Kuntoutusraha 13.05.2016
Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Etuuden osat... 2 1.4 Oikeus ja edellytykset... 2 1.4.1 Vakuutetun oikeus... 3 1.4.1.1 Suomessa asuvat ja heihin rinnastettavat... 3 1.4.1.2 Suomessa työskentelevät ja yritystoimintaa harjoittavat... 3 1.4.2 Työnantajan oikeus... 4 1.4.2.1 Konkurssipesä... 5 1.4.2.2 Palkkaturvan maksaja... 5 1.4.2.3 Ulkomainen työnantaja... 5 1.4.3 Myöntämisedellytykset... 5 1.4.3.1 Ikä... 6 1.4.3.2 Työelämätavoite... 6 1.4.3.3 Työstä estyminen... 6 1.4.3.3.1 Kuntoutuspäivän vähimmäiskesto... 7 1.4.3.3.2 Työskentely kuntoutuksen aikana... 8 1.4.3.4 Kuntoutuspäätös... 9 1.4.4 Omavastuuaika... 10 1.4.4.1 Omavastuuaika 0 päivää... 10 1.4.4.2 Omavastuuaika 1 päivä... 11 1.4.4.3 Omavastuuaika 1 + 9 päivää... 11 1.4.4.4 Omavastuuaika 30 päivää... 12 1.4.4.5 Kuntoutuskokonaisuus... 13 1.4.5 Ylläpitokorvaus... 13 1.4.6 Kuntoutusavustus... 14 1.4.7 Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada... 15 1.4.7.1 Odotus- ja väliaika... 16 1.4.7.2 Kuntoutuskokonaisuus... 18 1.4.7.3 Koulutuksen loma-aika... 18 1.4.7.4 Tilapäinen keskeytys... 20 1.4.7.5 Poissaolo kuntoutuksesta... 21 1.4.8 Kv-säännökset... 22 1.4.8.1 EY-lainsäädäntöä soveltavien valtioiden välillä liikkuvien henkilöiden rahaetuudet... 22 1.4.8.1.1 Vastuu etuuksista ja oikeus etuuksiin... 23 1.4.8.1.2 Työtulot... 25 1.4.8.1.3 Päivärahaetuuksien maksaminen muutettaessa ja muuton jälkeen... 25 1.4.8.1.4 Päivärahaetuuksien hakeminen... 26 1.4.8.1.5 Menettelyt työkyvyttömyyteen liittyvissä rahaetuuksissa... 26 1.4.8.2 Sosiaaliturvasopimukset... 28 1.4.8.3 Ammatillinen kuntoutus Pohjoismaissa... 28 1.5 Kuntoutus perusteena... 29 i
1.5.1 Kelan kuntoutus... 29 1.5.2 Kunnan järjestämä lääkinnällinen kuntoutus... 30 1.5.3 Työterveyshuoltolain mukainen kuntoutus... 30 1.5.4 Muu työterveyshuoltolain mukaista kuntoutusta vastaava kuntoutus... 32 1.5.5 Vammaispalvelulain mukainen sopeutumisvalmennus... 32 1.5.6 Lastensuojelulain mukainen perhekuntoutus... 33 1.5.7 Kehitysvammalain mukainen perhekuntoutus... 33 1.5.8 Päihdekuntoutus... 33 1.5.8.1 Perhekuntoutus... 35 1.5.8.2 Yksilökohtainen päihdekuntoutus... 35 1.5.9 Oppisopimuskoulutus... 36 1.5.10 RAY:n rahoittama sopeutumisvalmennus... 38 1.5.11 Omaisen kuntoutusraha... 39 1.5.12 Nuoren kuntoutusraha... 39 1.5.12.1 Tavoitteena työelämä... 41 1.5.12.2 Olennaisen heikentymisen arvioiminen... 42 1.5.12.3 KHOPS - Henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma... 43 1.5.12.4 Tehostettu työkyvyn arviointi ja kuntoutus sekä tukitoimet... 45 1.5.12.5 Mille ajalle nuoren kuntoutusrahaa?... 46 1.5.12.6 Odotus- ja väliaika nuoren kuntoutusrahassa... 48 1.5.12.7 Nuoren kuntoutus keskeytyy... 48 1.5.12.8 Nuoren KHOPS:n seuranta... 49 1.5.13 Ulkomailla annettava kuntoutus... 51 1.5.14 Yleissivistävä peruskoulutus... 51 1.6 Suhde muihin etuuksiin... 51 1.6.1 Eläkkeet... 53 1.6.1.1 Työeläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke... 54 1.6.1.2 Osatyökyvyttömyyseläke... 55 1.6.1.3 Osa-aikaeläke... 57 1.6.1.4 Kelan työkyvyttömyyseläke... 58 1.6.1.5 Takuueläke... 59 1.6.1.6 KEL 12 4 mom. (sokea, liikuntakyvytön, avuton)... 59 1.6.1.7 Lapsikorotus... 60 1.6.1.8 Perhe-eläkkeet... 60 1.6.1.9 Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke... 61 1.6.1.10 Urheilijan tapaturma- ja eläketurva... 62 1.6.1.11 Muut eläkkeet... 62 1.6.2 Työeläkekuntoutus ja sen korvaukset... 63 1.6.3 Erityishoitoraha... 63 1.6.4 Opintoetuudet... 63 1.6.5 Sairauspäiväraha (ml. osasairauspäiväraha)... 64 1.6.6 Työttömyysetuudet... 65 1.6.7 Vanhempainpäivärahat... 66 1.6.8 Kotihoidontuki... 66 1.6.9 Maatalousyrittäjien erityistuet... 66 1.6.10 Ensisijaiset ansiomenetyskorvaukset... 67 1.6.10.1 Muun korvauksen viivästyminen... 67 1.6.10.2 Työtapaturma ja ammattitauti... 68 ii
1.6.10.3 Liikennevahinko... 69 1.6.10.4 Sotilastapaturma... 70 1.6.11 Potilas- ja lääkevahinkokorvaus... 70 1.6.12 Ulkomailta maksettavan etuuden ja tulon vaikutus... 71 1.7 Määrä... 71 1.7.1 Työtulojen perusteella... 72 1.7.2 Osakuntoutusrahan määrä... 73 1.7.3 Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava määrä... 74 1.7.4 Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrä... 74 1.7.5 Kuntoutusrahan vähimmäismäärä... 74 1.7.6 Nuoren kuntoutusrahan määrä... 75 1.7.7 Odotus- ja väliajan määrä... 75 1.7.8 Edeltävä etuus... 75 1.7.9 Harkinnanvarainen kuntoutusavustus... 76 1.7.10 Määrä tilapäisen keskeytymisen ajalta... 77 1.7.11 Työtulot koulutuksen aikana... 77 1.7.12 Ylläpitokorvaus... 80 1.8 Määräytymisperusteet... 80 1.8.1 Työtulot... 81 1.8.1.1 Palkkatulot... 82 1.8.1.1.1 Ei palkkaa... 85 1.8.1.2 Vakuutuspalkka ja ulkomaan työtulo... 87 1.8.1.3 Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot... 87 1.8.1.3.1 Yritysmuodot... 88 1.8.1.3.2 YEL- ja MYEL-työtulot... 92 1.8.1.3.3 Vakuuttamisvelvollisuuden selvittäminen... 95 1.8.1.3.4 Yrittäjäpalkan tarkistus... 97 1.8.1.3.5 Vapaaehtoinen vakuutus... 97 1.8.1.3.6 Työkorvaus... 97 1.8.1.4 Vähennykset... 99 1.8.1.5 Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö... 102 1.8.1.5.1 Yli vuodenvaihteen jatkuvat etuudet... 102 1.8.1.5.2 Etuuslajin vaihtuminen... 103 1.8.1.5.3 Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaja... 103 1.8.1.5.4 Osa-aikaeläke... 103 1.8.1.6 Esitetyt työtulot... 104 1.8.1.6.1 Luotettava selvitys... 106 1.8.1.6.2 Jatkuvat työtulot... 107 1.8.1.6.3 Esitettyjen työtulojen arviointi... 109 1.8.1.6.3.1 Edeltävät kuuden kuukauden tulot... 110 1.8.1.6.3.2 Ammatinvaihtuminen... 111 1.8.1.6.3.3 Ammatinvaihtumista vastaava muu syy... 112 1.8.1.6.3.4 Tarkastelujakson pidentäminen... 112 1.8.1.6.3.5 Uusi työsuhde tai työhönpaluu... 113 1.8.1.6.3.6 Pätkätyöt... 115 1.8.1.6.4 Edeltävä etuus on perustunut 6 kk:n tuloihin... 115 1.8.1.6.5 Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot... 116 iii
