Taloussuunnitelma 2015 2018 Talousarvio 2015

Taloussuunnitelma 2015 2018 Talousarvio 2015 10.12.2014 Valtuusto

Sisällys 2(69) 1 Suunnitelman lähtökohdat... 3 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne ja taustat kuntayhtymän taloudelle... 4 1.2 Sairaanhoitopiirin alue, väestö ja palvelujen tarve... 5 2 Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän strategia... 9 2.1 Sairaanhoitopiirin sisäisten toimintojen kehittäminen... 10 2.2 Kanta-Hämeen alueellisen yhteistyön kattava kehittämistoiminta... 10 2.3 Erityisvastuualueen (Erva) yhteistyöstä sopiminen ja yhteistyön tiivistäminen... 11 3 Vuoden 2015 talousarvion painopistealueet... 12 4 Henkilöstösuunnittelun painopisteet vuodelle 2015... 12 5 Tulosaluekohtaiset suunnitelmat... 14 5.1 Operatiivinen tulosalue... 14 5.1.1 Operatiivisen tulosalueen toimintasuunnitelma 2015... 14 5.1.2 Operatiivisen tulosalueen henkilöstö 2015... 18 5.1.4 Operatiivisen tulosalueen tuloslaskelmat 2015... 19 5.2 Konservatiivinen tulosalue... 20 5.2.1 Konservatiivisen tulosalueen toimintasuunnitelma 2015... 21 5.2.2 Konservatiivisen tulosalueen henkilöstö 2015... 24 5.2.3 Konservatiivisen tulosalueen tuloslaskelmat 2015... 25 5.3 Psykiatrian tulosalue... 26 5.3.1 Psykiatrian tulosalueen toimintasuunnitelma 2015... 27 5.3.2 Psykiatrian tulosalueen henkilöstö 2015... 30 5.3.3 Psykiatrian tulosalueen tuloslaskelmat 2015... 31 5.4 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue... 32 5.4.2 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueen toimintasuunnitelma 2015... 32 5.4.3 Sairaanhoidollisten palvelujen henkilöstö 2015... 34 5.4.5 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueen tuloslaskelmat 2015... 35 5.5 Tukipalvelujen tulosalue... 36 5.5.2 Tukipalvelujen tulosalueen toimintasuunnitelma 2015... 37 5.5.3 Tukipalvelujen tulosalueen henkilöstö 2015... 39 5.5.4 Tukipalvelujen tulosalueen tuloslaskelmat 2015... 40 6 Kuntayhtymän talousarvio vuodelle 2015... 41 6.1 Yleiset perustelut ja sitovuustasot... 41 6.2 Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa 2015... 45 6.3 Investointimenot ja -tulot sekä poistot ja lainoitus suunnitelmakaudella 2015-2018... 51 6.4 Rakentamishankkeiden 2015-2018 perustelut... 51 6.5 Investointi- ja rahoitusosa 2015... 54 6.6 Kuntamaksut... 56 6.6.1 Kuntamaksut vuonna 2015, ilman ensihoitoa... 56 6.6.2 Kuntamaksujen vertailu 2014 2015... 57 7 Kanta-Hämeen apuvälinekeskusliikelaitos... 58 7.1 Toimintasuunnitelma... 58 7.2 Apuvälinekeskusliikelaitoksen henkilöstö ja henkilöstösuunnitelma 2015... 60 7.4 Apuvälinekeskusliikelaitoksen tuloslaskelma sekä rahoitus ja investointilaskelma... 61 8 Talous ja investoinnit... 63 Liitteet 1. Kanta-Hämeen väestö ikäryhmittäin 31.12.2013 2. Erikoissairaanhoidon sairaansijat vv. 2011 2015 3. Sairaanhoitopiirin virat ja työsopimussuhteet 2013 2015 4. Erikoissairaanhoidon suoritteet vv. 2012 2015 5. Palvelujen määrä kunnittain 2013 2015

3(69) 1 Suunnitelman lähtökohdat Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain on määrä tulla voimaan vuonna 2015. Tällöin aloitetaan valmistelut uuden järjestelmän käynnistämiseksi vuoden 2017 alusta alkaen. Lain mukaan Suomi jaetaan viiteen sote-alueeseen, joilla on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu. Sote-alue laatii järjestämispäätöksen, jonka sosiaalija terveysministeriö vahvistaa. Kunnat osallistuvat sosiaali- ja terveysalueen kustannusten rahoitukseen maksulla, joka perustuu kunnan asukasmäärään, jota on painotettu ikä- ja sairastavuuskertoimilla. Tällä tavoin määrättävien kuntien rahoitusosuuksien suuruutta tasataan vuosina 2017-2019 siten, että rahoitusosuutta korotetaan tai alennetaan siten, että poikkeamasta otetaan kunakin vuonna huomioon yhtä suuri osuus. Kuntien edustajakokous sote-alueen perustamista varten on kutsuttava koolle viimeistään 31.5.2015. Perussopimus on hyväksyttävä viimeistään 31.10.2015. Sote-alueen kuntayhtymä aloittaa toimintansa viimeistään 1.1.2016. Kunnan/kuntayhtymän on ilmoitettava halukkuutensa toimia tuottajana viimeistään 1.2.2016. Sote-alueen on hyväksyttävä ensimmäinen järjestämispäätös viimeistään 31.10.2016. Sote-alueiden järjestämisvastuu ja kuntien/kuntayhtymien tuottamisvastuu alkavat 1.1.2017. Sairaanhoitopiirit lakkaavat nykymuodossaan 31.12.2016. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alijäämän arvioidaan olevan vuoden 2014 lopussa yli 26 milj. euroa. Taloussuunnitelman mukaan alijäämien kattaminen aloitetaan vuonna 2015 1,4 milj. eurolla ja alijäämät on katettu kaikilta osin vuonna 2018. Alijäämien kattaminen perustuu toisaalta kuntamaksujen 4 %:n suuruiseen vuosittaiseen kasvuun ja toisaalta sairaanhoitopiirin toimintojen tehostamiseen ja taloudellisuuteen. Sairaanhoitopiirin valtuusto on hyväksynyt vuonna 2010 strategian vuoteen 2015 asti. Uusi strategia vuosille 2015-2016 on valmisteltu vuoden 2014 aikana. Sairaanhoitopiirissä on suunniteltu ja toteutettu Hämeenlinnan ja Riihimäen yksiköiden välistä työnjakoa siten, että Riihimäen yksikössä keskitytään päiväkirurgiaan ja päiväsairaalatoimintaan. Tukipalveluiden osalta on valmisteltu lisääntyvää yhteistyötä erityisesti Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Erityisesti radiologian osalta on valmisteilla uusia yhteistyömuotoja. Sairaanhoitopiirin eri yksiköiden toimintaa on tehostettu mm. ulkopuolisten selvitysten ja auditointien avulla. Myös yhteistyötä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän ja muiden tahojen kanssa on laajennettu. Erityisenä kehittämiskohteena on ollut ja tulee myös jatkossa olemaan ulkopuolisten sairaaloiden käytön kriittinen tarkastelu. Suomessa on joillakin erikoisaloilla vakavaa erikoislääkäripulaa. Kanta- Hämeen keskussairaalassa työvoiman saatavuus on yleensä ollut hyvää. Pulaa on kuvantamisen ja psykiatrian erikoislääkäreistä. Erikoislääkärikoulutuksen tehostamiseksi ja sairaalan profiilin nostamiseksi sairaanhoitopiiri on lahjoittanut akuuttilääketieteen professuurin Tampereen yliopistoon, kirurgian professuurin Turun yliopistoon ja yhdessä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän kanssa neuvottelut kuvantamisprofessuurin lahjoittamiseksi Helsingin yliopistoon ovat pitkällä.

