki kastuneet materiaalit uusia. 2000-luvun siivoushuoneen 140 pintakosteuskartoitus (kohta 3.7). o Tiskipöydän ja pesukoneen taustan siivouksen jälkeen, kun pinnat ovat kuivat. 4.2 Toimenpiteet Suosittelemme harkitsemaan pintavesikaivojen asennusta ja maan pinnan muotoilua johtamaan pintavedet niitä kohti länsisivulla (takapiha) (kohta 3.1). Voimisteluvälinevaraston laajennuksen ulkopuolen toimenpiteet (kohta 3.1). o Salaojien kuvaus ja ulkopuolen vedeneristyksen kunnon tarkastus kaivamalla rakennuksen maanvastaiset seinät esiin. o Toimenpiteet määräytyvät selvitysten jälkeen. Rännivesikaivojen puhdistus (kohta 3.1). o Etenkin 1980-luku. o Rännivesikaivot tulee puhdistaa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. 1950-luvun kellarin nopean aikavälin toimenpiteet (kohdat 3.2, 3.3, 3.6, 3.7 ja 3.8) o Suosittelemme, että kellarikerroksen tilat otetaan pois käytöstä ja osastoidaan ja alipaineistetaan muista koulun tiloista, kunnes suositellut korjaukset on saatu tehtyä. o Suosittelemme, että varastotilaa 012 ei käytettäisi sisätiloissa käytettävien tavaroiden varastotilana. o Suosittelemme, että kiinteistöhuollon tilan 012 ja pannuhuoneen väliseinä korjataan tiiviiksi ja tilojen ilmanvaihdon toiminta tarkastetaan. o Tekniset tilat tulee saattaa kaikissa tilanteissa alipaineisiksi muihin tiloihin nähden. o 1950-luvun kellarin putkieristeiden korjaus nopealla aikataululla.

Kuntotutkimusraportti 89 (98) 1950-luvun kellarin korjaukset (kohdat 3.2, 3.3, 3.6, 3.7 ja 3.8) o Kellaritilojen kokonaisvaltainen saneeraus, jossa huomioidaan rakenteiden kosteusolot ja riskirakenteet sekä ilmavuodot rakenteista. Jos tilat halutaan ottaa oleskelukäyttöön, vaativat korjausten huolellinen suunnittelu ja toteutus todennäköisesti lisää rakenteiden ja kosteuden kulkeutumisen selvityksiä. o Kellaritilojen kokonaisvaltaisen korjauksen yhteydessä pintamateriaalit tulee suunnitella kokonaisuutena, mm. muovimatot ja puurakenteet eivät ole suositeltavia pintamateriaaleja kellaritiloissa. o Korjauksessa erityisesti huomioitavia lattioita on tiloissa: varastotila 012, käytävä 001 lattia ulko-oven edustalla, öljysäiliöiden eteistila ulkoseinän vierellä, käytävä 005, siivoajien sosiaalitilojen yhteydessä olevien wc- ja suihkuhuoneet sekä entinen oppilaiden wc-tila. o Korjauksessa erityisesti huomioitavia ulkoseiniä on tiloissa: käytävä 005, taukotilan 007, varaston 012 ja pannuhuone. o Korjauksessa erityisesti huomioitavia väliseiniä on tiloissa: käytävä 001, käytävä 008, varasto 011 ja pannuhuone. o Kellaritilojen ilmanvaihdon kokonaisvaltaista arviointia ja koneellisen ilmanvaihdon ulottamista koko kerrokseen suositeltujen sisäilmakorjausten tekemisen yhteydessä. 1980-luvun kellaritilojen painesuhteiden hallinta (kohta 3.7). o Ennen korjauksia suosittelemme käytöstä poistettujen kellaritilojen painesuhteiden hallintaa siten, että niistä ei kulkeudu epäpuhtauksia muihin tiloihin. 1980-luvun kellarikerroksen korjaukset (kohdat 3.2, 3.3, 3.6 ja 3.7) o Tilojen korjaus tulee tehdä kokonaisuutena. o Suosittelemme teknisentyön luokan muovimattopintaisten lattioiden pintamateriaalien poistoa tasoitteineen puhtaaseen betonipintaan asti ja uuden pintamateriaalin valitsemista niin, että se kestää vallitsevat kosteusolot. o Kellarikerroksen korjausten yhteydessä on suositeltavaa korjata myös alapohjan halkeamat, joita nyt todettiin varastossa 017. o Maanvastaisten seinien kastuneet tasoitteet tulee poistaa puhtaaseen betoni- tai tiilipintaan asti. Seinät tulee korjata joko niin, että ne eivät jatkossa kastu tai niin, että niiden pintamateriaalit kestävät vallitsevat kosteusolot. o Korjausten yhteydessä tulee tiivistää myös kaikki alapohjan ja seinien liittymät sekä läpiviennit.

Kuntotutkimusraportti 90 (98) o Suosittelemme varaston 017 levykoteloinnin ja tiilirakennelman purkamista ja rakenteiden korjausta. o Kaikkien levyrakenteisten väliseinien purku. 1980-luvun ensimmäisen kerroksen alapohjan korjaukset (kohta 3.2). o Kohonnutta kosteutta todettiin paikoitellen luokassa 125, luokassa 124, käytävällä 118a, tuulikaapissa 127 sekä tyttöjen ja poikien pukuhuoneissa 123 j 119. o Suosittelemme, että käytävän, tuulikaapin ja pukuhuoneen lattiapinnat poistetaan tasoitteineen puhtaaseen betonipintaan asti ja uusitaan hyvin vesihöyryä läpäiseväksi materiaaliksi, esim. keraamisiksi laatoiksi. o Oppilaiden pesutiloille olemme suositelleet niiden ikääntymisen vuoksi myös saneerausta, jonka yhteydessä alapohjan kosteusolot tulee myös huomioida. o Alkuperäiset vinyylilaatat sisältävät todennäköisesti asbestia, mikä tulee huomioida korjauksissa. 1980-luvun osassa sijaitsevan käytävän 118a väliseinän korjaus (kohta 3.6). o Suosittelemme seinän alareunan tasoitteiden poistoa alapohjan korjausten yhteydessä. o Seinän alareuna on suositeltavaa jatkossa toteuttaa varmuuden vuoksi vesihöyryä läpäisevillä materiaaleilla. Luokkahuoneiden 124 ja 125 korjaukset (kohdat 3.2, 3.3 o Suosittelemme, että luokkahuoneiden 124 ja 125 lattiamateriaalit ja tasoitteet poistetaan kokonaisuudessaan puhtaaseen betonipintaan asti. o Käytävään sekä liikuntasaliin ja varastoon rajautuvien seinien vierustojen kosteusolot tulee hallita todennäköisesti materiaalivalinnoilla, muutoin luokkahuoneiden lattiat voidaan uudelleen päällystää olevan mukaan. o Alapohjan ja ulkoseinien ilmavuotojen korjaukset. o Korjausten yhteydessä tulee avata myös ulkoseinän ja katon palkin välinen levyrakenne sekä ikkunoiden väliset levyrakenteet, jotta levytyksen takana olevat ilmavuotokohdat saadaan myös tiivistettyä. o Korjausten onnistuminen tulee varmentaa merkkiainekokeella.

