HOITO- JA PALVELUTARPEEN KARTOITUS

Samankaltaiset tiedostot
Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA

Lapsiperheiden palvelut

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI

Valtioneuvoston asetus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Kuvastin ASIAKASPEILI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle Tarja Viitikko

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Esperi Care Anna meidän auttaa

Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille hanke Turun kehittämisosio

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Tampereen Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden Perhepalveluiden. Palveluohjaus

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Kelan TYP-toiminta KELA

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Ikääntyneet huomioiva toimintamalli lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa

Perustason moniammatillinen tiimi mielenterveys- ja päihdeasiakkaalle

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Helena Vorma lääkintöneuvos

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Perhekumppanuus Hyvinvointia vaikuttavasti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Työttömien terveyspalvelujen toteutumisesta

Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille Hanna Ahola

Työllisyyden kuntakokeilu

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Byströmin nuorten palvelut

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT

Tervehdys Kainuusta!

GERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari

KOTIHOIDON UUSI YHTEINEN VERKOSTO Toimiva kotihoito Lappiin - monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

ASIAKASOSALLISUUS JA KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA Tilannekatsaus. Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille - Turun kehittämisosio

Tavoitteena turvallisuus

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille Varsinais-Suomen hankekuntien kehittämisosio

Asumispalveluiden visio. Asumispalveluiden johtoryhmä

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö.

Ikäneuvo kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Maakunnallinen ikäihmisten neuvonta ja asiakasohjaus Ikä- ja muistiystävällinen Pirkanmaa -seminaari Mari Patronen ja Essi Mäki-Hallila

Palveluesimies Tuula Holja

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Rai- vertailukehittämisen seminaari Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Lähituki-projekti Osaraportti Esittely

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS Aulikki Kananoja

PK Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Perheiden palvelujen asiakasprosessi Ritva Olsén

Päihteet ja vanhemmuus

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana

Henkilöstösuunnittelua varten

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kela osana monialaisessa verkostossa

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Suoran valinnan palvelut.

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Transkriptio:

A S I A K A S L Ä H T Ö I S T Ä J A V A I K U T T A V A A P A L V E L U A M I E L E N T E R V E Y S - J A P Ä I H- D E A S I A K K A I L L E - M O N I A M M A T I L L I S E T T I I M I T P E R U S T A S O N S O S I A A L I - J A T E R- V E Y S P A L V E L U I S S A Moniammatillinen tiimimalli perustuu asiakkailla havaittuihin palvelutarpeisiin ja tavoitteeseen lisätä ammattiryhmien välistä yhteistyötä. Mallissa keskeistä on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö ja verkostoituva työtapa. Tiimin ydin on terveydenhoitajan ja sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan muodostama työpari yhdessä terveyskeskuslääkärin kanssa. Toimintaan sisältyy moniammatillinen hoidon- ja palvelutarpeen kartoitus, hoito- ja asiakassuunnitelman laatiminen, yksilökohtainen palveluohjaus ja muu jatkotuki- ja hoito asiakkaan tarpeen mukaan. Myös ryhmätoiminta ja kokemusasiantuntijan tuki ovat osa tiimimallin palveluprosessia. Toiminnalla tavoitellaan sitä, että asiakkaiden on mahdollista saada laadukasta ja tarpeeseen vastaavaan tukea mielenterveys- ja päihdeongelmiin matalalla kynnyksellä, terveysaseman yhteydessä. Päämääränä on, että palveluiden painopiste siirtyy erityistason palveluista perustasolle. Periaate on, että moniammatillisessa tiimimallissa palvelut toimivat yhtenä kokonaisuutena, eivät toisistaan erillisinä osina. Toimintamalliin kiinteästi kuuluvien sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi tarvittavat tukipalvelut tuodaan osaksi verkostoa. Tarpeen mukaan muiden ammattiryhmien tai toimialojen edustajia on kutsuttu mukaan verkostotapaamisille. Aina verkostotapaamiset eivät ole kuitenkaan tarpeellisia, eikä tarkoituksenmukaisiakaan. Silloin asiakkaan ohjaaminen muun tukipalvelun piiriin tapahtuu riittävällä tuella ja vastuu palveluiden koordinoimisesta säilyy tiimillä. PALVELUPROSESSI

