Peruspäiväraha

Transkriptio

1 Peruspäiväraha

2 Sisällysluettelo 1 Etuusohje Hyvä hallinto Tavoite Etuuden osat Peruspäiväraha Lapsikorotus Korotusosa Korotusosa työttömyyden alkaessa kolmen vuoden työhistorian perusteella Korotusosa pitkän työuran päätyttyä Korotusosa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta Korotusosien ja muutosturvalisän maksamisjärjestys Muutosturvalisä Kulukorvaus Korotettu kulukorvaus Ulkomaan kulukorvaus Oikeus ja edellytykset Työvoimapoliittiset edellytykset Työtön työhakija Työmarkkinoilla olon esteet Päätoiminen yritystoiminta Kuka on yrittäjä? Yritystoiminnan alkaminen ja päättyminen Päätoiminen opiskelu Opiskelun keskeytyminen ja päättyminen Työmarkkinoilta poissaolo Korvauksettomat määräajat ja työssäolovelvoitteet Koulutusta vailla olevat nuoret Yleiset edellytykset Suomessa asuminen Ikä Työmarkkinoilla olon esteet Työkyvyttömyys KEL 12 4 momentin mukainen työkyvyttömyyseläke Ulkomaan työkyvyttömyyseläke Enimmäisaika sairauspäivärahaa Sairauspäivärahan omavastuuaika Työ- ja virkasuhteesta johtuvat rajoitukset Irtisanomisajan palkka Vuosiloma-ajan palkka Lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuva työajan lyhentäminen Jaksotukset Lomakorvaus Taloudellinen etuus i

3 Työsuhteen ja kunnallisen virkasuhteen perusteeton päättäminen Lomakorvauksen tai taloudellisen etuuden jaksotusmenettely Rahakorvaus Rahakorvauksen jaksotusmenettely Yritysomaisuuden myyntivoitto Milloin myyntivoitto jaksotetaan? Milloin myyntivoittoa ei jaksoteta? Myyntivoiton selvitys Tasetarkastelu Myyntivoiton määrittely Myyntivoiton jaksotusmenettely Jaksotuksen alkamisajankohta Jaksotuksen enimmäisaika Työriita Erityiset edellytykset Palkansaajan työssäoloehto Työssäoloehdon täyttyminen Työssäoloehtoon luettava työ Työn vakuutuksenalaisuus Työaika Palkka Työssäoloehdon tarkastelujakso Tarkastelujakson alkamisajankohta Tarkastelujakson pidentäminen Yrittäjän työssäoloehto Työssäoloehtoon luettava yritystoiminta Työssäoloehdon tarkastelujakso Tarkastelujakson alkamisajankohta Tarkastelujakson pidentäminen Työssöoloehdon voimassaolo Työmarkkinoilla vai ei? Hyväksyttävä syy poissaololle Poissaolon yhdenjaksoisuus Työmarkkinoilta poissaolon selvittäminen Omavastuuaika Omavastuuajan alkaminen Omavastuuajan täyttyminen Omavastuuaikaan luettavat päivät Päivät, joita ei lueta omavastuuaikaan Omavastuuajan voimassaolo Ei omavastuuaikaa Työllistymistä edistävät palvelut Oikeus etuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta Oma sairaus Lapsen sairaus Muu syy Työvoimakoulutusta koskevat erityissäännökset ii

4 Kulukorvaukset Kulukorvaus Korotettu kulukorvaus Ulkomaan kulukorvaus Enimmäismaksuaika Peruspäiväraha Päivärahakauden alkaminen alusta Lisäpäiväoikeus Ennen vuotta 1950 syntyneet Vuonna syntyneet syntyneet tai sen jälkeen syntyneet lukien Maksaminen enimmäisajan estämättä palvelun ajalta lukien Korotusosa kolmen vuoden työhistorian perusteella Korotusosa pitkän työuran päätyttyä Korotusosa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta Muutosturvalisä Kv-säännökset Työttömyysturvalain soveltamisala Työttömyysturvasta vastuussa oleva maa Vakuutus- ja työskentelykausien lukeminen työssäoloehtoon Perheenjäsenen huomioon ottaminen Työttömyysturvan säilyttäminen haettaessa työtä EY-lainsäädäntöä soveltavasta maasta Työnhakija Suomesta toiseen EY-lainsäädäntöä soveltavaan maahan Työnhakijaksi Suomeen toisesta EU-maasta Yhteyslaitokset työttömyysturva-asioissa Suhde muihin etuuksiin Estävät etuudet Vähennettävät etuudet Etuoikeutetut etuudet Lasten kotihoidon tuki Puoliso Ulkomailta maksettavat etuudet Hakeminen Vireilletulo Lähettäjän vastuu Asiakirjan siirto Kuka voi hakea etuutta? Henkilö itse Edunvalvoja Edunvalvontavaltuutettu Asiamies eli valtuutettu Lähiomainen tai muu henkilö Kunta Kuolinpesä Hakuaika iii

5 1.6.4 Lisäselvitysten pyytäminen Lisäselvitykset peruspäivärahassa Hakemuksen peruminen Hakumenettely EU/ETA-työnhaun aikana Määrä Peruspäiväraha Lapsikorotukset Korotusosa Muutosturvalisä Kulukorvaus Korotettu kulukorvaus Ulkomaan kulukorvaus Määräytymisperusteet Vähennettävät sosiaalietuudet Lasten kotihoidon tuki Työ- ja muiden ansiotulojen sovittelu Sovitteluperusteet Osa-aikatyö Lomauttaminen/työtaistelutoimenpide Viikoittaisen työajan lyhentäminen Satunnainen kokoaikatyö Yritystoiminnasta saatu tulo Sovittelujakso Tavanomainen sovittelujakso Erityinen sovittelujakso Työaikatarkastelu Työaika Työajan tarkastelujakso Osa-aikatyö ja satunnainen kokoaikatyö Työajan lyhentäminen lomautuksella Jaksotyö Soviteltava tulo Tulo tavanomaisella sovittelujaksolla Tulo erityisellä sovittelujaksolla Tulojen kohdentaminen Ansaintaperiaate Maksuperiaate Tulojen jakaminen kahdelle sovittelujaksolle Määrän laskenta ja suojaosa Työttömyysetuuden ennakkomaksu Tulot ja vähennykset Palkkatulot Elinkeinotoiminnan tulot Elinkeinotoiminnan tulojen huomioon ottaminen Tulojen selvittäminen Pyydettävät selvitykset eri yritysmuodoissa Elinkeinotoiminnan tuloksen jako ansio- ja pääomatuloihin iv