1.8.1.6.6 Apurahansaajan työtulo... 119 1.8.1.6.7 Kunnaneläinlääkärin esittämät tulot... 120 1.8.1.6.8 Vakuutuspalkka tai ulkomaan työtulo... 121 1.8.1.6.9 Osatyökyvyttömyyseläke... 121 1.8.2 Edeltävän etuuden perusteella... 122 1.8.2.1 Työttömyysetuudet... 122 1.8.2.2 Kuntoutusrahat... 123 1.8.2.3 Opintoraha... 124 1.8.2.4 Sairauspäiväraha... 124 1.8.3 Eläkkeensaajan kuntoutusraha... 124 1.8.3.1 Takautuva eläke... 126 1.8.3.2 Eläkehakemus vireillä... 128 1.9 Ratkaiseminen... 129 1.9.1 Käsittelypaikka... 129 1.9.1.1 KV-asioiden Käsittelypaikka... 132 1.9.2 Esteellisyydestä... 133 1.9.2.1 Käsittely- ja ratkaisukielto... 134 1.9.2.2 Esteellisyyden toteaminen... 134 1.9.3 Haastattelu... 135 1.9.4 Lisäselvitykset... 135 1.9.5 Arvion pyytäminen... 135 1.9.6 Kuuleminen... 136 1.9.6.1 Milloin asiakasta on kuultava?... 136 1.9.6.2 Miten kuullaan?... 136 1.9.7 Päätöksen antaminen... 137 1.9.7.1 Päätöksensaajat... 138 1.10 Ilmoitusvelvollisuus... 139 1.11 Hakeminen... 139 1.11.1 Vireilletulo... 142 1.11.1.1 Lähettäjän vastuu... 143 1.11.1.2 Asiakirjan siirto... 144 1.11.2 Kuka voi hakea etuutta?... 144 1.11.2.1 Henkilö itse... 144 1.11.2.2 Edunvalvoja... 145 1.11.2.3 Edunvalvontavaltuutettu... 145 1.11.2.4 Asiamies eli valtuutettu... 146 1.11.2.5 Lähiomainen tai muu henkilö... 146 1.11.2.6 Kunta... 146 1.11.2.7 Potilasvakuutuskeskus... 147 1.11.2.8 Työnantaja... 147 1.11.3 Hakuaika... 147 1.12 Maksaminen... 148 1.12.1 Maksuosoite... 149 1.12.1.1 Ulkomaan maksuosoite... 149 1.12.2 Maksunsaajat... 149 iv
1.12.2.1 Vakuutettu... 150 1.12.2.2 Työnantaja... 150 1.12.2.3 Palkkaturvan maksaja... 153 1.12.2.4 Potilasvakuutuskeskus... 153 1.12.2.5 Edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettu... 154 1.12.2.6 Kunta... 155 1.12.2.7 Työttömyyskassa... 157 1.12.2.8 Opintotuen vastuuyksikkö... 157 1.12.2.9 Työpaikkakassa... 157 1.12.2.10 Kelan toimisto... 157 1.12.2.11 Ulosottoviranomainen... 157 1.12.3 Maksaminen regressinä... 158 1.12.4 Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet... 158 1.12.4.1 Ennakonpidätyksen perusteet... 159 1.12.4.2 Lähdevero... 160 1.12.4.3 Tietojen saanti ja käyttöönotto... 161 1.12.4.3.1 Suorasiirtotiedot... 161 1.12.4.3.2 Tiedot maksunsaajalta... 161 1.12.4.3.3 Ennakonpidätyksen tallennus... 162 1.12.4.3.4 Kelan selvitettävä... 162 1.12.4.4 Toimittaminen... 163 1.12.4.5 Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus... 163 1.12.4.6 Takaisin maksetut etuudet... 164 1.12.4.7 Regressisuoritukset... 164 1.12.4.8 Vuosi-ilmoitukset... 165 1.12.4.9 Kuukausivalvonta... 165 1.12.5 Maksun estäminen... 165 1.12.6 Etuusmaksujen peruutukset pankista... 167 1.13 Keskeyttäminen... 167 1.14 Lakkauttaminen... 167 1.15 Tarkistaminen... 168 1.15.1 Ulkomailta myönnetty etuus... 169 1.15.2 Indeksi- ja määrätarkistukset... 169 1.16 Liikamaksu... 170 1.16.1 Takaisinperintä... 171 1.16.2 Regressiperintä... 171 1.16.3 Regressikuittaus kuntoutusrahasta/sairauspäivärahasta... 173 1.17 Päätöksen oikaisu ja poistaminen... 173 1.18 Muutoksenhaku... 174 v
1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. 1.1. Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa kuten muissakin Kelan käsiteltävissä asioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja. Muuten asia ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa 1
etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003). 1.2. Tavoite Kuntoutusrahan tavoitteena on turvata kuntoutujan toimeentulo kuntoutuksen aikana. Kuntoutusraha voi edellytysten täyttyessä tulla maksettavaksi myös kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta sekä kuntoutuspäätöksen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta. Nuoren kuntoutusrahan tavoitteena on varmistaa vajaakuntoisen 16 19-vuotiaan nuoren ammatillisen kuntoutumisen käynnistyminen ja toteutuminen, parantaa hänen työllistymisedellytyksiään sekä turvata hänen toimeentulonsa. Ylläpitokorvauksen tarkoituksena on varmistaa kuntoutukseen osallistuminen korvaamalla niitä ylimääräisiä kustannuksia, joita kuntoutujalle itselleen aiheutuu kuntoutukseen osallistumisesta. Harkinnanvaraisella kuntoutusavustuksella voidaan tukea kuntoutujan työllistymistä kuntoutuksen jälkeen, jos tämä on erityisen tarpeellista kuntoutujan työllistymisen kannalta. 1.3. Etuuden osat Kelan kuntoutuslain (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutus-rahaetuuksista, jäljempänä Kelan kuntoutuslaki tai KKRL 566/2005) mukaisia kuntoutusrahaetuuksia ovat kuntoutusraha nuoren kuntoutusraha ylläpitokorvaus harkinnanvarainen kuntoutusavustus. 1.4. Oikeus ja edellytykset Kuntoutusrahaa maksetaan edellytysten täyttyessä 16 67-vuotiaalle asiakkaalle, joka on sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuna Suomessa ja kuuluu näin Suomen sosiaaliturvan piiriin. (KKRL 566/2005 2 ) Ohjaa asiakkaan kuntoutusraha-asia KV-keskukseen, jos asiakkaan vakuuttamisasia on vireillä tai ei ole voimassa koko haetulle ajalle. Lue lisää: Ratkaisutyö > Etuusohje > Kuntoutusraha > Käsittelypaikka > KV-asioiden käsittelypaikka 2
1.4.1. Vakuutetun oikeus Sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuja ovat: Suomessa vakinaisesti asuvat ja heihin rinnastettavat, ja Suomessa työskentelevät ja yritystoimintaa harjoittavat henkilöt, vaikka he eivät vakinaisesti asuisikaan Suomessa. Ennen etuushakemuksen ratkaisemista varmista, että vakuuttaminen on selvitetty siltä ajalta, jolle etuutta on haettu. 1.4.1.1. Suomessa asuvat ja heihin rinnastettavat Suomessa vakinaisesti asuva on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaan (SVL 1224/2004 1 luku 2 1 mom.). Vakinainen Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain mukaan. Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Vakuuttaminen - Suomeen muutto > Vakinainen asumistarkoitus). Suomessa asuviin vakuutettuihin rinnastetaan enintään yhden vuoden ajan tilapäisesti ulkomailla oleskelevat henkilöt (SovAL 1573/1993 4 ). Lisäksi soveltamisalalain 5 8 :ssä mainittuihin henkilöryhmiin kuuluvat ovat laissa säädetyin edellytyksin edelleen sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuina, myös yli vuoden kestävän ulkomailla oleskelun ajan. Tällaisia henkilöryhmiä ovat mm. valtion palveluksessa ulkomailla työskentelevät, lähetys- ja kehitysyhteistyöntekijät, suomalaisella aluksella palvelevat merimiehet, lähetetyt työntekijät, suomalaisen työnantajan ulkomailla palvelukseensa ottamat työntekijät, sekä päätoimiset opiskelijat ja tutkijat. Myös näihin ryhmiin kuuluvien mukana ulkomailla olevat perheenjäsenet vakuutetaan Suomessa. Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Vakuuttaminen - Suomesta muutto). Huomaa, että työntekijöinä ja yrittäjinä EY-lainsäädäntöä soveltavassa [1] liikkuvien sosiaaliturva määräytyy EY:n sosiaaliturvalainsäädännön perusteella. Esimerkiksi lyhytaikainenkin työskentely muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa, voi johtaa Suomen sairausvakuutuksen päättymiseen. Lue lisää EY:n sosiaaliturva-asetuksesta 883/2004 ja 1408/71 (Ratkaisutyö > Maasta- ja maahanmuutto > Vakuuttaminen > Asumista koskeva lainsäädäntö > EU-lainsäädäntö > Asetukset 883/2004 ja 1408/71). [1] EU- ja ETA-maat sekä muut EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot 1.4.1.2. Suomessa työskentelevät ja yritystoimintaa harjoittavat Suomessa työskentelevä tai yritystoimintaa harjoittava henkilö vakuutetaan, vaikka häntä ei pidettäisi vakinaisesti Suomessa asuvana (SVL 1224 /2004 1 luku 2 1 ja 2 mom.). Työskentelyyn perustuva sairausvakuuttaminen edellyttää työntekijältä vähintään neljän kuukauden työskentelytarkoitusta Suomessa siten, että työttömyysturvalain (TTL 1290/2002 5 luku 3 ja 7 ) mukaisen työssäoloehdon työaikaa ja palkkaa koskevat edellytykset täyttyvät. Lue lisää (Ratkaisutyö > Peruspäiväraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Erityiset 3
edellytykset > Palkansaajan työssäoloehto). Huomaa, että vaatimus vähintään neljän kuukauden työskentelystä ei ole odotusaika, vaan henkilö, joka täyttää edellytykset, vakuutetaan heti työskentelyn aloittamisesta lukien. Lue lisää soveltamisalalain (SovAL 1573/1993) mukaisesta työskentelyyn perustuvasta vakuuttamisesta (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Suomeen muutto > Työskentelyn perusteella vakuuttaminen > Työskentely palkansaajana). Yritystoiminnan harjoittamiseen perustuva sairausvakuuttaminen edellyttää, että yrittäjä on velvollinen ottamaan yrittäjän eläkelain (Yrittäjän eläkelaki 1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain (Maatalousyrittäjän eläkelaki 1280/2006) mukaisen vakuutuksen ja että hän on harjoittanut yritystoimintaa yhdenjaksoisesti vähintään neljän kuukauden ajan, ennen vakuuttamista koskevan hakemuksen jättämistä. Edellytykset täyttävä yrittäjä vakuutetaan yritystoiminnan aloittamisesta lukien. Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Suomeen muutto > Työskentelyn perusteella vakuuttaminen > Yrittäjä). [1] EU- ja ETA-maat sekä muut EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot Harkitessasi sairausvakuuttamista työskentelyn tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella huomioi, että samat vakuuttamisen edellytykset koskevat sekä EU-lainsäädäntöä soveltavista maista [1 ] ja sosiaaliturvasopimusmaista, että kaikista muistakin maista tulevia työntekijöitä ja yrittäjiä. Lisäksi edellytetään oleskelulupavaatimuksen täyttymistä (SovAL 3c ). Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Suomeen muutto > Laillinen oleskelu > Oleskelulupa). Sairausvakuutuslain ja soveltamisalalain työntekijän vakuuttamisen säännökset ovat melko yhtenäiset, mutta ne eroavat ns. kolmansista maista tulleiden yrittäjien osalta. Sairausvakuutettuja eivät kuitenkaan ole Suomessa vieraan valtion edustustossa tai kansainvälisessä järjestössä työskentelevät ulkomaan kansalaiset. 1.4.2. Työnantajan oikeus Kuntoutusraha maksetaan työnantajalle siltä osin, kuin työnantaja maksaa kuntoutujalle kuntoutusajalta palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta. Työnantajan velvollisuus maksaa palkkaa kuntoutusajalta voi perustua: työ-, virka- tai oppisopimussuhteeseen työ- tai virkaehtosopimukseen Työnantajalle maksaminen edellyttää, että työnantaja ja kuntoutuja ovat sopineet etuuden tai sen osan maksamisesta kuntoutujan sijasta työnantajalle. Kuntoutusrahaa ei makseta kuntoutujalle samalta ajalta palkkaa vastaavalta osalta. Kuntoutusraha maksetaan kuntoutujalle itselleen, jos hän on ollut kuntoutuksessa vuosiloman tai siihen verrattavan, muun kuin kuntoutuksen perusteella myönnetyn, palkallisen vapaan aikana ja saanut siihen perustuvaa palkkaa tai korvausta. Tästä työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia toisin. Lue lisää kuntoutusrahan maksamisesta työnantajalle: Etuusohje > Maksaminen > Maksunsaajat > Työnantaja 4
1.4.2.1. Konkurssipesä Jos työnantaja on asetettu konkurssiin ja työnantaja tai konkurssipesä on maksanut sairauspoissaolon tai äitiys- isyys- tai vanhempainvapaan tai osittaisen vanhempainvapaan tai kuntoutuksen ajalta työntekijälle palkkaa, konkurssipesällä on oikeus päivärahaetuuteen palkan määrään saakka. 1.4.2.2. Palkkaturvan maksaja Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin tai muun maksukyvyttömyystilanteen varalta. Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ottavat vastaan palkkaturvahakemuksia. Päätöksen palkkaturva-asiassa tekee ELY-keskus. Palkkaturvana maksettavat saatavat siirtyvät kaikkine oikeuksineen valtiolle palkkaturvapäätöksen antopäivänä (Palkkaturvalaki 16 ). Lue lisää palkkaturvasta TE-palvelut.fi. Jos vakuutetulle on maksettu palkkaturvana sairausajalta, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan tai osittaisen vanhempainvapaan tai kuntoutuksen ajalta palkkaa, ELY-keskuksella on oikeus saada päivärahaetuus palkkaturvapäätöksen tai ilmoituksen perusteella. Etuuden maksamista varten tarvitaan henkilötiedot vakuutetusta, tiedot työstäpoissaolon ajalta maksetun palkan määrästä ja maksuajasta, maksuvaikeuksiin joutuneen työnantajan nimi sekä maksunsaajan maksuosoitetiedot. 1.4.2.3. Ulkomainen työnantaja Ulkomaalaisella työnantajalla voi olla oikeus päivärahaetuuteen, jos EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa kotipaikan omaava työnantaja on maksanut palkkaa ja hakee päivärahaetuutta tai muun ulkomaisen työnantajan ja Suomessa vakuutetun henkilön työsuhteeseen sovelletaan Suomen työlainsäädäntöä ja työ- tai työehtosopimuksessa on määräys päivärahan maksamisesta työnantajalle. Jos työnantajalla ei ole Y-tunnusta, lähetä pyyntö korvaavan tunnuksen saamiseksi TEOSPAIVARAHA/TEOS-postilaatikkoon. 1.4.3. Myöntämisedellytykset Kuntoutusrahan myöntämisedellytykset voidaan jakaa yleisiin edellytyksiin ja erityisiin edellytyksiin. Yleiset edellytykset koskevat kaikkea kuntoutusrahaan oikeuttavaa kuntoutusta. Yleiset edellytykset ovat kuntoutuja on 16 67-vuotias kuntoutuksella on yhteys työelämätavoitteeseen kuntoutuja on estynyt tekemästä omaa työtään tai ansiotyötään kuntoutuksen vuoksi 5