Kuntotutkimusraportti 91 (98) Opettajien pukuhuoneen wc-tilan 118c lattian kastuneen kohdan korjaus (kohta 3.2). o Wc-istuimen vierellä. o Kohdan kohonneiden kosteusarvojen syy tulee selvittää ja korjata. Kastuneelta alueelta tulee uusia lattiain muovimatto tasoitteineen. Rakenne tulee kuivata ennen sen uudelleen päällystystä. Liikuntasalin lattian korjaus (kohta 3.2). o Suosittelemme, että liikuntasalin alapohjan eristeen kuntoa selvitetään lisänäytteillä, jotta voidaan arvioida luotettavasti, rajautuvatko vauriot ainoastaan ulkoseinän vierelle. Tämän jälkeen arvioidaan tarvittava korjauslaajuus. o Betonilaatan yläpinnassa olevan bitumisivelyn sisältämät mahdolliset haitta-aineet tulee myös selvittää. o Liikuntasalin näyttämön alla olevan tuolivaraston lattian, maanvastaisen seinän ja levyrakenteisten väliseinien korjaukset (kastuneiden materiaalien poisto). o Samalla tulee poistaa ulkoseinän irtoavat tasoitteet tuuletusluukun edustalta. o Lattian korjauksen ja siihen liittyvien purkutöiden yhteydessä tulee selvittää myös alapohjan ja ulkoseinän alaosan mahdolliset ilmavuodot merkkiainekokeella. 2000-luvun osan kantavan alapohjan korjaukset (kohta 3.2). o Aulassa 135 ja käytävällä 134. o Suosittelemme kantavan laatan alueelta lattiapäällysteen ja tasoitteen poistoa puhtaaseen betonipintaan saakka. o Alapohjan kuivuudesta tulee vielä varmistua porareikämittausten avulla. 2000-luvun osan tiivistyskorjaukset (kohta 3.2 ja 3.3) o Ulkoseinien sisäpintojen elementtisaumat kovalevykaistojen takana. o Alapohjan ja seinien liittymät.

Kuntotutkimusraportti 92 (98) Voimisteluvälinevaraston laajennuksen sisäpuolen korjaukset (kohdat 3.2 ja 3.3). o Tulee poistaa kastuneiksi todetut muovimatot ja tasoitteet puhtaaseen betonipintaan ja arvioida mahdollisten VOC-yhdisteiden imeytymistä betonirakenteeseen ja sen myötä valita lattian korjaustapa. o Vanhan ja uuden varaston osan liitoskohdan kosteuden hallinta tulee myös suunnitella, sillä on mahdollista, että ulkopuolen toimenpiteillä ei yksinään pystytä vaikuttamaan huoneen keskialueen kosteuteen. o Seinien alaosien tasoitteet tulee poistaa puhtaaseen harkkopintaan asti alapohjan korjausten yhteydessä. o Kun ulkopuolen kosteuslähde on saatu hallintaan, tulee rakenteet kuivata ja uudelleen päällystää vasta, kun rakenteet on todettu kuiviksi. o Vanhan osan liittymässä oleva kotelointi tulee purkaa, mineraalivillaeristeet poistaa ja rakenteiden kosteudet mitata korjausten yhteydessä ja tällöin arvioida tarkemmin tarvetta tiivistää vanhan ulkoseinän liittymät ja eristetila. Tilaan 201 rajautuvan ulkoseinän ulkopuolen ikkunoiden alla olevien peltien tiivistykset (kohta 3.3). Opetustilan 102 (1. luokka) levytetyn päätyseinän toimenpiteet (kohta 3.3). o Seinän purku kokonaisuudessaan ja rakenteen kattava tarkastus. Toimenpiteet määräytyvät tämän jälkeen. 1980-luvun rapattujen julkisivujen ja sokkeleiden korjaukset (kohta 3.3). o Länsisivun sokkelin rappauksen korjaus o Sokkelin halkeamien korjaus länsi- ja eteläsivuilla. o Länsi- ja eteläsivujen rappauksen halkeamien korjaus, ellei rappauksen kuntotutkimuksessa todeta tarvetta laajemmalle korjaukselle. Ruokalan puurunkoisen seinän nopean aikataulun toimenpiteet (kohta 3.3). o Ennen seinärakenteen ja ikkunoiden uusimista, suosittelemme pellitysten epätiiviiden liittymien tiivistystä ja tiivistysmassojen säännöllistä uusimista. o Suosittelemme myös seinän sisäpuolisen ilmatiiveyden parantamista massaamalla seinän liittymät ja läpiviennit. Pistorasiat on suositeltavaa avata ja parantaa myös näiden ilmatiiveyttä.

Kuntotutkimusraportti 93 (98) Ruokalan puurunkoisen seinän ja ikkunoiden uusiminen (kohta 3.3). o Seinärakenteen ja ikkunoiden uusimiseen tulee varautua lähitulevaisuudessa seinän riskialttiiden rakenteiden ja ikkunoiden vuoksi. o Samassa yhteydessä tulee uusia vesipellit ja parantaa niiden kallistusta. 2000-luvun julkisivujen toimenpiteet (kohta 3.3). o Sokkelikuorielementin ja lämpörapatun seinän liittymän raon täyttö esimerkiksi polyuretaanivaahdolla ja raon pinnan saumaus elastisella massalla. o Ulkoseinässä on pieni lohkeama ulkoseinien nurkassa räystäällä luokan 142 kohdalla. Lohkeaman korjaus. 1950-luvun ikkunaliittymien tiivistyskorjaukset (kohta 3.3). o Myös entisen ulkoseinän (nykyisen väliseinän) ikkunat. 1980-luvun keittiön viereisen sisäänkäynnin oven liittymien tiivistys (kohta 3.3). o Liittymän pellitykset tulee poistaa, tiivistää rakenne pellitysten takaa ja uusia pellitykset. 1950-luvun vanhempien ikkunoiden uusiminen tai huoltomaalaus (kohta 3.4). o Ikkunoiden liittymien tiiveyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota mahdollisen uusimisen yhteydessä. o Mikäli ikkunat päätetään huoltokäsitellä, tulee samalla tehdä ikkunaliittymien tiivistys ilmatiiviiksi. 1980-luvun ikkunoiden uusiminen tai huoltomaalaus (kohta 3.4). o Suosittelemme ruokalan ikkunoiden uusimista. Seinärakenteen uusimisen yhteydessä. o Kellarikerroksen ikkunoiden uusiminen on suositeltavaa lähituulevaisuudessa ja samassa yhteydessä tulee uusia ikkunoiden vesipellit ja niiden kallistukset. o Luokkahuoneiden ikkunoiden uusimista tulee harkita ulkoseinän ja alapohjan tiivistyskorjausten yhteydessä, jolloin tiivistyskorjauksia ei tarvitsisi tehdä kahdesti. Liikuntasalin tuuletusluukun uusiminen (kohta 3.4).