6 Yritystoiminnan tulojen tarkistaminen Aloittavan yrittäjän tulojen arviointi Uusi hakemus ja yrittäjä Maatalouden tulot Metsätalouden tulot Osinkotulot Korkotulot Vuokratulot Kuolinpesä ja perintö Sosiaalietuudet Ratkaiseminen Käsittelypaikka Kv-asioiden käsittelypaikka Esteellisyydestä Käsittely- ja ratkaisukielto Esteellisyyden toteaminen Työvoimapoliittiset lausunnot ja tiedotteet Lausunnon piiriin kuuluvat asiat Lausunnon voimassaolo Lausuntoihin liittyviä erityistilanteita Tiedotteet Lisäselvitykset Kuuleminen Milloin asiakasta on kuultava? Miten kuullaan? Päätöksen antaminen Käsittelytakuu Päätöksensaajat Maksaminen Maksuosoite Ulkomaan maksuosoite Kuolinpesä Etuuspäivien määrä viikossa Maksujaksot Ennakkomaksumenettely Maksaminen muulle kuin hakijalle Edunvalvoja Edunvalvontavaltuutettu Kunta Elatuksen turvaaminen Ennakkona myönnetty toimeentulotuki Maksaminen kunnalle asiakasmaksulain perusteella Kela Työttömyyskassa Maksaminen ulosottoviranomaiselle Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet Ennakonpidätyksen perusteet v

7 Tietojen saanti ja käyttöönotto Suorasiirtotiedot Tiedot maksunsaajalta Ennakonpidätyksen tallennus Kelan selvitettävä Toimittaminen Työttömyysturva ja koulutusetuudet Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Takaisin maksetut etuudet Regressisuoritukset Vuosi-ilmoitukset Kuukausivalvonta Maksaminen EU ETA-työnhaun aikana Työnhakijaksi Suomeen toisesta EU-maasta Työnhakijaksi Suomesta toiseen EU-maahan Ilmoitusvelvollisuus Tarkistaminen Muutokset perhesuhteissa Muutokset työ- ja muissa ansiotuloissa Muutokset yritystoiminnan tuloissa Muutokset muissa sosiaalietuuksissa Muita tarkistustilanteita Liikamaksu Takaisinperintä Regressimenettely Sairauspäiväraha Kuntoutusraha Kansaneläke ja työeläkkeet Sukupolvenvaihdoseläke, luopumiseläke, luopumiskorvaus ja luopumistuki Tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke Työttömyyskassan myöntämät etuudet Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki Pienin perittävä määrä Palautusten valvonta ja virheellisten palautusten oikaiseminen Liian suuret palautukset Liian pienet palautukset Päätöksen oikaisu ja poistaminen Keskeyttäminen Lakkauttaminen Muutoksenhaku Seuranta Tarkistettavat asiat vi

8 Valvontaluettelot Kunnan rahoitustietojen kysely Työttömyysturvan lausunnot vii

9 1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa kuten muissakin Kelan käsiteltävissä asioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja muuten asia ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin 1

10 hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite Peruspäivärahan tavoitteena on turvata työttömän työnhakijan toimeentulo työnhaun aikana Etuuden osat Perusetuutena maksettavaan peruspäivärahaan voidaan liittää lapsikorotus sekä tiettyjä työsuhteen päättymisen, työhistorian tai työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella maksettavia osia. Peruspäivärahan lisäksi voidaan maksaa myös kulukorvausta Peruspäiväraha Peruspäiväraha on Kelan työttömälle työnhakijalle maksama työttömyysetuus Lapsikorotus Työnhakijalle, jolla on huollettavanaan alle 18-vuotias lapsi, työttömyysetuus maksetaan korotettuna lapsikorotuksella. (TTL 6 luku 6 ) Huollettavana lapsena pidetään työttömyysetuuden saajan biologista lasta. Huollettavana lapsena pidetään myös: saajan adoptiolasta; lasta, jonka saaja on antanut kasvattilapseksi; lasta, joista saaja on velvollinen maksamaan elatusapua; tai avio- tai avopuolison lasta, jos tämä asuu saajan kanssa samassa taloudessa. Adoptiolapsella tarkoitetaan lasta, jonka adoption tuomioistuin on vahvistanut. (Adoptiolaki 22/ ) Adoptiolapsi rinnastetaan biologiseen lapseen ja lapsikorotus maksetaan kuten biologisesta lapsesta. Kasvattilapsella tarkoitetaan yksityisesti sijaiskotiin sijoitettua lasta.kasvattilapsen kasvattivanhemmilla ei ole oikeutta lapsikorotukseen. (Lastensuojelulaki 417/ ) Lapsen katsotaan olevan vanhempiensa huollettavana myös silloin, kun sosiaalihuollon toimielin on huostaanottanut lapsen. Huostaan otetun perhehoidossa olevan lapsen sijaisvanhemmilla ei ole oikeutta lapsikorotukseen. (Lastensuojelulaki 417/ ) Lapsen huostaanotto tai kasvattilapseksi antaminen eivät automaattisesti katkaise elatusvelvollisuutta. Näissä tilanteissa lapsikorotus maksetaan sille, joka on elatusvelvollinen eli lähtökohtaisesti vanhemmalle. Tuomioistuimen määräämälle oheishuoltajalle ei lähtökohtaisesti makseta lapsikorotusta, koska oheishuoltajalla ei ole elatusvelvollisuutta lasta kohtaan. 2