4(69) Näillä toimilla pyritään mahdollistamaan nykyistä pidempi erikoistumiskoulutusjakso Kanta-Hämeen keskussairaalassa ja myös lisäämään sairaalan houkuttelevuutta ammattilaisten työpaikkana. Professorit antavat opetustyöpanoksensa omissa yliopistoissaan, mutta kliininen työ tapahtuu Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Karkeasti arvioiden professoreiden kliininen työ edustaa noin 50 % heidän kokonaistyöpanoksestaan. Terveydenhuoltolain mukaisesti on laadittu yhteistyössä kuntien kanssa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueen kattava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Järjestämissuunnitelmassa on sovittu kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Terveydenhuoltolakiin liittyen on Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella laadittu neljän sairaanhoitopiirin toimesta yhteinen järjestämissopimus. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on sovittu erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteesta. Lain mukaan työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaossa on lisäksi varmistettava, että järjestämissopimuksen mukaisesti hoitoa antavassa toimintayksikössä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen. 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne ja taustat kuntayhtymän taloudelle Vuoden 2014 aikana tehdyt yleiset talousennusteet ovat jatkuvasti heikentyneet. Lähes kaikkien uusimpien ennusteiden mukaan talouskehitys tänä vuonna on negatiivinen. Ensi vuodelle ennusteet ovat hieman parempia ja vaatimattoman kasvun arvellaan käynnistyvän. Heikko talouskasvu heijastuu myös kuntien talouteen. Verotulojen kasvu on heikkoa ja valtio säästää mm. leikkaamalla kuntien valtionosuuksia. Kuntien talousongelmat heijastuvat myös kuntayhtymiin. Kuntalain uudistus ja valtionosuusuudistus tulevat voimaan 1.1.2015. Uuden kuntalain myötä alijäämän kattamisvelvollisuus laajenee koskemaan myös kuntayhtymiä. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin taloussuunnitelman mukaan alijäämät, joiden määrä vuoden 2014 lopussa tullee olemaan yli 26 milj. euroa, tulevat katetuiksi vuonna 2018. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan uusi sotejärjestelmä alkaa toimia vuoden 2017 alussa. Sairaanhoitopiirien toiminta lakkaa vuoden 2016 lopussa. Uudistukseen liittyvät taloudelliset järjestelyt tarkoittavat Kanta-Hämeen kuntien osalta kustannusten merkittävää kasvua. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan piristyvän. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit ovat n. 0,5-1,5 %. Vuodelle 2016 valtiovarainministeriö ennustaa bruttokansantuotteen kasvuksi 1,4 %.

5(69) Kunta-alalla on vuosia 2014-2016 koskeva virka- ja työehtosopimus. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti 1.7.2015. Keskimäärin sopimuskorotusten kustannusvaikutus on 0,4 %. Palkkakustannuksiin vaikuttaa myös 0,4 %:n suuruinen palkkaperintö, minkä vuoksi sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuonna 2015 on noin 0,6 %. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,2 %:in. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuissa sekä työttömyysvakuutusmaksu että eläkemaksu laskevat jonkin verran, toisaalta kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu nousee. Keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan säilyy n. 30 %. Peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan olevan n. 1 %:n tasolla vuosina 2014 ja 2015. 1.2 Sairaanhoitopiirin alue, väestö ja palvelujen tarve Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin toimialueen väestöpohja on vuoden 2013 lopun tilanteen mukaan 175 481 asukasta. Vuoden 2009 alusta toimialueeseen on kuulunut 11 kuntaa. Seutukunnittain kunnat ja väestöpohjat jakaantuvat seuraavasti: Forssan seutu Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä Hämeenlinnan seutu Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Riihimäen seutu Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki 34 682 asukasta 94 332 asukasta 46 467 asukasta Kuva: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kunnat.

6(69) Kanta-Hämeen väestö ja väestöennusteet Vuoden 2013 lopun tilanteen mukaan Kanta-Hämeen väestömäärä on 175 481 asukasta. Kuntakohtaiset väestötiedot ikäryhmittäin on esitetty liitteessä 1. Väestöennusteen (Tilastokeskus, 2012) mukaan Kanta-Hämeen väestömäärä vuonna 2015 on noin 179 000 asukasta, mikä tarkoittaa hieman alle 2,2 %:n kasvua nykytilanteeseen. Ennusteen mukaan Kanta-Hämeessä olisi ollut vuoden 2013 lopussa 2000 asukasta enemmän kuin väestölaskennan mukaan on. Ennusteessa kasvu jatkuu edelleen niin, että vuonna 2040 Kanta-Hämeen väestömäärä on noin 200 000 (+14,1 % vuodesta 2013). Seutukunnittain tarkasteltuna väkiluku lisääntyy suhteellisesti eniten Riihimäen seudulla. Myös Hämeenlinnan seutu on positiivisen väestönkehityksen aluetta. Forssan seudun väkiluku vähenee hieman vuoteen 2020 asti, jonka jälkeen väkiluku alkaa kasvaa. Kuvio: Kanta-Hämeen suhteellinen väestökehitys seutukunnittain 2013 2040. (Tilastokeskuksen ennuste 2012.) Väestön ikärakenne Tulevalle väestökehitykselle on ominaista ikääntyneiden, erityisesti yli 75-vuotiaiden, määrän lisääntyminen, mikä tuo paineita ja kysyntää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille, erityisesti sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon vanhuspalveluille. Ikäryhmät 0-14 15-64 65-74 Yli 75- Yhteensä Seutu 2020 2030 2040 2020 2030 2040 2020 2030 2040 2020 2030 2040 2020 2030 2040 Forssan seutu -0,2-0,6-0,9-4,4-7,6-7,4 3,3 1,7-0,1 1,2 7,1 9,7-0,1 0,6 1,3 Hml seutu 1,2 1,6 1,4 0,3 1,1 2,9 2,5 2,0 1,4 2,0 7,4 10,3 5,9 12,0 16,0 RMK seutu 1,2 1,4 1,2 1,3 2,7 4,6 3,1 3,4 3,0 1,8 7,4 11,0 7,5 14,9 19,9 Kanta-Häme 0,9 1,1 0,9-0,4-0,2 1,3 2,8 2,3 1,5 1,8 7,3 10,4 5,2 10,5 14,1 Koko maa 0,7 0,8 0,5-1,4-1,5-0,1 2,3 1,5 0,5 1,7 6,5 8,9 3,3 7,3 9,8 Taulukko: Ikäryhmittäiset väestömuutokset (%) vuoden 2013 tilanteeseen verrattuna. (Tilastokeskuksen ennuste 2012.)

7(69) 30 25 20 17,6 18,2 18,6 20,5 20,6 20,6 22,0 22,2 22,2 22,6 25,6 21,1 19,4 15 10 2013 2012 5 0 Kuvio: Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä Kanta-Hämeen kunnissa 31.12.2013 ja 31.12.2012. Kanta-Hämeen väestön ikärakenne on maan keskiarvoa vanhempaa. Kanta-Hämeessä on 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 21,1 %, kun se koko maassa on 19,4 %. Ikärakenteeltaan vanhimmat kunnat ovat Forssa, Ypäjä, Hämeenlinna, Humppila ja Tammela. Nuorin ikärakenne on Hausjärvellä. Väestön sairastavuus Kansaneläkelaitoksen tietoihin perustuva väestön sairastavuusindeksi on muodostettu kuolleisuudesta, työkyvyttömyydestä ja pitkäaikaista lääkehoitoa vaativista sairauksista. Sairastavuustiedot on kerätty KE- LA:n Terveyspuntarista, jossa viimeisimmät sairastavuustiedot ovat vuodelta 2012. Terveyspuntarin vuoden 2012 lukuja on korjattu keväällä 2014. Sairastavuudeltaan Kanta-Häme on sairaanhoitopiireistä vuoden 2012 tilaston mukaan seitsemännellä sijalla indeksiluvulla 104,4. Ikärakenne huomioon ottaen väestön sairastavuus on alle maan keskiarvon 97,5. Maan keskitasoa korkeammalla ikävakioitu sairastavuus on Forssassa (106,4), Humppilassa (102,9) ja Ypäjällä (100,8). Hattulan (91,4) ja Tammelan (91,8) asukkaat ovat Kanta-Hämeen kunnista terveimpiä.

