Kh. 26.1.2015 / 22 Kv. 9.2.2015 / 7

1 Hyvinvointikertomus 2013 2014 sekä -suunnitelma 2015 2016 Kh. 26.1.2015 / 22 Kv. 9.2.2015 / 7

2 Sisällysluettelo 1. Hyvinvointikertomus; mikä se on ja miksi se tehdään... 3 2. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi... 6 2.1. Kunnan rakenteet ja elinvoima... 6 2.2. Kaikki ikäryhmät... 8 2.3. Lapset, nuoret ja lapsiperheet sekä aikuistuvat nuoret... 11 2.4. Työikäiset... 18 2.5. Ikäihmiset... 19 3. Johtopäätökset... 22 4. Suunnitelma 2015 2016... 23

3 1. Hyvinvointikertomus; mikä se on ja miksi se tehdään Hyvinvoinnin määritelmiä Hyvinvointi koostuu hyvin monesta toisiinsa vaikuttavasta tekijästä, joista syntyy hyvinvoinnin kokemus. Hyvinvointi-käsite viittaa suomen kielessä sekä yksilölliseen että yhteisötason hyvinvointiin. Hyvinvoinnin osatekijät jaetaan yleensä kolmeen ulottuvuuteen: terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin ja koettuun hyvinvointiin tai elämänlaatuun. Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa, joka on ihmisen itsensä, läheisten ihmisten, yhteiskuntapolitiikan, palvelujärjestelmien toiminnan ja lähiympäristön tulosta. Yksilöllisen hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan myös sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen, onnellisuus ja sosiaalinen pääoma. Hyvinvoinnin kokemus koostuu omakohtaisista tärkeistä asioista. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille eri elämänkaaren vaiheissa. Yhä useammin koettua hyvinvointia mitataan elämänlaatukäsitteellä, jota määrittävät terveys ja materiaalinen hyvinvointi, samoin kuin yksilön omat odotukset hyvästä elämästä, ihmissuhteet, omanarvontunto ja mielekäs tekeminen. Koettu terveys (hyvinvointi) on ihmisen itsensä antama arvio omasta yleisestä terveydentilastaan, koettu terveys ennustaa toimintakykyä, terveyspalvelujen käyttöä ja kuolleisuutta väestössä. Yhteisötason hyvinvoinnin ulottuvuuksia ovat mm. elinolot, työllisyys ja työolot sekä toimeentulo. Henkilökohtainen hyvinvoinnin kokemus ei kuitenkaan aina korreloi suoraan olosuhteiden tai lääketieteellisten seikkojen kanssa. Turvallisuus ja hyvinvointi liittyvät toisiinsa tiiviisti. Hyvinvointiturvallisuus on rikosten, yhteiskunnallisten häiriöiden ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyä. Sillä on tärkeä merkitys yhteiskunnan toimivuuden ja arjen sujuvuuden sekä turvallisuuden tunteen kokemisen kannalta. Etenkin lasten, nuorten ja ikääntyneiden hyvinvointia edistävät toimet lisäävät myös heidän turvallisuuttaan. Yhteiskunta voi tukea väestön hyvää elämänlaatua luomalla elämiselle puitteet, jotka mahdollistavat hyvän, terveen ja ihmisarvoisen elämän. Hyvinvointivaltion tehtävänä pidetään hyvän elämän lähtökohtien tarjoamista kaikille kansalaisille tasapuolisesti. Yhteiskunnallinen ja alueellinen turvallisuus luetaan kuuluvaksi ihmisen perustarpeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi mm. turvallisuuden lisäämistä, köyhyyden torjumista ja syrjäytymisen ehkäisemistä. Lisäksi on tärkeää huolehtia terveellisestä elin- ja työympäristöstä. Miksi hyvinvointikertomus laaditaan? Terveydenhuoltolaissa määrätään kuntaa seuraamaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Lisäksi on seurattava palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kunnan tehtävänä on nimittää terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot ja kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä ja lisäksi on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Strategisessa suunnittelussa kunnan on asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määritettävä toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana ja seuraamiseen kuntakohtaisia terveysosoittimia eli indikaattoreita Hyvinvointikertomus on eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima katsaus kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Kertomus on myös kuvaus kuntalaisten hyvinvointitarpeista, hyvinvoinnin eteen tehdyistä toimenpiteistä ja siihen sisältyy suunnitelma tulevista hyvinvointia edistävistä hankkeista. Hyvinvointikertomuksen tarkoituksena on ohjata kunnan hyvinvointipolitiikkaa