kuntoutuksella on laissa säädetty peruste. (KKRL 566/2005 17 ) Kuntoutusrahan myöntäminen voi lisäksi edellyttää kuntoutuksen lakiperusteen ja kuntoutusmuodon mukaan määräytyvien erityisten edellytysten täyttymistä. Näitä käsitellään kohdassa Kuntoutus perusteena kunkin kuntoutusperusteen yhteydessä. 1.4.3.1. Ikä Kuntoutusrahaa voidaan myöntää 16 67-vuotiaalle kuntoutujalle. Kuntoutusrahaa maksetaan enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona vakuutettu täyttää 68 vuotta. Nuoren kuntoutusraha voidaan myöntää 16 19-vuotiaalle nuorelle. Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan kuitenkin koko sellaisen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman mukaisen tutkinnon suorittamisen ajalta, johon nuori on hyväksytty ennen kuin hän on täyttänyt 20 vuotta. 1.4.3.2. Työelämätavoite Kuntoutusrahan myöntäminen edellyttää, että kuntoutus on tarpeellista kuntoutujan työelämässä pysymiseksi työelämään palaamiseksi tai työelämään pääsemiseksi. Työelämätavoitteen voidaan katsoa täyttyvän välillisesti, kun myönnetään kuntoutusrahaa omaiselle, joka osallistuu kuntoutukseen kuntoutujan perheenjäsenenä tai muuna läheisenä lastensuojelulain mukaiseen perhekuntoutukseen osallistuvalle päihdehuoltolain mukaiseen perhekuntoutukseen osallistuvalle. 1.4.3.3. Työstä estyminen Tällä sivulla kerrotaan työstä estymisen edellytyksestä. Lue alasivuilta tarkemmin, kuinka työstä estymistä arvioidaan kuntoutusrahassa: Kuntoutuspäivän vähimmäiskesto Työskentely kuntoutuksen aikana Työstä estymisen pääperiaatteet Kuntoutusrahaa maksetaan niiltä kuntoutuspäiviltä, jolloin vähintään 4 tuntia matkoineen kestävä kuntoutus tosiasiallisesti estää asiakasta tekemästä omaa tai toisen työtä ja saamasta toimeentuloa kyseiseltä päivältä. Palkkatyössä tai yrittäjänä työskentelevän asiakkaan kuntoutusraha maksetaan osakuntoutusrahana, jos kuntoutuksen aiheuttama työstä estyminen on osapäiväistä. 6
Ellei asiakas tee ansiotyötä, hänen katsotaan olevan estynyt omasta työstään, jos kuntoutuspäivä on vähimmäiskeston mittainen. Kuntoutusraha maksetaan silloin täytenä kuntoutusrahana. Ammatillisen koulutuksen perusteella maksettavassa kuntoutusrahassa, nuoren kuntoutusrahassa ja oppisopimuskoulutuksessa työstä estymistä ja kuntoutuspäivän kestoa ei tutkita päiväkohtaisesti. 1.4.3.3.1. Kuntoutuspäivän vähimmäiskesto Kuntoutusrahaa maksetaan pääsääntöisesti sellaisten kuntoutuspäivien ajalta, jolloin kuntoutus matkoineen kestää vähintään 4 tuntia. Selvitä kuntoutuksen päivittäinen kesto kuntoutuspäätöksestä, standardista, kuntoutussuunnitelmasta tai kurssin ohjelmasta. Kuntoutusrahaa voi saada vähimmäiskestoa lyhyemmältä kuntoutuspäivältä vain poikkeuksellisesti. Se on mahdollista, jos lyhyt kuntoutuspäivä tosiasiallisesti estää asiakasta tekemästä työtä ja saamasta toimeentuloa kyseiseltä päivältä. Tarvittaessa soita asiakkaalle ja kysy, miten kuntoutus häntä estää tekemästä työtä. Ota arviossa huomioon: kuntoutuksen sisältö ja toteutustapa matkaan kuluva aika (koti, kuntoutuspaikka, työpaikka) asiakkaan työn luonne ja mahdollisuus tehdä työjärjestelyjä B-lääkärinlausunnosta ilmenevät terveydentilaa ja jaksamista koskevat tiedot muut asiakkaan yksilölliset olosuhteet Yksilölliset joustot Kuntoutusstandardi saattaa mahdollistaa yksilökohtaista kuntoutujan voimavarat ja kuntoutuksen tavoitteet huomioivaa joustoa kuntoutuksen toteuttamiselle. Joustomahdollisuus sisältyy MTtyöhönvalmennuksessa, työhönvalmennuksessa ja työkokeilussa vuoden 2015 alusta voimaan tulleisiin standardeihin: Pääsääntöisesti 5 kuntoutuspäivää viikossa. Kuntoutujan voimavarat ja kuntoutuksen tavoitteet (esimerkiksi osa-aikatyö) huomioiden kuntoutuspäivien määrä viikossa voi joustaa kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan. Tällöin tulee olla vähintään 3 kuntoutuspäivää viikossa. Tällaisen kuntoutujan yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaan joustoon sisältyvien viikoittaisten poissaolopäivien ajalta kuntoutusraha voidaan pääsääntöisesti myöntää, sillä kuntoutuja on tosiasiallisesti kuntoutuksen vuoksi estynyt työstään myös välipäiviltä. Jos kuitenkin kuntoutuja työskentelee välipäivinä, kuntoutusrahaa ei myönnetä. Menettely ennen 1.10.2015 Kuntoutuspäivän vähimmäiskestoa koskeva vaatimus lyhentyi lakimuutoksessa 6 tunnista 4 tuntiin. Muutos vaikuttaa 1.10.2015 ja myöhemmin toteutuneisiin kuntoutuspäiviin. Sitä edeltäviltä kuntoutuspäiviltä kuntoutusrahaa voidaan maksaa, jos kuntoutuspäivän kesto matkoineen on vähintään 6 tuntia. 7
1.4.3.3.2. Työskentely kuntoutuksen aikana Palkkatyössä tai yrittäjänä ansiotyötä tekevällä asiakkaalla on oikeus kuntoutusrahaan, jos hän on kuntoutuksen vuoksi kokopäiväisesti estynyt tekemästä ansiotyötä. Täyden kuntoutusrahan edellytyksenä on siis, että asiakas ei tee kuntoutuspäivänä lainkaan ansiotyötä. Osakuntoutusrahaa voidaan maksaa silloin, jos työaikaa on kuntoutuspäivänä lyhennetty. Kuntoutuksen tulee estää asiakasta tekemästä ansiotyötä vähintään 40 prosenttia hänen päivittäisestä normaalityöajastaan. Päiväkohtaisella normaalityöajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jonka asiakas olisi ilman kuntoutukseen osallistumista kuntoutuspäivänä työskennellyt. Kuntoutusrahaan tai osakuntoutusrahaan ei ole oikeutta, jos asiakas ei ole kuntoutuksen aikana estynyt tekemästä ansiotyötä eikä työaikaa ole lyhennetty vaaditulla tavalla. Työskentely kuntoutuspäivänä Kuntoutus estää kokonaan ansiotyön Työaikaa on lyhennetty vähintään 40 % normaalista päiväkohtaisesta työajasta Työaikaa ei ole lyhennetty tai lyhennys on vähemmän kuin 40 % Oikeus etuuteen Kuntoutusraha Osakuntoutusraha Ei oikeutta kuntoutusrahaan eikä osakuntoutusrahaan Palkansaajana tai yrittäjänä toimiva asiakas ilmoittaa hakemuksessaan, onko työaikaa lyhennetty osakuntoutusrahan edellyttämällä tavalla. Myös kuntoutusajan palkkaa maksava työnantaja ilmoittaa mahdollisesta työajan lyhennyksestä hakemuksessaan. Asiakkaan ilmoittamia tietoja ei tarvitse yleensä varmistaa hänen työnantajaltaan. Tarvittaessa selvitä asiaa tarkemmin, esim. jos molemmat ovat hakeneet ja tiedot eroavat toisistaan. Asiakas sopii kuntoutuksen aikaisista poissaoloista työnantajansa kanssa. Asiakas ja työnantaja arvioivat yhdessä ja tarvittaessa työterveyshuollon avustamana, onko asiakkaalla edellytyksiä työskennellä kuntoutuspäivänä. Poissaoloista päättää viime kädessä työnantaja. Kelan toimivaltaan ei kuulu ohjeistaa osapuolia työjärjestelyihin liittyvissä asioissa. Lue lisää: Määrä > Osakuntoutusrahan määrä (linkki) Palkkatyö Jos asiakas on työsuhteessa, hänen tulee olla estynyt tekemästä palkkatyötään kuntoutuksen aikana. Jos asiakas on kuntoutuksen aikana vuosilomalla, työsuhdevapaalla (esim. hoitovapaa, vuorotteluvapaa), lomautettuna, eläkkeellä tai osa-aikatyöjärjestelyyn perustuvalla vapaalla kuntoutuksen aikana, edellytys täyttyy kun asiakas ei tosiasiallisesti työskentele kuntoutuksen aikana. Lue lisää vuosilomaan tai siihen rinnastuvan vapaan vaikutuksesta kuntoutusrahan maksunsaajaan: Kuntouturaha -> Etuusohje -> Maksaminen -> Maksunsaajat -> Työnantaja. Myös kuntoutusaikaan sisältyvän lauantain tai vuorotyöläisen viikkovapaan ajalta kuntoutusrahaoikeus edellyttää, ettei asiakas tosiasiallisesti työskentele ko. päivänä. Oma työ Omalla työllä tarkoitetaan omassa tai perheenjäsenensä yrityksessä, liikkeessä tai ammatissa suoritettua työtä 8