8(69) 140 120 100 80 60 40 20 0 Sairastavuusindeksi 2012 (väestön keskiarvo = 100) Vakioitu Vakioimaton Kuvio: Sairastavuusindeksit kunnittain Kanta-Hämeessä vuonna 2012. Väestön keskiarvo on 100. (KELA, Terveyspuntari) Kansantautien summaindeksillä kuvataan pitkäaikaissairastavuutta suurten kansantautien (verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta ja psykoosit) esiintyvyyden pohjalta. Kanta-Hämeessä kyseisten kansantautien esiintyvyys oli alle maan keskimääräistä tasoa vuoden 2013 indeksin ollessa 94,1, joskin kuntien välillä on huomattavia eroja. Kansantautien esiintyvyydessä Kanta-Häme on maan sairaanhoitopiireistä vuoden 2013 tilaston mukaan kuudennella sijalla. Maan keskitasoa korkeammalla ikävakioitu sairastavuus on Forssassa (102,1), Lopella (100,8) ja Humppilassa (100,6). Hattulan (83,8) ja Ypäjän (86,7) asukkaat ovat Kanta-Hämeen kunnista terveimpiä. Hattula Ypäjä Hämeenlinna Jokioinen Tammela Kanta-Häme Riihimäki Hausjärvi Janakkala Humppila Loppi Forssa Kansantautien *) indeksi 2013 (vakioitu, koko maa = 100) 0 20 40 60 80 100 120 *)Summaindeksiin vaikuttavia kansantauteja ovat verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta ja psykoosit. Kuvio: Suurten kansantautien esiintyvyyden vakioitu summaindeksi vuonna 2013. Koko maan indeksi on 100. (KELA, Terveyspuntari)

9(69) 2 Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän strategia Kuntayhtymän valtuusto hyväksyi kesäkuussa 2010 sairaanhoitopiirin strategian vuoteen 2015. Strategia-asiakirja sisältää keskeiset sairaanhoitopiirin toiminnan ja talouden suunnittelua ohjaavat kehittämiskohteet. Sen toteuttamisessa avainasemassa on sairaanhoitopiirin tulosalueiden johto yhdessä muun henkilöstön kanssa. Strategian päivitystyö seuraavalle viisivuotiskaudelle on käynnistetty tarkoituksena saada uusi strategia-asiakirja valmiiksi vuoden 2014 lopussa. Strategia 2015-2016 valmistelussa on huomioitu kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeisiä tavoitteita, joita ovat mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen sekä perustason vahvistaminen. Erityistason palvelujen tulisi tukea entistä paremmin perustason palveluja. Vuoden 2012 lopulla valmistunut Tays erityisvastuualueen järjestämissopimus määrittelee linjat erva-alueen yhteistyölle. Terveydenhuolto on kokonaisuudessaan jatkuvassa muutosprosessissa, johon vaikuttavat erityisesti palvelujen jatkuva kysynnän kasvu, ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus, lääketieteen ja lääketieteen teknologian kehitys, kuntien taloudellinen liikkumavara sekä tarve vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisäämiseen. Strategian tukipilarit Sairaanhoitopiirin luonnosvaiheessa olevat strategiset tavoitteet perustuvat syksyllä 2013 henkilöstön antamiin kehittämisehdotuksiin. Kehittämisehdotusten pohjalta sairaanhoitopiirin johtoryhmä esittää hallitukselle ja valtuustolle kolmea strategista painopistealuetta. Asiakaspalvelua ei ole olemassa ilman yhteistyötä ja taloutta. Asiakaspalvelu Sairaanhoitopiirin ydintoiminnan eli hoito- ja palvelutyön tulee olla osaavaa, dynaamista ja organisoitua ollakseen asiakaslähtöistä. Asiakaspalvelu on laaja kokonaisuus, johon liittyy mm. mielikuvia. Myönteinen mielikuva edellyttää yhteistyötä, läpinäkyvyyttä, uskottavuutta, luottamusta, läsnäoloa ja tasa-arvoa. Asenteen tulee olla asiakaslähtöinen. Yhteistyö Yhteistyöllä tarkoitetaan sekä työyhteisössä tapahtuvaa että maakunnallista, erva-tasoista ja valtakunnallista yhteistyötä sekä niiden kehittämistä. Toimintaamme on kehitettävä yhteisvoimin ja määrätietoisesti. Yhteistyö ei ole ainoastaan yhdessä tehtävää työtä, vaan yhteistyö on asenne, jonka tukena on tietoisuus, että yhdessä olemme vahvempia. Talous Dynaamisella yhteistyöllä ja toimivalla asiakaspalvelulla on myönteinen vaikutus sairaanhoitopiirin talouteen. Tuotteemme ei ole hyvä talous, vaan hyvän hoidon ja tyytyväisten asiakkaiden sekä yhteistyön avulla saamme kestävän talouden.

10(69) 2.1 Sairaanhoitopiirin sisäisten toimintojen kehittäminen Sairaanhoitopiirin toimintaa kehitetään siten, että erikoissairaanhoidon palvelut pystytään tuottamaan asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja kilpailukykyisesti myös tulevan sote-uudistuksen mukaisena palveluntuottajana. Muutosten aikaansaamiseksi toimintoja organisoidaan uudelleen keskeisillä toimialueilla. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti - poliklinikka- ja päiväsairaalatoiminta - leikkaustoiminta ja operatiivinen vuodeosastohoito - kuvantaminen sekä - tukipalveluyhteistyö tehtyjen selvitysten mukaisesti Toteutettavat toimenpiteet 1) Strategian ja arvojen mukaista asiakaspalvelukulttuuria edistetään jatkuvalla koulutuksella. 2) Sairaanhoitopiiri järjestää erikoissairaanhoidon palvelut kattavasti lainsäädännön ja valtakunnallisesti määriteltyjen hoidon laadullisten vaatimusten mukaisesti. 3) Henkilöstövoimavarojen suunnittelu perustuu ensisijaisesti nykyisten voimavarojen uudelleen järjestelylle. Tämä edellyttää rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia sekä tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä. Lisäksi sairaanhoitopiirin kilpailukyky terveyspalvelujen tuottajana ohjaa henkilöstövoimavarojen suunnittelua. 3) Kattavalla perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksella sekä kliinisellä tutkimustyöllä turvataan korkeatasoinen osaaminen. Verkostoitumista yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden sairaanhoitopiirien kesken jatketaan. 4) Henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan työhyvinvointitutkimuksen tuloksia hyödyntämällä ja toteuttamalla henkilöstöohjelmaa. 5) Terveydenhuoltoalalle opiskelevien hakeutumista Kanta-Hämeeseen tuetaan laadukkailla työssä oppimisjaksoilla ja hyvällä perehdytyksellä. 2.2 Kanta-Hämeen alueellisen yhteistyön kattava kehittämistoiminta Sairaanhoitopiirin tavoitteena on osaltaan kaventaa väestön terveyseroja. Tavoitteena on ylläpitää ja kohentaa väestön terveyttä ja toimintakykyä, vähentää vaaratekijöitä sekä ehkäistä sairauksien ja riskitekijöiden ilmaantumista. Toiminnassaan ja päätöksenteossaan sairaanhoitopiiri arvioi ja ottaa huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Toteutettavat toimenpiteet 1) Kuntien kanssa yhteistyössä laaditun alueellisen järjestämissuunnitelman päivittäminen ja toteuttaminen. 2) Työnjako alueen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä sovitaan terveydenhuoltopalveluiden järjestämissuunnitelmassa ja sopimusohjausneuvotteluissa. Sairaanhoitopiirin perusterveyden-