4 ja koota olemassa olevien hyvinvointiin liittyvien ohjelmien sisällöt yhdeksi kokonaisuudeksi Hyvinvointikertomus kaksi versiota Valtuustolle tulee tehdä sekä laaja hyvinvointikertomus sekä vuosittainen hyvinvointikertomus kirjallisena. Vuosittainen hyvinvointikertomus keskittyy lyhyen aikavälin toimenpiteiden raportointiin, arviointiin ja suunnitteluun. Siihen voidaan tarkentaa painopistealueet osana talouden ja toiminnan käyttösuunnittelua. Laaja hyvinvointikertomus kattaa luonnollisesti koko valtuustokauden raportointia ja arviointia sekä uuden valtuuskauden tavoitteiden määrittelyä. Hyvinvointikertomus käsitellään kunnanhallituksessa ja hyväksytään valtuustossa. Sähköinen hyvinvointikertomus - työväline jakautuu kahteen osaan kuten kirjallinenkin eli laajaan valtuustokausittaisen kertomuksen valmisteluun ja vuosittaiseen raportointiin eli vuosittaiseen hyvinvointikertomukseen. Kyse on siis hyvinvointikertomuksen sähköisestä nettisovelluksesta, josta löytyvät kaikkien Suomen kuntien vastaavat kertomukset. Laaja kertomus valmistellaan koko valtuustokauden aikaiseen kuntalaisten hyvinvoinnin raportointiin, arviointiin ja suunnitteluun. Se tuo pitkän aikavälin näkökulman, joka luo pohjan vuosittaiselle raportoinnille ja hyvinvoinnin edistämisen suunnittelulle. Laajaan hyvinvointikertomukseen voi esimerkiksi luoda vuosittain vaihtuvat teemat eri hyvinvointiaiheista, joihin panostetaan ja tehdään toimenpidesuunnitelma ja toteuman seuranta. Mistä aineisto on muodostettu? Hyvinvointikertomuksen taustalla on indikaattoripankki SOTKAnet. Kyseessä on terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietopalvelu, joka tarjoaa kaikista Suomen kunnista viimeisimpään voimassa olevaan kuntajakoon perustuen keskeisiä väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevia tietoja vuodesta 1990 alkaen. Aineisto on muodostettu eri toimijoiden koostamista tilastoista. Aineiston vertailtavuuden kannalta oleellista on se, että eri tilastolähteiden aineisto on muodostettu kaikista kunnista samalla periaatteella. Hyvinvointikertomusta laadittaessa valitaan kunnan kannalta kiinnostavia ja oleellisia (terveys)osoittimia eli indikaattoreita, joiden muutosta eri vuosina seurataan ja verrataan valittujen vertailukuntien tilanteeseen. SOTKAnetin avulla käyttäjä voi hakea sosiaali- ja terveysalaan liittyvää indikaattoritietoa eri aluetasoilla muun muassa absoluuttisina ja suhteutettuina lukuarvoina. Kaikista indikaattoreista ovat myös asiantuntijoiden laatimat kuvaukset niiden tietosisällöstä, tulkinnasta, tietojen tuottajasta, tuotantovuosista sekä mahdollisista rajoituksista. Ruokolahden kunnan strategiset tavoitteet ja Ruokolahti-henki Ruokolahden vuonna 2010 laaditussa kuntastrategiassa kunnan visioksi määriteltiin Hyvän meiningin Ruokolahti on houkutteleva ja elävä kotikunta ja missioksi seuraavat: pitää talous kunnossa järjestää ja tarjota monipuoliset palvelut mukautua muuttuviin olosuhteisiin tarjota turvallinen ja hyvä asuinympäristö tukea yritysten kumppanuutta ja verkostoitumista Kunnan arvoiksi todettiin yhteistyökykyisyys, talousrealiteettien tunnistaminen ja muuntautumiskyky.

5 Kunnan toiminnassa on näkynyt ja näkyy edelleen Ruokolahti-henki, joka tarkoittaa tapaa tehdä asioita yhdessä. Tämä ilmenee esimerkiksi monipuolisessa järjestötoiminnassa. Lisäksi Ruokolahdella näkyy ja voi kokea perinteistä kotiseutuhenkeä osin siitäkin syystä, että kunta on ns. vanha emäpitäjä, josta mm. pääosa Imatraa on lohkaistu ja Rautjärveä muodostettu. Vuoden 2015 aikana tullaan päivittämään edellä esitettyä strategiaa tai laatimaan kokonaan uudistettu strategia. Aiempia strategioita ja selvityksiä Kunnan hyvinvointistrategian lähtökohtana voidaan pitää Etelä-Karjalan hyvinvointistrategiaa 2011 2015. Etelä-Karjalassa voimassa oleva Hyvinvointistrategia 2011-2015 on toinen koko maakunnan kattava hyvinvointistrategia. Kunnat ovat toteuttaneet maakunnallista hyvinvointistrategiaa omien asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta kuntakohtaisin toimin ja myös alueellisena toimintana. Tällä hyvinvointistrategiakaudella on luotu uudenlaiset hyvinvointirakenteet (hyvinvoinnin johtoryhmät tai tiimit) kaikkiin kuntiin ja alueelliseen toimintaan kuten terveydenhuoltolaki on edellyttänyt. Osassa kuntastrategioita on myös otettu hyvinvointiasiat mukaan kuntastrategiaan. Valtakunnallinen sote-lainsäädännön uudistus on merkittävin asia, joka vuoden 2015 jälkeen toteutetaan. Se muuttaa sekä kuntien että sosiaali- ja terveyspiirin ja muiden maakunnallisten toimijoiden toimintatapoja ja päätöksentekoa. Ruokolahden kunnan Terve Ruokolahtelainen työryhmän loppuraportissa (2010) tuotiin esille laajempia ja tarkasti rajattuja tarpeita ja tavoitteita sekä toimenpiteitä, joista osa on jo toteutunut. Merkittävä osa mainitun laajasti ruokolahtelaisia toimijoita edustavan työryhmän toimenpidesuosituksista liittyi omaehtoisten elämäntapojen muuttamiseen. Ruokolahden kunnan vanhustenhuollon strategiassa 2004-2015 (laadittu 2003) tilannekuvaus ja tavoitteet oli laadittu kunnan oman sosiaali- ja terveystuotantoon perustuen. Tältä osin tilanne on oleellisesti muuttunut. Mainitusta strategiasta voidaan kuitenkin nostaa esille ikäihmisten omatoimisuuden ja kolmannen sektorin toimijoiden merkitys. Lisäksi tavoitetilana nähtiin vanhusväestölle suunnatun kerrostalon toteuttaminen, joka voisi yhdistää erilaisia palvelutoimintoja kuntataajamassa. Turvallisuuden vuoksi Imatran, Ruokolahden ja Rautjärven paikallinen rikoksentorjuntaohjelma (vuodelta 2004) käynnistyi Imatran kihlakunnan poliisilaitoksen esityksestä, joka taas pohjautui valtioneuvoston asiaan liittyvään periaatepäätökseen. Mainittu seudullinen ohjelma kirjasi laajan kirjon rikosten ehkäisyyn liittyvistä toimenpiteistä. Näitä toimenpide-ehdotusten sovelluksia kirjattiin raporttiin kuntakohtaisina sovelluksina useita kymmeniä ja merkittävä osa toimenpiteistä on myös toteutunut. Kotikunta kasvun paikkana Ruokolahden lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2003 raportoi viisi eri toimijaryhmien kirjaamaa keskeistä tulevaisuuden tavoitetta: - vanhemmuuden tukeminen yhteistyön ja verkottumisen avulla - turvallinen ja luonnonläheinen kasvuilmapiiri koko kunnan alueella - kokopäiväinen nuorisotyöntekijä kenttätyöhön - lähipoliisi - liikuntahalli tai uimahalli Mainituista tavoitteista vain lähipoliisi on siirtynyt kunnan ulottumiin. Ruokolahden kunnan ympäristöterveysohjelma (2002-2003) luettelee yksityiskohtaisesti kunnan ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tilannetta ja toimenpiteitä. Raportti ei keskity tavoitetilan hahmotteluun. Raportin laatimisen jälkeen useat kunnan kannalta merkittäviksi koetut uhkatekijät on hoidettu tai ne ovat eliminoituneet muulla tavoin. Osa myönteistä muutoksista liittyy lainsäädännön kehittymiseen sekä toimialan uuteen seudulliseen järjestelyyn.