maa-, metsä-, kotitaloudessa tai muussa taloudessa suoritettua työtä itsenäistä tieteellistä tai taiteellista työtä sekä päätoimista, muuna kuin kuntoutuksena annettavaa opiskelua oppilaitoksessa tai ammattikurssilla. Oma työ voi olla myös muuta kuin ansiotyötä, esim. työnhakua tai oman talouden hoitamista. Ellei asiakas tee ansiotyötä, työstä estymisen edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos kuntoutuspäivä on vähimmäiskeston mittainen. Kuntoutusraha maksetaan täytenä kuntoutusrahana. Ei palkkatyötä eikä omaa työtä Vaikka asiakkaalla ei ole palkkatyötä eikä edellä tarkoitettua omaa työtä (ei hoida omaa kotitalouttaankaan), hänellä on oikeus kuntoutusrahaan, jos kuntoutuksella on selkeä työelämätavoite eli sillä pyritään asiakkaan työelämään pääsemiseen tai sinne palaamiseen. Välillinen työelämätavoitteen täyttyminen, esimerkiksi omaisen kuntoutukseen osallistuminen, ei lähtökohtaisesti riitä. Ellei asiakas tee ansiotyötä, hänen katsotaan olevan estynyt omasta työstään, jos kuntoutuspäivä on vähimmäiskeston mittainen. Kuntoutusraha maksetaan silloin täytenä kuntoutusrahana. Päätoiminen opiskelu Ammatillisen koulutuksen perusteella maksettavassa kuntoutusrahassa, nuoren kuntoutusrahassa ja oppisopimuskoulutuksessa asiakas saa tehdä sivutoimista työtä ja ansaita työtuloja. Työstä estymistä koskevan edellytyksen katsotaan, kun opiskelu on päätoimista eikä asiakas voi tehdä päätoimeen verrattavaa työtä (muuta kuin kuntoutukseen sisältyvää työtä). Lue lisää:kuntoutusraha -> Etuusohje -> Määrä -> Työtulot koulutuksen aikana Tutkintotavoitteiseen ammatilliseen monimuoto-opiskeluun liittyvän etäopiskelujakson, iltalinjalla tapahtuvan opiskelun tai yksityisopiskelun (esim. lopputyön tekeminen) ajalta voidaan myöntää kuntoutusrahaa, jos kyseessä on päätoimisen opiskelu. Opiskelun päätoimisuuden selvittämisessä voi käyttää apuna oppilaitosrekisteriä (OSKY > Oppilaitokset). Menettely ennen 1.10.2015 Lakimuutoksen myötä asiakkaan on mahdollista tehdä kuntoutuksen ohessa osapäiväistä ansiotyötä ja saada osakuntoutusrahaa. Muutos vaikuttaa 1.10.2015 ja myöhemmin toteutuneisiin kuntoutuspäiviin. Sitä edeltävällä ajalla kuntoutusrahaan ei ole lainkaan oikeutta niiltä kuntoutuspäiviltä, jolloin asiakas on tehnyt ansiotyötä. Kuntoutusrahaa ei voida maksaa työskentelypäiviltä, vaikka työaikaa olisi lyhennetty 1.4.3.4. Kuntoutuspäätös Oikeus kuntoutusrahaan edellyttää, että kuntoutujalle on tehty hyväksyttävä kuntoutuspäätös. Nuoren kuntoutusraha ja oppisopimuskoulutuksessa maksettava kuntoutusraha voidaan myöntää ilman kuntoutuspäätöstä. Lue lisää: Etuusohje > Kuntoutus perusteena 9
1.4.4. Omavastuuaika Tällä sivulla kerrotaan mitkä asiat vaikuttavat omavastuuajan määrittämiseen. Alasivut täydentävät ja tarkentavat omavastuuajan määrittämistä: Omavastuuaika 0 päivää Omavastuuaika 1 päivä Omavastuuaika 1+9 päivää Omavastuuaika 30 päivää Kuntoutuskokonaisuus Omavastuuajalta ei makseta kuntoutusrahaa Kuntoutusrahan omavastuuaika on kuntoutuksen alkamispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää, ellei se muutoin määräydy 0, 1 tai 30 päivänä. Ylläpitokorvaus on tarkoitettu kuntoutuksesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen, siinä ei ole omavastuuaikaa ja sitä voidaan maksaa jo kuntoutusrahan omavastuupäiviltä. (Lue lisää: Ylläpitokorvaus) Omavastuuajan määrittäminen Selvitä ensin kuntoutuksen sisältö ja sen kokonaiskesto kuntoutuspäätöksestä, standardista, kuntoutussuunnitelmasta tai kurssin ohjelmasta. Tarkista maksetaanko asiakkaalle työttömyysetuutta, sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa tai eläkettä ennen kuntoutuksen alkamista. Arvioi muodostaako peräkkäiset eri kuntoutustoimenpiteet kuntoutuskokonaisuuden. Jaksoissa toteutuvan kuntoutustoimenpiteen omavastuuaika määräytyy sen kokonaiskeston mukaan. Omavastuuaika vähennetään ensimmäisen jakson alusta lukien. Mikäli omavastuuaika ei tästä jaksosta täyty, vähennetään puuttuvat päivät ohjelmallisesti seuraavista jaksoista. Omavastuuaikaa on sunnuntaipäivä (ml. arkipyhä), kun se on kuntoutuksen alkamispäivä kuntoutuspäivä, joka kestonsa puolesta oikeuttaa kuntoutusrahaan (1.10.2015 alkaen kuntoutuspäivän vähimmäiskesto 4h matkoineen). päivä, joka oikeuttaa kuntoutusrahaan, vaikka asiakas ei ole osallistunut kuntoutukseen (tilapäinen keskeytys sairastumisen vuoksi, kuntoutustoimenpiteeseen liittyvä hyväksyttävä jousto tai poissaolo omalla ilmoituksella). Älä muuta omavastuuajan pituutta, vaikka kuntoutuksen kesto myöhemmin muuttuisi Esimerkki Asiakkaalle on tehty kuntoutuspäätös päihdekuntoutukseen 15 vrk:n ajalle ja kuntoutusrahan omavastuuaika on määritetty 1 päiväksi. Myöhemmin Kelaan toimitetaan uusi kuntoutuspäätös, jonka mukaan asiakkaan kuntoutus jatkuu keskeytyksettä 15 vrk + 20 vrk lisää. Kuntoutusrahan omavastuuaikaa ei muuteta. 1.4.4.1. Omavastuuaika 0 päivää Omavastuuaikaa ei ole, jos asiakas sai välittömästi ennen kuntoutuksen alkua sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahaa tai vanhempainpäivärahaa tai työttömyysturvalain mukaista työttömyysetuutta. 10