11(69) huollon yksikkö on keskeinen toimija toimintojen kehittämisessä ja integroinnissa. 3) Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on alueen erikoissairaanhoidon palveluiden pääasiallinen tuottaja huomioon ottaen potilaan vapaa hoitoon hakeutuminen ja erityisvastuualueen strategiassa määritelty työnjako. Yhteistyöstä ja työnjaosta erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta on tehty Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa pitempiaikainen kumppanuussopimus. Sairaanhoitopiiri panostaa omaan kilpailukykyisyyteensä lainmukaisella jonojen hallinnalla ja panostamalla ammattitaitoiseen henkilöstöön ja hyvään palveluosaamiseen. Alueellisen yhteistyön kehittämistoimenpiteet kohdistuvat erityisesti seuraaviin palveluihin: - Kuvantamispalvelut - Erikoissairaanhoidon palveluiden tuotantorakenne - Työvoiman saatavuuden turvaaminen - Tukipalvelut Toteutettavat toimenpiteet 1) Kuvantamispalveluissa etsitään uudenlaisia kustannustehokkaita toiminta- ja organisaatiomalleja 2) Erikoissairaanhoidon resurssien käyttö keskussairaalan HML ja RMK toimintayksiköiden sekä FSHKY:n suunnitellaan yhteistyössä päällekkäisyyksien vähentämiseksi. 3) Sairaanhoitopiiri vastaa ja koordinoi alueellaan valtakunnallisten sähköisten potilashallinnon järjestelmien täytäntöönpanoa. 4) Alueellista terveydenhuollon potilastietorekisteriä ja sähköistä asiointia parannetaan yhteistyökumppaneiden kanssa. 5) Kehitetään alueen terveyskeskusten kanssa materiaalitoimintojen hankintatoimea ja logistiikkaa yhdessä Erva-alueen kanssa. 6) Tukipalveluyhteistyötä lisätään alueen kuntien kanssa tehtyjen selvitysten mukaisesti. Tukipalveluja kehitetään osana alueellista palvelutuotantoa päällekkäisten ja epätarkoituksenmukaisten toimintojen vähentämiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi. 2.3 Erityisvastuualueen (Erva) yhteistyöstä sopiminen ja yhteistyön tiivistäminen Tampereen yliopistollisen erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit on valmistellut erva -alueen strategian vuonna 2009. Sen tavoitteena on tiivistää yhteistyötä ja hakea tuottavuutta ja vaikuttavuutta parantavia yhteistyömalleja potilaiden hoidon parantamiseksi. Järjestämissopimus Tays-erva-yhteistyö muodostaa sopimuksiin ja kumppanuuteen pohjautuvan verkoston, jonka tarkoituksena on Edistää väestön terveyttä peruspalveluja tukemalla ja erikoissairaanhoidon palveluja tuottamalla. Parantaa erva -alueen erikoissairaanhoidon kustannustehokkuutta potilaille annettavien palvelujen ja niiden tukitoimintojen työjaosta sopimalla. Koordinoida tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja uusien hoitomuotojen käyttöönottoa yhteisesti sovituin menettelytavoin.

12(69) Erva -alueen järjestämissopimus hyväksyttiin lokakuussa 2012 ja sen toimeenpano ja päivittäminen on parhaillaan käynnissä. Erva-työryhmät valmistelevat päivityksen ervan johtoryhmän ja edelleen sairaanhoitopiirien hyväksyttäväksi. 3 Vuoden 2015 talousarvion painopistealueet Vuoden 2015 talousarvion painopistealueet ovat seuraavat: 1. Talouden saattaminen tasapainoon - Toiminnan sopeuttaminen käytettävissä oleviin resursseihin - Keskeiset määrärahat oikean suuruisena talousarvioon - Henkilöstöresurssien kokonaismäärää ei lisätä - Taseeseen kertynyt alijäämä katetaan tuloksen kautta suunnittelukaudella sen mukaan, kun kuntien kanssa on yhteisesti sovittu alijäämien kattaminen suunnittelukaudella 2. Valtuuston hyväksymän strategian eri kehittämistoimenpiteiden saattaminen täytäntöön 3. Huomion kiinnittäminen nykyisten resurssien hyödyntämiseen - Jatketaan tulosaluekohtaisia auditointeja käyttäen apuna ulkopuolista asiantuntemusta - Tuottavuusohjelman kehittämistoimenpiteiden täytäntöönpanon jatkaminen 4. Hoidon saatavuutta koskevan lainsäädännön edellyttämien velvoitteiden täyttäminen - Terveydenhuoltolain mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaalaan. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava 3 kk kuluessa siitä, kun lähete on saapunut. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa määräajat ovat 3 viikkoa ja 6 viikkoa. - Hoidon tarpeen arvioinnin perustella tarpeelliseksi arvioitu hoito on aloitettava, hoidon kiireellisyys huomioiden, 6 kk:n kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. - Hoidon saatavuuden odotusaikojen saattaminen lain edellyttämälle tasolle 5. Investointiohjelmassa huomioidaan sairaanhoitopiirin rakennusten pitäminen ympärivuorokautista päivystystoimintaa harjoittavan sairaalan edellyttämällä tasolla 6. Erityisenä säästökohteena ovat edelleen ostot ulkopuolisista sairaaloista sekä muut palveluiden ostot 4 Henkilöstösuunnittelun painopisteet vuodelle 2015 Vuoden 2015 henkilöstösuunnitelman valmistelussa lähtökohtana ja tavoitteena on, että henkilöstön kokonaismäärää ei lisätä. Ostopalvelui-

13(69) den käyttöä pyritään edelleen vähentämään ja lisäämään oman työn osuutta. Henkilöstökulujen hallintaa tulee jatkaa tehostetusti edelleen. Optimaalista henkilöstömäärää tavoitellaan tarkalla tulosalue- ja yksikkökohtaisella henkilöstösuunnittelulla. Henkilöstökulujen seurantaa, erityisesti sairastavuudesta aiheutuvien kulujen seurantaa, kehitetään edelleen mahdollisimman näkyväksi ja reaaliaikaiseksi. Työhyvinvoinnin edistämistoimien keinovalikoimaa tullaan kohdentamaan tarkemmin sekä yhteisö- että yksilötasolla. Työyhteisöviestintään tulee edelleen kehittää tarkoituksenmukaisia rakenteita, muotoja ja sisältöjä. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen laatua tulee organisaation sisällä kehittää paremmaksi ja toimivammaksi. Henkilöstöresurssin joustavaa käyttöä yksiköiden työtilanteiden mukaisesti edistetään mm. työkiertoa kehittämällä. Lisäksi sairaanhoitopiirin oman varahenkilöstöä käytetään tehokkaasti. Henkilöstöresurssin joustavaa käyttöä tavoitellaan myös joustavilla työaikajärjestelyillä. Sairaanhoitopiirissä on pilotoitu vuoden 2014 aikana työaikapankkijärjestelmää. Kokemukset ja palaute työaikapankista on ollut hyvää. Työaikapankki-järjestelmä vakiinnutetaan vuoden 2015 alkupuolella. Vuoden 2015 aikana valmistellaan työaikapankki-järjestelmän laajentamista muihinkin kuin nyt pilottivaiheessa mukana olleisiin työaikamuotoihin. Henkilöstön osaamisen kehittämistä suunnataan sekä ammatillisen osaamisen kehittämiseen että yleisiin ja yhteisiin osaamista vaativiin tekijöihin, erityisesti asiakaspalveluosaamisen kehittämiseen. Yksilökohtaiseen osaamisen kehittämiseen luodaan koko organisaation perustehtävää tukevia linjauksia ja periaatteita. Henkilöstön tasapuolisen kohtelun edistämiseksi tulee huomiota kiinnittää erityisesti esimiestoiminnan kehittämiseen. Esimiestoiminnan tasalaatuisuutta kehitetään mm. yhteisillä ja säännöllisillä esimieskokouksilla. Esimiesten työn tukemiseksi kehitetään tarkoituksenmukaisia työkaluja, mm. sähköisen raportoinnin ja kustannusseurannan järjestelmät. Tasalaatuista johtamista edistetään myös selkeyttämällä henkilöstön johtamiseen ja kohteluun liittyviä linjauksia ja ohjeita. Työssä jaksamista ja työuran pidentämistä tuetaan mm. kiinnittämällä huomiota toiminta- ja työtapojen kehittämiseen yksiköissä sekä työilmapiiriin sekä työturvallisuuteen kohdistuvilla kehittämistoimenpiteillä ja hyödyntämällä työhyvinvointitutkimuksen tuloksia. Työterveyslaitoksen sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus toteutettiin keväällä 2014. Tutkimuksen tulokset on käyty läpi kaikissa toimintayksiköissä ja yhteistoimintaryhmissä kaikilla organisaatiotasoilla. Samalla päivitettiin työhyvinvointiin liittyvät suunnitelmat. Seuraava työhyvinvointitutkimus toteutetaan syksyllä 2015. Työssä jaksamista pyritään tukemaan myös aktiivisella yhteistyöllä työterveyshuollon kanssa. Yhteistyön muodot ja tavoitteet kuvataan ja vahvistetaan uudella työterveyshuollon toimintasuunnitelmalla vuoden 2015 alusta lukien.