Kuntotutkimusraportti 94 (98) 1950-luvun osassa sijaitsevan ATK-luokan yläpohjan ja seinien uusiminen (kohta 3.5). o Suosittelemme luokan katto- ja seinärakenteiden uusimista ja rakenteiden kunnon kattavaa tarkastusta tässä yhteydessä. o Samassa yhteydessä tulee yläpohjatilaan johtavat ovet uusia tiiviiksi ja varasto saneerata asianmukaiseksi. 1980-luvun vesikaton nopean aikavälin toimenpiteet (kohta 3.5). o Välittömänä toimenpiteenä suosittelemme matalan osan vesikatteen ja korkeamman osan ulkoseinän liittymäkohdan epätiiveyskohtien tiivistämistä vesitiiviiksi. 1980-luvun osan matalamman osan vesikaton uusiminen (kohta 3.5). o Vesikatteen kuntoa tulee seurata säännöllisesti (myös yläpohjatilan kautta) ja katteen uusimiseen tulee varautua lähitulevaisuudessa. 1980-luvun korkeamman osan vesikaton ja yläpohjan toimenpiteet (kohta 3.5). o Suosittelemme aluskatteen korjaamista mahdollisuuksien mukaan. o Liikuntasalin katon mineraalivillaisten akustiikkalevyjen uusiminen. Samassa yhteydessä tulee kartoittaa nostimella yläpohjan kosteusjäljet ja kosteus. Muut toimenpiteet määräytyvät tämän jälkeen. o Vesikaton uusiminen tulee ajankohtaiseksi nopealla aikataululla, jos yläpohjassa todetaan tällöin kosteutta. Muutoin vesikatteen uusimiseen tulee varautua joidenkin vuosien kuluttua. 1980-luvun yläpohjan tiivistyskorjaukset (kohta 3.5). o Suosittelemme yläpohjan ilmavuotojen tiivistystä alakattojen takaa. o Suosittelemme, että tiivistysten yhteydessä irrotetaan myös luokkahuoneiden valaisimet ja tiivistetään niidenkin takaa mahdolliset epätiiveyskohdat. o Yläpohjan tiivistysten yhteydessä tulee huomioida myös 1950-luvun ja 2000-luvun liittymien epätiiveyskohdat yläpohjassa. 1950-luvun välipohjien tiivistyskorjaukset (kohta 3.6). o Suosittelemme kaikkien kellarin katon läpivientien tiivistystä ilmatiiviiksi. o Luokkahuoneiden 102/105 ja 108 komeroiden kattojen läpivientien tiivistys. o Suosittelemme, että välipohjien läpiviennit käydään kokonaisuudessaan läpi ja tiivistetään epätiiviit läpiviennit.

Kuntotutkimusraportti 95 (98) 1950-luvun ikääntyneiden mineraalivillaisten akustiikkalevyjen uusinta (kohta 3.5). o 1950-luvun osan luokkahuoneen 103 katon kastuneiden akustiikkalevyjen uusinta. Ruokalan 110 ja käytävän 109 liikuntasalin välisen nurkan koteloinnin sisällä olevien läpivientien tiivistys (kohta 3.6). o Koteloinnin avaus ja kellariin vievien läpivientien tiivistys. 1950-luvun osan wc-tilojen 101c, 105b ja 105c korjaukset (kohta 3.7). o Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevien wc-tilojen 105 b ja 101c lattioiden kosteudet olivat koholla wc-istuimen vierellä ja wc-tilan 105 c lattian kosteudet olivat koholla lavuaarin alla. o Kosteuslähde tulee selvittää ja korjata, kastuneet pintamateriaalit purkaa puhtaaseen betonipintaan asti. o Tämän jälkeen rakenteet tulee kuivata ennen niiden uudelleen päällystä. o Välipohjan eriste tulee selvittää myös korjausten yhteydessä ja arvioida sen vaurioitumista. 1980-luvun wc- ja pesutilojen saneeraus (kohta 3.7). o Saneerauksen yhteydessä tulee huomioida myös rakennuksen osassa todettu paikoittainen perustuksia pitkin alapohjaan nouseva kosteus. o Kellarissa sijaitsevan wc- ja pesutilan lattian ja seinän kohonneet kosteusarvot ja pintamateriaalien irtoamien voi materiaalien ikääntymisen lisäksi johtua maakosteudesta. o Opettajien pukuhuoneen yhteydessä olevan wc-tilan lattiassa todettiin kohonneita kosteusarvoja pintakosteusilmaisimella. Kosteuslähde tulee selvittää ja korjata ja sen jälkeen arvioida tarvetta alapohjarakenteen kuivaamiselle.