Omavastuuaikaa ei ole kun omaisen kuntoutusrahaa maksetaan vanhemmalle, joka osallistuu lapsensa kuntoutukseen Tällöin asiakas osallistuu kuntoutukseen, jotka järjestetään omalle lapselle ottolapselle avio- tai avopuolisonsa lapselle muulle lapselle, jota tosiasiallisestihoitaa vanhemman tavoin. Koska laissa ei ole lapsen ikää koskevaa rajoitusta, omavastuuaikaa ei ole myöskään täysi-ikäisen lapsensa kuntoutukseen osallistuvalle vanhemmalla. Lue lisää: Ratkaisutyö > Kuntoutusraha > Etuusohje > Kuntoutus perusteena > Omaisen kuntoutusraha Ratkaisutyö > Kuntoutusraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Omavastuuaika 1.4.4.2. Omavastuuaika 1 päivä Omavastuuaika on kuntoutuksen alkamispäivä: Kuntoutustarpeen tai mahdollisuuksien selvittäminen ammatillinen kuntoutusselvitys Kuntoutussuunnitelman tekemiseksi tarpeellinen tutkimus- tai kokeilujakso ammatillinen kuntoutusselvitys, työkokeilu, koulutuskokeilu, työhönvalmennus tai mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Kuntoutus, joka toteutetaan osana kuntoutuksen tuloksellisuutta selvittävää tai kuntoutuksen kehittämiseen tähtäävää tutkimusta. Enintään 12 arkipäivää kestävä sopeutumisvalmennus tai perhekuntoutus. Yksilökohtainen muu kuin edellä tarkoitettu kuntoutus, joka kestää enintään 20 arkipäivää. Jos kuntoutus on alkanut 1.10.2.015 tai sen jälkeen. Yksilökohtainen muu kuin edellä tarkoitettu kuntoutus, joka kestää enintään 18 arkipäivää. Jos kuntoutus on alkanut 30.9.2015 tai sitä ennen. Kelan järjestämä ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus (ASLAK), työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus (Tyk) tai työterveyshuoltolain perusteella toteutettu vastaava kuntoutus (Työterveyshuoltolaki 1383/2001 12 ja 14 ). Uusi kuntoutustoimepide, joka alkaa 30 päivän kuluessa päivästä, jolta kuntoutusrahaa viimeksi maksettiin eikä se ole samaa kuntoutuskokonaisuutta. Lue lisää: Ratkaisutyö > Kuntoutusraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Omavastuuaika 1.4.4.3. Omavastuuaika 1 + 9 päivää Omavastuuajan pituus on kuntoutuksen alkamispäivä + 9 seuraavaa arkipäivää: Ammatillinen koulutus Yli 12 arkipäivää kestävä sopeutumisvalmennus- ja perhekuntoutus. Yksilökohtainen kuntoutus, joka kestää yli 20 arkipäivää. Jos kuntoutus on alkanut 1.10.2015 tai sen jälkeen. Yksilökohtainen kuntoutus, joka kestää yli 18 arkipäivää. Jos kuntoutus on alkanut 30.9.2015 tai sitä ennen. Odotusajan kuntoutusraha 11
Muu kuin 0, 1 tai 30 päivän omavastuutilanne Odotusajan kuntoutusrahan jälkeen ei määritetä uutta omavastuuta, kun kuntoutus alkaa välittömästi odotusajan jälkeen. Odotusajasta ei oteta omavastuuaikaa, jos kuntoutuja sai välittömästi ennen kuntoutusrahan alkamista 0-omavastuuseen oikeuttavia etuuksia (ks. Omavastuuaika 0 päivää). Lue lisää: Ratkaisutyö > Kuntoutusraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Omavastuuaika 1.4.4.4. Omavastuuaika 30 päivää Asiakkaan oikeus kuntoutusrahaan alkaa 30 päivän kuluttua kuntoutuksen alkamispäivästä, kun se määräytyy eläkkeensaajan kuntoutusrahana. Eläkkeensaajalla omavastuuaikaa kuluttavat kaikki kalenteripäivät (Määräytymisperusteet > Eläkkeensaajan kuntoutusraha). Eläkkeensaajalla omavastuu 0 päivää Eläkkeensaajan kuntoutusrahassa omavastuu voi olla myös 0 päivää, jos asiakas sai välittömästi ennen kuntoutuksen alkua sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahaa tai vanhempainpäivärahaa työttömyysturvalain mukaista työttömyysetuutta. kuntoutusrahaa maksetaan vanhemmalle, joka osallistuu lapsensa kuntoutukseen. peräkkäiset kuntoutustoimenpiteet ovat samaa kuntoutuskokonaisuutta. Eläkkeensaajalla omavastuu 1 päivä Eläkkeensaajan kuntoutusrahassa omavastuu voi olla 1 päivä, jos uusi kuntoutustoimenpide alkaa 30 päivän kuluessa päivästä, jolta kuntoutusrahaa viimeksi maksettiin eikä se ole samaa kuntoutuskokonaisuutta. Lue lisää: Ratkaisutyö > Kuntoutusraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Omavastuuaika > Omavastuuaika 1 päivä Erityistilanne Asiakkaan kuntoutusrahaa ei tarkisteta takautuvasti jo maksetulta ajalta eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi. Omavastuuaikaa ei voi siten muuttua jo maksetulta ajalta 30 päiväksi. Eläkkeensaajan kuntoutusrahan omavastuuaika voi muuttua 30 päivästä lyhyemmäksi. Tämä on mahdollista, jos kuntoutusrahan määräytymisperuste muuttuu kesken kuntoutuksen eläkkeen päättymisestä johtuen. Omavastuuajan muutos vaikuttaa kuntoutusrahan maksamiseen kuitenkin vasta eläkkeen päättymisestä lähtien. Lue lisää: Ratkaisutyö > Kuntoutusraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Omavastuuaika > Omavastuuaika 0 päivää 12
1.4.4.5. Kuntoutuskokonaisuus Asiakkaan kuntoutus voi muodostua useista eri kuntoutustoimenpiteistä Kelan tai muun tahon järjestämänä. Kuntoutustoimenpiteet muodostavat kuntoutuskokonaisuuden, kun ne perustuvat kuntoutussuunnitelmaan, edistävät asiakkaan työelämätavoitetta ja toimenpiteet seuraavat toisiaan lyhyehkön noin 3 kuukauden ajan kuluessa. Kuntoutuskokonaisuudella on merkitystä odotus- ja väliajan sekä omavastuuajan määrittämisessä. Omavastuuaika määritetään samaksi kuntoutukseksi katsottavan kuntoutuskokonaisuuden ensimmäisen toimenpiteen tai sitä edeltäneen odotusajan ajalta. Uutta omavastuuaikaa ei määritetä enää tähän kuntoutuskokonaisuuteen sisältyvistä myöhemmistä kuntoutusjaksoista tai niitä välittömästi seuraavista väliajoista. Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje > Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada > Kuntoutuskokonaisuus 1.4.5. Ylläpitokorvaus Tällä sivulla kerrotaan ylläpitokorvauksen myöntämisedellytykset ja miltä ajalta se voidaan maksaa. Myöntämisedellytykset Harkinnanvaraista ylläpitokorvausta myönnetään kuntoutuksesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseksi. Sitä voidaan maksaa asiakkaalle, jonka kuntoutusraha on enintään vähimmäismäärän suuruinen (23,93 e/pv vuonna 2016). Korvattavia kustannuksia voivat olla esimerkiksi: päivittäiset matkakustannukset kuntoutukseen tarvittavat vaate- ja jalkinekustannukset ylimääräiset ravinto- ja asumiskustannukset. Huomaa, että asiakas voi lisäksi hakea korvausta kuntoutusmatkoista (ks. sairaanhoitokorvausten etuusohje) Jos kuntoutujalla on yhteensovitettavia tuloja ja korvauksia, ylläpitokorvausta voidaan myöntää vain, jos maksettavaksi jäävän kuntoutusrahan sekä tulojen ja korvausten yhteismäärä ei ylitä sairausvakuutuslain mukaista kuntoutusrahan vähimmäismäärää (23,93e / päivä vuonna 2016). Ylläpitokorvausta voi saada myös ajalta, jolta kuntoutusrahaa ei makseta esimerkiksi yhteensovituksen vuoksi. Ylläpitokorvausta voidaan maksaa myös osakuntoutusrahaa saavalle asiakkaalle. Edellytyksenä on, että osakuntoutusrahan perusteena olevan täyden kuntoutusrahan määrä ei ylitä edellä mainittua vähimmäismäärää. Eläkkeensaajan kuntoutusrahaa saava voi saada ylläpitokorvausta, jos kuntoutusrahan ja sen perustana olevien eläkkeiden määrä yhteensä ei ylitä edellä mainittua vähimmäismäärää. Koska ylläpitokorvaus on tarkoitettu kuntoutuksesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen, siinä ei ole omavastuuaikaa ja sitä voidaan maksaa jo kuntoutusrahan omavastuupäiviltä. 13