11 Jos molemmat huoltajat ovat työttömyysetuuden saajia, lapsikorotus maksetaan kummallekin. Lapsikorotus maksetaan myös lapsen syntymä- ja kuolinpäivältä sekä siltä päivältä, jona lapsi täyttää 18 vuotta. Lapsikorotus voidaan maksaa myös ulkomailla asuvasta lapsesta, jos hakijan elatusvelvollisuus on selvitetty, riippumatta siitä, asuuko lapsi EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa vai ns. kolmannessa maassa. Ohjeen kohdassa Perheenjäsen huomioon ottaminen) kerrotaan lisää lapsikorotuksen myöntämisestä muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa asuvista huollettavista lapsista. Lapsikorotuksen hakeminen/lapsi asuu ulkomailla Kun hakija hakee ensimmäistä kertaa lapsikorotusta ulkomailla asuvasta lapsesta, lapsikorotus myönnetään työttömyysturvalaissa säädetyn hakuajan puitteissa (kolmen kuukauden takautuva hakuaika, erityisen painavasta syystä pidemmältä) siitä lukien, kun elatusvelvollisuus on luotettavasti selvitetty. Kun hakijan oikeus ulkomailla asuvasta lapsesta maksettavaan lapsikorotukseen on aikaisemmin hylätty ja hakija esittää sellaista uutta selvitystä, jonka perustella aikaisemmin annettua päätöstä voidaan oikaista hakijan eduksi, hakijalle myönnetään lapsikorotus takautuvasti siitä lukien, kun asia voidaan oikaista uuden selvityksen perusteella. Hakijan on aina esitettävä luotettava selvitys elatusvelvollisuudestaan, esim. pelkkä syntymätodistus ei osoita elatusvelvollisuutta. Esimerkki Etuudensaajan lapsikorotushakemus on hylätty annetulla päätöksellä, koska hän ei ole esittänyt luotettavaa selvitystä elatusvelvollisuudestaan ulkomailla asuvasta lapsestaan. Etuudensaaja toimittaa Kelaan ulkomaan tuomioistuimen päätöksen, jonka mukaan hänet on määrätty maksamaan lapselle elatusta alkaen. Päätöstä, joka on annettu , voidaan oikaista lukien ja myöntää etuudensaajalle lapsikorotus ulkomailla asuvasta lapsesta alkaen Korotusosa Peruspäiväraha voidaan maksaa korotettuna korotusosalla. Korotusosaa voidaan maksaa lukien joko pitkän työuran perusteella ja työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen ajalta asti voimassa ollut 20 päivän korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella voidaan maksaa siirtymäajan saakka jäljempänä mainituilla perusteilla. Peruspäivärahan korotusosat ja muutosturvalisä Korotusosa työttömyyden alkaessa kolmen vuoden työhistorian perusteella lukien kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaa 20 päivän korotusosaa koskeva lainkohta (TTL 1290/ luku /1188) kumotaan. Kuitenkin, jos työnhakijan työttömyyspäivärahakauden enimmäisaika alkaa viimeistään tai sitä ennen, hänelle voidaan maksaa jäljellä olevia 20 päivän korotusosapäiviä kolmen vuoden työhistorian perusteella vielä saakka, mikäli edellytykset muuten täyttyvät. 3

12 Esimerkki 1 A:n enimmäisaika on alkanut ja hän on täyttänyt työttömyyden alkaessa maksettavan korotusosan saamisen edellytykset. A:lle maksetaan korotusosaa työttömyyden alkaessa saakka 10 päivältä. A menee työllistymissuunnitelmassa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun väliseksi ajaksi, jolloin hän saa korotusosaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta. A:lle maksetaan jälleen lukien jäljellä olevat 10 päivää korotusosaa työttömyyden alkamisen perusteella voimaan tulleen lainmuutoksen mukaan korotusosaa voidaan maksaa työnhakijalle, joka on ollut työssä yhteensä vähintään kolme vuotta ennen työttömyyspäivärahaoikeuden alkamista (TTL 1290/ luku 3 ). Korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella voidaan maksaa työttömyyspäivärahakauden 500 päivän enimmäisaikana enintään 20 päivältä (ks. Enimmäismaksuaika). Työssäolovaatimus täyttyy, kun henkilö on ollut työsuhteessa yhteensä vähintään kolme vuotta yhden tai useamman työnantajan palveluksessa. Työsuhteiden kestolle tai työajalle työsuhteen aikana ei ole asetettu mitään edellytyksiä. Myöskään sillä ei ole merkitystä, milloin työ on tehty tai miksi työsuhde päättyi. Vaadittavaan kolmen vuoden työhistoriaan voidaan lukea kaikki työtai virkasuhteessa tehty työ ilman mitään rajoituksia. Myös ulkomailla tehty työ voidaan lukea työssäoloedellytykseen, jos työ on ollut vakuutettua ja hakija esittää työstä todistuksen. Sen sijaan YEL- tai MYEL-vakuutettua työtä ei voida lukea työhistoriaan. Työskentelyyn rinnasteisia aikoja ei voida ottaa huomioon laskettaessa työhistorian täyttymistä. Erilaisista vapaista, kuten perhevapaista, johtuvat poissaolot luetaan työssäolovaatimukseen, jos henkilöllä on sinä aikana voimassa oleva työsuhde. Maksaja tutkii työhistorian täyttymisen. Koska kyseessä on lyhytaikainen, vain 20 päivältä maksettava etuus, tulisi työssäoloajan selvittämisessä pyrkiä siihen, että se ei tarpeettomasti viivästytä hakemuksen käsittelyä. Voit selvittää työssäoloaikaa esimerkiksi työtodistuksilla tai muulla työnantajan laatimalla luotettavalla selvityksellä sekä eläketurvakeskuksen rekisteritiedoilla. Mikäli työ- ja elinkeinotoimiston antamasta työvoimapoliittisesta lausunnosta käy ilmi, että henkilö kuuluu muutosturvan piiriin, ja henkilö itse on hakemuksessaan ilmoittanut kolmen vuoden työhistorian täyttyneen, voit katsoa työhistoriaedellytyksen selvitetyksi. Muutosturvan piiriin kuulumisen edellytyksenä on aina vähintään kolmen vuoden työhistoria. Työ- ja elinkeinotoimisto tutkii työssäoloajan työnhakijan tai työnantajan esittämän luotettavan selvityksen perusteella, joten kolmen vuoden työhistoria voidaan katsoa luotettavasti selvitetyksi. Jos asiakas itse ei ole hakemuksessaan ilmoittanut kolmen vuoden työhistorian täyttyneen, mutta työvoimapoliittisesta lausunnosta käy ilmi muutosturvan piiriin kuuluminen, tarkista asiakkaalta, onko työhistoria täyttynyt. Kolmen vuoden työhistorian tulee täyttyä silloin, kun työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaika alkaa. Jos työhistoriaedellytys täyttyy päivärahakauden jo kuluessa, oikeus korotusosaan alkaa vasta, kun työssäoloehto täyttyy uudelleen ja 500 päivän enimmäisaika alkaa alusta. Kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettava korotusosa on tarkoitettu lähtökohtaisesti työttömyysajan alkuun, mutta jos työnhakija saa korotusosaa sen perusteella, että hän on työllistymissuunnitelman mukaisessa työllistymistä edistävässä palvelussa, voidaan kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavat korotusosapäivät maksaa myöhemminkin työttömyyden jatkuessa. Jos työnhakija täyttää työttömäksi jäädessään pitkään työuraan perustuvan korotusosan maksamisen edellytykset, hänellä ei ole oikeutta kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaan korotusosaan. Tämä koskee vain sitä työttömyysjaksoa, jonka alkaessa työnhakija on täyttänyt pitkään työuraan perustuvan korotusosan maksamisen edellytykset eli kun hänet 4