6 Kunnan palvelurakenne Ruokolahden kunnan palvelurakenteesta pääosa on ulkoistettu yhteistoimintaorganisaatioihin. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) huolehtii kunnan kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista lukuun ottamatta varhaiskasvatusta. Palo- ja pelastustoimesta vastaa Etelä-Karjalan pelastuslaitos. Ympäristöterveydenhuolto ja ympäristönsuojelu on järjestetty seutukunnallisesti Imatran Seudun ympäristötoimeen. Elinkeinojen kehittämisen ja yritysneuvonnan vastuuorganisaatio on Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy. Kunnan omana toimintana tuotetaan sivistys- ja tekniset palvelut sekä luonnollisesti keskushallinto. 2. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 2.1. Kunnan rakenteet ja elinvoima Väestön määrä on Ruokolahdella kuten kaikissa Etelä-Karjalan pohjoisissa kunnissa ollut pitkään aleneva. Tilastokeskuksen ennusteessa muutos nykyisestä noin 5500 asukkaasta alle 5000 tuhannen tapahtuisi runsaassa 15 vuodessa eli 2030 luvun alussa. Ennustettu muutos seuraisi hyvin tarkasti Imatran väkiluvun muutosnopeutta. Ikäryhmittäin tarkastellen suurin muutos Ruokolahdella tulisi tapahtumaan vanhusväestön, erityisesti yli 75-vuotiaiden määrässä. Tämän ikäryhmän osuus kunnan koko väestöstä saavuttaisi viidenneksen osuuden noin vuonna 2025 (vuonna 2013 osuus oli 14,5 % ja määrä 801). Lasten ja nuorten (0-14 vuotiaiden) osuudessa ennustettu muutos on vähäinen, laskua ennustetaan alle prosentin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde ilmaisee kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Hyvinvointipalvelujen tuottamisen ja käyttämisen kannalta lapset ja nuoret sekä vanhusväestö ovat merkittäviä ja tätä ilmaisee taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde. Vanhusväestön määrän suhteellinen ja absoluuttinen kasvu on oleellinen tekijä kunnan hyvinvointistrategian ja kuntastrategian kannalta. Ikääntynen väestön toimintakyvyn ylläpito vaikuttaa merkittävästi tämän väestönosan palvelutarpeeseen. Lasten ja nuorten kohdalla kunnan tuottamien hyvinvointipalvelujen keskeisin tavoite on syrjäytymisen ja muiden psyko-sosiaalisten ongelmien ehkäisy, joiden kielteiset

7 seurausvaikutukset yhteiskunnalle ovat suuria. Lasten ja nuorten ongelmien ehkäisyssä ja hoidossa lisähaasteen tuo se, että toimenpiteet on usein kohdistettava koko perheeseen. Ruokolahdella huoltosuhde on hieman alhaisempi kuin maakunnan muissa pohjoisissa maalaiskunnissa. Koulutustasomittari on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti ja se kertoo väestön koulutustason keskimäärin. Ruokolahdella kuten koko Etelä-Karjalassa väestön koulutustaso on koulutustasomittarin mukaan noussut. Ruokolahden väestön koulutustaso on parempi kuin pohjoisissa vertailukunnissa, mutta selvästi heikompi kuin Etelä-Karjalassa keskimäärin. Gini-kerroin ilmaisee tarkasteltavan alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Gini-kertoimessa tuloerojen taso on kiteytetty yhteen lukuarvoon, mikä voi vaihdella nollan ja yhden välillä Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen.