Mihin kuntoutukseen Ylläpitokorvaus voidaan myöntää Kelan tai muun tahon järjestämiin eri kuntoutustoimenpiteisiin. Ylläpitokorvausta ei myönnetä pitkäkestoiseen kuntoutukseen. Näitä ovat ammatillinen koulutus oppisopimuskoulutus nuoren kuntoutusraha muu vastaava pitkäkestoinen kuntoutus. Mille ajalle maksetaan Ylläpitokorvaus myönnetään kokonaisharkinnan perusteella koko kuntoutusajalle. Ylläpitokorvausta maksetaan koko kuntoutuksen ajan, vaikka ylimääräiset kustannukset eivät ulottuisi koko kuntoutusajalle, esimerkiksi kun asiakkaalle myönnetään omavastuun täyttymisen jälkeen korvaus erikseen myös matkakustannuksista. Ylläpitokorvauksen maksaminen jatkuu, jos asiakkaalle maksetaan kuntoutusrahaa tilapäisenä keskeytyksenä. Jos kuntoutusraha lakkautetaan kuntoutuksen keskeytymisen vuoksi, lakkautetaan ylläpitokorvaus samasta ajankohdasta lukien. Huomaa, että ylläpitokorvaus voidaan myöntää MT-työhönvalmennuksen, työhönvalmennuksen, työkokeilun ja ammatillisten kurssien ajalle. Ne eivät ole sisällöltään ammatillista koulutusta eivätkä sitä vastaavaa pitkäkestoista kuntoutusta. Miltä ajalta ei makseta Ylläpitokorvausta myönnetään kuntoutusrahaan oikeutetulle vain kuntoutukseen osallistumisen ajalta, koska ylimääräisten kustannusten tulee aiheutua itse kuntoutuksesta. Sitä ei voi saada kuntoutuksen odotus- tai väliajoilta. 1.4.6. Kuntoutusavustus Tällä sivulla kerrotaan kuntoutusavustuksen myöntämisedellytykset, ja mille ajalle se myönnetään. Myöntämisedellytykset Harkinnanvarainen kuntoutusavustus (KKRL 566/2005 3 luku 30 1 mom.) on harkintaan perustuva etuus, jota voidaan myöntää kuntoutusrahaa saaneelle kuntoutujalle kuntoutusrahan päättymisen jälkeen. Sen tavoitteena on tukea kuntoutujan työllistymistä kuntoutuksen jälkeen. Kuntoutusavustuksen myöntäminen tulee harkittavaksi lähinnä ammatillisen koulutuksen, työhönvalmennuksen, työkokeilun tai nuoren kuntoutusrahan jälkeen. Harkinnanvaraisen kuntoutusavustuksen tarve ja tarkoituksenmukaisuus harkitaan yksilöllisesti. Se saattaa tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun kuntoutuja on kuntoutuksen jälkeen sijoittunut aikaisempaa ansiotasoaan tuntuvasti heikommin palkattuun työhön tai työharjoitteluun. Tällöin avustuksella voidaan kompensoida tulotasojen eroavuutta työsuhteen alkuvaiheen aikana ja näin tukea kuntoutujan työllistymistä myös heikommin palkattuun työhön. Kuntoutusavustus voidaan myöntää myös omaa yritystä aloittavalle kuntoutujalle. Kuntoutusavustusta ei myönnetä, jos kuntoutujalla on oikeus työttömyyspäivärahaan tai työmarkkinatukeen 14
TE-toimisto maksaa samalta aikaa starttirahaa yrityksen perustamiseen. Työssäoloajalle Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta myönnetään työssäoloajalle. Avustus voidaan myöntää ehdollisena edellyttäen esimerkiksi, että kuntoutujan työsuhde jatkuu sen ajan, jolle avustus kohdistetaan. Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje > Määrä > Harkinnanvarainen kuntoutusavustus. 1.4.7. Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada Tällä sivulla kerrotaan, miltä ajalta kuntoutusrahaa maksetaan, ja mille ajalle kuntoutusraha myönnetään koulutuksessa (ammatillinen kuntoutus ja oppisopimuskoulutus). Seuraavat alasivut tarkentavat ja täydentävät kuntoutusrahan maksamista: odotus- ja väliaika kuntoutuskokonaisuus kuntoutusraha koulutuksen loma-ajalta tilapäinen keskeytys poissaolo kuntoutuksesta. Nuoren kuntoutusrahan myöntöajoista kerrotaan erikseen nuoren kuntoutusrahaa koskevilla sivuilla. Kuntoutusaika Kuntoutusrahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen kuntoutukseen osallistumisen (KKRL 566/2005 3 luku 23 ) ajalta jokaiselta arkipäivältä eli enintään kuudelta päivältä viikossa. Sitä ei makseta sunnuntailta eikä arkipyhäpäiviltä. Huomaa, että ensimmäinen omavastuupäivä voi olla sunnuntai tai arkipyhä. Jos eri kuntoutusjaksojen välissä on viikonloppu, voidaan nämä jaksot yhdistää ja näin kuntoutusraha maksetaan myös lauantailta. Esimerkit, kun eri kuntoutusjaksojen välissä on viikonloppu 1) Työkokeilun selvitysjakso toteutuu keskiviikosta perjantaihin. Työn kokeiluvaihe alkaa seuraavana maanantaina. Kuntoutusraha maksetaan eri kuntoutusjaksojen väliin jäävän lauantain ajalta. 2) Ammatillisen kurssin avomuotoinen jakso toteutuu maanantaista perjantaihin. Työharjoittelujakso alkaa seuraavana maanantaina. Kuntoutusraha maksetaan eri kuntoutusjaksojen väliin jäävän lauantain ajalta. Kuntoutusjaksoon sisältyvältä lauantaipäivältä kuntoutusraha maksetaan riippumatta siitä, onko lauantaina järjestetty kuntoutusta. Esimerkit, kun kuntoutusjaksoon sisältyy lauantai 1) MT-työhönvalmennuksen työhön valmennusvaiheen aikana kuntoutusraha maksetaan myös lauantaipäiviltä, vaikka asiakkaan kuntoutus toteutuu maanantaista perjantaihin. 15
2) Ammatillinen kuntoutusselvityksen jatkovaihe-jakso toteutuu keskiviikosta seuraavan viikon perjantaihin. Jaksoon sisältyy lauantaipäivä, mutta kuntoutusta ei järjestetä standardinmukaisesti lauantaina. Kuntoutusraha maksetaan lauantaipäivältä, koska se sisältyy kuntoutusjaksoon. Kuntoutusraha maksetaan koko kuntoutusjakson ajalta, kun siihen sisältyy perusteltu jousto. Esimerkki, kun kuntoutusjaksoon sisältyy perusteltu jousto MT-työhönvalmennuksen työhön valmennusvaiheessa työkokeilun työn kokeiluvaiheessa työhönvalmennuksen työn valmennusvaiheessa. Kuntoutusjakson aikana kuntoutuspäivien määrä viikossa voi joustaa kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan. Tällöin edellytetään 3 kuntoutuspäivää viikossa. Kuntoutusraha maksetaan koko kuntoutusjakson ajalta, jos kuntoutus tosiasiallisesti estää työskentelyn myös joustopäiviltä. Selvitä ennen ratkaisua, milloin kuntoutusjakso alkaa ja päättyy. Kuntoutusrahan myöntämiseksi toteutumisajan pitää olla tiedossa vähintään ensimmäisen jakson osalta. Kuntoutusrahan aika koulutuksessa Valmistele koulutukseen perustuva kuntoutusraharatkaisu koko koulutuksen ajalle, mutta rekisteröi kuntoutusrahajaksot lukukausittain, esim. 1.9. 