HOITO- JA PALVELUTARPEEN KARTOITUS Tiimin toiminnassa pyritään siihen, että asiakkaalle järjestettävä tuki- ja hoito perustuu asiakkaan todellisiin avun tarpeisiin. Asiakkaalta on voitava aidosti kysyä mitä apua tarvitset sen sijaan että kerrotaan mitä meidän yksiköllä on tarjottavana. Tärkeää on se, että asiakkaiden tunnistaminen ja ohjaus palvelun piiriin on aktiivista. Tavoite on, että perustason palveluissa tunnistettaisiin paljon palveluita käyttävät, erityistä tukea tarvitsevat henkilöt sekä tietyt riskitilanteet ja -tekijät, jotka ennustavat palvelutarpeen lisääntymistä. Kun asiakas on hakeutunut tai ohjattu moniammatillisen tiimiin, hän tapaa aluksi tiimin työparin eli terveydenhoitajan ja sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän. Se miten laajasti asiakkaan tilannetta kartoitetaan alkuvaiheessa, riippuu asiakkaan lähtötilanteesta ja esiin tuomista tarpeista sekä siitä, missä määrin asiakkaan tilanteesta on jo ajankohtaista tietoa. Moniammatillisen tiimimallin lähtökohtana on asiakaslähtöisyys ja palvelujen sovittaminen yhteen yhden asiakkuuden -periaatteella. Työskentely asiakkaan kanssa voi vaihdella kevyestä palveluohjauksesta ja neuvonnasta, intensiiviseen ja kuntouttavaan hoito- 1

ja tukityöhön. Asiakkaan tarpeen mukaan määrittyy myös se, ovatko lääkäri tai erityistason työntekijät ovat mukana työskentelyssä. Alla olevassa kuviossa on kuvattu hoito- ja palvelutarpeen kartoituksen keskeinen sisältö. Mikäli kyseessä on sosiaalihuollon tarpeessa oleva asiakas, jolle ei ole vielä tehty sosiaalihuoltolain mukaista palvelutarpeen kartoitusta, hoito- ja palvelutarpeen kartoitukseen osallistuu asiakkaan oma sosiaalityöntekijä. Tällöin kartoituksen sisällön on vastattava myös sosiaalihuoltolain asettamiin reunaehtoihin. 2

HOITO- JA PALVELUTARPEEN KARTOITUS MONIAMMATILLISESSA TIIMIMALLISSA Asiakkaan omat huolenaiheet, voimavarat ja tavoitteet Koko tuki- ja hoitoprosessin lähtökohtana on asiakkaan oma näkemys tilanteestaan, haasteistaan, voimavaroistaan ja muutostarpeistaan. Kartoitetaan asiat, joihin asiakas toivoo muutosta ja asiakkaan ajankohtaiset voimavaratekijät. Fyysinen terveydentila Kartoitetaan asiakkaan kokemus omasta terveydentilastaan, sairaushistoria, pitkäaikaissairaudet, omahoidon toteutuminen, lääkitykset, seksuaaliterveys ja ehkäisyn käyttö. Tarpeen mukaan lääkärin tutkimukset, diagnostinen arvio ja mahdolliset laboratoriolähetteet sekä muutokset lääkityksiin Psyykkinen terveydentila ja psykososiaaliset vaikeudet Keskustelemalla kartoitetaan psyykkisten oireiden nykytilanne ja historiaa tarpeen mukaisessa laajuudessa sekä asiakkaan kokemia psykososiaalisia vaikeuksia. Kartoituksessa huomioitavia osa-alueita ovat: mieliala, uni ja kipu, keskittyminen ja tiedon käsittely, arjen hallinta ja arjen toiminnot, sosiaalinen elämä, seksuaalisuus, hoitohistoria, lääkehoito sekä oireiden vaikutus toimintakykyyn. Päihteet/riippuvuudet Keskustelemalla kartoitetaan päihteiden käytön nykytilanne, muutosmotivaatio ja päihdehistoria tarpeen mukaan. Huomioidaan myös toiminnalliset riippuvuudet. Arkipärjääminen, sosiaalinen tilanne ja toimintakyky Keskustelemalla kartoitetaan tarpeen mukaisella laajuudella asiakkaan sosiaalista verkostoa, arjessa pärjäämistä, osallisuutta, taloudellista tilannetta, asumistilannetta, toimintakykyä ja asiakkaan palvelukontakteja. Hoito- Menetelmät ja palvelutarpeen apuna hoidon- kartoitus ja on palvelutarpeen prosessimaista kartoituksessa: työskentelyä. On hyvä huomata, että tilanteen selvittäminen vie aikaa ja ensimmäisillä asiakastapaamisilla tärkeintä on luoda asiakkaalle kokemus kuulluksi tulemisesta ja empaattisesta, arvostavasta kohtaamisesta. Hoito- ja yhteistyösuhteen laatua ja sen merkitystä asiakkaan sitoutumiseen, motivoitumiseen ja muutokseen ei voi liikaa korostaa. Mittarit: mm. bdi, deps, audit, audit-e, dudit, SADD, Sofas Visuaaliset: mm. Aikajana, sukupuu, elämänjana, verkostokartta Haastattelun tueksi: mm. Kolme kysymystä masennuksesta, mini-interventio, motivoiva haastattelu, 3 väkivallan puheeksiotto, suodatin- ja kartoituslomakkeet; lapset puheeksi -menetelmä, Unelmien kartta, Hyvinvoinnin rastit