8 Tuloeroja mittaavan Gini-kertoimen arvo ja kehitys osoittaa, että Ruokolahdella tuloerot ovat vähäisemmät kuin Etelä-Karjalassa keskimäärin. 2.2. Kaikki ikäryhmät Kelan sairastavuusindeksi ilmaisee Suomen jokaiselle kunnalle lasketun arvon avulla, kuinka terveitä kunnan asukkaat ovat suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi on Ruokolahdella vertailukuntien alaisin eli ruokolahtelaiset ovat vertailukuntien terveimmät asukkaat. Alkoholijuomien myynti 100 % alkoholia, litraa / 18 vuotta täyttäneet. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 100 %:n alkoholina laskettuna litroina jokaista vastaavalla alueella asuvaa kohden. Indikaattori kuvaa alkoholijuomien tilastoidun myynnin määrää asukasta kohden. Alkoholin kulutus-indikaattori on tärkeä turvallisuusongelmia ennakoiva mittari, koska alkoholi on merkittävin yksittäinen tekijä, joka yhteiskunnassamme vaikuttaa ihmisten arkiturvallisuuteen. Etelä-Karjalassa aikuisväestön alkoholin kulutus on ollut 15 % suurempaa vuonna 2011 kuin Suomessa keskimäärin. Nuoremmat ikäluokat

käyttävät aiempaa vähemmän alkoholia ja muita päihteitä, mutta päihteiden ongelmakäytön on havaittu kasautuvan. Ruokolahdella alkoholin kulutus on indikaattorin mukaan selvästi muuta maakuntaa alhaisempi, mutta indikaattoria tulkitessa tulee ottaa huomioon se, että Ruokolahdella ei ole omaa Alkoa, vaan indikaattori huomioi pelkät vähittäiskaupoista tehdyt ostot. Rattijuopumukset Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rattijuopumukset kirjataan tapahtumapaikan mukaan. 9 Myös rattijuopumusten määrä on Ruokolahdella vertailukuntia ja koko Etelä-Karjalan tasoa alhaisempi. Myönteistä Ruokolahdella on rattijuopumusten laskeva trendi, joskin määrät ovat trenditarkastelun kannalta alhaisia. Pahoinpitelyrikosten määrä väkilukuun suhteutettuna Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyrikokset antavat kuvan siitä, miten paljon väkivaltaa kunnassa on.

Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset -indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten eli henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten osuuden tuhatta asukasta kohti. 10 Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1 000 asukasta Pahoinpitelyrikokset sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat Ruokolahdella suhteessa harvalukuisemmat kuin vertailukunnissa. Nämä rikokset liittyvät useimmiten runsaaseen alkoholinkäyttöön. Myöskään huumausainerikokset eivät näytä olevan ongelma, joskin trendi Ruokolahdella kuten muuallakin vertailun kunnissa on loivasti nouseva.

11 2.3. Lapset, nuoret ja lapsiperheet sekä aikuistuvat nuoret Ei yhtään läheistä ystävää 8 9. luokan oppilaista. Vuodesta 2013 alkaen kysely tehdään samaan aikaan koko maassa joka toinen vuosi ja vuonna 2012 kyselyä ei ole tehty lainkaan. Ilman läheistä ystävää olevien yläasteikäisten osuus on laskeva. Tätä suuntaa tukee myös 7. luokkalaisten keskuudessa tehdyssä hyvinvointiprofiilissa ollut väite, että heillä on ystäviä tässä koulussa jonka kanssa täysin samaa mieltä oli 71 % ja 25 % oli samaa mieltä väittämän kanssa. Eli 7. luokkalaisista ainoastaan 4 % ei ollut samaa eikä eri mieltä, mutta kukaan ei ollut eri mieltä tai täysin eri mieltä. Tähän trendiin voi olla yksittäisenä vaikuttajana jo 6. luokalta alkava vähittäinen tutustuminen yläkoulun systeemiin ja kavereihin jatkuen 7. luokan aikana olevilla ryhmäytymistoimenpiteillä tukioppilaiden tukemana. Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Omaa terveydentilaa keskinkertaiseksi tai huonoksi koskevan kokemuksen suunta on paraneva. Pojista ainoastaan 8 % kokee terveytensä huonoksi, mutta tyttöjen poikia heikompi tilanne nostaa terveydentilan kokemisen tunnusluvun huonommaksi kuin vertailukunnissa.

12 Ei syö koululounasta päivittäin Lounas on tärkeä osa koulupäivää ja jaksamisen kannalta on suotavaa, että koululounas syötäisiin. Valtakunnallisesti noin joka kolmas ei syö päivittäin koululounasta. Koululounaan jättää syömättä harvempi kuin useimmissa vertailukunnissa. Oppilaat viedään aina ruokailuun ja siellä tulee nauttia jotain, näkkileipä, maito tms. Tässä taas korostuu tyttöjen arvio syömättömyydestä (42 %), joka jättää alleen poikien hyvän prosentin, ainoastaan 7 % pojista ilmoittaa näin. Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Sukupuolten erilaisuus näkyy liikkumisessakin ja harrastamisessa vapaa-ajalla. Pitkien välimatkojen Ruokolahdella tyttöjen 42 % aktiivisuus päihittää poikien 28 %. Todennäköisesti liikkuva koulu, erilaisten lajivalikoimien tarjonta, paikallisten urheiluseurojen tiivis tarjonta ovat pitäneet vapaa-ajan liikunnan tuollakin tasolla.