Kuntotutkimusraportti 96 (98) Keittiön saneeraus ja kosteusvaurioiden korjaus (kohdat 3.2 ja 3.7). o Suosittelemme keittiön peruskorjausta ja ympäröivien tilojen kosteusvaurioiden korjausta. o Keittiö on saadun tiedon mukaan muuttumassa tai juuri muuttunut valmistuskeittiöstä jakelukeittiöksi, jolloin tilan saneerauksen yhteydessä tulee huomioida myös tämän muutoksen tuomat vaatimukset mm. varusteisiin ja tilajärjestelyihin. o Keittiön saneerauksen yhteydessä tulee myös kylmiöt uusia ja arvioida sen jälkeen ulkoseinän kosteutta ja muuta kuntoa. o Kylmiöiden yläpuolella todettiin myös viitteitä eristämättömien putkien kondensoimisesta ja ulkoseinän ilmavuodoista sähkösuojaputkien kautta. Myös nämä tulevat korjattaviksi keittiön saneerauksen yhteydessä. Tuholaistorjunta (kohta 3.7). o Kylmiöiden päällä havaittiin hiiren ulostetta. 1980-luvun osassa sijaitsevan siivoushuoneen saneeraus ja kosteusvaurioiden korjaus (kohta 3.7). o Tilan lattiassa sekä seinässä kaatoaltaan läheisyydessä sekä käytävän lattiassa siivoushuoneen oven edustalla todettiin viitteitä kosteudesta. o Suosittelemme tilan saneerausta kokonaisuudessaan ja kosteudesta vaurioituneiden materiaalien poistoa puhtaaseen betoni- ja tiilipintaan asti, myös käytävän puolella. o Tilan saneerauksessa tulee huomioida myös rakennuksen osassa todettu paikoittainen perustuksia pitkin alapohjaan nouseva kosteus. 2000-luvun osan wc-tilojen lavuaarien juoksuputkien korjaus (kohta 3.7). o Suosittelemme kaikkien juoksuputkien tarkastamista ja tarvittaessa juoksuputkien jatkamista, jotta liitokset viemäriin saadaan tiiviiksi. 2000-luvun osassa sijaitsevan wc-tilan143 b katon tarkastus ja korjaus (kohta 3.7). o Levyrakenteinen katto tulee avata kosteusjäljen kohdalta ja arvioida rakenteen korjaustarve. Kastumisen syy tulee poistaa ja kaikki kastuneet materiaalit uusia.

Kuntotutkimusraportti 97 (98) 2000-luvun siivoushuoneessa 140 pienet toimenpiteet (kohta 3.7). o Suosittelemme, että kuivurin poistovesiletku johdetaan lattiakaivoon. o Myös muiden koneiden poistovesiputket on suositeltavaa tarkastaa ja tarvittaessa korjata. o Suosittelemme tiskipöydän ja pesukoneen taustan sekä lattiakaivon huolellista puhdistusta ja jatkossa niiden siivouksen tehostamista. o Suosittelemme, että nurkkaan tehdään pintakosteuskartoitus suositeltujen toimien jälkeen, kun pinnat ovat kuivia. 1950-luvun osassa sijaitsevan ilmanvaihtokonehuoneen pesualtaan korjaukset (kohta 3.8). o Altaan vuotava viemärin liitos tulee korjata. o Pesualtaan viemäröinti tulee myös tarkastaa ja mahdollisesti puuttuva vesilukko tulee asentaa. 1950-luvun osassa sijaitsevan ilmanvaihtokonehuoneen kattovuodon korjaukset (kohta 3.8). o Suosittelemme vuotokohdan etsimistä ja korjaamista vesikaton kautta. o Tämän lisäksi yläpohjan kastuneet materiaalit tulee uusia. TK2/PK2-tulo- ja poistoilmanvaihtokoneen uusiminen tai saneeraus (kohta 3.8) - varaus. o Suosittelemme varautumaan koneen uusimiseen tai saneeraamiseen. Vielä uusimattomien huippuimureiden uusimiseen tulee varautua lähivuosien aikana (kohta 3.8) - varaus. 1950-luvun painovoimaisten venttiilien sulkeminen (kohta 3.8). o Suosittelemme, että painovoimaisen ilmanvaihdon venttiilit suljetaan ilmatiiviisti kaikissa 1950-luvun tiloissa erillisen suunnitelman mukaan. o Suunnitelmassa tulee huomioida mm. hormien lämpötilan lasku ja mahdollinen kosteuden tiivistymisen riski. Keittiön ja ruokasalin ilmanvaihtojärjestelmän (TK1 ja tiloja palveleva huippuimuri) huoltotoimenpiteet (kohta 3.8). o Huoltotoimenpiteinä suosittelemme uusimaan lämmityspumput ja ilmausjärjestelmän, jossa havaittiin vuotojälkiä. Keittiön ja ruokasalin ilmanvaihtojärjestelmän (TK1 ja tiloja palveleva huippuimuri) uusiminen (kohta 3.8) - varaus. o Ilmanvaihtojärjestelmän uusimista tulee harkita, koska energiankulutusta saadaan uusilla järjestelmillä pienennettyä.

Kuntotutkimusraportti 98 (98) Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö (kohta 3.8). o Suosittelemme ilmanvaihtokoneiden, -kanavien ja päätelaitteiden puhdistusta. o Ilmanvaihtokanavat tulee puhdistaa viiden vuoden välein. o Ilmanvaihdon puhdistuksen yhteydessä suosittelemme tarkistamaan ilmanvaihtokoneiden äänenvaimennuselementit ja päätelaitteet mahdollisten mineraalivillojen esiintymisen selvittämiseksi ja uusimaan mahdolliset mineraalivillaeristeet materiaaleiksi, joista ei kuituja irtoa. o Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistuksen jälkeen suosittelemme tarkastamaan ja säätämään koulun ilmamäärät suunnitteluarvoihin. Suosittelemme, että isojen tuloilmakoneiden raitisilmaritilöiden päälle asennetaan sääsuojat, jotta tuloilmakoneisiin ei pääse kosteutta (kohta 3.8). Turussa RTC Vahanen Turku Oy Heli Teivainen RI (AMK), rakennusterveysasiantuntija Timo Hautalampi FM Henri Koski LVI-työteknikko Liitteet 1 Pohjapiirrokset 2 Materiaalinäytteiden testausseloste (2 kpl), Turun yliopisto 3 Paineseurantakäyrät

P10 V10 V9 N17 R11 V25 V27 P8 P7 V12 V11 V13 P9 V26 R12 R20 N15 R13 N16 P1 V1 = Rakenneavaus 1 = Mikrobinäyte 1 = Porareikäkosteusmittaus 1 = Viiltokosteusmittaus 1 = Kohonneita kosteusarvoja pintakosteusilmaisimella Kehys selitteen ympärillä tarkoittaa poikkeavaa löydöstä, esim. koholla olevaa kosteutta, mikrobikasvuun viittaavaa näytetulosta, ilmavuotoa merkkiainekokeessa

V16 V15 V5 P2 R5 V1 N7 V3 V2 MA1 R21 V20 PS2 V4 N18 N13 V19 MA2 R8 N19 R16 R14 N1 P15 R9 V23 N8 R10 P6 R15 N14 P19 V17 V18 P11 R6 P5 P3 R2 V14 P12 N4 N3 R4 N2 V21 R1 N6 V22 V30 V29 = Paineseurantamittaus 1 = Katossa kosteusjälkiä V31 V24 = Mikrobinäyte 1 = Porareikäkosteusmittaus 1 = Viiltokosteusmittaus 1 = Kohonneita kosteusarvoja pintakosteusilmaisimella Kehys selitteen ympärillä tarkoittaa poikkeavaa löydöstä, esim. koholla olevaa kosteutta, mikrobikasvuun viittaavaa näytetulosta, ilmavuotoa merkkiainekokeessa P18 V7 V8 P17 R7 = Rakenneavaus 1 P13 V28 N9 R8 = Merkkiainekoe 1 R3 V6 P1 MA1 N5 PS1 P14