14(69) 5 Tulosaluekohtaiset suunnitelmat 5.1 Operatiivinen tulosalue Tulosalueilla laaditaan yksikkökohtaiset toimintasuunnitelmat seuraavalle talousarviokaudelle. Tulosalueen yksikkö voi sijaita joko Hämeenlinnan tai Riihimäen yksiköissä tai toimintaa voi olla joko vain toisessa tai molemmissa toimipisteissä. Tulosalueen johtaja ja ylihoitaja laativat yksiköiden suunnitelmista yhteisen tulosaluekohtaisen toimintasuunnitelman. Operatiivisella tulosalueella on toimintaa Hämeenlinnan ja Riihimäen yksiköissä. Tulosalueeseen kuuluvat: Kipupoliklinikka Kirurgian, ortopedian ja onkologian poliklinikat Korvataudit Leikkaus- ja anestesia LEIKO -yksikkö Naistentautien poliklinikka Päiväkirurgia Silmätautien yksikkö Suusairauksien poliklinikka Synnytyssalit ja äitiyspoliklinikka Tehostettu hoito Tulosalueen vuodeosastot ovat: Osasto 5A gastroenterologia ja urologia Osasto 5B ortopedia, verisuoni- ja plastiikkakirurgia Osasto 4A korva-, nenä- ja kurkkutaudit sekä kirurgia ja onkologia Osasto 1 naistentaudit ja synnytykset 5.1.1 Operatiivisen tulosalueen toimintasuunnitelma 2015 Avaintulokset Mittarit / miten mitataan Tavoitteet ja toiminta-suunnitelma Asiakasnäkökulma Asiakkaat antavat asiakaskyselyssä arvosanaksi > 8, asteikolla (4 10). Palvelun laatu asiakkaan kokemana Asiakaspalaute Happy or Not -laitteen tiedot Vähintään 90 % asiakkaista arvioi tulosalueen paremmaksi kuin 8 (asteikolla 4-10). 90 % palautteesta on hyvää.

15(69) Avaintulokset Mittarit / miten mitataan Tavoitteet ja toiminta-suunnitelma Hoidon saatavuuden seuranta: Hoidon tarpeen arviointi Hoitoon pääsy kiireettömässä hoidossa Hoitoon pääsy kiireellisessä hoidossa Joustava hoidon saatavuus Potilasvahinkojen seuranta Sairaalainfektioiden vähentäminen Haittatapahtumien seuranta Prosessinäkökulma Kaikkien leikkausyksiköiden yhteistyön lisääminen Päivystysleikkauspotilaan hoitoprosessin tehostaminen Kirurgisen toiminnan kehittäminen: Riihimäen yksikön pkl -toiminnan lisääminen ja päiväkirurgian tehostaminen Päiväkirurgian osuuden lisääminen Osastokirurgian lisääminen PÄIKI:ssä Fast track -kirurgian laajentaminen Jonotiedot Jonotiedot Jonotiedot Hoitojonot ja hoitotakuu Korvatut potilasvahinkoilmoitukset Infektioseuranta Infektiotilastot HaiPro ja GTT (asiakirja-analyysi) Toimenpideluvut Leikkausjonot Päivystysleikkausten määrä Toimenpideluvut Toimenpideluvut Toimenpideluvut Osuus kaikista GE - kirurgisista potilaista Kiireelliset lähetteet käsitellään 3 arkipäivän ja kiireettömät lähetteet 3 vk:n kuluessa. Hoitoon pääsy 6 kk:ssa Hoitoon pääsy 4 vk:ssa Hoidonvarauksen kehittäminen. Potilas saa leikkauspäätöksen yhteydessä leikkausajan. Potilasvahinkojen määrän vähentäminen 2 %, vahinkojen ehkäisyssä käytetään apuna HaiPro -ilmoituksia ja GTTmenetelmää. Ei sairaalainfektioepidemioita erikoissairaanhoidossa Sairaalainfektioiden ilmaantuvuus enintään 10 12 %. MRSA yms. epidemioiden tehokas rajaaminen /eliminointi koko shp:n alueella. GTT otetaan käyttöön laajemmin erikoisaloilla (2014 jo synnytyksillä) Henkilökunnan lisääntynyt liikkuvuus eri yksiköiden välillä. Päivystysleikkauspotilaan hoitoprosessin selvitys tehty 2014, hoitoprosessin jatkoarviointi Vähintään 12 PÄIKI -leikkausta päivittäin LYHKI -kirurgian muuttaminen osin PÄIKI -kirurgiaksi Osastokirurgian muuttaminen osin LYHKI -kirurgiaksi Fast track -kirurgisten potilaiden hoidon arviointi (seuranta aloitettu 1 /2014) Hoitotietojen seuranta Sairaaloiden NHG -benchmarking -toiminnan jatkaminen Lähetteet, käynnit hoitojaksot, hoitopäivät NHG -raportointi (kevät ja syksy) Poikkeavuuksien selvittäminen. Käyntien ja hoitojaksojen suunnitellaan lisääntyvän, hoitopäivät vähenevät hoitoaikojen lyhenemisen vuoksi. Tulosten hyödyntäminen käytännössä (1-7 /2015)

16(69) Avaintulokset Mittarit / miten mitataan Tavoitteet ja toiminta-suunnitelma BM-OR -Intensium -vertaisarviointipalvelun hyödyntäminen Asiakkaan vapaa hoitoon hakeutuminen Intensium -raportointi / saliaikojen osuudet arkipäivinä Aktiivinen seuranta ja raportointi Käyttämättömän saliajan vähentäminen ja salien käyttöasteen parantaminen (> 70 % jokaisessa leikkausyksikössä) Asiakkaat hakeutuvat sairaanhoitopiiriin hoidettavaksi. Hoitoprosessi on sujuva ja toimiva sekä asiakkaan että sairaanhoitopiirin näkökulmasta. Henkilöstönäkökulma Henkilöstön työhyvinvoinnin suunnitelmallinen kehittäminen (sairaanhoitopiirin henkilöstöohjelma) Työhyvinvointi ja varhainen välittäminen. Kannustava työilmapiiri ja henkilöstön kuuleminen. Ammattitaitoinen henkilökunta. Tehokas rekrytointijärjestelmä. Koulutuksen lisääminen Talousnäkökulma Talousarvion toteutumisen säännöllinen seuranta. Työhyvinvointimittaus Kehityskeskustelut Sairauspoissaolot Työpanos Osaamisen seuranta Henkilökunnan vaihtuvuus Koulutuspäivät Ostopalvelut Henkilöstömenot Lääkekulut Aineet ja tarvikkeet Yksiköiden työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmien laatiminen ja toteutumisen arviointi Kehityskeskustelujen toteutuminen kattavasti Sairauspoissaolot vähenevät nykyisestä 10 %. Osallistuminen julkisen sektorin työhyvinvoinnin hankkeeseen Yksiköissä on ajantasaiset perehdytysohjelmat. 10 pv / lääkäri 3 pv / muut työntekijät Toteutuvat talousarvion mukaan.

Operatiivisen tulosalueen palvelut vuonna 2015 17(69) Kipupkl Synnytys = Suunnite 2015 = Ennuste 2014 = Suunnite 2014 Naistentaudit Suusairaudet Korvataudit Silmätaudit Syöpätaudit Ortopedia Pehmytosakirurgia 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 18 000 20 000 22 000 Kuvio: Operatiivisen tulosalueen poliklinikkakäyntien, suunnite 2014 ja 2015 sekä ennuste 2014. Syöpätaudi Naistentaudit Korvataudit Silmätaudit Leikkaukset, PÄIKI-leikkaukset, Synnytykset Ortopedia = Suunnite 2015 = Ennuste 2014 = Suunnite 2014 Leikkaukset, LEIKK.OS., HML Pehmytkudos 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500 7 000 7 500 Kuvio: Operatiivisen tulosalueen hoitojaksot ja leikkaukset, suunnite 2014 ja 2015 sekä ennuste 2014.