13 on irtisanottu tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla ja hän ollut työssä vähintään 20 vuotta. Tällainen henkilö tulee kuitenkin oikeutetuksi kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaan korotusosaan sen jälkeen, kun hänelle ensin on maksettu korotusosaa pitkän työuran perusteella vähintään yhdeltä päivältä ja hän sen jälkeen on täyttänyt uudelleen palkansaajan työssäoloehdon. Esimerkki 1 A irtisanotaan taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. A on ennen työnsä menettämistä hankkinut eläkevakuutettua työssäoloaikaa vähintään 20 vuotta, joten hän täyttää pitkän työuran päätyttyä maksettavan korotusosan edellytykset. A:lla ei siten ole oikeutta kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaan korotusosaan. A:lle ehditään maksaa korotusosaa pitkän työuran perusteella ainoastaan yhdeltä päivältä ennen kuin hän työllistyy uudelleen. A täyttää palkansaajan työssäoloehdon ja jää uudelleen työttömäksi. A:lle syntyy nyt oikeus korotusosaan kolmen vuoden työhistorian perusteella 20 päivän ajalta. Lisäksi hänellä on oikeus 200 korotusosapäivään työllistymistä edistävien palvelujen ajalta ja vielä jäljellä oleviin 99 korotusosapäivään pitkän työuran perusteella. Korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella voidaan maksaa henkilölle, joka on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon. Yrittäjälle kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaa korotusosaa ei voida maksaa. Korotusosaa voidaan maksaa myös lomautetulle henkilölle. Korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella voidaan maksaa alkaen. Korotusosaa voidaan maksaa henkilölle, jonka päivärahakauden enimmäisaika alkaa tai sen jälkeen. Jos henkilön peruspäivärahan 500 päivän enimmäisajan ensimmäinen maksettu päivä on tai sen jälkeen, hänellä on oikeus korotusosaan. Vaikka hakija olisi jäänyt työttömäksi jo ennen lain voimaan tuloa , mutta ensimmäinen peruspäivärahapäivä maksetaan vasta lain voimassa ollessa, voidaan korotusosaa maksaa. Merkitystä ei ole sillä, mistä syystä päivärahaa ei ole maksettu heti työttömyyden alettua Korotusosa pitkän työuran päätyttyä Korotusosa pitkän työuran päätyttyä lukien voimaan tulevan lainmuutoksen mukaan korotusosaa maksetaan yhteensä enintään 90 päivältä työnhakijalle, jonka työsuhde on päättynyt tai sen jälkeen. (ks. Enimmäismaksuaika). Korotusosan maksamisen edellytyksenä on (TTL 6 luku 3 a ), että työnhakija on jäänyt työttömäksi sen vuoksi, että: hänen työsopimuksensa on irtisanottu ja irtisanominen ei ole työttömyysturvalain 2 a luvun 1 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hänen syytään; tai hän on irtisanonut työsopimuksensa työsopimuslain 5 luvun 7 :n mukaisesti lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää; tai hän on jäänyt työttömäksi määräaikaisesta työsuhteesta, jonka hän on aloittanut hänet irtisanoneen työnantajan palveluksessa välittömästi työsuhteen päätyttyä työsopimuksen irtisanomiseen eikä irtisanominen ole hänen syytään. Edellytyksenä on siten, että työntekijä ei ole ilman pätevää syytä eronnut työstään tai itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen (TTL 2 a 1 1 mom.). Korotusosan edellytyksenä ei ole työn menettäminen tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Työsuhteen irtisanomisen riitauttaminen ei vaikuta korotusosan maksamiseen. 5

14 Oikeus korotusosaan määräaikaisen työsuhteen päätyttyä säilyy, vaikka määräaikaisia työsuhteita on peräkkäin useita. Kun työntekijä on jatkanut hänet irtisanoneen työnantajan palveluksessa määräaikaisessa työsuhteessa välittömästi työsuhteen päätyttyä, katsotaan hänen jääneen työttömäksi, kun määräaikainen työsuhde päättyy. Lisäksi korotusosan maksaminen edellyttää, että: työttömäksi jäänyt ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi 60 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä; ja hänellä on työsuhteen päättyessä vähintään 20 vuotta eläkevakuutettua työssäoloaikaa tai siihen rinnastettavaa aikaa. Korotusosan myöntämisen edellytyksenä olevaan 20 vuoden työssäoloaikaan ei lasketa sellaista aikaa, jonka perusteella työnhakijalle on aiemmin myönnetty korotusosaa. Jos työnhakija on työsuhteen päättyessä estynyt olemasta työmarkkinoilla hyväksyttävästä syystä (sairaus, asevelvollisuus, päätoimiset opinnot, lapsen syntymä tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoito, apurahakausi, muu hyväksyttävä syy), aletaan 60 päivän työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisaikaa laskea vasta esteen päättymisestä. Asiasta tulee ohjelmallisesti tieto TE - toimistosta. ) Korotusosa pitkän työuran päätyttyä Pitkän työuran päätyttyä maksettavaa korotusosaa voidaan maksaa enintään 100 päivältä, kun työnhakijan työsuhde on päättynyt (ks. Enimmäismaksuaika). Pitkän työuran päätyttyä maksettavan korotusosan (TTL 1290/ luku 3 a ) edellytyksenä on, että henkilö: on menettänyt työnsä työsopimuslain 7 luvun 3, 4, 7 tai 8 :ssä tarkoitetuista taloudellisista tai tuotannollisista syistä; ja on ennen työn menettämistä hankkinut vähintään 20 vuotta eläkevakuutettua työssäoloaikaa tai siihen rinnastettavaa aikaa; ja on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon. Henkilön katsotaan menettäneen työnsä tuotannollisista tai taloudellisista syistä myös silloin, jos hän on irtisanonut työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhtäjaksoisesti vähintään 200 päivää. Korotusosaa ei makseta ennen asian lopullista ratkaisua silloin, kun irtisanomisperuste on riitautettu. Jos työnantaja riitautusasian lopullisella ratkaisulla määrätään maksamaan työntekijälle vahingonkorvausta, työnantajan katsotaan myöntävän, ettei työ- tai virkasuhteen päättämiselle ole ollut lain edellyttämää tuotannollista tai taloudellista syytä. Tällöin työntekijällä ei ole oikeutta pitkän työuran päättymisen perusteella maksettavaan korotusosaan. Selvitä työsuhteen päättymisen syy hakijan toimittaman selvityksen perusteella. Selvitä eläkevakuutettu työhistoria työsuhderekisteriotteen perusteella. Yrittäjän peruspäivärahaan ei makseta korotusosaa pitkän työuran päättymisen perusteella. Korotusosaa koskevaa säännöstä sovelletaan henkilöön, jonka työsuhde on päättynyt vuonna 2005 tai sen jälkeen. Korotusosaan ei kuitenkaan ole oikeutta henkilöllä, jolle on myönnetty erorahaa sellaisen työsuhteen perusteella, joka on päättynyt viiden vuoden aikana laskettuna taaksepäin sen työsuhteen päättymisestä, jonka perusteella työttömyysetuutta haetaan. Työssäoloajan laskeminen Korotusosan edellytyksenä oleva työssäolo lasketaan joko työssäoloaikojen tai työntekijän eläkelain 3 :ssä tarkoitettujen työeläkelakien mukaisten ansioiden perusteella. Laskutapa riippuu siitä, koska työ on tehty. 6