13 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Ruokolahdella nuorten humalajuominen noudattelee samaa linjaa, kuin Imatralla. Muualla seutukunnalla suunta on laskeva (Rautjärven tieto puuttuu), Imatralla ja Ruokolahdella hienoisesti nouseva. Imatran läheisyys, yhteinen vapaa-ajanviettoalue sekä yhteiset koulut ja kaverit näkyvät samanlaisina suuntauksina nuorten alkoholin käytössä. Huomion arvoista olisi kiinnittää asiaan huomiota kouluissa, harrastustoiminnoissa ja nuorisotyössä. Kouluterveyskyselyn mukaan asenteet päihteisiin ovat lieventyneet. Esimerkiksi kannabikseen ei enää suhtauduta jyrkän kielteisesti ja eikä perinteinen valistus ole enää välttämättä toimivin keino ehkäistä nuorten päihteidenkäyttöä. Tupakoi päivittäin Ruokolahdella nuorten tupakointi on nousujohteista muuhun seutukuntaan nähden. Osittain tämä selittynee rajan läheisyydellä. Asian eteen on tehty töitä ja tehdään jatkossakin. Kunta on ollut eturintamassa luomassa savuton kunta -imagoa ja nuorten tietoisuutta tupakoinnin vaaroista tulee entisestään lisätä.

14 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Koulukiusaamisen nousu on saatu pysähtymään. Ruokolahden kouluissahan on muutaman vuoden ajan toteutettu VERSO- ja KIVA-systeemejä, jotka ovat toivottavasti olleet vaikuttamassa prosenttien laskuun, vaikkakin kiusaaminen on vielä yleisempää kuin muualla. 7. luokkalaisten tekemän hyvinvointiprofiilin mukaan ainoastaan 8 % oppilaista oli enää kiusattuna vähintään kerran viikossa, joka on jo koko maan tasalla. Vanhemmuuden puutetta indikaattori ilmaisee vanhemmuuden puutetta kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Vanhemmuuden puutetta kuvaava indikaattoriarvo on korjaantunut ja suunta on hyvä.

15 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet kertoo toimeentulotuen piirissä olevien lapsiperheiden osuuden koko väestön lapsiperheistä. Ruokolahdella on vertailukuntiin nähden vähiten toimeentulotuen piirissä olevia lapsiperheitä. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat -indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien asuntokuntien osuuden prosentteina kaikista asuntokunnista. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Ahtaasti asuvien osuus Ruokolahdella on selvästi vähentynyt. Ruokolahdella lapsiperheiden lukumäärä vähenee ja lapsiperheiden jäsenmäärä vähenee (=väljyys lisääntyy) eli välillisesti tämä heijastaa ikääntymistä kunnassa. Samoin viime vuosina rakennetut omakotitalot ovat huomattavasti aiempaa rakennuskantaa väljempiä, koska rahoittajien asennekin on muuttunut. Muuttujan tieto on Ruokolahden kohdalta

tietysti positiivinen vaikka siihen onkin varmasti päästy kokonaisuuden kannalta demograafisesti negatiivisilla syillä. Lasten pienituloisuusaste ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18- vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. 16 Ruokolahdella on vertailukuntiin nähden vähiten pienituloisiin perheisiin kuuluvia alle 18-vuotiaita. Ruokolahtelaiset lapsiperheet ovat olleet kohtalaisen hyvätuloisia tai ainakin pienituloisia on ollut vähemmän kuin vertailukunnissa. Asiaa heijastaa myös asumisen väljentyminen. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24-vuotiaat. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta.

17 Nuorisotyöttömät ilmaisee 15 24-vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina 18 24-vuotiaasta työvoimasta ja nuorisotyötön on 15 24-vuotias työtön. Nuorisotyöttömyys kasvaa Kaakkois-Suomessa nopeammin kuin Suomessa keskimäärin. Tämä korostuu ilman ammattikoulutusta olevilla nuorilla. Ruokolahden nuorista koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24 -vuotiaiden osuus on maakunnan keskimääräistä tasoa kuten on nuorisotyöttömienkin osuus. Toimeentulotukea saaneet 18 24-vuotiaat -indikaattori kertoo kuinka suuri osuus nuorista on toimeentulotuen piirissä Ruokolahdella toimeentulotuen piirissä olevien nuorten osuus on hetkellisesti noussut vuodesta 2006 vuoteen 2010, mutta nousu on taittunut vuonna 2010 ja nyt saajien määrä on alhaisin verrattuna naapurikuntiin ja koko Etelä-Karjalaan.

18 2.4. Työikäiset Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys) % 15 64-vuotiaista. Vaikeasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jääneet ja toimenpiteelle siirtyneet. Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet. Työikäisten ongelmat liittyvät usein pitkittyneeseen työttömyyteen, joka taas johtaa erilaisiin sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin. Vaikka pitkäaikaistyöttömyys on ollut vähitellen nousussa samoin kuin työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus, on tilanne vertailukuntiin nähden parempi tai keskimääräinen. Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 64-vuotiaat % Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen ilmaisee pitkäaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyttä. Yleisimmät sairausryhmät sen taustalla ovat mielenterveyden häiriöt ja tuki- liikuntaelinten sairaudet, yksittäisistä sairauksista depressio ja selkäsairaudet. Työkyvyttömyys ilmentää vain osin sairastavuutta, sillä eläkkeelle hakeutumiseen vaikuttaa myös mm. henkilön taloudellinen tilanne ja työttömyys. Sairauksien esiintyvyyden tarkasteluun työkyvyttömyyseläkkeet soveltuvat siten vain varauksin.

Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on ollut vertailuaikana koko ajan Rautjärveä ja Parikkalaa alhaisempi. Vähäistä nousua on kuitenkin näkyvissä. 19 2.5. Ikäihmiset Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä. Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllisesti kotipalvelua ja/tai kotisairaanhoitoa. Suurin osa Ruokolahden ikäihmisistä asuu kotona ja tulevina vuosina kotona asuvien osuus kasvaa. Kotihoitoa saavien määrä tulee todennäköisesti kasvamaan vain maltillisesti, mutta kotihoidossa olevien hoitoisuus on muuttunut ja tulee muuttumaan yhä vaativammaksi.

Dementia-indeksi, ikävakioimaton Indikaattori kuvaa Alzheimer-tautiin määrättyjen reseptilääkitysten määrän suhteutettuna alueen väestöön. Väestön ikääntyessä erityisesti etenevät ja pysyvät muistisairaudet aiheuttavat kunnissa lisääntyvää palveluntarvetta. Alzheimer on näistä yleisin (n. 70 % kaikista). 20 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavan ikäisestä väestöstä Erityiskorvausoikeus (75 % tai 100 %) voidaan myöntää henkilölle, jolla on vakava ja pitkäaikainen, lääkehoitoa vaativa sairaus. Näitä sairauksia on noin 50. Saadakseen oikeuden potilaan tulee hakea sitä Kelalta ja liittää mukaan tavallisesti erikoislääkärin kirjoittama lausunto, joka arvioidaan Kelassa. Kela rekisteröi kaikki oikeutetut taudin tarkkuudella. Heitä on vähän yli viidesosa koko väestöstä. Dementiasairastavuus on voimakkaan ikäriippuvaista, jolloin alueen ikärakenne vaikuttaa sairastavuuden tasoon. Ikävakioimaton indeksi heijastaa alueen dementiasai-

rastavuudesta johtuvaa sairastavuustaakkaa, ja esimerkiksi sen aiheuttamaa palvelujen tarvetta verrattuna koko maan tasoon. Ruokolahdella indeksi on vertailualueen alhaisin. Myös muistisairaiden hoitopolkua on kehitetty ja tehostettu. Erityiskorvausoikeus kuvaa melko hyvin pitkäaikaissairastavuutta väestössä. Sen ulkopuolelle jää kuitenkin mm. allergioita ja joitakin tuki- ja liikuntaelinsairauksia, joista allergiat ovat erityisen yleisiä lapsilla, ja tukielinsairaudet puolestaan yleistyvät myöhäisellä työiällä ja vanhuksilla. Kyseessä on rekisterikanta eli muuttuja, joka vaihtelee vuodesta toiseen suhteellisen vähän. Muuttujan taso on Ruokolahdella vertailualueen korkeimpia. Indeksi kuvastaa sairastavuuden lisäksi hoitoon pääsyn tasoa ja sairauksien diagnosointia. 21 Toimenpiteet Ruokolahdella Nuoriso Ruokolahdella nuorisotyössä keskitytään nuorisotilatoimintaan, koulunuorisotyöhön ja nuorten osallistamiseen. Lisäksi etsivä nuorisotyö ostetaan Laptuote-säätiöltä ja nuorten työpajatoiminta Intoa Työstä ry:ltä ja Työn Vuoksi ry:ltä. Nuorisotila muutti vuoden 2013 lokakuussa järjestötila Putkan tiloista liikuntahallin aulaan. Nuorisotila on avoinna maanantai ja torstai-iltoina klo 16 20. Kävijämäärät vaihtelevat viiden ja kahdenkymmenenviiden nuoren välillä illasta riippuen. Nuorisotilassa työskentelee kerho-ohjaaja ja etsivä nuorisotyöntekijä maanantaisin ja kerho-ohjaaja ja nuoriso-ohjaaja torstaisin. Kerho-ohjaaja työskentelee Kirkonkylän koululla maanantaisin ennen nuorisotilan avaamista. Koulunuorisotyö kattaa yksilötasoista nuorten kohtaamista, sekä yhteystyötä oppilaskunnan ja tukioppilaiden kanssa. Etsivä työntekijä tekee töitä maanantai päivisin ammattiopisto Sammon Imatran yksikössä. Nuorten osallisuutta tuetaan Ruokolahden nuorisoneuvoston (Runnen) toiminnalla. Runne on nuorten virallinen vaikuttamiskanava, johon jäsenet nimetään kahden vuoden välein oppilaitoksista, järjestöistä ja nuorisotilasta. Runne valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. Runne järjestää vuosittain nuorille tapahtumia ja vaikuttamismahdollisuuksia. Runne antoi kunnanhallituksen pyynnöstä lausunnon kuntarakenneselvityksestä. Runnen edustaja on nimettynä kunnan liikenneturvallisuustyöryhmään ja uuden koulun suunnittelutyöryhmään. Ruokolahden nuorisotoimi on hyvin verkostoitunut. Nuorisotoimi on mukana maakunnallisessa nuorisotyöntekijöiden Kanupit -yhteisössä ja osallisena Etelä-Karjalan ja Kymenlaaksoin yhteisessä Junan kyydissä koulunuorisotyön ja nuorisotyön laadun kehittämishankkeessa. Nuorisotoimi kehittää seutukunnan yhteisellä foorumilla uuden kuntalain mukaista nuorisovaltuustomallia ja on aktiivisesti mukana maakunnallisen Ohjaamo-hankkeen kehittämisessä. Ikäihmiset Voimaa Vanhuuteen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on ollut mukana maan laajuisessa Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa 2012 2014. Ohjelman tavoitteena on edistää kotona asuvien ikäihmisten (+75) itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua terveysliikunnan avulla. Ohjelman tavoitteita on lähdetty toteuttamaan järjestämällä liikuntaneuvontaa, lihasvoima- ja tasapainosisältöistä ohjattua liikuntaa sekä edistämällä arkiliikunnan ja ulkoilun mahdollisuuksia. Toimintaa on ollut kehittämässä vapaaehtoistoimijoita ja järjestöjä yhdessä julkisen sektorin kanssa.