18(69) Erikoisala PKL-käynnit Hoitojaksot Tot Suunn Suunn Muutos% Tot Suunn Suunn Muutos% 2013 2014 2015 Su 14/15 2013 2014 2015 Su 14/15 Pehmytkudoskirurgia 22 011 19 610 18 700-4,6 5 791 5 700 5 900 3,5 Ortopedia 11 649 11 515 11 650 1,2 3 560 3 725 3 577-4,0 Syöpätaudit 4 745 4 140 4 910 18,6 328 400 350-12,5 Silmätaudit 12 461 10 100 12 188 20,7 1 277 1 100 1 300 18,2 Korvataudit 12 536 10 400 12 455 19,8 1 094 1 100 1 100 0,0 Suusairaudet 2 147 1 850 2 100 13,5 253 260 342 31,5 Naistentaudit 6 431 5 940 6 560 10,4 1 091 1 100 1 114 1,3 Synnytykset 7 591 7 415 7 440 0,3 1 982 1 900 2 114 11,3 Kipupoliklinikka 1 341 1 550 1 540-0,6 - - - - YHTEENSÄ 80 912 72 520 77 543 6,9 15 376 15 285 15 797 3,3 Taulukko: Operatiivisen tulosalueen poliklinikkakäyntien ja hoitojaksojen suoritteet 2013 ja suunnitteet vuosille 2014 ja 2015. Leikkaukset Tot Suunn Suunn Muutos% 2013 2014 2015 Su 14/15 Leikkaussali, HML 5 893 6 700 7 000 4,5 Päiväkirurgia, HML 2 179 2 400 2 500 4,2 RMK:n yksikkö 1 680 2 000 2 000 0,0 YHTEENSÄ 9 752 11 100 11 500 3,6 Silmäyksikkö 1 191 1 100 1 300 18,2 Taulukko: Operatiivisen tulosalueen toimenpidetoteuma 2013 ja suunnitteet vuosille 2014 ja 2015. 5.1.2 Operatiivisen tulosalueen henkilöstö 2015 Henkilöstöryhmä Virat ja työsopimussuhteet 2014 2015 Lääkärit 73,5 74,5 Tutkimus- ja hoitohenkilöt, josta 284,5 278,5 - Tutkimushenkilöstö 3 3 - Eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat 251,5 251,5 - Muut hoitohenkilöt (perus- ja lastenhoit. ym) 30 24 Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt 43,0 9,0 Hallintohenkilöt 1 1 Vakinainen varahenkilöstö 38 36 Tulosalue yhteensä 440,0 399,0 Taulukko: Operatiivisen tulosalueen henkilöstön virat ja työsopimussuhteet henkilöstöryhmittäin. Henkilöstösuunnitelma vuodelle 2015 Toiminnallisten muutosten seurauksena operatiivisen tulosalueen henkilöstömäärä vähenee välinehuoltajien siirtyessä tukipalvelujen tulosalueelle, lisäksi yksi perushoitajan työsopimussuhde lakkautetaan Riihimäen yksikön päiväkirurgiasta. Lakkautus tuo säästöä noin 36 000 euroa

19(69) vuonna 2015. Lisäksi lakkautetaan vakanssipankissa olleet viisi perushoitajan vakanssia. Korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikköön perustetaan erikoistuvan lääkärin virka, jotta lääkärien erikoistumiskoulutus saadaan systemaattiseksi ja ennakoitavaksi. Virkaan vaadittavat kustannukset otetaan sijaismäärärahoista. 5.1.3 Operatiivisen tulosalueen tuloslaskelmat 2015 OPERATIIVINEN TULOSALUE TP 2013 TA 2014 TOT 1-10/2014 TA 2015 Muutos % TA 2015 / TP 2013 Muutos % TA 2015 / TA 2014 30000A TOIMINTATUOTOT 71 490 810 74 597 000 62 803 490 79 160 000 10,7 6,1 ## Myyntituotot 68 205 033 71 311 000 59 963 069 75 742 000 11,1 6,2 ## Maksutuotot 3 240 250 3 233 000 2 830 952 3 405 000 5,1 5,3 ## Muut toimintatuotot 45 527 53 000 9 468 13 000-71,4-75,5 ## TOIMINTAKULUT 52 615 372 50 121 400 44 377 986 53 215 000 1,1 6,2 ## Palkat ja palkkiot 20 174 806 20 351 600 17 059 117 20 583 400 2,0 1,1 ## Henkilösivukulut 4 503 945 4 464 800 3 950 329 4 690 600 4,1 5,1 ## Henkilöstömenojen korjauserät -312 723-291 000-284 880-282 000-9,8-3,1 ## Palvelujen ostot 17 889 065 14 765 000 14 934 486 18 752 000 4,8 27,0 43300B- joista hoidot ulkopuolisissa laitoksissa 15 615 582 12 680 000 12 983 416 16 198 000 3,7 27,7 ## Aineet, tarvikkeet ja tavarat 10 327 219 10 797 000 8 664 889 9 441 000-8,6-12,6 ## Vuokrat 21 566 28 000 26 888 25 000 15,9-10,7 ## Muut toimintakulut 11 495 6 000 27 157 5 000-56,5-16,7 30000 TOIMINTAKATE 18 875 439 24 475 600 18 425 503 25 945 000 37,5 6,0 60000 VUOSIKATE 18 875 439 24 475 600 18 425 503 25 945 000 37,5 6,0 71000 Poistot ja arvonalentumiset 709 839 868 000 619 298 804 000 13,3-7,4 70000 Tilikauden tulos 18 165 599 23 607 600 17 806 205 25 141 000 38,4 6,5 Taulukko: Tulosalueen ulkoinen tuloslaskelma.

20(69) OPERATIIVINEN TULOSALUE TP 2013 TA 2014 TOT 1-10/2014 TA 2015 Muutos % TA 2015 / TP 2013 Muutos % TA 2015 / TA 2014 30000A TOIMINTATUOTOT 98 104 806 104 497 005 87 172 960 108 381 719 10,5 3,7 ## Myyntituotot 94 819 029 101 211 005 84 332 540 104 963 719 10,7 3,7 ## Maksutuotot 3 240 250 3 233 000 2 830 952 3 405 000 5,1 5,3 ## Muut toimintatuotot 45 527 53 000 9 468 13 000-71,4-75,5 ## TOIMINTAKULUT 88 415 637 88 019 325 76 611 252 91 059 381 3,0 3,5 ## Palkat ja palkkiot 20 174 806 20 351 600 17 059 117 20 583 400 2,0 1,1 ## Henkilösivukulut 4 503 945 4 464 800 3 950 329 4 690 600 4,1 5,1 ## Henkilöstömenojen korjauserät -312 723-291 000-284 880-282 000-9,8-3,1 ## Palvelujen ostot 53 689 330 52 662 925 47 167 752 56 596 381 5,4 7,5 43300B- joista hoidot ulkopuolisissa laitoksissa 15 615 582 12 680 000 12 983 416 16 198 000 3,7 27,7 ## Aineet, tarvikkeet ja tavarat 10 327 219 10 797 000 8 664 889 9 441 000-8,6-12,6 ## Vuokrat 21 566 28 000 26 888 25 000 15,9-10,7 ## Muut toimintakulut 11 495 6 000 27 157 5 000-56,5-16,7 30000 TOIMINTAKATE 9 689 169 16 477 680 10 561 708 17 322 338 78,8 5,1 60000 VUOSIKATE 9 689 169 16 477 680 10 561 708 17 322 338 78,8 5,1 71000 Poistot ja arvonalentumiset 709 839 868 000 619 298 804 000 13,3-7,4 70000 Tilikauden tulos 8 979 330 15 609 680 9 942 410 16 518 338 84,0 5,8 ## Vyörytyserät -15 730 933-16 469 474-13 724 565-15 500 214-1,5-5,9 Taulukko: Tulosalueen tuloslaskelma, sisältää sisäiset erät ja vyörytykset. 5.2 Konservatiivinen tulosalue Konservatiivisella tulosalueella on toimintaa Hämeenlinnan ja Riihimäen yksiköissä. Tulosalueeseen kuuluvat: Dialyysi ja munuaistautien poliklinikka Endoskopiayksikkö Iho- ja allergiapoliklinikka Keuhkosairauksien poliklinikka Kuntoutus ja fysiatria Lasten ja nuorten poliklinikka Lastenneurologian poliklinikka Lääkinnällinen kuntoutus Neurologian poliklinikka Päivystysklinikka Sairaalahygienia Sisätautien poliklinikka Sosiaalipalvelut Sydänvalvonta (CCU) Yhteispoliklinikka Tulosalueen vuodeosastot ovat: Kuntoutusyksikkö neurologia Osasto 6A keuhkosairaudet ja sisätaudit Osasto 6B sisätaudit Osasto 4B neurologia ja ihotaudit Osasto 3A lasten- ja nuorten yksikkö Päiväsairaala Vastasyntyneiden teho ja tarkkailu