15 Ennen vuotta 2007 tehty työ Työ luetaan työssäoloedellytykseen Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin tai Kuntien eläkevakuutuksen antaman työsuhderekisteriotteen työssäoloaikojen perusteella. Rekisteriotteesta ilmenevät myös mahdolliset vapautukset vakuuttamisvelvollisuudesta sekä työeläkelisäpäivistä. Näitä aikoja ei lueta työhistoriaan. Jos rekisteritiedot ovat työnantajan virheen tai laiminlyönnin johdosta jääneet puutteellisiksi, voidaan hyväksyä muu luotettava selvitys työsuhteen olemassaolosta Ennen vuotta 2007 tehty TEL:n, YEL:n tai MYEL:n piiriin kuuluva työ ilmenee rekisteriotteesta kalenteriaikoina. Vajaat kuukaudet lasketaan mukaan siten, että kuukauteen katsotaan sisältyvän 30 päivää. Esimerkki 1 Rekisteriotteen mukainen TEL-jakso on Täysiä kuukausia ko. ajanjaksolla on yhdeksän kappaletta ja ne luetaan henkilön työhistoriaan. Kahdelta vajaalta kuukaudelta (tammi- ja marraskuu) jääneet "irtopäivät" luetaan työhistoriaan, kun niiden lukumäärä yhdessä myöhemmistä työskentelyjaksoista mahdollisesti kertyvien irtopäivien kanssa on yhteensä 30. LEL-aloilla ansiot ilmoitetaan työsuhderekisteriin kalenterikuukausittain. Jos ansiot vuodessa ylittävät vuosittaisen rajatulon, ne oikeuttavat eläkkeeseen. Työhistoriaa laskettaessa TELvakuutuksen piiriin kuulumisen alarajan katsotaan vastaavan yhden kuukauden työssäoloaikaa. Karttumisaika kuukausina saadaan, kun kalenterivuonna ansaittujen LEL-ansioiden määrä jaetaan kunkin kalenterivuoden TEL-rajamäärällä. Huomioon otetaan vain täydet kalenterikuukaudet. Esimerkki 2 LEL-ansioiden määrä vuonna 2002 on ollut 2 308,75 euroa. Vuoden 2002 TELalaraja on ollut 219 euroa ,75 : 219 = 10,54. Työhistoriaan luetaan 10 kuukautta. Kalenterivuotta, jona henkilö on ansainnut TaEL:n piirissä eläkkeeseen oikeuttavan vähimmäismäärän, pidetään kokonaisuudessaan työsuhteeseen rinnastettavana ja se lasketaan työssäolovuodeksi. Esimerkki 3 Hakijan TaEL ansiot vuonna 2003 ovat olleet euroa. TaEL vähimmäismäärä vuonna 2003 on ollut 707,45 euroa. Koska TaEL-ansiot ylittävät TaEL:n vähimmäismäärän, työhistoriaan voidaan lukea 12 kuukautta. Työssäoloedellytykseen hyväksytään myös vuotiaana tehty työ. Alle 18-vuotiaana tehtyä työtä ei hyväksytä. Vuonna 2007 ja sen jälkeen tehty työ Vuonna 2007 tai sen jälkeen tehty työ luetaan työssäoloaikaan Eläketurvakeskuksen todistuksella ilmoitettujen kalenterivuosikohtaisten ansioiden perusteella. Ansioina otetaan huomioon TyEL 3 :n tarkoittamien työeläkelakien alaiset ansiot. Myös yrittäjän eläkelain mukaan vakuutettuna tehty yritystoiminta voidaan lukea työssäoloaikaan. Vuoden 2016 ansiot jaetaan luvulla 528 (vuoden 2007 ansioissa jakajana luku 423, vuoden 2008 ansioissa 432, vuoden 2009 ansioissa 458, vuoden 2010 ansioissa 473, vuoden 2011 ansioissa 482, vuoden 2012 ansioissa 496, vuoden 2013 ansioissa 510, vuoden 2014 ansioissa 519,14, vuoden 2015 ansioissa 524,14). Saatu osamäärä pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Kokonaistyössäoloajan pituus saadaan laskemalla eri 7

16 kalenterivuosien osamäärät yhteen (esim. työssäolokuukausia eri kalenterivuosilta yhteensä 120 = 10 vuotta). Esimerkki 1 Henkilön työeläkelakien alaiset ansiot ovat olleet: vuonna euroa : 423 = 59,10 12 kk vuonna euroa : 432 = 9,25 9 kk vuonna euroa : 458 = 4,36 4 kk vuonna euroa : 473 = 4,23 4 kk Alaspäin pyöristetyt osamäärät ovat yhtensä 29 kuukautta, joten kokonaistyössäoloaika on kaksi vuotta ja 5 kuukautta. Koska työntekijän eläkelakia sovelletaan 18 vuotta täyttäneisiin henkiöihin, myös työssäoloedellytykseen hyväksytään vain ansiot, jotka on ansaittu henkilön täytettyä 18 vuotta. Työhön rinnastettava aika Työssäoloaikaan voidaan lukea enintään 1/4 työssäoloon rinnastettavaa aikaa. Tällaista aikaa on aika, jona henkilö on: saanut vanhempainpäivärahaa tai erityishoitorahaa; ollut lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvalla hoitovapaalla; suorittanut varusmies- tai siviilipalvelusta; tai ollut työkyvytön saaden työntekijän eläkelain 3 :ssä mainittujen lakien perusteella eläkettä, kuntoutustukea tai tapaturmavakuutuslain mukaista tapaturmaeläkettä. Rinnastettavana aikana otetaan huomioon vain täydet kalenterikuukaudet. Kalenterikuukautta, jolta henkilö on saanut esim. vanhempainrahaa vain osalta aikaa, ei voida rinnastaa työssäoloaikaan. Esimerkki 2 Henkilölle on maksettu vanhempainrahaa ajalla Hänen työssäoloaikaansa voidaan lukea rinnasteisena aikana täydet vanhempainrahakalenterikuukaudet, ts. helmi-kesäkuu. Tammi- ja heinäkuuta ei vajaina kalenterikuukausina voida rinnastaa työssäoloaikaan. Ulkomailla tehty työ Pitkän työuran päätyttyä maksettavan korotusosan edellytyksenä olevaan työssäoloaikaan voidaan tietyin edellytyksin lukea myös ulkomailla tehty työ. Työhistoriaan voidaan lukea sellainen ulkomailla tehty työ, johon sosiaaliturva-asetuksen tai -sopimuksen perusteella sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Työhistoriaa siis kartuttaa työskentely sellaisessa massa, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvaa koskeva sopimus. Lisäksi työhistoriaan voidaan lukea myös muissa kuin sopimusmaissa lähetettynä työntekijänä tehty työ tai muuten suomalaisen 8