N 12 R 17

R1 = Rakenneavaus 1 N1 = Mikrobinäyte 1 Kehys selitteen ympärillä tarkoittaa poikkeavaa löydöstä, esim. koholla olevaa kosteutta, mikrobikasvuun viittaavaa näytetulosta, ilmavuotoa merkkiainekokeessa

TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, suoraviljely 1 / 16 Seikelän_koulu_mat_RTC_271115.docm pc- seloste, pessi, 10/2015 Tilaaja: Laskutus: Toimitusosoite.: Selosteen sisältö: Näytetiedot: Kohde: Näytteenottaja: Näytteenottopvm: Näytteet: Näyte N1. Näyte N2. Näyte N3. Näyte N4. Näyte N5. Näyte N6. Näyte N7. Näyte N8. Näyte N9. Näyte N10. Näyte N11. Näyte N12 Näyte N13. Näyte N14. Näyte N15. Näyte N16. Näyte N17. Näyte N18. Analyysi: Menetelmä: Viljelypvm.: Kasvatusalustat: Kasvatusolosuhteet: RTC Vahanen Turku Oy/ Heli Teivainen Ratapihankatu 53 C, 20100 Turku sama, verkkolaskutus heli.teivainen@vahanen.com materiaalinäytteitä 18 kpl Seikelän koulu / Masku Heli Teivainen 27.11.2015, näytteet saapuneet 1.12.2015 lab.tunniste Luokka 124, lattia (lattiatasoite) Ao231 Liikuntasali, lattia US:n vierellä (kivivilla) Ao232 Liikuntasali, lattia US:n vierellä; hieman keskemmälle kuin N2 (kivivilla) Ao233 Liikuntasali, pesuhuoneen edestä, pilarin vierestä (kivivilla) Ao234 Liikuntasali, varaston nurkka (kivivilla) Ao235 Liikuntasali, varaston nurkka, lohjennut lattian sisään (seinätasoite) Ao236 Luokka 125, oviaukosta (lattiatasoite) Ao237 Käytävä 118a, jalkalistan takaa (VS tasoite) Ao238 Yläaula, 2000- luku (lattiatasoite) Ao239 Ullakkokerros, ATK- luokan katto, kosteusjälkikohta (mineraalivilla) Ao240 Ullakkokerros, ATK- luokan vinokatto (mineraalivilla) Ao241 2. kerros, käytävä 201, hissin edessä, ulkoseinä (mineraalivilla) Ao242 1. kerros, luokka 103, US:n vierestä, lattia (kutterinlastu) Ao243 1.kerros, luokka 103, käytävän vierestä, lattia (kutterinlastu) Ao244 Kellarikerros, käytävän 005 puulattian koolauspuuta (puu) Ao245 Kellarikerros, käytävän 005 maanvastainen ulkoseinä (valkoinen A0246 lasikuituvilla) Kellarikerros, taukohuoneen 007 maanvastainen ulkoseinä, koolauspuu Ao247 (puu) 1. kerros, luokka 102, puukoolatun betoniseinän alaosa (mineraalivilla) Ao248 Suoraviljely; laboratorion sisäinen menetelmä Viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus, suuntaa antava määräarvio, viljely suoraan maljoille ilman laimennusta. Menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. 1.12.2015 / OT Tryptoni- hiivauute- glukoosiagar (THG, Asumisterveysohje, 2003); bakteerit, aktinomykeetit eli sädesienet; 2 % mallasuuteagar (MA- 2, Asumisterveysohje, 2003); mesofiiliset hiiva- ja homesienet, basidiomykeetit; Dikloraani- 18%- glyseroliagar (DG- 18, Asumisterveysohje, 2003); kserofiiliset sienet ( Kserofiiliset sienet kasvavat mesofiilisiä sieniä kuivemmissa olosuhteissa (materiaalin vesiaktiivisuusvaatimus on aw= 60 80). Kserofiiliset sienet ovat tyypillisiä kosteusvaurion reuna- alueilla sekä kosteusvaurion alkuvaiheessa.) Kasvatuslämpötila 25 C; kasvatusaika 7 vrk (bakteeri- ja sienipesäkkeiden määräarvio), sienien määritys 7-14 vrk, aktinomykeettipesäkkeiden määräarvio 10 14 vrk

Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 2 / 16 Seikelän_koulu_mat_RTC_271115.docm Analysoijat: Sirkku Häkkilä, Raisa Ilmanen / Turun yliopisto, Aerobiologian yksikkö Tulosten tulkinta ja esitystapa Käytetty menetelmä ei sovella Asumisterveysohjeessa (2003) esitettyjä ohjeita, vaan analyysissä on käytetty mikrobikasvun runsauden mukaista asteikkoa. Kasvun runsaus esitetty taulukoissa seuraavasti: - = ei kasvua, (+) = yksittäinen pesäke, + = vähän, ++ = kohtalaisesti, +++ = runsaasti, ++++ = erittäin runsaasti kasvua, y = ylikasvu). Asteikko on vain suuntaa antava. Verrattuna asumisterveysohjeen pitoisuusalueisiin, viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen mikäli elinkykyisten sienten kasvu on runsasta (+++/++++) tai aktinomykeettikasvu on kohtalaista tai runsasta (++/+++/++++) (Tulonen, 2005). Kosteusvaurioindikoivat ryhmät on merkitty * ja mahdollisesti toksiset mikrobiryhmät ª; luokittelu Asumisterveysoppaan (2009) mukaan. Tulokset ja näytekohtaiset tulkinnat Näyte N1. Luokka 124, lattia (lattiatasoite) Bakteerit (THG elatusalusta) Aktinomykeetit *ª Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Homesienet Eurotium * Aspergillus versicolor *ª Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Homesienet Eurotium * Aspergillus versicolor *ª Ao231 Yht. + Yht. +++ Yht. +++ (+) + +++ ++ +++ ++ Näytekohtainen tulkinta Näytteessä esiintynyt runsas sienten kasvu viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa sekä erittäin pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavia aktinomykeettejä.

Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 3 / 16 Seikelän_koulu_mat_RTC_271115.docm Näyte N2. Liikuntasali, lattia US:n vierellä (kivivilla) Bakteerit (THG elatusalusta) Aktinomykeetit *ª Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Homesienet Aspergillus versicolor *ª Penicillium Chaetomium *ª Aspergillus sp. Cladosporium Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Homesienet Aspergillus ryhmä Restricti * Penicillium Aspergillus versicolor *ª Aspergillus ochraceus *ª Eurotium * Tritirachium * Ao232 Yht. ++ Yht. ++ Yht. +++ - ++ ++ ++ + (+) (+) +++ ++ + (+) (+) (+) Näytekohtainen tulkinta Näytteessä esiintynyt runsas sienten kasvu viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä. Näytekohtaiset huomiot Näytemateriaalissa tummentuma.

Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 4 / 16 Seikelän_koulu_mat_RTC_271115.docm Näyte N3. Liikuntasali, lattia US:n vierellä; hieman keskemmälle kuin N2 (kivivilla) Bakteerit (THG elatusalusta) Aktinomykeetit *ª Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Ei kasvua Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Homesienet Aspergillus ryhmä Restricti * Cladosporium Eurotium * Scopulariopsis * Muut ryhmät: steriili rihma Ao233 Yht. +y Yht. - Yht. ++ (+) +y ++ (+) (+) (+) (+) Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät määriltään viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Näytteessä esiintyi kuitenkin kohtalaisia määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa, minkä vuoksi kosteusvaurion mahdollisuus ei ole poissuljettu. Näytteessä esiintyi lisäksi erittäin pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavia aktinomykeettejä. Näytekohtaiset huomiot Näytteessä esiintynyt muiden bakteerien ylikasvu on saattanut heikentää aktinomykeettien kasvua ja/tai havaittavuutta. Näyte N4. Liikuntasali, pesuhuoneen edestä, pilarin vierestä (kivivilla) Bakteerit (THG elatusalusta) Aktinomykeetit *ª Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Ei kasvua Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Homesienet Aspergillus ryhmä Restricti * Penicillium Ao234 Yht. + Yht. - Yht. + - + + (+) Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä.

Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 5 / 16 Seikelän_koulu_mat_RTC_271115.docm Näyte N5. Liikuntasali, varaston nurkka (kivivilla) Bakteerit (THG elatusalusta) Aktinomykeetit *ª Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Homesienet Aspergillus versicolor *ª Cladosporium Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Homesienet Aspergillus versicolor *ª Aspergillus ryhmä Restricti * Penicillium Ao235 Yht. + Yht. ++ Yht. +++ - + ++ (+) +++ ++ (+) Näytekohtainen tulkinta Näytteessä esiintynyt runsas sienten kasvu viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä.

TESTAUSSELOSTE 6 / 16 materiaalinäyte, suoraviljely Seikelän_koulu_mat_RTC_271115.docm pc- seloste, pessi, 10/2015 Näyte N6. Liikuntasali, varaston nurkka, lohjennut lattian sisään (seinätasoite) Bakteerit (THG elatusalusta) Aktinomykeetit *ª Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Homesienet Cladosporium Botrytis Alternaria Aspergillus versicolor *ª Chaetomium *ª Penicillium Phoma * Ulocladium * Aspergillus fumigatus *ª Hiivat Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Homesienet Cladosporium Aspergillus ryhmä Restricti * Aspergillus versicolor *ª Botrytis Eurotium * Penicillium Ulocladium * Wallemia * Aspergillus ochraceus *ª Ao236 Yht. +++ Yht. ++y Yht. ++ - +++ ++ +y + + + + + + (+) + ++ + + + + + + + (+) Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä. Näytekohtaiset huomiot Nopeakasvuinen Botrytis on saattanut peittää alleen muuta lajistoa.

TESTAUSSELOSTE 7 / 16 materiaalinäyte, suoraviljely Seikelän_koulu_mat_RTC_271115.docm pc- seloste, pessi, 10/2015 Näyte N7. Luokka 125, oviaukosta (lattiatasoite) Bakteerit (THG elatusalusta) Aktinomykeetit *ª Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Homesienet Aspergillus versicolor *ª Tritirachium * Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Homesienet Aspergillus versicolor *ª Tritirachium * Eurotium * Ao237 Yht. +++ Yht. +++ Yht. +++ +++ ++ +++ + +++ + (+) Näytekohtainen tulkinta Näytteessä esiintynyt runsas aktinomykeettien ja runsas sienten kasvu viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Kosteusvaurioon viittaavat aktinomykeetit saattavat tuottaa toksisia yhdisteitä rakennusmateriaaleilla. Näytteessä tavattiin kosteus- vaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näyte N8. Käytävä 118a, jalkalistan takaa (VS tasoite) Bakteerit (THG elatusalusta) Aktinomykeetit *ª Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Homesienet Penicillium Cladosporium Tritirachium * Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Homesienet Aspergillus ochraceus *ª Aspergillus ryhmä Restricti * Penicillium Tritirachium * Cladosporium Ao238 Yht. ++ Yht. + Yht. ++ (+) ++ + (+) (+) + + + + (+) Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa sekä erittäin pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavia aktinomykeettejä.

Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 8 / 16 Seikelän_koulu_mat_RTC_271115.docm Näyte N9. Yläaula, 2000- luku (lattiatasoite) Bakteerit (THG elatusalusta) Aktinomykeetit *ª Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Homesienet Aspergillus versicolor *ª Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Homesienet Aspergillus ryhmä Restricti * Aspergillus versicolor *ª Eurotium * Ao239 Yht. + Yht. + Yht. +++ (+) ++ + +++ + + Näytekohtainen tulkinta Näytteessä esiintynyt runsas sienten kasvu viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä esiintyi lisäksi erittäin pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavia aktinomykeettejä.

TESTAUSSELOSTE 9 / 16 materiaalinäyte, suoraviljely Seikelän_koulu_mat_RTC_271115.docm pc- seloste, pessi, 10/2015 Näyte N10. Ullakkokerros, ATK- luokan katto, kosteusjälkikohta (mineraalivilla) Bakteerit (THG elatusalusta) Aktinomykeetit *ª Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Homesienet Chaetomium *ª Penicillium Aureobasidium Mucor Muut ryhmät: steriili rihma Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Homesienet Penicillium Cladosporium Aspergillus sydowii *ª Muut ryhmät: steriili rihma Ao240 Yht. +++ Yht. +++ Yht. +++ ++ +++ +++ +++ + + ++ +++ + (+) ++ Näytekohtainen tulkinta Näytteessä esiintynyt kohtalainen aktinomykeettien ja runsas sienten kasvu viittaa aktiivi- seen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Kosteusvaurioon viittaavat aktinomykeetit saattavat tuottaa toksisia yhdisteitä rakennusmateriaaleilla. Näytteessä tavattiin kosteus- vaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytekohtaiset huomiot Nopeakasvuinen Chaetomium on peittänyt alleen muuta lajistoa.

Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 10 / 16 Seikelän_koulu_mat_RTC_271115.docm Näyte N11. Ullakkokerros, ATK- luokan vinokatto (mineraalivilla) Bakteerit (THG elatusalusta) Aktinomykeetit *ª Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Homesienet Chaetomium *ª Penicillium Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Homesienet Cladosporium Penicillium Muut ryhmät: steriili rihma Ao241 Yht. - Yht. + Yht. + - - + (+) + (+) + Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Näytteessä esiintyi erittäin pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä. Näyte N12 2. kerros, käytävä 201, hissin edessä, ulkoseinä (mineraalivilla) Bakteerit (THG elatusalusta) Aktinomykeetit *ª Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Ei kasvua Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Muut ryhmät: steriili rihma Ao242 Yht. + Yht. - Yht. (+) - + (+) Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä eikä selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa sieni- lajistoa.

Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 11 / 16 Seikelän_koulu_mat_RTC_271115.docm Näyte N13. 1. kerros, luokka 103, US:n vierestä, lattia (kutterinlastu) Bakteerit (THG elatusalusta) Aktinomykeetit *ª Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Homesienet Penicillium Aspergillus sp. Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Homesienet Penicillium Ao243 Yht. + Yht. + Yht. + - + + (+) + Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä eikä selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa sieni- lajistoa. Näyte N14. 1.kerros, luokka 103, käytävän vierestä, lattia (kutterinlastu) Bakteerit (THG elatusalusta) Aktinomykeetit *ª Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Homesienet Penicillium Aspergillus sydowii *ª Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Homesienet Aspergillus sp. Aspergillus sydowii *ª Penicillium Ao244 Yht. + Yht. + Yht. + (+) + + (+) (+) (+) (+) Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Näytteessä esiintyi erittäin pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa sekä erittäin pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavia aktinomykeettejä.

Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 12 / 16 Seikelän_koulu_mat_RTC_271115.docm Näyte N15. Kellarikerros, käytävän 005 puulattian koolauspuuta (puu) Bakteerit (THG elatusalusta) Aktinomykeetit *ª Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Homesienet Blastobotrys Penicillium Aspergillus ochraceus *ª Aspergillus sp. Aspergillus versicolor *ª Chaetomium *ª Phoma * Tritirachium * Paecilomyces variotii *ª Hiivasienet Muut ryhmät: steriili rihma Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Homesienet Aspergillus ryhmä Restricti * Blastobotrys Wallemia * Penicillium Aspergillus ochraceus *ª Aspergillus versicolor *ª Eurotium * Tritirachium * Absidia Ao245 Yht. +++ Yht. +++ Yht. +++ + +++ ++ ++ + + + + + + (+) + (+) +++ +++ +++ ++ + + + + (+) Näytekohtainen tulkinta Näytteessä esiintynyt runsas sienten kasvu viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä esiintyi lisäksi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavia aktinomykeettejä.

Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 13 / 16 Seikelän_koulu_mat_RTC_271115.docm Näyte N16. Kellarikerros, käytävän 005 maanvastainen ulkoseinä (valkoinen lasikuituvilla) Bakteerit (THG elatusalusta) Aktinomykeetit *ª Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Homesienet Aspergillus versicolor *ª Blastobotrys Muut ryhmät: steriili rihma Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Homesienet Aspergillus ryhmä Restricti * Aspergillus versicolor *ª Blastobotrys Muut ryhmät: steriili rihma Yht. (+) Yht. + Yht. ++ A0246 - (+) (+) (+) (+) ++ (+) (+) (+) Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät määriltään viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Näytteessä esiintyi kuitenkin kohtalaisia määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa, minkä vuoksi kosteusvaurion mahdollisuus ei ole poissuljettu. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä.

TESTAUSSELOSTE 14 / 16 materiaalinäyte, suoraviljely Seikelän_koulu_mat_RTC_271115.docm pc- seloste, pessi, 10/2015 Näyte N17. Kellarikerros, taukohuoneen 007 maanvastainen ulkoseinä, koolauspuu (puu) Bakteerit (THG elatusalusta) Aktinomykeetit *ª Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Homesienet Botrytis Paecilomyces variotii *ª Penicillium Geotrichum Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Homesienet Aspergillus ryhmä Restricti * Penicillium Yht. + Yht. + Yht. ++ Ao247 + + + + + (+) + + Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa sekä pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavia aktinomykeettejä. Näyte N18. 1. kerros, luokka 102, puukoolatun betoniseinän alaosa (mineraalivilla) Bakteerit (THG elatusalusta) Aktinomykeetit *ª Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Homesienet Cladosporium Penicillium Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Homesienet Penicillium Aspergillus ryhmä Restricti * Ao248 Yht. ++ Yht. + Yht. + ++ + + + + (+) Näytekohtainen tulkinta Näytteessä esiintynyt kohtalainen aktinomykeettien kasvu viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Kosteusvaurioon viittaavat aktinomykeetit saattavat tuottaa toksisia yhdisteitä rakennusmateriaaleilla. Näytteessä tavattiin lisäksi erittäin pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa.

Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 15 / 16 Seikelän_koulu_mat_RTC_271115.docm Lausunto Yhteenveto tuloksista Näyte Mikrobikasvun esiintyminen kohteessa näytteittäin Näyte N1. Aktiivinen mikrobikasvusto. Ao231 Näyte N2. Aktiivinen mikrobikasvusto. Ao232 Näyte N3. Mikrobikasvuston mahdollisuutta ei ole poissuljettu. Ao233 Näyte N4. Ei aktiivista mikrobikasvustoa. Ao234 Näyte N5. Aktiivinen mikrobikasvusto. Ao235 Näyte N6. Ei aktiivista mikrobikasvustoa. Ao236 Näyte N7. Aktiivinen mikrobikasvusto. Ao237 Näyte N8. Ei aktiivista mikrobikasvustoa. Ao238 Näyte N9. Aktiivinen mikrobikasvusto. Ao239 Näyte N10. Aktiivinen mikrobikasvusto. Ao240 Näyte N11. Ei aktiivista mikrobikasvustoa. Ao241 Näyte N12 Ei aktiivista mikrobikasvustoa. Ao242 Näyte N13. Ei aktiivista mikrobikasvustoa. Ao243 Näyte N14. Ei aktiivista mikrobikasvustoa. Ao244 Näyte N15. Aktiivinen mikrobikasvusto. Ao245 Näyte N16. Mikrobikasvuston mahdollisuutta ei ole poissuljettu. A0246 Näyte N17. Ei aktiivista mikrobikasvustoa. Ao247 Näyte N18. Aktiivinen mikrobikasvusto. Ao248 Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvun merkitys (Asumisterveysohje, 2003) Raporttiin sisältyvä näyte on viitannut mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan. Rakennuksessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten ja ilmanvaihdon mukana mikrobeja (esimerkiksi itiöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuotteita, joille sisätiloissa oleskelevat altistuvat. Ellei mikrobikasvustoa ole poistettu, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivatettu. Kosteusvaurio on välittömästi korjattava ja vaurioon johtaneet syyt poistettava.

Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 16 / 16 Seikelän_koulu_mat_RTC_271115.docm Altistumisesta saattaa aiheutua silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita, yöyskää tai erilaisia yleisoireita, esimerkiksi lämpöilyä. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun altistus keskeytyy tai lakkaa. Altistuksen seurauksena voi esiintyä myös toistuvia hengitystieinfektioita tai kehittyä pitkäaikaissairaus, esimerkiksi astma. Altistuksen on havaittu lisäävän poskiontelo- ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. Huomioitavaa Epäillystä vauriokohdasta tehdyt havainnot ja näytteenottokohdan merkitys sisäilman kannalta on huomioitava tulkittaessa näytteen osoittamaa terveyshaittaa. Käytössä oleva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Rajaukset Rakennusmateriaaleihin, jotka ovat kosketuksissa maaperän tai ulkoilman kanssa, kuten alapohjarakenteet ja lämmöneristeet, ei voida soveltaa tässä raportissa käytettyjä tulkintaperiaatteita, varsinkaan jos niiden kautta ei tapahdu ilmavuotoja sisätiloihin. Turussa 17.12.2015 Anna- Mari Pessi FM, erikoistutkija Sirkku Häkkilä FM, rakennusterveysasiantuntija, projektitutkija Viitteet Asumisterveysohje. Sosiaali- ja Terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.), Ympäristö ja Terveys- lehti, Pori. 2009. 200 ss. Tulonen Krista 2005. Rakennusmateriaalien mikrobitutkimusmenetelmien vertailu. Insinöörityö. Turku AMK, biotekniikka

TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, suoraviljely 1 / 3 Seikelänkoulu_mat_RTC_031215 pc-seloste, pessi, 10/2015 Tilaaja: Laskutus: Toimitusosoite.: RTC Vahanen Turku Oy Ratapihankatu 53 C 20100 Turku RTC verkkolaskutus heli.teivainen@vahanen.com Selosteen sisältö: materiaalinäytteitä 1 kpl Näytetiedot: Kohde: Seikelän Koulu /Masku Näytteenottaja: Timo Hautalampi Näytteenottopvm: 3.12.2015, näytteet saapuneet 7.12.2015 Näytteet: lab.tunniste Näyte N19. Ruokala, ulkoseinä (kipsilevyn kartonki) Ao311 Analyysi: Menetelmä: Viljelypvm.: 7.12.2015 / OT Kasvatusalustat: Kasvatusolosuhteet: Analysoijat: Tulosten tulkinta ja esitystapa Suoraviljely; laboratorion sisäinen menetelmä Viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus, suuntaa antava määräarvio, viljely suoraan maljoille ilman laimennusta. Menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Tryptoni-hiivauute-glukoosiagar (THG, Asumisterveysohje, 2003); bakteerit, aktinomykeetit eli sädesienet; 2 % mallasuuteagar (MA-2, Asumisterveysohje, 2003); mesofiiliset hiiva- ja homesienet, basidiomykeetit; Dikloraani-18%-glyseroliagar (DG-18, Asumisterveysohje, 2003); kserofiiliset sienet (Kserofiiliset sienet kasvavat mesofiilisiä sieniä kuivemmissa olosuhteissa (materiaalin vesiaktiivisuusvaatimus on aw= 60 80). Kserofiiliset sienet ovat tyypillisiä kosteusvaurion reuna-alueilla sekä kosteusvaurion alkuvaiheessa.) Kasvatuslämpötila 25 C; kasvatusaika 7 vrk (bakteeri- ja sienipesäkkeiden määräarvio), sienien määritys 7-14 vrk, aktinomykeettipesäkkeiden määräarvio 10 14 vrk Satu Saaranen / Turun yliopisto, Aerobiologian yksikkö Käytetty menetelmä ei sovella Asumisterveysohjeessa (2003) esitettyjä ohjeita, vaan analyysissä on käytetty mikrobikasvun runsauden mukaista asteikkoa. Kasvun runsaus esitetty taulukoissa seuraavasti: - = ei kasvua, (+) = yksittäinen pesäke, + = vähän, ++ = kohtalaisesti, +++ = runsaasti, ++++ = erittäin runsaasti kasvua, y = ylikasvu). Asteikko on vain suuntaa antava. Verrattuna asumisterveysohjeen pitoisuusalueisiin, viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen mikäli elinkykyisten sienten kasvu on runsasta (+++/++++) tai aktinomykeettikasvu on kohtalaista tai runsasta (++/+++/++++) (Tulonen, 2005). Kosteusvaurioindikoivat ryhmät on merkitty * ja mahdollisesti toksiset mikrobiryhmät ª; luokittelu Asumisterveysoppaan (2009) mukaan.

Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 2 / 3 Seikelänkoulu_mat_RTC_031215 Tulokset ja näytekohtaiset tulkinnat Näyte N19. Ruokala, ulkoseinä (kipsilevyn kartonki) Ao311 Bakteerit (THG elatusalusta) Yht. ++ Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit ++ Mesofiiliset sienet (MA-2 elatusalusta) Yht. + Homesienet Chaetomium *ª + Muut ryhmät: steriili rihma (+) Kserofiiliset sienet (DG-18 elatusalusta) Yht. (+) Homesienet Penicillium (+) Muut ryhmät: steriili rihma (+) Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä. Lausunto Yhteenveto tuloksista Näyte Näyte N19. Mikrobikasvun esiintyminen kohteessa näytteittäin Ei aktiivista mikrobikasvustoa. Huomioitavaa Epäillystä vauriokohdasta tehdyt havainnot ja näytteenottokohdan merkitys sisäilman kannalta on huomioitava tulkittaessa näytteen osoittamaa terveyshaittaa. Käytössä oleva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit.

Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 3 / 3 Seikelänkoulu_mat_RTC_031215 Turussa 18.12.2015 Sirkku Häkkilä FM, rakennusterveysasiantuntija, projektitutkija Raisa Ilmanen FM, projektitutkija Viitteet Asumisterveysohje. Sosiaali- ja Terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.), Ympäristö ja Terveys-lehti, Pori. 2009. 200 ss. Tulonen Krista 2005. Rakennusmateriaalien mikrobitutkimusmenetelmien vertailu. Insinöörityö. Turku AMK, biotekniikka