21(69) 5.2.1 Konservatiivisen tulosalueen toimintasuunnitelma 2015 Avaintulokset Mittarit / miten mitataan Tavoitteet ja toiminta-suunnitelma Asiakasnäkökulma Asiakkaat ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Hoitoon pääsy vastaa asiakkaan tarpeita. Kehitetään palveluhenkisyyttä. Asiakaspalaute Poliklinikkakäynnit Koulutustilaisuudet Asiakaspalautteet Vähintään 90 % asiakkaista antaa asiakaspalautteessa arvion > 8 (asteikolla 4-10). Polikliinista vastaanottotoimintaa lisätään - Lähetteiden viiveetön käsittely - Kliinisen tarpeen mukainen ensikäynnin ajankohta - Oikea-aikaiset kontrollit Jokaisen klinikan henkilöstölle on järjestetty aihetta koskevaa koulutusta - Klinikan johdon vastuullisuutta kunta-asiakkaan suuntaan lisätään - Henkilöstön taitoja potilaan kohtaamiseen lisätään Palautteista saatavat kehittämisajatukset viedään käytäntöön. Prosessinäkökulma KHKS on yksi keskeisistä suomalaisista akuuttisairaaloista. Potilaiden hoidon kohdistettu seuranta Hoitojaksot ja ajat -Pkl-käyntien määrä Hoitojaksot ja -ajat -Toimintakykymittarit -Jälkipkl-käyntien määrä Akuuttihoidon prosessit (ensihoitopäivystysklinikka-leikkaussali/tehoosasto/sydänvalvonta) on hiottu luotettaviksi ja laadukkaiksi. Vuodeosastot toimivat tehokkaasti -Hoitoprosessien poliklinikkapainotteisuus Erikoissairaanhoidon kuntoutus täydentää moniammatillisella osaamisellaan potilaan hoitoprosessia tarvittaessa.

22(69) Avaintulokset Mittarit / miten mitataan Tavoitteet ja toiminta-suunnitelma Henkilöstönäkökulma Henkilöstö voi hyvin. Vahvistetaan henkilökunnan monipuolista osaamista. Työhyvinvointimittaus Kehityskeskustelut Tulosyksikköjen koulutustilaisuudet Hoitajien osaamisalueet Lääkärien osaaminen Yksiköissä laaditaan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat ja seurataan niiden toteutumista. Kehityskeskustelut käydään kattavasti. Yksikköjen koulutussuunitelmat laaditaan osaamisen arvioinnin tulosten ja kehityskeskustelujen perusteella. Hoitajilla on 2 3 erikoisalan osaamisaluetta. Vahvistetaan erityisosaamista vaativaa ammattitaitoa. - Lähtökohtaisesti työtehtävät hoidetaan omalla henkilöstöllä - Ammattitaito ei ole esteenä hoitojen kotiuttamiselle yo-sairaaloista. Talousnäkökulma Talousarvion sisältö ja velvoitteet kohtaavat toisensa. Talousarviomäärärahat Suoritemäärät Ns. automaattisten kulujen osuus (42 %) Kons TA:n menobudjetissa pienenee nykyisestään. Erikoissairaanhoidon toimintaa kyetään tehostamaan. Investointien suunnitelmallisuus: käytössämme on ajanmukainen teknologia. Sairaalainfektiot vähenevät kauttaaltaan. Pitkän tähtäimen investointisuunnitelma Jatkuva sairaalainfektioiden seuranta ja prevalenssitutkimukset Investointihankinnat toteutetaan vuosittain teknologian elinkaariajatteluun perustuvan vuosisuunnitelman mukaan. Ei sairaalainfektioepidemioita erikoissairaanhoidossa. - Sairaalainfektioiden ilmaantuvuus enintään 10 12 %. - MRSA yms. epidemioiden tehokas rajaaminen/eliminointi koko shp:n alueella.

23(69) Konservatiivisen tulosalueen palvelut vuonna 2015 Lastenneurologia Neurologia Fysiatria Lastentaudit Ihotaudit Keuhkosairaudet Dialyysi ja munuaispkl Päivystyspkl, 15Y = Suunnite 2015 = Ennuste 2014 = Suunnite 2014 Sisätaudit Päivystyspkl, 15E 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 18 000 20 000 22 000 24 000 26 000 28 000 30 000 32 000 34 000 36 000 Kuvio: Konservatiivisen tulosalueen poliklinikkakäyntien suunnite 2014 ja 2015 sekä ennuste 2014. Päivystyspoliklinikkaan on yhdistetty vuonna 2015 sekä perusterveydenhuollon (15Y) että erikoissairaanhoidon (15E) käynnit. Ihotaudit Lastentaudit Keuhkosairaudet Neurologia Tarkkailuyksikkö 15Y Tarkkailuyksikkö 15E = Suunnite 2015 = Ennuste 2014 = Suunnite 2014 Sisätaudit 0 400 800 1 200 1 600 2 000 2 400 2 800 3 200 3 600 4 000 Kuvio: Konservatiivisen tulosalueen hoitojaksojen suunnite 2014 ja 2015 sekä ennuste 2014.. Päivystyspoliklinikkaan on yhdistetty vuonna 2015 sekä perusterveydenhuollon (15Y) että erikoissairaanhoidon (15E) hoitojaksot.

24(69) Erikoisala PKL-käynnit Hoitojaksot Taulukko: Konservatiivisen tulosalueen poliklinikkakäyntien ja hoitojaksojen suoritteet 2013 ja suunnitteet vuosille 2014 ja 2015. Päivystysyksikköön on vuoden 2015 suunnitteeseen lisätty sekä perusterveydenhuollon (15Y) ja erikoissairaanhoidon (15E) käynnit ja hoitojaksot. 5.2.2 Konservatiivisen tulosalueen henkilöstö 2015 Tot Suunn Suunn Muutos% Tot Suunn Suunn Muutos% 2013 2014 2015 Su 14/15 2013 2014 2015 Su 14/15 Päivystys / ensiapu (15E ja 15Y) 17 375 17 500 39 250 124,3 2 447 3 000 4 300 43,3 Sisätaudit 31 833 39 250 34 650-11,7 3 695 3 548 3 500-1,4 Dialyysi 5 932 6 100 6 800 11,5 - - - - Munuaispolklinikka 1 505 1 560 1 650 5,8 - - - - Neurologia 7 605 6 530 6 920 6,0 1 214 1 350 1 350 0,0 Keuhkosairaudet 8 478 6 755 7 485 10,8 945 1 000 950-5,0 Ihotaudit 9 872 8 805 10 058 14,2 33 50 20-60,0 Lastentaudit 9 698 9 400 9 410 0,1 1 062 1 400 1 080-22,9 Lastenneurologia 1 957 1 990 2 010 1,0 - - - - Fysiatria 10 533 10 535 10 240-2,8 - - - - Infektiopoliklinikka 439 470 390-17,0 - - - - YHTEENSÄ 105 227 108 895 128 863 18,3 9 396 10 348 11 200 8,2 Perusterv.huollon ensiapu 24 861 24 000 0-100,0 - - - - Perusterv.huollon tarkkailu 2 499 1 630 0-100 - - - - Henkilöstöryhmä Virat ja työsopimussuhteet 2014 2015 Lääkärit 80,6 82,2 Tutkimus- ja hoitohenkilöt, josta 339 333 - Tutkimushenkilöstö 27 28 - Eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat 274 267 - Muut hoitohenkilöt (perus- ja lastenhoit. ym) 38 38 Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt 5,6 5,6 Hallinto- ja taloushenkilöt 1 1 Vakinainen varahenkilöstö 33 33 Tulosalue yhteensä 459,2 454,8 Taulukko: Konservatiivisen tulosalueen henkilöstön virat ja työsopimussuhteet henkilöstöryhmittäin. Henkilöstösuunnitelma vuodelle 2015 Sairaalahygieniayksikköön vakinaistetaan osastonylilääkärin osaaikainen (60 %) virka. Virkaa on hoidettu sijaisjärjestelyin vuodesta 2013 alkaen. Kahden virkasuhteessa olevan infektiolääkärin varassa voidaan erottaa henkilökohtaiset päävastuualueet (sairaalahygienia / tartuntataudit). Lisätyllä infektiolääkärityöpanoksella tehostetaan ensisijaisesti sairaalan hoitoon liittyvien infektioiden torjuntaa. Virkaan vaadittavat kustannukset otetaan sijaismäärärahoista. Sisätautien poliklinikalle perustetaan yksi yhteinen osastonylilääkärin virka Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän kanssa siten, että työpanoksesta ja kustannuksista 3/5 kuuluu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille. Viran perustaminen on perusteltua siksi, koska Forssan sairaalan sisätautien erikoislääkäri jää eläkkeelle. Viran kustannukset katetaan varahenkilöstö ja sijaismäärärahoista sekä Fshky:n osuudella.