17 työnantajan vakuuttama työ. Myös ulkomailla tehdyn työn tulee olla eläkevakuutettu työtä. Pyydä työskentelykaudet sopimusmaasta E 301 -lomakkeella tai SED-lomakkeella U Korotusosa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta Peruspäivärahaan voidaan maksaa korotusosaa työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen perusteella (TTL 1290/ luku 3 b ). Korotusosaa maksetaan enintään 200 päivältä (ks. Enimmäismaksuaika). Palvelut, joiden ajalta korotusosaa voidaan maksaa, ovat alkaen: työvoimakoulutus työnhakijan omaehtoinen opiskelu maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu työnhakuvalmennus uravalmennus kokeilu eli työkokeilu ja koulutuskokeilu sekä kuntouttava työtoiminta. Korotusosaa voidaan maksaa myös viimeistään alkaneen työelämävalmennuksen sekä työ- ja koulutuskokeilun ajalta. Korotusosan maksamisen edellytyksenä on, että palvelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Mitä työllistymissuunnitelmasta on säädetty, sovelletaan myös työnhakusuunnitelmaan ja työllistymisohjelmaan. Työllistymissuunnitelmaa korvaavalla suunnitelmalla tarkoitetaan aktivointisuunnitelmaa ja kotoutumissuunnitelmaa. Korotusosan saaminen ei edellytä mitään tietyn mittaista työhistoriaa, eikä työsuhteen päättymissyyllä ole merkitystä. Korotusosaa maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Korotusosaa maksetaan myös palvelujen väliseltä ajalta, jos palvelujen välissä on enintään seitsemän kalenteripäivää. Palvelujen väliseltä ajalta korotusosaa voidaan maksaa vain, jos henkilöllä on oikeus työttömyysaikaiseen työttömyysetuuteen. Korotusosaa maksetaan myös esimerkiksi työvoimakoulutuksen tai omaehtoisen opiskelun lomajaksoilta. Jos työvoimakoulutus järjestetään jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että koulutusjaksot eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, opiskelija ei ole koulutusjaksojen välisenä aikana työvoimakoulutuksessa. Siten jaksojen väliseltä ajalta ei makseta myöskään korotusosaa, paitsi jos jaksojen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää. Korotusosaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta voidaan maksaa sekä palkansaajan että yrittäjän työssäoloehdon täyttäneelle henkilölle. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon siitä, että hakija on työllistymistä edistävässä palvelussa. Lausunnoista ilmenee palvelun alkamis- ja päättymispäivä, mistä palvelusta on kysymys ja onko palvelun ajalta etuusoikeutta. Korotusosaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta voidaan maksaa päivärahoihin, jotka kohdistuvat aikaan alkaen. Jos henkilö on kesken olevassa, jo aiemmin alkaneessa työllistymistä edistävässä palvelussa, hänelle maksetaan korotusosaa palvelun ajalta alkaen, ellei hänellä ole oikeutta muutosturvalisään tai ellei muutosturvalisän tai työllistymisohjelmalisän enimmäisaika ole täyttynyt saman päivärahakauden enimmäisajan kuluessa. 9

18 Jos työllistymistä edistävää palvelua koskeva työvoimapoliittinen lausunto on annettu ennen , korotusosan maksamiseksi ei edellytetä, että palveluista on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Mikäli palvelua koskeva työvoimapoliittinen lausunto on annettu lain voimassa ollessa tai sen jälkeen, korotusosan maksaminen edellyttää palvelusta sopimista suunnitelmassa. Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa palvelun sisältymisestä suunnitelmaan työvoimapoliittisessa lausunnossa. Jos lausunnossa on tieto, ettei palvelu sisälly suunnitelmaan, maksa etuus ilman korotusosaa. Etuuden saaja saa tiedon puuttuvasta korotusosaoikeudestaan päätökseen lisättävällä fraasilla, jossa kerrotaan, ettei oikeutta korotusosaan ole, koska palvelusta ei ole sovittu suunnitelmassa Korotusosien ja muutosturvalisän maksamisjärjestys Maksamisjärjestys lukien Korotusosien maksamisjärjestyksestä säädetään TTL 6 luvun 3 e :ssä. Työnhakijalla on ensisijaisesti oikeus korotusosaan työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta (enintään 200 päivää) ja vasta toissijaisesti pitkän työuran perusteella (enintään 90 päivää). Palvelun ajalta ja pitkän työuran perusteella maksettavat korotusosat ovat itsenäisiä siten, että palvelun perusteella maksetut korotusosapäivät eivät vähennä pitkän työuran perusteella maksettavia korotusosapäiviä eivätkä pitkän työuran perusteella maksetut korotusosapäivät vähennä palvelun ajalta maksettavia korotusosapäiviä. Esimerkki 1 Simon työsuhde on päättynyt Simo on passiivinen ja eikä osallistu työllistymistä edistävään palveluun. (Mahdollisten karenssien jälkeen) hänelle maksetaan korotusosaa pitkän työuran edellytysten täyttyessä enintään 90 päivää. Simo lähtee tämän jälkeen palveluun, jolloin hänelle voidaan maksaa 200 päivän korotusosan enimmäismäärä. Korotusosia tarkastellaan itsenäisesti. Maksamisjärjestys asti Korotusosaa ei makseta työnhakijalle, jolla on oikeus muutosturvalisään. Koska muutosturvalisää maksetaan ainoastaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta, voidaan työnhakijalle maksaa korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella tai pitkän työuran päätyttyä niiltä ajoilta, joina hän ei ole työllistymistä edistävässä palvelussa. Jos henkilö on saanut 200 päivää muutosturvalisää, ei hänellä ole tämän jälkeen oikeutta saada korotusosaa työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen perusteella saman työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisajan kuluessa. Työnhakijan ei siis ole mahdollista saada saman enimmäisajan kuluessa 200 päivää muutosturvalisää ja sen jälkeen 200 päivää korotusosaa työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen perusteella. Muutosturvalisä on vaihtoehtoinen etuus työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaan korotusosaan nähden. Sen sijaan työmarkkinatuen korotusosaa voidaan maksaa myös henkilölle, joka saatuaan enimmäisajan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa korotusosaa tai muutosturvalisää tulee työmarkkinatuen saajaksi työttömyyspäivärahan enimmäisajan täytyttyä. Työmarkkinatuen korotusosan maksaminen edellyttää tällöin, että henkilö aloittaa työllistymistä edistävän palvelun ennen kuin on saanut työmarkkinatukea yli 180 päivältä työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen. Työmarkkinatuen korotusosan enimmäisaika on 200 päivää. 10