HOITO- JA ASIAKASSUUNNITELMA Moniammatillisen tiimimallin prosessiin kuuluu suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus. Sekä terveydenhuoltolaki että sosiaalihuoltolaki velvoittavat tekemään asiakkaalle suunnitelman. Moniammatillisessa tiimimallissa tätä suunnitelmaa kutsutaan hoito- ja asiakassuunnitelmaksi. Tarkoitus on, että silloin kun asiakas on sekä terveydenhuollon toimenpiteiden että sosiaalihuollon tuen tarpeessa ja kysymys on riskiryhmään kuuluvasta asiakkaasta, hänen on mahdollista saada yhteistyössä tehty, yhdistetty suunnitelma. Hoito- ja asiakassuunnitelmat tekemistä varten kootaan verkosto, jonka kokoonpano on asiakkaan tarpeiden mukainen. Pääsääntöisesti suunnitelman laadintaan osallistuu terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä- tai ohjaaja sekä lääkäri. Olennaista suunnitelmassa on se, että se tehdään asiakasta varten, ei organisaatioita tai ammattilaisia varten. Suunnitelman on oltava asiakkaalle hyödyllinen, uskottava ja ymmärrettävä. Uskottavuudella tarkoitetaan ennen kaikkea sitä, että suunnitelma on realistinen ja sen lähtökohtana on asiakkaan todellinen elämäntilanne. Uskottavuutta kaivataan myös ammattilaisen näkökulmasta. Asiakaslähtöinen ja uskottava suunnitelma ei siis tarkoita sitä, että siinä olisi pelkästään asiakkaan oma näkemys tilanteestaan tai että suunnitelmalla lähdettäisiin toteuttamaan asiakkaan kaikkia tarpeita. Ammattilaisen näkökulmasta suunnitelman on oltava sellainen, että se vie asiakkaan tilannetta eteenpäin. Suunnitelman laatimisen lisäksi verkostotapaamisen tavoitteena on sopia yhteisesti vastuunjaosta ja eri toimijoiden toteuttamista tukitoimenpiteistä, niiden aikataulusta ja tavoitteista. Onnistuneen verkostotapaamisen jälkeen sekä asiakas että ammattilaiset ovat tietoisia asetetuista muutostavoitteista, sovituista tukitoimenpiteistä ja niiden etenemisestä sekä siitä, kuka on asiakkaan omatyöntekijä, miten tilanteen etenemistä seurataan ja missä määrin ammattilaiset voivat vaihtaa tietoja tilanteen etenemisestä keskenään. YKSILÖKOHTAINEN JATKOTUKI Moniammatillinen tiimi voi tarjota asiakkaalle lyhytkestoista ohjausta ja neuvontaa, yksilökohtaista palveluohjausta tai pitkäkestoista psykososiaalista ja hoidollista tukea sekä arjen ja elämänhallinnan tukea. Tarkoitus on, että tiimi voi toimia paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden pysyvänä tukikontaktina niin kauan kun tuen tarpeita on. On huomioitava, että osa kohderyhmästä tarvitsee pitkäaikaista tukea ja palvelun pitää pystyä vastaamaan myös pitkäaikaisen tuen tarpeeseen. On myös tärkeää, että palvelu toimii joustavasti ja tuen intensiteettiä pystytään tarpeen mukaan vaihtelemaan. 4