22 Ruokolahdella yhteistyö eri sektoreiden välillä on toiminut erinomaisesti. Liikuntaneuvontaa on toteutettu lukuisissa järjestötapaamisissa. Liikuntatoiminta on lisääntynyt ja sen taso on kohentunut ohjelman myötä. Ryhmämuotoista liikuntatoimintaa on tarjolla runsaasti. Ikäihmisten liikuntatoimintaa tukemaan on koulutettu vapaaehtoisia vertaistoimijoita ja ulkoiluystäviä. Ulkoliikuntapaikka on rakennettu ja sen käyttöä edistämään on järjestetty opastusta. Toiminta jatkuu vuonna 2015, vaikka ohjelma onkin loppunut. Tässä yhteydessä mainittakoon vielä, että kunnassa toimii edelleen myös jo 20 vuotta käynnissä ollut KKI-toiminta, joka on tarkoitettu yli 60-vuotiaille. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tarkoituksena on edistää hyvinvointia ja terveyttä. Käynneillä pyritään tukemaan toimintakykyä ja edistämään kotona selviytymistä sekä ennakoimaan palveluiden tarvetta. Käynnit on kohdistettu jokaiselle kuluvana vuonna 75 vuotta täyttävälle kuntalaiselle. Kotikäynti sovitaan etukäteen ja käynnin tekevät kotihoidon fysioterapeutti tai terveydenhoitaja. Käynnillä käydään läpi iäkkään tilannetta, annetaan ohjausta ja neuvontaa hyvinvointiasioissa sekä kerrotaan kunnassa tarjolla olevista palveluista. Palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeiden arvioinnin tarkoituksena on ennaltaehkäisevästi tukea terveyttä ja toimintakykyä sekä selviytymistä omatoimisesti ja itsenäisesti omassa kodissa. Arvioinnissa ovat mukana iäkäs henkilö itse, omainen ja sosiaali- tai terveysalan ammattilainen. Iäkkään omaa näkemystä kuunnellaan. Arviointi on kokonaisvaltainen selvitys, jossa huomioidaan hyvinvointiin liittyviä tekijöitä esimerkiksi asuinympäristö, sairaudet, turvallisuus, liikenneyhteydet. Arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat toimenpiteet, esimerkiksi avustetaan etuushakemusten täytössä tai järjestetään tarvittavat palvelut. Kotihoito, laitoshoito Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin strategian mukaisesti Ruokolahdella on purettu laitoshoitoa ja siirrytty aiempaa enemmän kotihoitoon. Laitoshoitoa kevyempää hoitoa tarjoavat kotihoidolla tuetut asumisyksiköt ryhmäkodit Ruokorinne ja Iltatähti. Ympärivuorokautiset asumispalvelut puuttuvat Ruokolahdelta. Kotihoidon asiakasmäärät ovat kasvaneet vain maltillisesti, mutta asiakkaiden hoitoisuuden vaativuus on kasvanut. Vaativampaa hoitoa tarvitsevia kotihoidon asiakkaita ajatellen on Ruokolahdelle perustettu Tehostettu kotisairaanhoidon yksikkö. Iäkkäiden hoito Ruokolahdella on kuntouttavaa. Hoitajia on koulutettu iäkkäiden toimintakyvyn tukemiseen esimerkkeinä toimintakyvyn testaus, kuntoutumissuunnitelman laatiminen, muistikuntoutus, kuntoutusvastaavat. Kuntouttavan toiminnan kehittäminen jatkuu edelleen. 3. Johtopäätökset Kunnan asukkaiden hyvinvointia on kertomuksessa arvioitu ensisijaisesti THL:n koostaman tilastoaineiston pohjalta. Fakta-aineiston rinnalla voidaan pyrkiä myös tunnistamaan kunnan asukkaiden hyvinvoinnin kokemusta, johon vaikuttavat useat, määrällisesti vaikeasti mitattavat tai arvioitavat tekijät.