19 Korotusosien etusijajärjestys Henkilö voi samanaikaisesti täyttää useamman kuin yhden korotusosan maksamisen edellytykset. Tällöin ensisijaisesti maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa korotusosaa. Jollei henkilöllä ole oikeutta korotusosaan työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella, hänelle maksetaan toissijaisesti kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaa korotusosaa. Pitkän työuran perusteella maksettavaa korotusosaa maksetaan vasta sitten, kun henkilöllä ei ole oikeutta saada korotusosaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta tai korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella. Eri korotusosien etusijajärjestystä sovellettaessa tulee muistaa, että kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaan korotusosaan ei ole oikeutta, jos työnhakija täyttää työttömäksi jäädessään pitkään työuraan perustuvan korotusosan maksamisen edellytykset. Tämä koskee vain sen työttömyysjakson alkamista, jonka alussa työnhakija on täyttänyt pitkään työuraan perustuvan korotusosan maksamisen edellytykset eli kun hänet on irtisanottu tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla ja hän ollut työssä vähintään 20 vuotta. Tällainen henkilö tulee kuitenkin oikeutetuksi kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaan korotusosaan sen jälkeen, kun hänelle ensin on maksettu korotusosaa pitkän työuran perusteella vähintään yhdeltä päivältä ja hän sen jälkeen on täyttänyt uudelleen palkansaajan työssäoloehdon. Esimerkki 2 A irtisanotaan tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla ja hän jää työttömäksi. A on ennen työn menettämistä hankkinut eläkevakuutettua työaikaa vähintään 20 vuotta. A kuuluu muutosturvan piiriin ja hänelle on laadittu työllistymisohjelma. A:lle maksetaan muutosturvalisää työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Siltä ajalta, jolla A:lle ei makseta muutosturvalisää työllistymistä edistävien palvelujen ajalta tai palvelujen väliseltä ajalta, A:lle voidaan maksaa korotusosaa pitkän työuran päättymisen perusteella. Korotusosaan kolmen vuoden työhistorian perusteella A:lla ei ole oikeutta. A:lle ehditään maksaa korotusosaa pitkän työuran päättymisen perusteella 20 päivältä ennen kuin hän työllistyy uudelleen. A täyttää työssäoloehdon ja jää uudelleen työttömäksi. Tällöin muutosturvalisän enimmäisaika alkaa alusta. A:lle maksetaan muutosturvalisää työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Siltä ajalta, jolla A:lle ei makseta muutosturvalisää työllistymistä edistävien palvelujen ajalta tai palvelujen väliseltä ajalta, A:lle voidaan maksaa korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella 20 päivältä ja toissijaisesti korotusosaa pitkän työuran päättymisen perusteella. Pitkän työuran perusteella maksettavaa korotusosaa on vielä jäljellä 80 maksupäivää. Esimerkki 3 B irtisanotaan tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla ja hän jää työttömäksi. B on ennen työn menettämistä hankkinut eläkevakuutettua työaikaa vähintään 20 vuotta. B ei kuulu muutosturvan piiriin. Koska B työttömäksi jäädessään täyttää pitkään työuraan perustuvan korotusosan maksamisen edellytykset, hänelle maksetaan ensisijaisesti korotusosaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta ja toissijaisesti korotusosaa pitkän työuran päätyttyä. Korotusosaan kolmen vuoden työhistorian perusteella hänellä ei sen päivärahakauden aikana ole oikeutta. B:lle ehditään maksaa korotusosaa pitkän työuran päättymisen perusteella 20 päivältä ennen kuin hän työllistyy uudelleen. B täyttää työssäoloehdon ja jää uudelleen työttömäksi. Koska B:lle on maksettu korotusosaa pitkän työuran päätyttyä, ja hän korotusosan maksamisen alettua tulee uudelleen oikeutetuksi päivärahaan täytettyään työssäoloehdon, maksetaan hänelle ensisijaisesti työllistymistä edistävän palvelun 11