Määräaikainen tuki on lähtökohtaisesti tavoitteellista ja ratkaisukeskeistä työskentelyä. Määräaikainen tuki sopii tilanteisiin, joissa asiakkaan muutostavoitteet ovat jo selventyneet ja asiakasta voidaan tukea motivoivalla ja ratkaisukeskeisellä työtavalla. Olennaista on, että asiakkaalla ja ammattilaisella on yhteinen ymmärrys yhteistyön tavoitteista. Määräaikainen yksilökohtainen tuki sopii myös tilanteisiin, joissa pyritään tukemaan asiakkaan edellytyksiä siirtyä työllistävän tai kuntouttavan palvelun piirin tai eiammatillisen tuen piiriin. Pitkäkestoinen jatkotuki koskee asiakkaita, joiden tuen tarve on suuri eikä sen voida arvioida vähenevän lyhyellä aikajänteellä. Tällöin tuki on luonteeltaan haittoja vähentävää, käytännön läheistä, muutosmotivaatiota herättävää, asiakkaan turvallisuutta vahvistavaa ja arkipärjäämistä lisäävää. Pitkäkestoiseen tukeen kuuluu asiakkaan palvelukokonaisuuden koordinointi, viranomaisten keskinäinen yhteistyö, tiedonvaihto ja sitoutuminen yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Pitkäkestoiseen tukeen kuuluu myös verkoston kokoontuminen sovituin määräajoin, esimerkiksi vuoden välein; nimetty vastuutyöntekijä/omatyöntekijä; kuntouttavat kotikäynnit; arjen ohjaus ja elämänhallinnan tuki; keskustelutuki ja ennalta sovitut puhelinkontaktit. Pitkäkestoinen tuki voi luonteeltaan myös kevyttä ja kannattelevaa tukea. RYHMÄTOIMINTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJAN TUKI Osana moniammatillisen tiimin palvelua voidaan tarjota myös ryhmämuotoista toimintaa ja kokemusasiantuntijoiden tukea. Ryhmätoiminnan myötä voidaan lisätä palveluvalikon kattavuutta perustason palveluissa ja tuoda vastaanottopalvelua kevennetympi malli osaksi palveluntuotantoa. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaille suunnattua ryhmätoimintaa ohjaa terveydenhoitajan tai sosiaaliohjaajan ja kokemusasiantuntijan muodostama työpari. Ryhmät ovat sisällöltään tavoitteellisia, päihteettömyyden tukeen ja hyvinvointiin keskittyviä. Periaatteena on, että ryhmätoiminta ei ole oma erillinen saarekkeensa, vaan se nivoutuu osaksi asiakkaan muuta hoito- ja palveluprosessia. Toki osa toimintaan ohjautuneista asiakkaista on sellaisia, jotka voidaan ohjata suoraan ryhmätoiminnan piiriin. Ohjaus ryhmätoiminnan piiriin tapahtuu riittävällä tuella: tarpeen mukaan asiakas saa ensin yksilökohtaista tukea ja voi sen jälkeen siirtyä kevennetymmän tuen piiriin ryhmätoimintaan. Ryhmätoiminnan tavoitteena on edesauttaa asiakasta tunnistamaan ja hyödyntämään omia voimavarojaan, lisätä pystyvyyden ja oireiden hallinnan kokemusta ja sen myötä tukemaan oman elämän hallinnassa. Ryhmän tuella ja toiminnallisia keinoja hyödyntäen autetaan asiakkaita tunnistamaan muutostarpeita ja asettamaan konkreettisia, realistisia tavoitteita. Tärkeää on myös, että ryhmässä asiakkaalla on mahdollisuus raken- 5

taa terveempää identiteettiä, irtisanoutua sairauskeskeisyydestä. Ryhmässä kannustetaan vastuunottoon omasta hyvinvoinnistaan ja madalletaan kynnystä siirtyä ei-ammatillisen tuen piiriin. Kokemusasiantuntija -termillä viitataan henkilöön, jolla on omakohtaisia kokemuksia sairaudesta, hoidosta ja kuntoutumisesta sekä koulutus omien kokemusten hyödyntämiseen perustuvaan auttamis- ja kehittämistyöhön. Sekä ryhmän ohjauksessa että muussa asiakastyössä kokemusasiantuntija voi toimia rohkaisijana ja vahvistaa asiakkaan toipumisuskoa ja tarjota asiakkaalle realistista ymmärrystä muutosprosessista. Kokemusasiantuntijat vastaavat asiakkaiden tarpeeseen saada lisää kannattelevaa ja käytännön läheistä arjen tukea. Ammattilaisen työparina asiakastyössä toimivalla kokemusasiantuntijalla on oltava riittävä etäisyys omaan toipumiskokemukseensa, halu toimia auttamistyössä sekä ymmärrys palvelujärjestelmästä ja ammattilaisuuden, vertaisuuden ja kokemusasiantuntijuuden erilaisista rooleista. PALVELULUPAUS Autamme sinua pärjäämään Olemme tukenasi nopeasti ja autamme sinua käytettävissämme olevilla pärjäämistäsi helpottavilla ja terveyttäsi kohdentavilla keinoilla silloin, kun tarvitset hoitoa, apua ja tukea. Odotamme sinulta vastavuoroisesti sitoutumista ja edellytystesi mukaista panosta oman pärjäämisesi parantamisessa. Uskomme ja tuemme sinua omaan kykyysi auttaa itseäsi. Teemme työmme niin, että ymmärrät mihin pyrimme ja millä tavalla sinua autamme ja voit itse osallistua palveluasi koskeviin ratkaisuihin Kohtaamme sinut ihmisenä ja otamme asiasi omaksemme, ensimmäinen yhteydenottosi tapahtuu oikeaan osoitteeseen. 6