Kertomuksen pääkohderyhmät ovat lapset ja nuoret sekä ikäväestö. Työikäisen väestön tilannetta kuvaavat lähinnä työllisyys/työttömyysaste ja alkoholinkäyttö sekä sen tai mainittujen tekijöiden aiheuttamat seurannaisvaikutukset. Kunnan asukkaiden työllisyystilanne on heikkenevä, mutta seutukunnan tilanne huomioiden kuitenkin kohtuullinen. Myös pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa, mikä on seurannaisvaikutustensa takia huolestuttavaa. Kunta onkin tehnyt vuodelle 2015 lisäpanostuksen työllisyyden hoitoon. Kunnan asukkaiden alkoholinkulutus on jonkin verran vähäisempää kuin muulla seutukunnan alueella. Tämä myönteinen asia ilmenee myös muuta seutukuntaa alhaisempana päihde- ja väkivaltarikollisuutena. Vakavia tai muuta seutukuntaa vakavampia ongelmia ei ruokolahtelaisten lasten ja nuorten parissa ilmene. Vakavat ongelmat mainituissa ryhmissä ilmentävät useimmiten kokonaisten perheiden ongelmia. Näihin ongelmiin Eksoten toimintamallit pureutuvat nykyisin varsin hyvin. Lasten ja erityisesti nuorten tilanne on osin kaksijakoinen. Perheiden ongelmat, kuten pitkittynyt työttömyys tai päihderiippuvuus, heijastuu ensin lapsiin. Tässä suhteessa tilanne Ruokolahdella ei ole huono, mutta saattaa heiketä, jos työllisyystilanne oleellisesti vaikeutuu. Toisaalta kunnan asukas- ja elinkeinorakenne puskuroi kielteistä kehitystä. Nuorten tilanteeseen voi vaikuttaa kunnan laajuus ja rakenne. Koulumatkat voivat olla pitkät myös ajallisesti. Aikaa ja voimia sekä mahdollisuuksia liikuntaan ja sosiaaliseen toimintaa on kylien nuorilla todennäköisesti jonkin verran vähemmän kuin taajaman nuorilla. Lisäksi on selvää, että kunnan järjestämä nuorisotyö tavoittaa parhaiten keskustaajamassa asuvat nuoret ja varhaisnuoret. Toisaalta on mahdollista, että keskustaajaman ulkopuolella asuvilla nuorilla on omat harrasteensa ja sosiaaliset ryhmänsä, jotka voivat olla taajamien ns. kielteisten vaikutusten ulkopuolella. Kunnan ikääntyvän ja vanhusväestön tilanne ei poikkea seutukunnan väestön tilanteesta ainakaan huonompaan suuntaan. Pikemminkin ikäväestö kuten kunnan koko väestö on hieman keskimääräistä terveempää kuin seutukunnan väestö. Ruokolahdella kuten koko Suomessa erityshaasteen tuo ikäväestön osuuden ja määrän nopea kasvu, osin eliniänkin kasvun ansiosta. Erityisesti yli 75-vuotiaiden osuus ja määrä kasvavat nopeasti. Laitoshoidon purku ja vanhusten kotona tapahtuvan hoidon sekä omaishoidon voimakas lisääntyminen tulee voimakkaasti kuormittamaan terveydenhuollon henkilöstöä. Kunta joutuu kriittisesti arvioimaan panostustaan vanhusväestönsä hyvän tai edes asiallisen hoidon turvaamiseen, etenkin jos kuntaan suunniteltu tehostetun palveluasumisen toteutus viivästyy merkittävästi. 23 4. Suunnitelma 2015 2016 Kunnan ikäväestön kannalta, kuten kunnan kaikkien asukkaiden kannalta erittäin myönteinen piirre on Ruokolahden "välittävä" ilmapiiri. Ihmisten mutkaton keskinäinen kommunikaatio on luonut hyvän maaperän monilukuiselle yhdistystoiminnalle, johon ihmiset ja erityisesti ikäihmiset osallistuvat. Tämä sosiaalisuus on toisista huolehtimista ja luo myös turvaa. Valitettavasti osa vanhusväestöstä jää tai jättäytyy tämänkin toiminnan ulkopuolelle. Ikäväestön omatoimista selviytymistä mm. terveydenhuollon sähköisten palvelujen käytössä on tuettava aiempaa voimakkaammin. Kunnan on käynnistettävä tehostetun

24 palveluasumisen konkreettinen suunnittelu, vaikka asumisratkaisun rakentaminen siirtyisikin vuosille 2017 2018. Ikäväestön määrän kasvu tuo haastetta kunnan ja muiden toimijoiden tarpeeseen järjestettävälle palveluliikenteelle. Tämä koskee erityisesti niitä ikäihmisiä, jotka asuvat kaukana kunnan keskustaajamasta ja palveluista. Palveluliikenteen nykyistä kattavampi järjestäminen ja/tai uudet yhteistyömallit muiden toimijoiden kanssa saattavat tuoda ainakin osaratkaisun tähänkin kysymykseen. On selvää, että kaikki ikääntyvät eivät muuta taajamiin palveluiden ääreen. Lasten ja nuorten sekä ikäväestön hyvinvoinnin tukemiseksi jatketaan jo käynnissä olevia toimintoja. Lasten hyvinvointitilanteen seurannan ja kehittämisen kannalta tulee huomioida uuden päiväkodin tarjoamat mahdollisuudet. Peruskouluikäisten osalta on panostettava siihen, että koulutyöhön tulevat muutokset Kirkonkylän koulun väliaikaistiloissa eivät aiheuta kielteistä kehitystä ikäryhmän hyvinvointiin. Vuosille 2015 2016 suunniteltu hyvinvoinnin ylläpitoon ja edistämiseen liittyvä toiminta pohjautuu nyt käynnissä oleviin tai käynnistyviin toimenpiteisiin. Kunnan on tietenkin ylläpidettävä valmius reagoida yksin tai yhteistyökumppaneiden kanssa myös ennakoimattomiin asukkaidensa hyvinvointia vaarantaviin ilmiöihin tai muutoksiin.