20 ajalta maksettavaa korotusosaa, toissijaisesti työttömyyden alussa maksettavaa korotusosaa ja viimesijaisesti pitkän työuran päätyttyä maksettavaa korotusosaa Muutosturvalisä Peruspäiväraha voidaan maksaa korotettuna muutosturvalisällä Muutosturvalisää maksetaan enintään 200 päivältä (ks. Enimmäismaksuaika). Työllistymisohjelmalisä on muutettu voimaan tulleella lailla muutosturvalisäksi. Työllistymisohjelmalisän maksaminen loppui ja sen sijasta alettiin maksaa muutosturvalisää alkaen. Muutosturvalisän maksaminen loppuu voimaan tulevalla lailla, jonka mukaan muutosturvaa koskevat lainkohdat työttömyysturvalaissa kumotaan. Muutosturvan toimintamalli säilyy myös jälkeen, mutta TE-toimisto ei enää anna muutosturvan piiriin kuulumisesta lausuntoa. Jos työnhakijan oikeus muutosturvalisään on alkanut eikä muutosturvalisän enimmäismaksuaika ole täyttynyt ennen , muutosturvalisä muutetaan korotusosaksi alkaen ajalta, jona työnhakija on työllistymistä edistävässä palvelussa. Työttömyyspäivärahat, joilta on maksettu muutosturvalisää tai muutosturvan ansio-osaa, lasketaan lukien mukaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettavan korotusosan 200 päivän enimmäisaikaan. Muutosturvalisää maksetaan työnhakijalle, joka kuuluu muutosturvan piiriin, jolla on voimassa oleva työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma ja jolla on oikeus työttömyyspäivärahaan täytettyään palkansaajan työssäoloehdon. Työllistymissuunnitelmasta säädettyä sovelletaan myös työnhakusuunnitelmaan ja työllistymisohjelmaan. Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa työvoimapoliittisessa lausunnossa muutosturvan piiriin kuulumisesta, eikä Kelan tarvitse tutkia sitä. Muutosturvan piiriin kuuluu työnhakija: joka on menettänyt työnsä työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3, 7, tai 8 :n tarkoittamista taloudellisista tai tuotannollisista syistä ja on ennen irtisanomisajan päättymistä hankkinut vähintään kolmen vuoden työhistorian saman tai eri työnantajien palveluksessa; joka on työsuhteen päättyessä ollut määräaikaisessa työsuhteessa samaan työnantajaan keskeytyksittä vähintään kolme vuotta tai on ollut määräaikaisissa työsuhteissa samaan työnantajaan yhteensä vähintään 36 kuukautta viimeksi kuluneiden 42 kuukauden aikana; jonka työsuhde on päättynyt työsopimuksen määräaikaisuuden takia ja jolle työsuhteen päättyessä on kertynyt työhistoriaa saman tai eri työnantajien työssä yhteensä vähintään viisi vuotta työsuhteen päättymistä edeltäneiden seitsemän vuoden aikana; joka lomautetaan vähintään 180 päiväksi ja jolla on lomautusilmoituksen saadessaan kolmen vuoden työhistoria. Tällöin otetaan huomioon tai sen jälkeen annettu lomautusilmoitus ja 180 kalenteripäivän täyttymiseen voidaan lukea toteutunut lomautusaika alkaen; joka on ollut yhdenjaksoisesti lomautettuna 180 päivää ja jolla tällöin on kolmen vuoden työhistoria. Tällöin 180 kalenteripäivään voidaan lukea toteutunut lomautusaika alkaen; tai joka on irtisanonut työsopimuksensa työsopimuslain 5 luvun 7 :n mukaisesti lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ja jolla on työsuhteen päättyessä kolmen vuoden työhistoria. 12

21 Henkilö kuuluu muutosturvan piiriin sinä aikana, kun hän on työnhakijana. Muutosturvan piiriin kuuluminen lakkaa, kun työnhakijan oikeus työttömyyspäivärahaan päättyy enimmäisajan täyttymisen vuoksi. Muutosturvalisää ei makseta, jos henkilöllä on oikeus peruspäivärahan lisäpäiviin. Jos ennen vuotta 1950 syntynyt työnhakija 60 vuotta täytettyään palaa työttömyysturvajärjestelmän piiriin, muutosturvalisä maksetaan edellytysten täyttyessä. Muutosturvalisää ei makseta ennen asian lopullista ratkaisua silloin, kun irtisanomisperuste on riitautettu. Jos työnantaja riitautusasian lopullisella ratkaisulla määrätään maksamaan työntekijälle vahingonkorvausta, työnantajan katsotaan myöntävän, ettei työ- tai virkasuhteen päättämiselle ole ollut lain edellyttämää tuotannollista tai taloudellista syytä. Tällöin työntekijällä ei ole oikeutta pitkän työuran päättymisen perusteella maksettavaan korotusosaan. Yrittäjän peruspäivärahaan ei makseta muutosturvalisää. Muutosturvalisään oikeuttavat työllistymistä edistävät palvelut Muutosturvalisää maksetaan työllistymisohjelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Palvelut, joiden ajalta muutosturvalisää voidaan maksaa, ovat alkaen: työvoimakoulutus työnhakijan omaehtoinen opiskelu maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu työnhakuvalmennus uravalmennus kokeilu eli työkokeilu ja koulutuskokeilu sekä kuntouttava työtoiminta. Muutosturvalisää voidaan maksaa myös viimeistään alkaneen työelämävalmennuksen tai työ- ja koulutuskokeilun ajalta. Muutosturvalisää maksetaan myös palvelujen väliseltä ajalta, jos niiden välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää. Palvelujen väliseltä ajalta muutosturvalisää voidaan maksaa vain, jos henkilöllä on oikeus työttömyysaikaiseen työttömyysetuuteen. Muutosturvalisää maksetaan myös esimerkiksi työvoimakoulutuksen tai omaehtoisen opiskelun lomajaksoilta. Jos työvoimakoulutus järjestetään jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että koulutusjaksot eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, opiskelija ei ole koulutusjaksojen välisenä aikana työvoimakoulutuksessa. Siten jaksojen väliseltä ajalta ei makseta myöskään muutosturvalisää, paitsi jos jaksojen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää. Työllistymissuunnitelmaan voi sisältyä myös sellaisia toimenpiteitä, joiden ajalta henkilö ei ole oikeutettu muutosturvalisällä korotettuun etuuteen. Näiden toimenpiteiden ajalta henkilölle maksetaan etuus ilman muutosturvalisää. Työllistymisohjelmalisää on maksettu myös omatoimisen työnhaun ajalta enintään 20 päivältä sekä työnhakuun liittyvän valmennuksen ajalta. Muutosturvalisää maksetaan kuitenkin ainoastaan TTL 10 luvun mukaisten työllistymistä edistävien palvelujen ajalta, joten sitä ei makseta omatoimisen työnhaun tai työnhakuun liittyvän valmennuksen ajalta. Jos työnhakijalle ennen laadittuun työllistymisohjelmaan kuitenkin sisältyy omatoimista työnhakua, maksetaan muutosturvalisää niiltä omatoimisen työnhaun päiviltä, jotka ovat ennen Muutosturvalisää omatoimisen työnhaun ajalta voidaan maksaa enintään 20 päivältä. Työllistymisohjelmalisänä maksetut omatoimisen työnhaun päivät sekä työllistymistä edistävien palvelujen väliseltä ajalta maksetut muutosturvalisäpäivät vähentävät 20 päivän enimmäisaikaa. Muutosturvalisää ei makseta myöskään työnhakuun liittyvän valmennuksen ajalta. Jos muutosturvan piiriin kuuluva henkilö on työnhakuun liittyvässä valmennuksessa, joka jatkuu 13