31.5. (kuntoutusraha myönnetään enintään 12 kuukautta kerrallaan). Voit tarvittaessa selvittää lukuvuoden alkamis- ja päättymisajan asiakkaalta tai oppilaitoksesta tai heidän verkkosivuiltaan. Seuraavista lukuvuosista ja mahdollisista väliajoista tehdään tarkistusratkaisu. Valmistele oppisopimuskoulutukseen perustuva kuntoutusraharatkaisu koko oppisopimuksen ajalle, mutta rekisteröi kuntoutusrahajakso enintään 12 kuukauden ajalle. Seuraavista jaksoista ja mahdollisista väliajoista tehdään tarkistusratkaisu. Huomioi työnantajalle maksaminen ja työnantajan palkanmaksutiedot. 1.4.7.1. Odotus- ja väliaika Tällä sivulla kerrotaan seuraavat asiat odotus- ja väliajasta: määritelmät asiakkaan oikeus odotus- ja väliajan kuntoutusrahaan enimmäisajat tulojen riittävyyden ja kuntoutusrahan maksamisen arviointi odotus- ja väliajalta. Mitä ovat odotus- ja väliaika Odotusaika tarkoittaa kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen välistä aikaa. Selvitä milloin kuntoutuspäätös on annettu. Esimerkki odotusajasta Kuntoutuspäätös työhönvalmennuksesta on tehty 15.5. ja kuntoutus alkaa 29.5. Odotusaika on 15.5 28.5. Tältä ajalta voi olla oikeus odotusajan kuntoutusrahaan. 16
Väliaika tarkoittaa kuntoutusjaksojen välistä aikaa. Eri kuntoutustoimenpiteiden rakenteet ja jaksotukset vaihtelevat. Selvitä asia Kelan järjestämässä kuntoutuksessa kurssirekisteristä ja standardista sekä muun tahon kuntoutuksessa kuntoutuspäätöksestä ja osallistumistodistuksesta. Esimerkki väliajasta Asiakkaan työkokeilun alkuvaihe toteutuu 2. 4.8. Työn kokeiluvaihe toteutuu 20.8. 20.9 sekä 2.10. 15.10. Jaksojen väliset ajat ovat väliaikaa, joiden ajalta voi olla oikeus väliajan kuntoutusrahaan. Asiakkaan oikeus odotus- ja väliajan kuntoutusrahaan Kuntoutusraha maksetaan ammatillisen kuntoutuksen odotus- ja väliajalta (KKRL 566/2005 3 luku 24 ), kun se on tarpeellista asiakkaan kuntoutuksen etenemisen varmistamiseksi asiakas ei saa tältä ajalta toimeentuloa työstä tai muista toimeentuloa turvaavista järjestelmistä. Huomioi kuntoutuksen kesto ja väliaikojen pituus. Arvioi, muodostaako kuntoutuksen odotusaika tai jaksojen väliajat kokonaisuuden, jonka ajalta on tarkoituksenmukaista turvata asiakkaan toimeentulo ja varmistaa kuntoutuksen etenemistä. Huomioi, että lyhyeltä odotus- tai väliajalta voi olla tarkoituksenmukaista myöntää kuntoutusraha sen sijaan, että asiakas ohjataan hakemaan työttömyysetuutta. Selvitä asiakkaalta, haluaako hän kuntoutusrahan lyhyelle väliajalle vai haluaako hän hakea työttömyysetuutta. Lyhyellä ajalla tarkoitetaan noin 2-3 viikkoa. Huomioi harkinnassa, että odotus- ja väliajan kuntoutusraha on ensisijainen toimeentulotukeen nähden maksetaan nuoren kuntoutusrahan saajalle ilman tarveharkinta ei yleensä tule maksettavaksi eläkkeensaajalle, koska hänen toimeentulonsa on turvattu eläkkeellä. Oppisopimuskoulutuksessa olevalle ei makseta väliajan kuntoutusrahaa loman ajalta, jos hän saa vuosiloma-ajan palkkaa. Ennen ratkaisua selvitä haluaako asiakas kuntoutusrahaa odotus- tai väliajalta, jos se ei selviä hakemuksesta tai yhteydenotoista voiko asiakas saada toimeentulonsa työstä saako tai voiko asiakas saada työttömyysetuutta tai muuta toimeentuloa turvaavaa etuutta. Yleensä asiakkaan oma selvitys riittää. Tarvittaessa voit käyttää asiakaskirjettä KRL13. Enimmäisaika Odotus- ja väliajoilta kuntoutusrahaa voi saada enintään 3 kuukaudelta kalenterivuotta kohden kummankin syyn perusteella erikseen laskettuna. Kuukauteen katsotaan tällöin sisältyvän 25 arkipäivää. Odotus- ja väliajan 3 kuukauden enimmäisajat voidaan ylittää, jos asiakkaan toimeentulon turvaaminen koko kuntoutussuunnitelman tarkoittaman kuntoutuskokonaisuuden ajan on perusteltua kuntoutuksen etenemisen turvaamiseksi. Esimerkki enimmäisajan ylittämisestä 17
Kuntoutusjaksojen välinen kesäloma kestää 3 kuukautta ja 3 viikkoa. Enimmäisajan ylittämistä voidaan pitää perusteltuna, jotta kuntoutujan ei tarvitse kesken kuntoutuskokonaisuuden hakea toista etuutta, kuten työttömyysturvaa. Jos odotus- tai väliaika on yli 3 kuukautta, tee sitä koskeva kuntoutusrahapäätös aluksi enintään 3 kuukaudelle. Enimmäisajan jälkeen arvioi uudelleen suunnitelman toteutuminen ja selvitä tarvittaessa kuntoutujan työllistymismahdollisuudet. Näiden pohjalta harkitse, onko odotus- tai väliajan kuntoutusrahan myöntäminen yhä perusteltua. Miten tulojen riittävyys arvioidaan Käytä tulojen riittävyyttä arvioidessasi mittarina väliajan kuntoutusrahan vähimmäismäärää (25 x loma-ajan kuukausien lukumäärä x 23,93e / päivä vuonna 2016). Ota kuitenkin huomioon asiakkaan yksilölliset olosuhteet, kuten elatusvelvollisuus. Jos asiakas ei ole työssä tai tulojen ei katsota turvaavan asiakkaan toimeentuloa, myönnä väliajan kuntoutusraha koko väliajalle. Asiakkaan saamia tuloja ei vähennetä väliajan kuntoutusrahasta, jos niitä ei katsota riittäviksi. 1.4.7.2. Kuntoutuskokonaisuus Asiakkaan kuntoutus voi muodostua useista eri kuntoutustoimenpiteistä Kelan tai muun tahon järjestämänä. Kuntoutustoimenpiteet muodostavat kuntoutuskokonaisuuden, kun ne: perustuvat kuntoutussuunnitelmaan edistävät asiakkaan työelämätavoitetta toimenpiteet seuraavat toisiaan lyhyehkön, noin 3 kuukauden ajan, kuluessa. Kuntoutuskokonaisuudella on merkitystä odotus- ja väliajan sekä omavastuuajan määrittämisessä. Kuntoutuskokonaisuus odotus- ja väliajan kuntoutusrahassa Odotusajan kuntoutusrahaa voidaan myöntää kuntoutuskokonaisuuden ensimmäisen jakson odotusajalta, jos myöntöedellytykset täyttyvät. Väliajan kuntoutusrahaa voidaan myöntää kuntoutuskokonaisuuden eri toimenpiteiden välisille ajoille, kun ne muodostavat kokonaisuuden ja myöntöedellytykset täyttyvät. Edellytyksenä kuntoutusrahan myöntämiselle on, että odotus- tai väliaikaa seuraavasta kuntoutustoimenpiteestä on tehty myönteinen päätös ja sen toteutuminen on todennäköistä. Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Omavastuuaika > Kuntoutuskokonaisuus 1.4.7.3. Koulutuksen loma-aika Ammatillisessa koulutuksessa kuntoutusjaksojen väliseksi ajaksi katsotaan lukuvuosien välinen opetussuunnitelmaan sisältyvä loma-aika. Kuntoutusrahaa ei myönnetä koulutukseen sisältyvälle loma-ajalle, jos asiakkaalla on tänä aikana palkka- tai muita tuloja ja ne turvaavat toimeentulon. 18