25(69) Lastenneurologian ja fysiatrian yksiköille perustetaan yksi yhteinen toimintaterapeutin toimi. Potilasmäärät ovat lastenneurologialla kolminkertaistuneet poliklinikan toiminta-ajan kuluessa. On jouduttu hankkimaan toimintaterapeutin palveluja runsaasti ostopalveluna palveluseteleillä ja maksusitoumuksilla. Fysiatrian toimintaterapiapyynnöt ovat lisääntyneet käsikirurgialta ja lasten reumapoliklinikalta, näihin on jouduttu käyttämään ostopalvelua. Toimen perustaminen tuo säästöä sairaanhoitopiirille noin 5 000 euroa vähentyneinä ostopalveluina. Lastenneurologian poliklinikalle perustetaan yksi puheterapeutin työsopimussuhde. Potilasjonot puheterapeutin tutkimuksiin ovat kasvaneet, eikä hoitotakuussa pysyminen ole ollut aina mahdollista. Puheterapeutin tutkimuksia on jouduttu ostamaan sairaalan ulkopuolelta. Työsopimussuhteen vakinaistaminen tuo sairaanhoitopiirille säästöä ostopalveluista noin 2 500 euroa vuodessa. Nimikemuutoksena on vuodeosaston osastonlääkärin nimikkeen muuttaminen osastonylilääkäriksi. Muutos antaa mahdollisuuden toimia vuorollaan koko osaston 6A (toimintayksikön) vastaavana johtajana. Tehtävään kuuluu osaston toiminnan kehittäminen ja suunnittelu potilastyön ohessa. Muutos aiheuttaa noin 16 300 euron lisäkustannuksen vuonna 2015. Tukipalvelujen tulosalueelta lakkautettavan rekrytointiesimiehen toimen työtehtävät siirtyvät konservatiiviselle tulosalueelle. Lisäksi lakkautetaan vakanssipankissa olleet kahdeksan sairaanhoitajan vakanssia. 5.2.3 Konservatiivisen tulosalueen tuloslaskelmat 2015 KONSERVATIIVINEN TULOSALUE TP 2013 TA 2014 TOT 1-10/2014 TA 2015 Muutos % TA 2015 / TP 2013 Muutos % TA 2015 / TA 2014 30000A TOIMINTATUOTOT 88 040 396 92 227 000 76 951 295 94 529 000 7,4 2,5 ## Myyntituotot 85 043 343 89 066 000 74 487 340 90 935 000 6,9 2,1 ## Maksutuotot 2 625 019 2 669 000 2 260 699 3 230 000 23,0 21,0 ## Vuokratuotot 2 382 2 000 2 757 2 000-16,0 0,0 ## Muut toimintatuotot 369 652 490 000 200 498 362 000-2,1-26,1 ## TOIMINTAKULUT 65 890 377 66 024 100 52 635 655 66 216 600 0,5 0,3 ## Palkat ja palkkiot 25 437 251 25 423 100 20 630 598 25 357 400-0,3-0,3 ## Henkilösivukulut 5 612 069 5 516 000 4 641 480 5 761 200 2,7 4,4 ## Henkilöstömenojen korjauserät -486 113-478 000-379 548-458 000-5,8-4,2 ## Palvelujen ostot 25 584 683 25 627 000 19 618 383 23 972 000-6,3-6,5 43300B- joista hoidot ulkopuolisissa laitoksissa 13 125 491 12 983 000 9 222 810 11 600 000-11,6-10,7 ## Aineet, tarvikkeet ja tavarat 9 558 703 9 659 000 7 962 162 11 340 000 18,6 17,4 ## Vuokrat 144 206 275 000 143 658 240 000 66,4-12,7 ## Muut toimintakulut 39 578 2 000 18 922 4 000-89,9 100,0 30000 TOIMINTAKATE 22 150 019 26 202 900 24 315 640 28 312 400 27,8 8,1 60000A Rahoitustuotot ja -kulut -158 746-160 000-71 327-140 000-11,8-12,5 60000 VUOSIKATE 21 991 273 26 042 900 24 244 313 28 172 400 28,1 8,2 71000 Poistot ja arvonalentumiset 617 199 722 000 507 391 661 000 7,1-8,4 70000 Tilikauden tulos 21 374 074 25 320 900 23 736 922 27 511 400 28,7 8,7 Taulukko: Tulosalueen ulkoinen tuloslaskelma.

26(69) KONSERVATIIVINEN TULOSALUE TP 2013 TA 2014 TOT 1-10/2014 TA 2015 Muutos % TA 2015 / TP 2013 Muutos % TA 2015 / TA 2014 30000A TOIMINTATUOTOT 109 888 846 117 229 734 95 878 623 117 137 549 6,6-0,1 ## Myyntituotot 106 891 793 114 068 734 93 414 668 113 543 549 6,2-0,5 ## Maksutuotot 2 625 019 2 669 000 2 260 699 3 230 000 23,0 21,0 ## Vuokratuotot 2 382 2 000 2 757 2 000-16,0 0,0 ## Muut toimintatuotot 369 652 490 000 200 498 362 000-2,1-26,1 ## TOIMINTAKULUT 101 474 009 103 979 599 82 071 469 102 126 826 0,6-1,8 ## Palkat ja palkkiot 25 437 251 25 423 100 20 630 598 25 357 400-0,3-0,3 ## Henkilösivukulut 5 612 069 5 516 000 4 641 480 5 761 200 2,7 4,4 ## Henkilöstömenojen korjauserät -486 113-478 000-379 548-458 000-5,8-4,2 ## Palvelujen ostot 61 168 314 63 582 499 49 054 197 59 882 226-2,1-5,8 43300B - joista hoidot ulkopuolisissa laitoksissa 13 125 491 12 983 000 9 222 810 11 600 000-11,6-10,7 ## Aineet, tarvikkeet ja tavarat 9 558 703 9 659 000 7 962 162 11 340 000 18,6 17,4 ## Vuokrat 144 206 275 000 143 658 240 000 66,4-12,7 ## Muut toimintakulut 39 578 2 000 18 922 4 000-89,9 100,0 30000 TOIMINTAKATE 8 414 838 13 250 135 13 807 154 15 010 723 78,4 13,3 60000A Rahoitustuotot ja -kulut -158 746-160 000-71 327-140 000-11,8-12,5 60000 VUOSIKATE 8 256 091 13 090 135 13 735 827 14 870 723 80,1 13,6 71000 Poistot ja arvonalentumiset 617 199 722 000 507 391 661 000 7,1-8,4 70000 Tilikauden tulos 7 638 893 12 368 135 13 228 436 14 209 723 86,0 14,9 ## Vyörytyserät -12 453 769-13 386 303-11 155 254-13 669 529 9,8 2,1 Taulukko: Tulosalueen tuloslaskelma, sisältää sisäiset erät ja vyörytykset. 5.3 Psykiatrian tulosalue Psykiatrian tulosalueella on toimintaa Hämeenlinnan ja Riihimäen yksiköissä. Tulosalueeseen kuuluu: Aikuispsykiatrian poliklinikat ja päiväosasto Psykiatrian toimintaterapia Päiväkuntoutus Nuorisopsykiatrian poliklinikka Lastenpsykiatrian poliklinikka Tehostettu kotiutusyksikkö Tulosalueen osastot ovat: Osasto P2 Aikuispsykiatrian akuuttiosasto Osasto P3P Aikuispsykiatrian osasto Osasto P4K Aikuispsykiatrian osasto Osasto P5 Psykogeriatrian osasto P6 Nuorisopsykiatrian osasto Lastenpsykiatrian osasto